​Perustuslakivaliokunnan mietinnöt siviili- ja sotilastiedustelun valvonnasta ovat valmistuneet (PeVM 9/2018 – HE 199/2018 ja PeVM 10/2018 – PNE 1/2018). Tiedustelun valvonnan kokonaisuus muodostuu laillisuusvalvonnasta ja parlamentaarisesta valvonnasta. Laillisuusvalvontaa harjoittaa uusi erityisvaltuutettu, tiedusteluvalvontavaltuutettu ja parlamentaarista valvontaa eduskuntaan perustettava uusi valiokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta.

Perustuslakivaliokunta korostaa valvonnan merkitystä. Valiokunnan käsityksen mukaan ilman tehokasta valvontaa ei viranomaisille voida antaa niin pitkälle perusoikeuksiin puuttuvia toimivaltuuksia kuin siviili- ja sotilastiedustelua koskevissa hallituksen esityksissä ehdotetaan.

Perustuslakivaliokunta ehdottaa tiedusteluvalvontavaltuutettua koskevan lakiehdotuksen hyväksymistä pääosin hallituksen esityksen mukaisena. Valiokunta kuitenkin ehdottaa, että valtuutetun valvontatehtävää laajennetaan koskemaan suojelupoliisin toimintaa kokonaisuudessaan.

Lisäksi perustuslakivaliokunnan mielestä tiedusteluvalvontavaltuutetun riippumatonta asemaa tulee vielä vahvistaa. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että tiedusteluvalvontavaltuutetuksi voidaan nimittää vain henkilö, jolla ei ole sellaisia sidonnaisuuksia, jotka ovat omiaan vaarantamaan valvontatehtävän asianmukaista ja riippumatonta hoitamista.

Lisäksi tiedusteluvalvontavaliokunnalle tulee antaa oikeus lausua mielipiteensä tiedusteluvalvontavaltuutetun virantäytöstä. Valiokunta voi siten esimerkiksi haastatella hakijoita niin halutessaan.

Perustuslakivaliokunta ehdottaa joitakin muutoksia tiedustelun parlamentaarista valvontaa koskevaan ehdotukseen. Tiedusteluvalvontavaliokunnan valvontatehtävää laajennetaan koskemaan suojelupoliisin toimintaa kokonaisuudessaan.

Puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan eduskunnan puhemies olisi ennen tiedusteluvalvontavaliokunnan asettamista hankkinut valiokunnan jäseniksi ehdotetuista edustajista laajan turvallisuusselvityksen.

Perustuslakivaliokunta katsoo, että ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa turvallisuusselvityksen sijasta eduskunnan toimintaan paremmin soveltuvalla mekanismilla, joka ei rakennu suojelupoliisin tekemän selvityksen varaan.

Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi aiotusta kansanedustajasta tehtävä laaja turvallisuusselvitys korvataan menettelyllä, joka perustuu tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeuden ja eduskunnan pääsihteerin, asianomaisen kansanedustajan ja hänen edustamansa eduskuntaryhmän puheenjohtajan rajatun tiedonsaannin sekä tämän jälkeen mahdollisesti käytävän keskustelun varaan.

Kyseessä olisi tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeuteen nähden erityinen menettely. Tarkastusoikeus kohdistuu suojelupoliisin toiminnallisen tietojärjestelmän tietoihin.

Valiokuntien asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskeviin säännöksiin ehdotetaan muutoksia tiedusteluvalvontavaliokunnan perustamisen vuoksi. Uuden valiokunnan pöytäkirjan liitteet ja valiokunnan muut tehtävää koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei aiheuta merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai vaaranna kansallista turvallisuutta.

Eduskunnan työjärjestykseen lisätään myös viittaus salassapitorikosta koskevaan rikoslain säännökseen. Viittaus ei kuitenkaan muuta oikeustilaa, eikä sillä laajenneta rangaistavuutta kattamaan esimerkiksi tiedon oikeudetonta antamista sellaisista asiakirjoista, jotka eivät ole vielä julkisia tai seikoista, jotka eivät olisi asiakirjaan merkittynä vielä julkisia. Perustuslakivaliokunta pitää myös tarpeellisena todeta, ettei esimerkiksi yhteiskuntapoliittinen keskustelu tai keskustelu eduskuntaryhmän piirissä muutu sääntelyn johdosta periaatteellisesti nykyisestä.

Mietinnöt eduskunnan verkkopalvelussa:

PeVM 9/2018

PeVM 10/2018