Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai keskiviikkona 4.12. valmiiksi mietintönsä kerran vaalikaudessa annettavasta valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Mietintö on yksimielinen.
”Mietintöä käsitellessään valiokunta kävi perusteellista keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä kysymyksistä. Keskustelu oli hyvähenkinen, minkä yksimielinen lopputuloskin osoittaa”, valiokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) totesi.
Ulkoasiainvaliokunta arvioi mietinnössään Suomen kansainvälistä toimintaympäristöä. Valiokunta arvioi mietinnössään myös ensi kertaa valtioneuvoston linjauksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Nato-jäsenenä.
Turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi
”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi”, Vikman painotti.
Suomen turvallisuuden takeena on kolme lukkoa: vahva kansallinen puolustuskyky osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta, jäsenyytemme Euroopan unionissa ja Natossa sekä edelleen vahvistuva kahdenvälinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja puolustusyhteistyö keskeisten liittolaistemme ja kumppaneidemme kanssa.
Valiokunta jakaa valtioneuvoston arvion, jonka mukaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavalla tavalla ja pitkäkestoisesti. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Suomen on varauduttava myös sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen. Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan loppua ei ole näköpiirissä, eikä uhkaa Venäjän sotatoimien laajentumisesta Ukrainan ulkopuolelle voida poissulkea.
Mietinnön arvio Venäjästä ja sen kehityksestä on synkeä. Valiokunta toteaa, että Venäjä on hyökkäyssodan myötä valinnut vastakkainasettelun lännen kanssa. Venäjä pyrkii rakentamaan kansainvälisen järjestyksen uudelleen ja hakee siihen kumppaneita. Hyökkäyssota on osoittanut, että voimankäyttö on keskeinen osa Venäjän keinovalikoimaa ja maa on valmis käyttämään laajamittaista sotilaallista voimaa, myös siviilikohteita vastaan.
Valiokunta nostaa mietinnössään esille myös turvallisuuteen laajasta näkökulmasta vaikuttavia asioita. Näihin kuuluvat valiokunnan arvion mukaan puolustuskyvyn ohella esimerkiksi talouden kilpailukyky, ilmastonmuutos, teknologinen kehitys, strategisten riippuvuuksien tunnistaminen ja hallinta, huoltovarmuus sekä yhteiskunnallinen eheys ja hyvinvointi.
Suomi tukee Ukrainaa
Valiokunta nostaa mietinnössään keskeisesti esille Ukrainan tuen merkityksen. Kansainvälinen tuki on välttämätöntä Ukrainan puolustuskyvylle ja maan neuvotteluaseman vahvistamiselle, jotta hyökkäyssodan kohteeksi joutuneelle Ukrainalle varmistetaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha, kun siitä aikanaan neuvotellaan. Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan lopputuloksella on keskeinen merkitys Euroopan ja Suomen turvallisuuskehitykselle.
Valiokunta toteaa, että Ukraina on valinnut eurooppalaisen ja transatlanttisen tulevaisuuden ilmaisemalla tahtonsa liittyä niin EU:hun kuin Natoon. Valiokunta ilmaisee näille tavoitteille täyden tukensa.
Suomen keskeiset kumppanit
Mietinnössä todetaan, että Pohjoismaat ovat Suomen läheisimmät kumppanit. Mietintö korostaa kumppanuutta myös esimerkiksi Baltian maiden kanssa.
Mietinnössä nousee keskeisesti esille myös Yhdysvaltain asema Suomen tärkeänä liittolaisena ja strategisena kumppanina. Valiokunta piti hyvinä tietoja Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisten suhteiden vahvistamisesta eri sektoreilla. Puolustusmateriaalialan yhteistyö on tiivistä, ja Suomen päätös korvata vanheneva Hornet-kalusto F-35-hävittäjillä mahdollistaa yhteistyösuhteen syventämisen edelleen. Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus muodostaa perustan yhteistyölle.
Suomi Natossa ja Euroopan unionissa
Suomi ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita. Valiokunta korostaa mietinnössään, että Suomen heikentynyt turvallisuusympäristö edellyttää Naton puolustuksen ja pelotteen vahvistamista eritoten Naton itäisellä ja pohjoisella sivustalla. Samalla ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä sitä, että Suomi on sitoutunut koko liittokunnan toimintaan ja huomioi kaikkien liittolaisten turvallisuushuolet 360 asteen periaatteen mukaisesti.
Valiokunta toteaa mietinnössään, että Suomen on tärkeää vahvistaa osaamistaan myös Naton ydinasepelotteen osalta ja osallistua liittokunnan ydinpelotetta koskevan politiikan päätöksentekoon. Valiokunta muistuttaa, että Naton ydinasepelotteen perimmäinen tarkoitus on säilyttää rauha, estää painostusta sekä luoda pelote aggressiota vastaan. Kaikki liittokunnan maat ovat ratifioineet ydinsulkusopimuksen (Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons, NPT). Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa Nato-maanakin korkeaa profiiliaan eri asevalvonta- ja riisuntakysymyksissä, Naton ydinasepelotetta kyseenalaistamatta.
EU-asioiden osalta valiokunta korostaa, että yhtenäinen ja vahva EU edellyttää tehokasta ja toimivaa päätöksentekokykyä. Valiokunta huomauttaa, että yksimielisyysvaatimus ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä voi lisätä kolmansien maiden pyrkimyksiä vaikuttaa EU:n jäsenvaltioihin ja sitä kautta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoon. Näistä syistä tulisi etsiä keinoja, joissa tällainen kehityskulku pysäytetään.
Ulkoasiainvaliokunta painottaa eduskunnan informoimista
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Asian ainoa käsittely on tämänhetkisen tiedon mukaan ensi viikolla.
Valiokunta painottaa mietinnössään sitä, kaikki eduskuntapuolueet kattava parlamentaarinen seuranta tulee järjestää myös tulevien turvallisuutta koskevien selontekojen valmistelun yhteydessä. Valiokunta painottaa lisäksi, että valtioneuvoston tulee pitää eduskuntaa ajan tasalla keskeisistä Nato-jäsenyyteen liittyvistä politiikkalinjauksista ja ratkaisuista myös selontekojen välisenä aikana.
Avaa ulkoasiainvaliokunnan mietintö ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta (UaVM 14/2024)