Ympäristövaliokunnan lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä yleisen asumistuen muuttamiseksi (YmVL 20/2023, HE 74/2023 vp) valmistui perjantaina 17. marraskuuta. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä ja kiinnittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin. Valiokunnan lausuntoon sisältyy keskustan eduskuntaryhmän edustajien eriävä mielipide sekä sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän edustajien yhteinen eriävä mielipide.
Valiokunta pitää esityksen tavoitetta tasapainottaa julkista taloutta ja edistää työllisyyttä painavana perusteluna sosiaaliturvan muutoksille. Ansiotulovähennyksen ja omistusasuntojen asumistuen poistamisella tukea pyritään kohdentamaan kaikkein pienituloisimmille ja vähävaraisimmille ruokakunnille. Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä on kuvattu yleisen asumistuen muutosehdotusten vaikutuksia itsenäisenä kokonaisuutena. Ehdotetuilla muutoksilla todetaan olevan kuitenkin yhteisvaikutuksia myös muiden hallituksen esittämien sosiaaliturvamuutosten kanssa.
Valiokunta katsoo, että vaikuttavimmat keinot hillitä asumistukimenojen kasvua tai jopa pienentää niitä on huolehtia työllisyydestä ja riittävästä asuntotarjonnasta, joka on omiaan hillitsemään vuokratasoa. Aikaisempina vuosina voimakkaasti kasvaneen Kelan yleisen asumistuen menot pienenivät vuonna 2022 edellisvuodesta 1,6 %. Viime vuosien vahva työllisyysaste ja voimakas asuntorakentaminen kasvukeskuksissa on nähty pääasiallisena syynä siihen, että asumistukea saavien ruokakuntien määrä kääntyi lievään laskuun vuonna 2021.
Valiokunta toteaa, että myös omistusasunnoissa asuvien tuensaajien piirissä on pienituloisia ruokakuntia, joilta tuki poistuu, kun omistusasumisen asumistuki lakkautetaan. Valiokunta muistuttaa, että näillä ruokakunnilla on varallisuutta omistusasunnon muodossa. Elinkustannusten nousun johdosta taloudellinen tilanne voi kuitenkin kiristyä huomattavasti samaan aikaan kuin varallisuuden realisointikaan ei välttämättä ole mahdollista ainakaan nopeasti poikkeuksellisen asuntomarkkinatilanteen vuoksi tai jos asunto sijaitsee muuttotappioalueella. Kaikilla alueilla ei myöskään ole yhtäläisiä mahdollisuuksia omia tarpeita vastaavan vuokra-asunnon löytämiseen.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset yhdessä elin- ja asuinkustannusten nousun kanssa voivat lisätä tarvetta hakeutua nykyistä edullisempaan vuokra-asuntoon tai siirtyä omistusasumisesta vuokra-asumiseen. Edullisemman asunnon löytyminen voi kuitenkin vaikeutua hakijoiden suuren määrän vuoksi. Toimeentulotukea koskevan esityksen mukaan tilanteissa, jossa hakijan asumismenot ylittävät tarpeellisen suuruisena pidettävän määrän, hakija voitaisiin ohjata hakemaan edullisempaa asuntoa laissa säädetyssä määräajassa. Määräaikaa voitaisiin pidentää perustellusta syystä. Hakijaa ei ohjattaisi hankkimaan edullisempaa asuntoa ja asumismenot huomioitaisiin täysimääräisinä, jos hakijalla on laissa määritelty erityinen peruste asumiseen nykyisessä asunnossaan. Valiokunta katsoo, että sääntely turvaa asumisolot tilanteessa, jossa vaihtaminen edullisempaan asuntoon pitkittyy tai ei ole lainkaan mahdollista.
Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin vuoden 2015 muutoksella ja erityisesti pienten asuntojen tarjonnan kasvu ovat mahdollistaneet yksinasumisen yleistymisen. Asumistaso on noussut koko yhteiskunnassa ja myös opiskelijat priorisoivat yksinasumista. Valiokunta tuo esiin, että yleisen asumistuen ehdoissa yhteinen vuokrasopimus johtaa automaattisesti yhteiseen ruokakuntaan, mikä on vaikeuttanut kaveriasumisen tarjoamista. Valiokunta pitää tarpeellisena, että ehtojen muuttamista ainakin opiskelijoiden osalta selvitettäisiin.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetut asumistuen leikkaukset voivat yhdessä yleisen kustannustason nousun kanssa lisätä riskiä asukkaiden ajautumisesta maksuvaikeuksiin, vuokravelkoihin ja sitä kautta jopa häätöihin. Asumisneuvontaa tulisi tällaisten seurausten ehkäisemiseksi olla tarjolla kaikissa kunnissa kaikille kuntalaisille asumismuodosta riippumatta.
Valiokunta korostaa, että tarvetta laaja-alaisemmalle tarkastelulle on myös työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Jos asumiskustannukset kasvavat sekä yleisen kustannustason nousun että lainsäädännön muutosten johdosta, voi riittävän henkilöstön saaminen vaikeutua entisestään monilla kriittisillä työvoimapula-aloilla, kuten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla erityisesti Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös alueellisen eriytymisen ehkäisemiseen. Valiokunta toteaa, että Suomessa torjuntaan alueellista eriytymistä eli segregaatiota yhdyskuntasuunnittelussa siten, että ARA-vuokratalovaltaisia suuria kokonaisuuksia ei päästetä syntymään. Valiokunta toteaa, että yleisen kustannustason nousun lisäksi asumistukeen tehtävät leikkaukset voivat osana useiden muutosehdotuksen yhteisvaikutusta lisätä riskiä asuinalueiden yksipuolistumisesta ja segregaation lisääntymisestä, jos vuokralla asuvat joutuvat muuttamaan alhaisemman vuokratason alueille.
Valiokunta pitää tärkeänä, että ympäristöministeriö on asettanut selvitysryhmän arvioimaan valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita muun muassa työllisyyden, segregaation torjunnan, asuntomarkkinan toimivuuden ja kestävän julkisen talouden näkökulmista. Segregaatiokehityksen arvioiminen on erityisen tärkeää nykyisessä taloustilanteessa, jossa muutot halvimpien asuntojen perässä voivat vahvistaa kaupunkien tulotasonmukaista eriytymistä. Tämä voi johtaa kehitykseen, jonka ääripäässä on syrjäytymisen lisääntyminen ja alueiden turvallisuuden heikkeneminen. Selvitysryhmän ehdotusten on määrä valmistua maaliskuuhun 2024 mennessä.
Lausunto julkaistaan kokonaisuudessaan eduskunnan verkkosivuilla myöhemmin perjantaina