​Ympäristövaliokunta yhtyy 25. huhtikuuta valmistuneessa lausunnossaan valtioneuvoston kantaan EU:n ilmastotiedonannosta (YmVL 6/2024, E 10/2024). Valiokunta antaa lausuntonsa suurelle valiokunnalle, joka päättää eduskunnan kannan asiaan. Lausuntoon sisältyy sosialidemokraattisen, vihreän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmien edustajien yhteinen eriävä mielipide.

Euroopan komissio antoi helmikuussa tiedonannon, joka sisältää komission vision vuoden 2030 jälkeisestä siirtymästä kohti vuoden 2050 ilmastoneutraaliutta sekä suosituksen EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on aktiivisesti pyrkinyt ennakolta vaikuttamaan tiedonannon sisältöön. Tehokkainta vaikuttamista on Suomelle tärkeiden erityispiirteiden ja tavoitteiden tuominen esille riittävän varhaisessa vaiheessa.

Johdonmukainen polku kohti hiilineutraaliutta

Valiokunta pitää keskeisen tärkeänä, että EU:n 2040 ilmastotavoitteen taso tukee ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, on linjassa Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden kanssa ja perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon. Kunnianhimoinen EU:n nettopäästövähennys tukee myös Suomen kireämpää kansallista hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista jo vuonna 2035. Suomalaiset yritykset ovat vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjään huomattavasti ja puhdas siirtymä on merkittävästi pitemmällä kuin monissa muissa EU:n jäsenmaissa.

Valiokunta katsoo, että EU:n kilpailukykyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota tilanteessa, jossa monet suuret talousalueet kuten Yhdysvallat tukevat avokätisesti omia vihreän siirtymän yrityksiään (IRA-ilmastolainsäädäntöpaketti). EU:n tulisi myös pystyä houkuttelemaan toimijoita uuden teknologian tutkimukseen, kehittämiseen ja käyttöönottoon, vaikka Yhdysvallat tarjoaa etuja kevyemmän sääntely-ympäristön kautta.

Valiokunta korostaa tarvetta nopeille ilmastotoimille. Uusia teknologioita ja teknisiä hiilinieluja on kehitettävä mahdollisimman pian ja otettava käyttöön jo 2030-luvun alussa. Ydinenergia on osa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaa energiapalettia ja pienten modulaaristen reaktorien (SMR) kehittämiseen liittyy merkittävää potentiaalia. 

Jäsenvaltiokohtaiset erityispiirteet huomioitava​

Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin olennaisina kustannustehokkaita, oikeudenmukaisia ja vaikuttavia ratkaisuja. Jäsenvaltiokohtaiset vaikutukset ja erityispiirteet on otettava huomioon ja tarpeettoman yksityiskohtaisia ohjauskeinoja tulisi välttää.

Suomen erityispiirteet edellyttävät erityisesti talvimerenkulun huomioimista meriliikenteen päästövähennystoimissa. Lisäksi on huomioitava huoltovarmuuden erityisvaatimukset, kun vienti ja tuonti ovat lähes kokonaan merikuljetusten varassa.

Valiokunta katsoo myös, että 95 % kestävää biomassaa polttoaineena käyttävät laitokset tulisi sisällyttää uudelleen EU:n yleiseen päästökauppaan. Tämä tukisi alan teknologiakehitystä ja investointeja vähentäen investointeihin liittyvää riskiä, kun päästöoikeuksien hinnat, ts. CCS-teknologialla piipun päästä talteen otetun hiilen hinta, on ennakoitavissa.

Pääpaino päästövähennyksissä

​Valiokunta korostaa, että ilmastopolitiikan pääpainon on oltava päästövähennyksissä. Samalla on luotava riittäviä EU-tason velvoitteita ja kannustimia maankäyttösektorin hiilinielujen aikaansaamien poistumien kasvattamiseksi sekä teknisten nielujen käyttöönotolle. On tärkeää keskittyä ennen kaikkea päästöjen vähentämiseen teknologian kehitystä hyödyntäen ilman, että hiilinieluille osoitetaan suhteettoman iso osa tavoitteen toteutumisessa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että puurakentaminen on yhdessä uusiutuvan energian kanssa nopein ja vaikuttavin keino rakentamisen päästöjen vähentämisessä. Viennin edistämiseksi puurakentamista koskevien määräysten ja suunnitteluperusteiden tulisi olla mahdollisimman yhteneviä koko Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa.

Esitetyt nielutavoitteet haastavia

Valiokunta toteaa, että tiedonannossa esitetyt nielutavoitteet ovat haastavia. Esimerkiksi Metsäbiotalouden tiedepaneeli arvioi, että nielujen kasvattamista ja EU:n nielutavoitteen saavuttamista vaikeuttaa se, että Keski- ja Etelä-Euroopassa nielut eivät ole kehittyneet tavoitteen mukaisesti poikkeuksellisten sääolojen ja niitä seuranneiden metsätuhojen vuoksi. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että on mahdollista, että Suomen hiilinieluvelvoite olisi selvästi suurempi kuin Luonnonvarakeskuksen päivitetyn MISUskenaarion arvio Suomessa vuonna 2040 toteutuvasta nettonielusta.

Valiokunta toteaa, että EU:n hiilenpoistojen sertifiointiasetus mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että viljelijöillä ja maanomistajilla olisi mahdollisuus myydä luotettavasti todennettuja päästövähennyksiä. Tämä voisi tehdä viljelijöiden ja maanomistajien näkökulmasta toimenpiteet päästövähennysten tuottamiseksi kannattaviksi.

Valiokunta korostaa myös, että metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Metsänielujen osalta on tärkeää arvioida tilannetta uusimman tutkimustiedon valossa ja tunnistettava metsiä koskevien politiikkatoimien ristiriidat. Aktiivisella ja oikea-aikaisella metsänhoidolla edistetään metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen ja ehkäistään metsätuhoriskejä. 

Lue lausunto kokonaisuudessaan