Tulevaisuusvaliokunnan lausunto ajankohtaisselonteosta turvallisuusympäristön muutoksesta (VNS 1/2022 vp) valmistui 10. toukokuuta. Tulevaisuusvaliokunta kannattaa ajankohtaisselonteossa esitettyä näkemystä turvallisuusympäristön muutoksesta ja tämän muutoksen edellyttämistä toimenpiteistä mahdollinen Nato-hakemus mukaan lukien. Valiokunnan lausunto on yksimielinen.
Valiokunta kuuli laajasti eri alojen asiantuntijoita ja keskusteli ajankohtaisselonteosta myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä pääministeri Sanna Marinin kanssa. Lausunnossaan tulevaisuusvaliokunta keskittyi sisäisen turvallisuuden sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevaisuuteen, turvallisuusympäristön muutoksen ajureihin, muutostekijöihin ja kehityskulkuihin, geopoliittisiin skenaarioihin, teknologiseen kyvykkyyteen, huoltovarmuuteen, kokonaisturvallisuuteen ja resilienssiin.
Tulevaisuusvaliokunta toteaa lausunnossaan, että Venäjän nykytila ei tullut yllätyksenä, vaan Venäjän negatiivisesta kehityksestä ja sen seurauksista oli runsaasti tietoa jo vuosien ajan. Kyse ei myöskään ollut siitä, etteikö ennakointitietoon olisi kiinnitetty huomiota tai uskottu. Päinvastoin kyse on siitä, että länsimaat pyrkivät kaupankäynnillä ja keskinäisriippuvuuden kasvulla kiinnittämään Venäjää länteen ja edistämään myönteistä kehitystä eli positiivisten skenaarioiden toteutumista Venäjällä. Kun kehitys kääntyikin toiseen suuntaan, hyvät tavoitteet ja halutun vision mukaiset toimenpiteet muuttuivatkin riskiksi ja aiheuttavat ongelmia pitkälle tulevaisuuteen. Tästä on tulevaisuusvaliokunnan mukaan opittava se, ettei ennakointi voi olla vain haluttujen visioiden edistämistä, vaan on varauduttava myös pahimman skenaarion toteutumiseen.
Tulevaisuusvaliokunta nosti lausunnossaan esille myös tarpeen ymmärtää paremmin moninapaistuvan maailmanjärjestyksen moniäänisyyttä ja arvoja.
Samalla valiokunta muistuttaa, että huolimatta siitä, että lähitulevaisuudessa on varauduttava erityisesti Venäjän arvaamattoman ja aggressiivisen sotilaallisen toiminnan aiheuttamiin ajankohtaisiin turvallisuusuhkiin, pitkän aikavälin kokonaisturvallisuuden ja kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta suurimmat riskit liittyvät edelleen jo aiemmin tunnistettuihin kansallisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin esimerkiksi kestävässä kehityksessä, huoltosuhteessa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjassa, maailmantaloudessa sekä globaalissa eriarvoistumisessa. Tämä edellyttää, että myös valtioneuvoston Agenda2030 selontekoon, Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, puolustusselontekoon, selontekoon sisäisestä turvallisuudesta sekä esimerkiksi selontekoon EU-politiikasta liittyviä toimenpiteitä tulee kiirehtiä osana turvallisuusympäristön muutokseen reagointia.
Tulevaisuusvaliokunta korostaa, että teknologisen osaamisen sekä teknologiaan liittyvän huoltovarmuuden merkitys turvallisuuspolitiikassa on kasvanut. Suomen on siksi pidettävä entistäkin paremmin huolta teknologisesta osaamisestaan ja myös omavaraisuudesta strategisen teknologian osalta. Lausunnossaan valiokunta painottaa varsinkin avaruusteknologian merkityksen kasvua.
Jos myös Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, ovat kaikki Pohjoismaat Nato-maita. Tämä mahdollistaa pohjoismaiden yhteistyön edistämisen huoltovarmuudessa ja laajemminkin turvallisuuspolitiikassa myös osana Natoa.
Tulevaisuusvaliokunnan mielestä Suomella on hyvä perusta sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin varautumisessa. Suomalaiset luottavat viranomaisiin, maanpuolustustahto on korkea ja covid 19 pandemia osoitti, että myös Suomen yhteiskunnallinen ja henkinen resilienssi ovat vahvoja. Suomi ei pelkästään selvinnyt äkillisestä kriisistä kansainvälisesti verrattuna varsin hyvin, vaan kykeni myös kääntämään kriisin uudistavaksi resilienssiksi ja uudistamaan yhteiskuntaa esimerkiksi digiloikalla ja tulevaisuusinvestoinneilla vihreään siirtymään ja kestävään kasvuun.
Tulevaisuusvaliokunta painottaa myös toivon ja rauhan näkökulmaa. Usko ja luottamus hyvään tulevaisuuteen ei synny pelkästään turvallisuusjärjestelmistä eikä sotilaallisista pelotteista. Näiden lisäksi tarvitaan vahvaa kansainvälistä rauhantyötä sekä yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja luottamuksesta huolehtimista. Suomen on kansallisesti varmistettava, että ketään ei jätetä ja kaikki pysyvät muutoksen mukana ja voivat osallistua Suomen tulevaisuuden rakentamiseen omien kykyjensä mukaisesti. Lisäksi Suomen on myös jatkossa oltava kansainvälisesti aktiivinen maailmanrauhan edistämisessä ja siihen liittyvien rakenteiden vahvistamisessa. Puolustusliitto Naton jäsenenäkin Suomi voi jatkaa työtä ja profiloitua kansainvälisesti rauhan edistäjänä ja heikoimpien oikeuksien turvaajana.
Tulevaisuusvaliokunnan lausunto TuVL 2/2022
Lisätietoa ajankohtaisselonteon eduskuntakäsittelystä