Ympäristövaliokunta edellyttää hallitukselta ilmastopolitiikan suunnitelmien päivittämistä ja lisätoimien valmistelua, jotta Suomi saavuttaisi kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet. Ympäristövaliokunnan mietintö hallituksen ilmastovuosikertomuksesta 2023 (YmVM 1/2024vp, K 17/2023) valmistui torstaina 22. helmikuuta.
Lue mietintö kokonaisuudessaan
Valiokunta toteaa useiden asiantuntijalausuntojen tavoin, ettei ilmastokertomuksen sisältöön kuulu lisätoimien esittäminen, vaan niiden tarpeen arviointi asetettujen tavoitteiden kannalta. Asiantuntijalausunnoissa on todettu lisätoimien tarpeen olevan ilmeinen. Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen. Valiokunnan näkemyksen mukaan valmisteltavien lisätoimien tulee olla luonteeltaan sellaisia, että keskiössä on päästöjen vähentäminen kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Valiokunta esittääkin lausumaehdotuksessaan, että eduskunta edellyttäisi hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin keskeisten ilmastopolitiikan suunnitelmien päivittämiseksi ja valmistelevan ehdotukset kustannustehokkaiksi lisätoimiksi toimien kokonaisvaikutukset huomioon ottaen.
Hallituksen ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että ilman merkittäviä lisätoimia maankäyttösektorilla Suomi ei todennäköisesti tule saavuttamaan EU:n LULUCF-asetuksen mukaisia velvoitteitaan. Niin ikään kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia maankäyttösektorilla sekä muilla sektoreilla. Myös valiokunnan ilmastokertomuksesta saaduissa asiantuntijalausunnoissa todetaan, etteivät Suomen ilmastotoimet taakanjakosektorilla ja maankäyttösektorilla ole riittävällä tasolla EU:ssa päätettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen vuonna 2035 on arvioitu edellyttävän lisätoimien valmistelua.
Ympäristövaliokunta suhtautuu ilmastovuosikertomuksessa esitettyyn tilannekuvaan ja asiantuntijalausunnoissa ilmaistuihin huoliin vakavasti. Samalla se toteaa, että maankäyttösektorin ilmastotoimien kehityksen määrittelyyn liittyy joitakin muuttujia, joiden vaikutukset on hyvä selvittää ennen lopullisen tilannekuvan muodostamista. Vuosikertomusta laadittaessa ei esimerkiksi ollut tiedossa Luonnonvarakeskuksen vuoden 2023 syksyllä esittämä tekninen korjaus Suomen metsien hiilinielutavoitteeksi.
Valiokunnan saamissa lausunnoissa on monin tavoin tuotu esiin, että maankäyttösektorin toimille on tyypillistä kauaskantoiset vaikutukset. Merkitykselliset muutokset hiilinieluissa voidaan todentaa vain pitkällä aikavälillä. Näin ollen maankäyttösektorin toimia koskevia johtopäätöksiä ei tule rakentaa pelkästään yksittäisinä vuosina saatujen tehtyjen havaintojen varaan.
Valiokunta toteaa, että hiilinielujen ja päästöjen kehitystä on tarkoituksenmukaista selvittää huolellisesti laadittujen, vaihtoehtoisten tilannekuvien perusteella. Kun ilmastopolitiikan tavoitteisiin pääseminen edellyttää nopeasti vaikuttavia toimia, on lausuntojen mukaan tärkeää panostaa erityisesti päästöjen vähentämiseen. Valiokunta katsoo, että ilmastovuosikertomuksessa on hyvä esittää kokonaiskuva, jossa todetaan Suomen osuus maailman päästöistä ja osuus Euroopan unionin kokonaispäästöistä sekä arvioidaan ilmastoimien vaikutusta laajemmassa maantieteellisessä mittakaavassa hiilikato ja hiilikädenjälki huomioon ottaen.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nykyisessä hallitusohjelmassa ilmastotavoitteet on säilytetty ennallaan. Samalla maailmanpoliittinen ja taloudellinen tilanne, joissa tavoitteita toteutetaan, on muuttunut merkittävästi. Tämä vaikuttaa ilmastopolitiikan suunnitelmien laatimiseen koko vaalikauden ajan. Valiokunta uudistaa aikaisempaan mietintöönsä (YmVM 25/2022 vp — K 24/2022 vp) sisältyneen näkemyksen, jonka mukaan ilmastovuosikertomusta tulee kehittää strategisempaan suuntaan korostamalla ennakointia ja toimintavaihtoehtojen hahmottamista erilaisten tulevaisuuksien valossa.
Lisäksi ympäristövaliokunta yhtyy maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan on tärkeää tarkastella ilmastotoimien vaikutuksia huoltovarmuuteen niin energiahuollon kuin elintarvikehuoltovarmuuden kannalta.
Valiokunnan saamissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös erityisesti nuorten mahdollisuuksiin osallistua ilmastopolitiikkaan muotoiluun ja seurantaan. Lisäksi on toivottu ilmastotoimien arviointia erityisesti nuorison kannalta, mitä valiokunta pitää hyvänä ehdotuksena, sillä ilmastopolitiikan päätösten vaikutukset ilmenevät pitkällä aikavälillä ja vaikuttavat erityisesti nuorten tulevaisuuteen ja elinolosuhteisiin. Ympäristövaliokunta katsoo, että perusteellinen ilmastopolitiikan taloudellisten vaikutusten tarkastelu on tärkeää sisällyttää ilmastovuosikertomukseen.