Suomen Nato-jäsenyyttä koskeva hallituksen esitys (HE 315/2022 vp) oli ensimmäisessä käsittelyssä eduskunnan täysistunnossa tiistaina 21. helmikuuta. Asia käsitellään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön pohjalta (UaVM 16/2022 vp).
Lue lisää ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä
Asian esittelypuheenvuoron piti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.), joka totesi mietinnön olevan varsin epädramaattinen.
"Koska ulkoasiainvaliokunta kuuli asiantuntijoita laajasti viime vuoden keväällä ja koska itse asiasta eli Nato-jäsenyyden hakemisesta ja jäseneksi liittymisestä vallitsee eduskunnassa laaja yhteisymmärrys, nyt käsittelyssä oleva mietintö on historiallisuudestaan huolimatta varsin suppea, toteava ja epädramaattinen.", kuvaili Halla-aho ja sanoi, että mietinnön käsittelyaikataulu on saanut sisältöä enemmän huomiota.
Suomen Nato-jäsenyysprosessin aikataulu suhteessa Ruotsin jäsenyysprosessiin käsiteltiin monessa puheenvuorossa tiistain keskustelussa, niin myös puolustusministeri Mikko Savolan (kesk.) puheenvuorossa.
"Meillä on Ruotsin kanssa erittäin vahva luottamus [...] olemme hyvin luottamuksellisessa suhteessa Ruotsin kanssa ja emme tee yllättäen mitään sellaista, mistä toinen ei tietäisi. Tämän takia on hyvä, että jatkamme dialogia Ruotsin kanssa. Se yhteinen tavoite tästä ennen Vilnaa (Naton huippukokous heinäkuussa 2023) liittymisestä molempien maiden osalta tulisi.", sanoi Savola.
Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) painotti yhteistyötä Ruotsin kanssa.
"Meillä on myöskin ulkoministerien kesken jatkuva yhteydenpito. Myöskin Ruotsin uusi hallitus on hyvin nopeasti ottanut tämän tilanteen haltuunsa [...] Olemme koko ajan jakaneet tietoa Ruotsin kanssa keskenämme siitä, miten tässä etenemme. Myöskin tämä ulkoasiainvaliokuntien yhteistyö — kiitän eduskuntaa tästä käynnistä Ruotsissa — selvästi selkeytti ja vei tilannetta eteenpäin niin, että ollaan samalla kartalla myöskin parlamenttien tasolla.", sanoi Haavisto.
Tiistain keskustelussa kuultiin myös Nato-jäsenyyttä kritisoivia puheenvuoroja, joissa muun muassa ilmaistiin huolta ihmisoikeuksien asemasta, ydinaseiden sijoituksista ja osallistumisesta sotilasoperaatioihin ulkomailla sekä pidettiin liittoutumattomuutta parempana vaihtoehtona Suomelle.
Keskustelun jälkeen eduskunta hyväksyi esityksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Nato-esityksen ensimmäisen käsittelyn keskustelussa käytettiin 75 puheenvuoroa. Lue kaikki puheenvuorot täysistunnon pöytäkirjasta.
Lue lisää Nato-esityksen käsittelystä eduskunnan verkkosivuilta