Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Ulkoasiainvaliokunta: Suomen tulee hakea Natoon

Julkaistu 17.5.2022 11.05

Ulkoasiainvaliokunta: Suomen tulee hakea Natoon

Eduskunnan ulkoasianvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan Suomen tulee hakea Pohjois-Atlantin liiton Naton jäsenyyttä turvallisuutensa vahvistamiseksi. Valiokunta ehdottaa täysistunnon hyväksyttäväksi myös kannanottoa, jossa valtioneuvoston edellytetään pitävän eduskuntaa informoituna jäsenyysprosessin etenemisestä. Valiokunta antoi mietintönsä kahdesta valtioneuvoston selonteosta tiistaina 17. toukokuuta (UaVM 5/2022 – VNS 1/2022, VNS 3/2022). 

Valiokunta korostaa, että jäsenyys ei ole suunnattu ketään vastaan vaan sen tehtävänä on Suomen turvallisuuden vahvistaminen. Aktiivisen ja ennakoivan diplomatian sekä vakautta edistävän ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkaminen myös Naton jäsenenä on tärkeää.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakotti reagoimaan

Valiokunta toteaa, että Venäjän jo pidempään jatkunut voimapolitiikka ja tavoite Euroopan jakamisesta etupiireihin sai uuden ulottuvuuden maan hyökättyä Ukrainaan, ja että tilanteeseen reagoimatta jättäminen johtaisi Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen liikkumatilan kaventumiseen.

Mietinnössä käydään läpi Suomen nykyiset puolustusratkaisut, yhteistyöjärjestelyt ja Euroopan unionin merkitys Suomen tärkeimpänä arvo- ja turvallisuusyhteisönä. Valiokunta toteaa, että asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen sekä korkeaan maanpuolustustahtoon pohjautuva kansallinen puolustus on kaikissa olosuhteissa Suomen puolustuksen perusta. 

Olemassa olevista turvallisuutta lisäävistä vaihtoehdoista Nato-jäsenyyden katsotaan olevan Suomelle vahvin mahdollinen lisäsuoja sotilaallisen pidäkevaikutuksensa takia.  Suomella ei ole tarvetta asettaa mitään reunaehtoja Nato-jäsenyyden hakemisessa.

Uuden tasapainon hakemista Suomen ja Venäjän välillä

Valiokunta toteaa, että Nato-jäsenyys muuttaa Suomen suhdetta ja yhteistyömahdollisuuksia Venäjän kanssa merkittävästi ja merkitsee uuden tasapainon hakemista Suomen ja Venäjän välille. 

Valiokunnan mukaan on tärkeää, että jatkossakin löytyy toimiva ja ammattimainen tapa tehdä yhteistyötä Suomelle merkittävän rajanaapurin kanssa. Venäjä-suhde säilyy Suomelle kaikissa olosuhteissa keskeisenä kansallisena kysymyksenä.

Täysistunto päättää eduskunnan kannanotosta

Valiokunta piti selontekomenettelyä hyvänä ja perusteltuna, koska se antoi eduskunnalle mahdollisuuden käsitellä kattavasti turvallisuusympäristön muutosta Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Selonteko ja sen eduskuntakäsittely varmistavat myös, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta, mukaan lukien mahdollinen Nato-jäsenyys, pystytään muodostamaan yhteinen ajantasainen ja ylivaalikautinen kansallinen kokonaisnäkemys.

Valiokunta sai mietintöä varten lausunnot kymmeneltä muulta valiokunnalta. Seuraavaksi mietintö menee eduskunnan täysistuntoon pöydällepanoa varten. Sen jälkeen alkaa ainoa käsittely eli niin sanottu palautekeskustelu. Mikäli keskustelun aikana tehdään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön kannanotosta poikkeava kannanottoehdotus, jota kannatetaan, asiasta äänestetään keskustelun päätyttyä. Kannanotto lähetetään valtioneuvostolle tiedoksi eduskunnan kirjelmänä

Valiokunnan mietintö kokonaisuudessaan on luettavissa eduskunnan verkkosivulla​

Aihealueet
Valiokunnat; Ulkoasiainvaliokunta