​Valtiovarainvaliokunnan mietintö vuoden 2025 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta (VaVM 16/2024 vp – HE 108/2024 vp) valmistui perjantaina 8. marraskuuta. Mietintöön sisältyy neljä vastalausetta.

Mietinnössään valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Tuloveroperusteisiin tehtävät muutokset

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vuoden 2025 tuloveroasteikosta sekä ansiotuloveroperusteista. Hallitusohjelman mukaan ansiotuloveroperusteisiin tehtäisiin vuosittain indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Hallitus päätti kevään kehysriihessä lisätoimista, joilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen. Osana tätä kokonaisuutta hallitus päätti, että indeksitarkistus jätetään vuonna 2025 tekemättä valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan osalta. Indeksitarkistus on suuruudeltaan 3,4 prosenttia. Tämän mukaisesti indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon tulorajoja, lukuun ottamatta kahta ylintä tuloluokkaa. Lisäksi tehtäisiin muutoksia perusvähennykseen ja työtulovähennykseen.

Hallitusohjelman mukaan työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi ansiotuloverotusta kevennetään painottaen kevennystä pieni- ja keskituloisiin korottamalla työtulovähennystä. Kevennys ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla työtulovähennyksen vähennysprosenttia, enimmäismäärää ja poistumaprosentteja. Lisäksi työtulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 50 eurolla jokaisesta verovelvollisen huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Yksinhuoltajille korotus myönnettäisiin kaksinkertaisena.

Kuntien verotulojen lisäämiseksi ja kunnallisverotuksen efektiivisyyden parantamiseksi tulosta tehtävä ansiotulovähennys ehdotetaan poistettavaksi ja se korvattaisiin korottamalla ensisijaisesti valtion tuloverosta tehtävää työtulovähennystä. Osana ansiotulovähennyksen korvaamista työtulovähennyksellä muutettaisiin tuloveroasteikon kahta ylintä marginaaliveroprosenttia.

Osana julkisen talouden lisäsopeutustoimia hallitus päätti kevään kehysriihessä kiristää eläketulojen verotusta siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy.  Eläketulon verotusta kiristettäisiin pienentämällä eläketulovähennystä. Tämä kiristää eläketulon verotusta noin 22 500 – 57 500 euroa eläkettä vuodessa saavien kohdalla.

Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina. Työtulovähennyksen korotuksen tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa ja parantaa työn vastaanottamisen kannustimia työn verotusta keventämällä. Lapsikorotuksen tavoitteena on lisäksi tukea lapsiperheitä sekä parantaa alaikäisten lasten huoltajien työnteon kannustimia. Valiokunta pitää perusteltuna myös toimia, joilla kehysriihipäätöksen mukaisesti parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen. Toimet ovat tarpeen julkisen talouden vahvistamiseksi.

Kotitalousvähennyksen tehtävät muutokset

Osana kehysriihessä päätettyjä lisätoimia julkisen talouden vahvistamiseksi hallitus päätti kotitalousvähennyksen supistamisesta 100 miljoonalla eurolla. Esityksen mukaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosentteja alennettaisiin sekä omavastuuosuutta korotettaisiin. Enimmäismääräksi ehdotetaan 1 600 euroa, korvausprosenteiksi työkorvauksissa 35 prosenttia ja palkoissa 13 prosenttia sekä omavastuuosuudeksi 150 euroa.

Valiokunta pitää ehdotettua kotitalousvähennyksen supistamista tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Toimi on osa hallituksen päättämiä lisäsopeutustoimia, joilla vahvistetaan julkista taloutta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että muutoksen jälkeenkin kotitalousvähennys on edelleen fiskaalisesti merkittävä tuki vähennykseen oikeuttavien palveluiden käyttäjille.

Eräitä muita muutoksia

Esityksen mukaan työnantaja voisi nykyistä laajemmin kustantaa työntekijälle verovapaasti työskentelypaikan sijainnista johtuvia muuttokustannuksia sekä viranomaisrekisteröinneistä ja niiden hoitamiseksi ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetuista palveluista syntyneitä kuluja. Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuna. Rajat ylittävään työskentelyyn liittyvien etuuksien verovapauden laajentaminen tukee pyrkimyksiä lisätä Suomen vetovoimaa kansainvälisillä työmarkkinoilla ja siten torjua osaajapulaa ja vahvistaa talouskasvun edellytyksiä.

Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös finanssialan yritysten myöntämien asiakashyvitysten ja muiden vastaavien asiakkuuteen perustuvien rahanarvoisten etujen verotuksellisesta kohtelusta. Ehdotuksen mukaan asiakasbonus, -hyvitys, -alennus tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva rahanarvoinen etu olisi luonnollisen henkilön ja kuolinpesän veronalaista pääomatuloa, jos etu kertyisi tai muodostuisi yksityistalouden luottojen, talletusten, sijoitusten, sijoitusvakuutusten, vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tai kapitalisaatiosopimusten määrän tai arvon perusteella. Etu olisi kuitenkin verovapaata tuloa siltä osin, kuin etu käytettäisiin tai se kohdistuisi edellä mainittuihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin eikä etua maksettaisi rahana tai siihen verrattavalla tavalla. Lisäksi verovapaus edellyttäisi, että asiakas ei voisi vaikuttaa edun käyttökohteeseen. Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja säännöksiä tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina.

Kehysriihipäätöksen mukaisesti esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen voimassaoloa vuoden 2029 loppuun. Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää perusteltuna verotuen jatkamisen kohdistamista nollapäästöisiin työsuhdeautoihin. Lisäksi valiokunta pitää mietinnössään ehdottoman tärkeänä, että verovapaan latausedun poistuessa vuoden 2025 jälkeen tuolloin käyttöön otettava menettely edun arvon mittaamiseksi on hallinnollisesti riittävän kevyt ja selkeä sekä verovelvollisille että veronsaajille. Tarvittaessa tämä on varmistettava lainsäädännöllä.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä muita muutoksia.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2025 alusta. Luottojen, talletusten ja sijoitusten perusteella kertyvien asiakasetujen verotusta koskeva säännös tulisi kuitenkin voimaan vuoden 2026 alusta.

Lue mietintö VaVM 16/2024 vp valiokunnan verkkosivuilta