Tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuudesta on valmistunut. Tutkimuksessa selvitetään aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannuksia, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta Suomessa. Palveluihin osallistuvien, julkisen talouden ja yhteiskunnan näkökulmasta kustannustehokkaimmat palvelut ovat oppisopimus ja palkkatuki yksityiselle sektorille.
Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden yhteenlasketut kokonaiskustannukset ovat viime vuosina olleet noin 1,9 miljardia euroa vuodessa. Palveluittain tarkasteltuna suurimmat kokonaiskustannukset vuosittain aiheutuvat työvoimakoulutuksesta sekä työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta.
Tutkimuksessa arvioidaan palveluiden vaikutuksia osallistujien työllisyyteen, tuloihin ja tulonsiirtoihin 0–10 vuotta palvelun aloittamisen jälkeen. Suurimmat työllisyys- ja tulovaikutukset on tutkimuksen mukaan yksityisen sektorin palkkatuella, oppisopimuskoulutuksella, työvoimakoulutuksella, omaehtoisella opiskelulla työttömyysetuudella sekä starttirahalla.
Tutkimuksessa arvioitavia palveluita ovat työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella, oppisopimuskoulutus, palkkatuki kunnalle, palkkatuki yksityiselle sektorille, starttiraha, kuntouttava työtoiminta, työelämävalmennus ja työkokeilu.
Palveluiden kustannushyötyjä arvioitiin kolmella eri laskentatavalla. Palveluiden hyödyiksi laskettiin osallistujien tulojen, maksettujen verojen tai tuottavuuden kasvu. Kustannukset puolestaan koostuvat palveluiden järjestämisen kustannuksista tai osallistujien tulonmenetyksistä palveluun osallistumisen aikana. Kaikilla vertailuperusteilla kustannusvaikuttavimmiksi palveluiksi osoittautuvat oppisopimus ja palkkatuki yksityiselle sektorille.
Heikoin kustannusvaikuttavuus puolestaan on työttömyysetuudella tuetulla omaehtoisella opiskelulla, kuntouttavalla työtoiminnalla, työkokeilulla ja työelämävalmennuksella. Nämä palvelut eivät kuitenkaan useimmiten tavoittele suoraa tai nopeaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluilla voi työllisyys- ja tulovaikutusten lisäksi olla myös muita, ns. pehmeitä vaikutuksia, tai ne voivat parantaa osallistujan työllistymisvalmiuksia myöhempää työllistymistä mahdollistaen.
Kustannusvaikuttavuutta seurattava tarkemmin
Tutkimusryhmä suosittaa, että aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kehittämisessä ja johtamisessa tulisi käyttää tietoja palveluiden kustannuksista. Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannustietoja tulisi olla saatavilla arviointikäyttöön nykyistä tarkemmalla tasolla ja kustannusseurannan pitäisi olla yhdenmukaista kaikilla ELY-alueilla.
Tulevaisuudessa aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden vaikuttavuusarviointitutkimuksessa tulisi pyrkiä arvioimaan myös palveluiden kustannusvaikuttavuutta. Palveluiden järjestäjien tulisi tarkastella kriittisesti palveluita, joilla ei ole positiivisia kustannushyötyjä. Vaikuttavuuden arviointia vaikeuttaa myös se, ettei palveluiden laadusta ole saatavilla tietoja.
Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus -tutkimuksen ovat toteuttaneet Pellervon taloustutkimus PTT ja Owal Group Oy. Tarkastusvaliokunta käynnistää tutkimusten tulosten sekä suositusten jatkokäsittelyn asiantuntijakuulemisilla ja muodostaa asiassa omat johtopäätöksensä.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu (2/2022) ”Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus” on luettavissa eduskunnan verkkopalvelussa
Tarkastusvaliokunnan julkaisut >>