Valtiovarainvaliokunta esittää mietinnössään, että eduskunta hyväksyy Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä vuonna 2020 annetun neuvoston päätöksen. Eduskunnan suostumuksen antamisesta on päätettävä kahden kolmasosan enemmistöllä.
Valiokunta esittää eduskunnalle lisäksi kahdeksaa lausumaa, jotka ovat luettavissa mietinnön lopussa. Ensimmäisessä lausumassaan valiokunta esittää eduskunnan edellyttävän, että elpymisväline pidetään poikkeuksellisena ja kertaluonteisena ratkaisuna, järjestely ei toimi ennakkotapauksena eikä Suomi hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi.
Mietintoon sisältyy kaksi vastalausetta. Valiokunnan mietintö eduskunnan verkkosivuilla
Omien varojen päätös sisältää tavanomaiset säännökset unionin talousarvion rahoittamisen perusteista. Sen lisäksi omien varojen päätökseen on otettu säännökset poikkeuksellisista ja väliaikaisista lisämäärärahoista covid-19-kriisin seurauksiin puuttumiseksi.
Seuraavaksi asiaa käsitellään eduskunnan täysistunnossa ns. ainoan käsittelyn asiana.
EU:n elpymisväline
Valtiovarainvaliokunta puoltaa omien varojen kokonaisuuteen sisältyvää päätöstä, jolla annetaan Euroopan komissiolle valtuus ottaa 750 miljardia euroa lainaa elpymisvälineen rahoittamiseksi. Valiokunnan arvion mukaan elpymispaketista pois jääminen ei ole Suomen edun mukaista, sillä yhdenkin maan poisjäänti saattaa johtaa hankkeen kariutumiseen. Tällöin syvän kriisin todennäköisyys olisi suuri ja sen myötä Suomen todennäköinen taloudellinen menetys olisi merkittävä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että muut elpymisrahastoon kriittisesti suhtautuneet maat eivät olleet halukkaita kaatamaan ratkaisua, vaikka rahoitusratkaisu ei ole optimaalinen.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös pidetty mahdollisena, että Suomen poisjäänti elvytysrahastosta ei välttämättä kaataisi pakettia. Näin Suomi voisi saavuttaa kansallisen tason päätöksillä vähintään saman tai jopa suuremman mittaluokan tuloksen kuin EU:n kautta tulevan rahoituksen avulla. Valiokunta yhtyy kuitenkin hallituksen arvioon ja katsoo, että tällainen ratkaisu veisi tuntuvasti maamme poliittista pääomaa. Poisjääminen saattaisi tulla jatkossa kalliimmaksi, jos Suomi ei saisi omille kannoilleen enää tukea päätettäessä asioista, joissa ei vaadita yksimielisyyttä. Erityiskohtelun vaatiminen heikentäisi myös Suomen mahdollisuuksia saada tukea tilanteessa, jossa se itse kohtaa isoja taloudellisia tai muita sokkeja.
Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että EU ei ole vain maksu-unioni, vaan myös poliittinen yhteisö, jossa solidaarisuus vaikuttaa EU:n luotettavuuteen muun maailman ja rahoitusmarkkinoiden silmissä. Elpymisrahaston puutteista ja ongelmista huolimatta Suomella on edellä kuvatun mukaisesti myös taloudellinen intressi olla mukana ehdotetun kaltaisessa järjestelyssä, sillä Suomi on avoin, vientivetoinen, pieni talous, jolla on tiivis taloudellinen kohtalonyhteys muun Euroopan kanssa.
Valiokunnan mielestä elpymispaketin toteutuminen ei sinänsä luo fiskaaliunionia, mutta esimerkiksi tulonsiirrot ilman tiukkaa ehdollisuutta saattavat vähentää tarvetta talouden rakenteiden parantamiseen. Valiokunta toteaa, että vastaavanlaiset päätökset edellyttävät jatkossakin yksimielisyyttä.
Yhteisestä politiikasta päätetään edelleen olemassa olevien instituutioiden puitteissa, eikä tässä yhteydessä luoda uusia instituutioita EU-tason finanssipolitiikan toteuttamiseksi. Valiokunta toteaa, että Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan kannalta on välttämätöntä, että näistä periaatteista pidetään kiinni myös tulevissa ratkaisuissa ja ettei ratkaisu myöskään toimi millään tavalla ennakkotapauksena. Suomen ei myöskään tule puoltaa sellaisia järjestelyjä, joissa on vaikeasti ennakoitavia taloudellisen yhteisvastuun piirteitä. Valiokunta pitää välttämättömänä myös oikeusvaltioperiaatteen johdonmukaista noudattamista.
Monivuotinen rahoituskehys ja taloudelliset vaikutukset Suomelle
Suomen osuus rahoituskehyksen maksuista kasvaa edellisen kauden 16 miljardista eurosta 16,7 miljardiin euroon vuoden 2018 hinnoin laskettuna. Kasvua on siten noin 700 miljoonaa euroa eli noin 4 prosenttia.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että neuvottelut uuden rahoituskauden jäsenmaksuista onnistuivat hyvin ja Suomen jäsenmaksut nousevat varsin maltillisesti tilanteessa, jossa Ison-Britannian EU-ero aiheutti useimmille nettomaksajamaille tuntuvasti suurempia jäsenmaksukorotuksia. Suomen suhteellinen nettomaksuasema jopa hieman pienenee ja Suomi tulee säilyttämään asemansa yhtenä pienimpänä nettomaksajana.
Suomen maksuosuuteen vaikuttavat kuitenkin jatkossa omien varojen järjestelmään tehtävät muutokset, ja valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että muutosten vaikutukset selvitetään tarkasti ennen niiden hyväksymistä. Tärkeää on, että muutokset uusien omien varojen järjestelmään edellyttävät myös jatkossa neuvoston yksimielistä päätöstä ja jäsenvaltioiden ratifiointia.
Suomen enimmäisvastuiden määrä ja niihin liittyvät riskit
Valiokunta on tyytyväinen, että omien varojen päätöksessä enimmäisvastuut ovat täsmentyneet ja ne ovat aiempaa tarkkarajaisempia. Myös mahdolliset uudet omat varat voivat vähentää Suomen kansallisia EU-maksuja. Valiokunta painottaa kuitenkin hallituksen esityksen mukaisesti, että Suomen mahdolliset vastuut ovat merkittäviä.
On mahdotonta sanoa etukäteen, missä Suomen velkakestävyyden raja kulkee, mutta suuruusluokkaa arvioitaessa voidaan todeta, että jos kotimaisia tai EU-tasoisia vastuita realisoituisi kymmeniä miljardeja euroja lyhyellä aikavälillä, valtio joutuisi varsin haastavaan tilanteiseen. Valtioneuvosto arvioi kuitenkin riskiskenaarioiden realisoitumisen todennäköisyyden pieneksi. Vastuita arvioitaessa on myös tarpeen ottaa huomioon Suomelle unionin jäsenyydestä kertyvät positiiviset vaikutukset.
Uudet omat varat elpymisvälineen rahoittajana
Uusia omia varoja koskevien etenemissuunnitelmien mukaan komission tulisi antaa kesäkuuhun 2021 mennessä ehdotukset uusiksi varoiksi, jotka liittyvät hiilidioksidipäästöjen tullimekanismiin, digitaaliveroon, uudistettuun ehdotukseen päästökaupan huutokauppatuloista mahdollisesti laajennettuna lento- ja meriliikenteeseen. Mahdollinen käyttöönotto tapahtuisi 1.1.2023 alkaen. Lisäksi suunnitelman mukaan komission tulisi antaa kesäkuuhun 2024 mennessä ehdotukset, jotka voisivat liittyä rahoitustransaktioveroon, yrityssektorille suunnattavaan maksuun tai uuteen yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan. Näiltä osin mahdollinen käyttöönotto tapahtuisi 1.1.2026.
Esitys ei sisällä muovi-varaa lukuun ottamatta konkreettisia ehdotuksia uusista omista varoista. Valiokunta huomauttaa, että se muodostaa lopullisen kantansa ehdotuksiin uusista omista varoista vasta sen jälkeen, kun niitä koskevat ehdotukset on annettu. Valiokunta edellyttää, että ehdotuksiin on laadittu kattavat ja riittävät vaikutusarviot. Vaikutusarvioinnissa on huomioitava muun muassa ehdotuksen vaikutukset Suomen verotuottoihin ja kilpailukykyyn. Valiokunta korostaa, että uusien omien varojen tulee edistää verotuksen oikeudenmukaisuutta ja vahvistaa EU:n tasoisia toimia veropetosten ja veronkierron torjumiseksi. Valiokunnan käsityksen mukaan uudet omat varat olisivat perusteltuja tilanteissa, joissa veroa tai maksua ei voida tehokkaasti kerätä minkään yksittäisen jäsenvaltion toimesta.