​Tulev​aisuusvaliokunnan laatima tulevaisuusmietintö on eduskunnan vastaus valtioneuvoston kaksiosaiseen tulevaisuusselontekoon, ”Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen”. Selonteon ensimmäinen osa avaa neljä skenaariota tulevaisuuden Suomeen ja toinen osa pyrkii selvittämään, miten lainvalmistelussa voidaan nykyistä paremmin hyödyntää ennakointia ja huomioida tulevien sukupolvien oikeuksia.

Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että seuraavien sukupolvien entistä paremmassa huomioimisessa on kyse oikeudenmukaisuudesta syntyneiden ja vielä syntymättömien sukupolvien välillä, mutta myös nykyään elävien sukupolvien eli lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden välillä. Kyse on arvoista ja siitä, mitä haluamme menneiltä sukupolvilta ja historiastamme säilyttää tuleville sukupolville. Ja siitä, miten luomme sivistystä ja tulevaisuususkoa nykyhetkeen, varsinkin nuorille. Kyse on myös kyvystä siirtää maapallo biosfääreineen ja ekosysteemeineen seuraaville sukupolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin sen edeltäviltä sukupolvilta lainaksi saimme.​

Seuraavien sukupolvien entistä parempi huomioiminen lainsäädännössä tarkoittaa päätöksentekoa tukevan ennakoinnin, riskinhallinnan ja varautumisen, lainsäädännön vaikutusarvioinnin ja virheistä oppimisen kehittämistä entistä paremmaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi tarvitaan uusia systemaattisempia tapoja tunnistaa pitkän tähtäimen tulevaisuuskysymyksiä ja lainsäädäntötarpeita sekä käsitellä niitä ylivaalikautisesti parlamentaarista valmistelua hyödyntäen.

Mietinnössä edellytetään valtioneuvoston edelleen kehittävän vaihtoehtoisten kehityskulkujen ja epävarmuuksien ennakointia päätöksenteon tueksi, päätöksentekijöiden tulevaisuusvalmiuksia, tulevaisuusselonteon liittymäpintoja valtioneuvoston muuhun ennakointitoimintaan sekä lainsäädännön tulevaisuusvaikutusarviointia. Lisäksi tulevaisuusselonteossa tunnistetuista suurista, ylivaalikautisista tulevaisuuskysymyksistä on käytävä avointa ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita laajasti osallistavaa keskustelua yhteiskunnallisen luottamuksen, suvaitsevaisuuden, tulevaisuususkon ja demokratian vahvistamiseksi.

Mietintöä valmistaessaan tulevaisuusvaliokunta kuuli myös nuoria. Nykyiset nuoret tulevat elämään pitkään nyt tehtyjen päätösten ja niiden seurausten kanssa, ja viettävät kestävyysmurroksessa myös vanhuutensa. Siksi tulevaisuusmietinnössä edellytetään, että valtioneuvosto kehittää toimintatapoja alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille ottaa kantaa tulevaisuusasioihin ja olla aktiivisia toimijoita suomalaisessa päätöksenteossa ja yhteisen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Vastaavasti edellytetään, että valtioneuvosto kehittää keinoja ottaa ikääntyneet paremmin mukaan yhteisen kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Tulevaisuusmietinnössä kiinnitetään huomiota myös terveysongelmien ennaltaehkäisemiseen esimerkiksi liikkumista ja harrastamista tukevilla hyvinvointi-investoinneilla ja yhdyskuntasuunnittelulla. Mietinnössä edellytetään myös tieto- ja teknologiapolitiikan johtamisen poikkihallinnollista uudistamista. Näin luodaan edellytykset uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiselle työn tuottavuuden kasvattamiseksi, vihreän siirtymän ja kestävän kasvun edistämiseksi sekä ihmislähtöisten teknologiapalveluiden, kuten tukiälyn, kehittämiseksi.