Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan tarkastusvaliokunta linjaa asuntopolitiikkaa uuteen aikaan ja esittää kahdeksan vuoden kehittämisohjelmaa

Julkaistu 9.10.2018 10.00
Eero Heinäluoma ja Olavi Ala-Nissilä

Eduskunnan tarkastusvaliokunta linjaa asuntopolitiikkaa uuteen aikaan ja esittää kahdeksan vuoden kehittämisohjelmaa

Tarkastusvaliokunnan mietintö asuntopolitiikan kehittämiskohteista on valmistunut. Valiokunta edellyttää 10:llä päätösehdotuksella muutoksia nykyiseen asuntopolitiikkaan. Asuntopolitiikasta tulee laatia kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma, joka tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

Valiokunta nostaa mietinnössä esiin asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelman. Pääkaupunkiseudulla asumisen kalleus ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vähyys vaikeuttaa työvoiman saamista ja siten talouskasvun edellytyksiä. Kohtuuhintaista valtion tukemaa vuokra-asuntokantaa tulee lisätä pääkaupunkiseudulla ja niillä kasvavilla seuduilla, joilla vuokra-asunnoista on kysyntää pitkällä tähtäyksellä.

Toinen merkittävä haaste koskee asuntomarkkinoiden pahenevaa eriytymistä. Valiokunnan mukaan tulee selvittää, miten elinkeino-, alue- ja koulutuspolitiikalla voidaan ehkäistä taantuvien alueiden asumisen ongelmia. Valiokunta kiinnittää huomiota valtion ja koko julkisen sektorin vastuuseen toimintojen sijoittamisesta alueellisesti siten, ettei olemassa olevien toimintojen siirtäminen tai lakkauttaminen johda ei-toivotun rakennemuutoksen vauhdittumiseen. Valiokunta nostaa esille myös tarpeen kehittää asuinalueita, jotta voidaan ehkäistä niiden eriarvoistumista.

Valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa tarvitaan edelleen, mutta rahoitusmallien tulee olla tehokkaita. Asumistuen määrä on kasvanut merkittävästi ja toimeentulotuella katetaan entistä enemmän asumismenoja. Asumistukijärjestelmän kehittämistarpeet tulee arvioida ensi vaalikaudella sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä.  Valtion asuntorahastoa tarvitaan myös tulevaisuudessa talousarvion ulkopuolisena rahastona turvaamaan asumisen rahoitusta. Rahaston varallisuutta tulee suunnata nimenomaan asumiseen.

Maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimukset (MAL-sopimukset) ovat toimineet neljällä kaupunkiseudulla hyvin seutujen kehittämisessä ja parempien asuntotuotantoedellytysten luomisessa. MAL-sopimuksia tulee kehittää pidempiaikaisiksi ja sitovimmiksi ja valtion tulee olla valmis laajentamaan sopimuksia myös uusille kaupunkiseuduille.

Lainmuutoksilla tulee edistää ns. sosiaalisen asumisen osuuskuntamallin käyttöönottoa ja asumisoikeusasuntojärjestelmää koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa.

Tarkastusvaliokunta linjaa, että asuntopolitiikasta tulee laatia kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma. Ohjelman perustana tulee olla selvitys asuntopolitiikan keskeisistä kehittämiskohteista ja ohjelma tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä. Ohjelman tulee sisältää selkeä kuva valtion asuntopoliittisesta roolista, asuntopolitiikan linjauksista ja pitkän tähtäyksen tavoitteista. Ohjelmassa tulee esittää myös ne keskeiset toimet, joilla tavoitteisiin on tarkoitus päästä.

Myös rakentamisen laatua tulee parantaa uusilla tuloksellisimmilla toimenpiteillä. Kehittämistoimista huolimatta rakentamisen laatuun liittyvät ongelmat nousevat toistuvasti esille myös uudisrakentamisessa.

Asuntopolitiikan kehittämiskohteita koskevaan mietintöön liittyvä, valiokunnan tilaama tutkimusjulkaisu julkaistiin syyskuussa 2017.

Valiokunnan mietintö asuntopolitiikan kehittämiskohteista (TrVM 3/2018 vp) on luettavissa verkossa  >>

Tallenne tarkastusvaliokunnan tiedotustilaisuudesta 9.10.2018 >>

Aihealueet
Tarkastusvaliokunta; Valiokunnat