Suuri valiokunta on antanut lausuntonsa Suomen avaintavoitteista EU-vaalikaudelle 2024–29. Suuren valiokunnan kanta on eduskunnan kantana ohjeellinen lähtökohta valtioneuvostolle, kun se pyrkii vaikuttamaan EU-vaalien jälkeiseen Eurooppa-neuvoston strategiseen ohjelmaan ja tulevan komission ohjelmaan.
Valiokunta hyväksyi lausunnon äänestysten jälkeen. Lausunnon perusteluihin tehtiin muutosesityksiä neljässä kohdassa (sd. 3, kesk. 1), minkä lisäksi kaksi ryhmää jätti oman esityksensä lausunnoksi (vihr., vas.). Äänestysten jälkeen lausuntoon jätettiin neljä eriävää mielipidettä (sd., kesk., vihr., vas.).
Lausunto SuVL 3/2024, eriävä mielipide ja muut asiakirjat julkaistaan asian käsittelytietosivulla.
Eduskunta käsitteli EU-avaintavoitteita suuren valiokunnan lisäksi 14 erikoisvaliokunnassa. Täysistunto kävi aihepiiristä ajankohtaiskeskustelun 3. huhtikuuta.
Valtioneuvosto on määritellyt Suomen EU-vaikuttamisen painopisteiksi Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistamisen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantamisen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistämisen. Suuri valiokunta pitää tavoitteita kannatettavina ja perusteltuina. Samalla valiokunta edellyttää, että tulevissa vuosittaisissa vaikuttamisstrategioissa mennään konkreettisten ratkaisuvaihtoehtojen osalta syvemmälle kuin koko vaalikautta koskevassa selvityksessä.
Strateginen kilpailukyky
EU:n strategisen kilpailukyvyn tulee perustua unionin omien vahvuuksien edelleen kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Keskiössä ovat toimivat, vapaaseen liikkuvuuteen perustuvat sisämarkkinat.
Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että sisämarkkinoiden vahvistaminen saisi vaikuttamistyössä konkreettista sisältöä esimerkiksi palvelujen liikkuvuuden edistämisessä, digitalisaation esteiden poistamisessa ja pääomamarkkinaunionin loppuun saattamisessa. Digitaalisten sisämarkkinoiden kehitystä vauhdittamalla Eurooppa voisi nousta globaaliksi edelläkävijäksi datavetoisessa taloudessa.
Suuri valiokunta pitää tärkeänä tavoitteena, että tilapäisistä valtiontukisääntöjen joustoista irtauduttaisiin mahdollisimman nopeasti. Jos irtautuminen edellyttäisi EU-tason keinoja vastata kolmansien maiden tukipolitiikkoihin, yksi keino voisi olla kehittää olemassa olevia investointivälineitä, joissa rahoituksen jaon perusteena on korkea laatu ja vaikuttavuus. Keskeistä on, että yhteinen rahankäyttö palvelisi sellaisten EU-tason julkisten hyödykkeiden luomista, joiden toteuttaminen EU-tasolla on tehokasta ja jotka muutoin jäisivät toteutumatta.
Suuri valiokunta korostaa kilpailukykytekijöinä myös kauppapolitiikkaa, pääomamarkkinaunionin edistämistä, osaavan työvoiman saatavuuden parantamista, osaamisen ja liikkuvuuden edistämistä sekä murrosteknologioiden hyödyntämiseen tähtäävää teknologiapolitiikkaa. Suomella on merkittäviä teknologisia kyvykkyyksiä, joiden asemaa EU:n teknologiapolitiikassa pitää edistää aktiivisesti.
Puhdas siirtymä, biotalous ja kiertotalous
Puhdas siirtymä on Suomen etu talouden, huoltovarmuuden ja ekologisen kestävyyden kannalta. Tämä edellyttää mahdollistavaa, ennakoitavaa, teknologianeutraalia ja investointeihin kannustavaa sääntely-ympäristöä. Suuri valiokunta toteaa asiantuntijoiden arvioineen, että alkava lainsäädäntökausi on kriittinen puhtaan siirtymän investointien saamiseksi Suomeen.
Kustannustehokkuus on olennainen ilmastopolitiikan edellytys. Päästökauppajärjestelmän keskeinen asema tulee säilyttää ja sitä tulee vahvistaa. Sääntelyn pääpaino tulee pitää päästövähennyksissä, päästökaupan kehittämisessä sekä puhtaiden teknologioiden kehitys- ja innovaatiotoimien edistämisessä.
Suuri valiokunta kiinnittää huomiota myös maatalouden harjoittamisen edellytyksiin, ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteyteen, kestävän metsätalouden ratkaisuiden edistämiseen sekä bio- ja kiertotalouden edistämiseen EU:n eri politiikka-aloilla.
Kokonaisturvallisuus ja vahvempi Eurooppa
Suuri valiokunta katsoo, että EU:n geopoliittista roolia tulee pyrkiä vahvistamaan muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja kiristyneen suurvaltakilpailun raamittamassa globaalissa asetelmassa.
Suuri valiokunta painottaa, että EU:n poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle pitää jatkaa ja vahvistaa. Valiokunta korostaa pakotepolitiikan merkitystä ja pitää kriittisenä, että unioni löytää keinoja pakotteiden kiertämisen estämiseksi.
EU:n on luotava ja pidettävä yllä läheisiä ja toimivia kumppanuussuhteita eri puolille maailmaa, tavoiteltava monenkeskisten järjestelmien ja instituutioiden lujittamista sekä mahdollisimman tiivistä ja strategista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
Suuri valiokunta kannattaa kokonaisturvallisuusajattelun ja suomalaisen huoltovarmuuskonseptin edistämistä EU-tasolla. Kriisinkestävyyden rakentamisen tulisi perustua suomalaisen varautumisajattelun mukaisesti koko yhteiskunnan osallistavaan lähestymistapaan, jossa EU:n toimielimillä olisi koordinoiva rooli.
Suuri valiokunta pitää EU:n puolustusyhteistyön syventämiseen liittyviä yleisiä tavoitteita perusteltuina. Se painottaa mm. sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä. Valiokunta pitää pitää kriittisen tärkeänä sekä Ukrainan tukemisen että EU-maiden oman puolustuskyvyn kehittämisen kannalta, että ammustuotannon ylösskaalaus saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti. Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoitetta puolustustarvikkeiden yhteismarkkinoista kannatettavana ja myös hyvin kunnianhimoisena.
Muuttoliikkeen hallinta
Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että muuttoliikepolitiikassa korostetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Vahvoihin ja toimiviin kumppanuuksiin kolmansien maiden kanssa tulee panostaa ja muuttoliikepaineen hillintään ja ihmissalakuljetuksen ehkäisemiseen tulee löytää toimivia ratkaisuja. Samalla on tärkeää, että myös laillisia maahantuloväyliä ja esimerkiksi osaajien maahantuloa edistetään.
Valtioneuvoston selvityksen mukaan Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa. Suuri valiokunta toteaa ulkoasianvaliokunnan tavoin, että tämä olisi iso muutos. Hallitusohjelman mukaan Suomi noudattaa muuttoliikepolitiikassa ihmisoikeus- ja muita kansainvälisiä sopimuksia, EU-lainsäädännön velvoitteita ja oikeusvaltioperiaatetta. Suuri valiokunta pitää tärkeänä esitettyjen tavoitteiden arvioimista myös näistä näkökulmista.
Suuri valiokunta pitää välttämättömänä, että ulkoisten toimijoiden mahdollisuudet käyttää muuttoliikettä unioniin kohdistuvan vaikuttamisen välineenä kyetään mahdollisimman tehokkaasti estämään. Tähän tulisi etsiä eurooppalaista ratkaisua sekä kartoittaa vaikuttamiseen liittyvät haavoittuvuudet sekä lähtö- että kohdemaissa ja tutkia muutostarpeet jäsenmaiden resilienssin vahvistamiseksi.
EU:n laajentuminen
Suuri valiokunta katsoo, että onnistunut EU:n laajentuminen vahvistaisi unionin turvallisuutta, globaalia asemaa sekä taloudellista hyvinvointia ja edistäisi demokratiaa, oikeusvaltiokehitystä ja perusoikeuksien toteutumista. Prosessissa mukana oleville maille on pystyttävä tarjoamaan uskottava näkymä EU-jäsenyyteen edellyttäen, että ne ovat sitoutuneet täyttämään asetetut ehdot.
uuri valiokunta pitää hyvin tärkeänä kysymystä siitä, miten turvataan laajentuneen unionin tehokas toiminta ja päätöksentekokyky. Se viittaa ulkoasianvaliokunnan lausuntoon, jossa kiinnitetään huomiota EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon yksimielisyysvaatimuksesta seuraaviin ongelmiin. Kyse on konkreettisesta ongelmasta ja valtioneuvoston tulisi edistää sen ratkaisemista.
Talous ja rahoitus
Suuri valiokunta korostaa jäsenmaiden vastuuta julkisen taloutensa kestävyydestä. EU-budjetin taso tulee säilyttää kohtuullisena ja lisärahoitusta tärkeisiin kohteisiin tulisi etsiä ensisijaisesti budjetin sisältä. Suuri valiokunta suhtautuu kriittisesti EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Keskeistä on hakea ratkaisuja, jotka pohjautuvat reiluun kilpailuun ja parhaaseen osaamiseen. Suuri valiokunta ei hyväksy elpymisvälineen kaltaisen järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluontoiseksi.
Suuri valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Suomi tavoittelisi EU-rahoitusta sulkeutuneen itärajan haittavaikutusten lieventämiseen. Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuus on turvallisuuskysymys koko EU:lle. Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa ja itärajan sulkemisella on pitkäaikaisia vaikutuksia, ja erityishuomiota tarvitaan niin elinkeinojen, osaavan työvoiman, energiantuotannon, investointien kuin kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuudenkin vahvistamiseen. Uutta rahoitusta voitaisiin tavoitella toteutettavaksi esimerkiksi hallintovaliokunnan lausunnossa kuvatulla tavalla erillisellä, nykyisen NSPA-tuen rinnalle tulevalla EU:n ulkorajarahoituksella, joka perustuu uuteen erityiskohtelukriteeriin.
Maatalouspolitiikan rahoitus on jatkossakin tärkeä osa EU:n monivuotista rahoituskehystä. Tukijärjestelmää on kehitettävä ja yksinkertaistettava siten, että maataloustuet kohdistuvat nykyistä paremmin varsinaiseen ruoantuotantoon.
EU-vaikuttaminen
Suuri valiokunta katsoo, että Suomen tulee olla aktiivinen, luotettava ja ratkaisuhakuinen jäsenmaa, joka toimii aloitteellisesti, rakentavasti ja ennakoivasti edistääkseen omia tavoitteitaan. Vaikuttamisen tulisi perustua visioon siitä, mihin suuntaan Suomi haluaa EU:ta kehittää. Suomen tulisi pystyä tarjoamaan ratkaisuvaihtoehtoja, jotka edistävät sekä Suomen että koko EU:n tavoitteita.
Suuri valiokunta kiittää valtioneuvostoa siitä, että EU-ennakkovaikuttamista on edelleen kehitetty systemaattisemmaksi. Valtioneuvoston tammikuussa 2024 hyväksymän periaatepäätöksen mukaisesti vaikuttamisen suunnan keskeiset linjat muodostetaan yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa. Tämä vastaa perustuslain säännösten tarkoitusta eduskunnan osallistumisesta Suomen EU-kantojen valmisteluun.