Eduskunta käsitteli tiistaina 5. maaliskuuta täysistunnon lähetekeskustelussa hallituksen esitystä työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamista. Käsittelyn aikana oppositio esitti epäluottamuslausetta työministerille.
”Tällä kokonaisuudella toteutetaan hallitusohjelman työrauhasääntelyn uudistamista koskevat kirjaukset”, työministeri Arto Satonen (kok.) aloitti esitystä koskevan esittelypuheenvuoronsa lähetekeskustelussa. Työrauhan parantaminen on hallituksen työmarkkinauudistuksista ensimmäinen, joka on edennyt eduskunnan käsittelyyn.
Ministeri Satonen (kok.) toi esiin esittelypuheenvuorossaan esityksen neljä kokonaisuutta: ”Ensinnäkin esitetään, että lainvastaisten työtaisteluiden seuraamusjärjestelmää tehostettaisiin. Toiseksi rajoitetaan suhteettomia myötätuntotaisteluja, ja kolmas kokonaisuus liittyy poliittisten työtaisteluiden keston rajoittamiseen. Lisäksi velvollisuutta ilmoittaa työtaistelusta etukäteen laajennetaan koskemaan myötätunto- ja poliittisia työtaisteluita.”
Hallituksen esityksen tavoitteena on vähentää työmarkkinahäiriöitä, jolla turvattaisiin yritysten tuottavuutta ja parempaa kilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin sekä edistettäisiin ulkomaalaisten toimijoiden käsitystä Suomesta vakaana toiminta- ja investointiympäristönä. Hallitus esittää myös korotusta hyvityssakkojen tasoon. Sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Hyvityssakko voitaisiin kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. Nykyisin hyvityssakon enimmäismäärä on 37 400 euroa. Hyvityssakkoon voidaan nykyisin tuomita vain työehtosopimukseen osallinen yhdistys ja työnantaja, joita työrauhavelvollisuus sitoo. Hallitus esittää tähän muutosta. Työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron suuruinen hyvityssakko, jos hän jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi ja on tietoinen annetusta tuomiosta.
Esityksessä poliittisten työtaistelujen kestoa rajataan. Poliittinen työtaistelu tarkoittaa työntekijäjärjestön toimeenpanemaa työtaistelua, joka kohdistuu poliittiseen päätöksentekijään tai päätöksentekoon. Niiden vaikutukset heijastuvat kuitenkin myös työnantajaan. Hallitus esittää, että poliittiset työnseisaukset saisivat kestää enintään 24 tuntia ja muut työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa.
Lisäksi ilmoitusvelvollisuus työtaistelusta laajennettaisiin koskemaan myös työnseisauksena järjestettävää myötätuntotyötaistelua ja poliittista työtaistelua. Työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta tai poliittisesta työtaistelusta olisi ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista.
Hallitus esittää, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.7.2024.
Lähetekeskustelussa oppositioryhmät toivat esiin vastustuksensa esitykselle. Tytti Tuppurainen (sd.) nosti esiin vastauspuheenvuorossaan, että lakiesityksellä kavennetaan mielipiteenvapautta ja sananvapautta. Tuppuraisen mukaan muutokset koskevat keskeistä osaa suomalaista yhteiskuntaa eikä muutoksia pitäisi tehdä kevein perustein. Monissa puheenvuoroissa nousivat esiin myös vertailukohdat ja viittaukset Ruotsin käytäntöön, eri työelämäheikennyksiin kokonaisuutena ja demokraattisen järjestelmän luottamukseen.
Lähetekeskustelun aikana sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä (edustaja Matias Mäkynen) ehdotti täysistunnossa epäluottamuslausetta työministeri Arto Satoselle (kok.). Epäluottamuslausetta kannatti täysistunnossa edustaja Timo Furuholm (vas.).