​Arvoisa tasavallan presidentti
Arvoisat Suomen kansan valitsemat kansanedustajat

Ärade republikens president
Ärade ledamöter valda av Finlands folk

Maailman myllerrys on näkynyt ja tuntunut tällä päättyvällä vaalikaudella. Työhömme toi valtavan ennakoimattoman muutoksen ensin maailmanlaajuinen pandemia ja sen jälkeen Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämä valloitussota.

Under den valperiod som nu avslutas har vi både fått se och känna av turbulensen i världen. Vårt arbete har förändrats på ett oväntat sätt, först på grund av den globala pandemin och sedan på grund av Rysslands anfallskrig mot Ukraina.

Eduskunta ja sen luottamusta nauttiva valtioneuvosto ovat velvollisia vastaamaan kaikkiin valtiollista päätöksentekoa edellyttäviin tilanteisiin. Ja lisäksi hyvä olisi kyetä ennakoimaan erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Pandemian leviämistä hillittiin monin eri tavoin siten, että siihen sairastuneille riittäisi hoitokapasiteettia. Eduskunta joutui käsittelemään hyvin poikkeuksellisesti valmiuslain käyttöönottoa. Sen huolellinen käsittely osoitti myös tulevaisuutta varten sen, että hallitukselle ja viranomaisille ei anneta kuin viimesijaisena mahdollisuutena puuttua kansalaisten perustuslaissa turvattujen vapauksien ja oikeuksien rajoittamiseen.

Covid19 pandemian hallitsemiseksi tehdyistä päätöksistä, päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmästä sekä pandemiaan liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä on syytä laatia jälkikäteen puolueeton arviointi mahdollisine kehittämisehdotuksineen.

Pandemia ja myöhemmin Venäjän sota johtivat myös poikkeuksellisen nopeasti toteutettuun elvytyspolitiikkaan, joka johti hetkellisesti vaalikaudelle päätetyn valtiontalouden kehyksen ylityksiin. Vaalikausien molemmat kriisit olisivat saattaneet muuttua myös yritys- ja työelämää koettelevaksi kriisiksi, mutta pahin on toistaiseksi vältetty. Taloudellinen lasku tästä on sälyttynyt suurelta osin julkiselle taloudelle kasvattaen sen alijäämää tavalla, joka sävyttää tulevien vuosien politiikkaa.

Pandemian hoidossa oli kyse meidän kaikkien ja lähimmäistemme terveyden ja hengen suojelemisesta. Kansalaiset noudattivat riittävän laajasti viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia ja myös rokotuskattavuus lopulta hillitsi taudin leviämistä. Monet silti menettivät henkensä.

Venäjän sota, joka sotana, menetelmineen ja tavoitteineen kuuluisi menneille vuosisadoille, uhkaa toisella tavalla Ukrainassa kanssaihmistemme henkeä, omaisuutta ja tulevaisuutta. Koko Euroopassa kyse on vapaudesta, kansanvallasta, oikeusvaltiosta, kansainvälisten sopimusten kunnioittamisesta ja ihmisyydestä.

Rysslands krig, som både till sina metoder och målsättningar borde förpassas till de gångna århundradena, utgör ett annat slags hot mot våra medmänniskor i Ukraina, mot deras liv, egendom och framtid. Det är för hela Europa en fråga om frihet och demokrati, om rättsstatsprincipen och respekt för internationella avtal, och om mänsklighet.

Me Suomessa ja eduskunnassa emme voineet hyväksyä sitä, että Ukraina uhataan alistaa tappamalla sen väestöä. Me emme voineet hyväksyä Venäjän pyrkimystä palauttaa etupiiriajattelu Eurooppaan tavalla, jossa osa itsenäisistä maista olisi menettänyt suvereenin päätösvaltansa päättää itse omista turvallisuusratkaisuistaan. Ja kolmanneksi meidän oli vastattava yhdessä kysymykseen, miten voimme maksimaallisesti puolustaa maatamme, jos meitä vastaan hyökättäisiin.

Tässä syntyneessä tilanteessa valtiolliset instituutiomme eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, kykenivät yhteiseen suomalaisten ja eurooppalaisten etua ajavaan toimintaan. Olemme määrätietoisesti tukeneet Ukrainaa. Olemme osallistuneet yhteiseen asteittain syvenevään pakoterintamaan muuttaaksemme Venäjän toiminnan. Ja päätimme liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon. Instituutioiden yhteistyö on toiminut hyvin. Kukin on toiminut samaan suuntaan mielessään vain kansalaistemme turvallisuus.

Osana kumpaakin kriisiä ajatuksemme ovat kulkeneet huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vahvistamisen tielle miettien, mitä meidän on tehtävä kansallisesti ja mitä Euroopan tasolla. Olemme luottaneet liikaa globaaleihin markkinoihin ja toimitusketjujen toimivuuteen. Ruokaa ja energiaa on kyettävä itse aina tuottamaan. Lääkkeitä ja teknologiaa on hankittava kansainvälisellä yhteistyöllä.

Bägge kriserna har fått oss att tänka på hur vi kan stärka vår försörjningsberedskap och bli mer självförsörjande. Vad behöver vi göra nationellt och vad behöver göras på europeisk nivå? Vi har i alltför hög grad förlitat oss på den globala marknaden och på att leveranskedjorna fungerar. Ett land måste alltid själv kunna producera sin mat och energi. Läkemedel och teknik måste skaffas genom internationellt samarbete.

Kriisien rinnalla nykyinen eduskunta on jatkanut suomalaisen vastauksen antamista ilmastonmuutokselle. Kokonaispäästömme kääntyivät laskuun jo 20 vuotta sitten. Työtä on siis tehty pitkään ja kaikkien hallituskokoonpanojen toimesta. Nyt on siirrytty vaiheeseen, jossa Suomeen virtaa yhä enemmän vihreän siirtymän investointeja maailmalta.  Päästöjen vähentäminen on jatkossakin pidettävä koko kansan yhteisesti kokemana tavoitteena. Osallistava politiikka on pakon sijasta ainoa mahdollisuus. Kiinteistöjen omistajat osaavat laskea, koska kannattaa vaihtaa öljy maalämpöön tai klapeihin, milloin on oikea hetki asentaa aurinkopaneelit ja puhalluttaa villaa vintille. Sadat tuhannet metsien omistajat tuntevat paremmin kuin kukaan muu, mikä kasvaa milläkin rinteellä ja laaksossa parhaiten ja koska on tyvilahon tai kirjanpainajan uhkaama kuusikko kaadettava. Se tieto ei tule käskien hallinnosta. Se tieto on parhaiten metsiensä keskellä elävillä omistajilla.

Päättyvän vaalikauden tapahtumat ovat saattaneet lisätä ahdistusta ja näköalattomuutta monien kansalaisten keskuudessa. Maailmassa on epävarmuuksia. Mutta meillä on järjestäytynyt yhteiskunta, jota johdetaan kansanvaltaisesti, jonka palveluksessa on osaava asiantuntijoista koostuva virkakunta ja jossa käydään jatkuvaa myös kyseenalaistavaa keskustelua tehdyistä ratkaisuista ja vaihtoehdoista.

Me pystymme kansakuntana vastaamaan vaikeuksiin. Ja sitä paremmin pystymme, mitä alttiimpia olemme ennakoimaan tulevaisuutta ja muuttamaan totuttuja tapojamme elää. Pitää ennakoivasti monta askelta etukäteen tehdä johtopäätöksiä väestön kehityksestä, ilmaston vääjäämättömästä muutoksesta, teknologian kehityksen mahdollisuuksista ja turvallisuutta uhkaavista trendeistä. 

Ärade republikens president

Jag ber att få framföra riksdagens hälsning och försäkran om dess högaktning.

​Arvoisa tasavallan presidentti. Tahdon ilmaista Suomen kansaa edustavan eduskunnan puolesta myös teille suuren kiitoksen määrätietoisesta työstänne, jolla täytätte täysimääräisesti sen valan, jonka vannoitte 11 vuotta sitten astuessanne tasavallan presidentin korkeaan tehtävään. Ja esitän Teille eduskunnan tervehdyksen ja kunnioituksen vakuutuksen.