Viimeksi julkaistu 10.5.2021 20.33

Eduskunnan vastaus EV 144/2020 vp HE 17/2020 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

HE 17/2020 vp
LiVM 9/2020 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 17/2020 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Liikenne- ja viestintävaliokunta (LiVM 9/2020 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki tieliikennelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan tieliikennelain (729/2018) 3 §, 5 §:n otsikko ja 2 momentti, 6 §:n otsikko, 39 §:n 1 momentti, 40 §:n otsikko, 41 §:n otsikko, 48 §:n 2 momentti, 49 §:n 5 momentti, 55 §:n 1 momentti, 58 §:n edellä oleva väliotsikko, 58 §:n otsikko, 63 §, 67 §:n 1, 5 ja 6 momentti, 68 §, 70 §:n 2—5 momentti, 71 §:n 1 momentin 4 kohta, 78 §:n 2 momentti, 85 §:n 3 momentti, 89 §, 92 §:n 1 momentin 4 kohta, 93 §:n 3 momentin 2 kohta ja 5 momentti, 95 §:n 1 momentti, 96 §, 97 §:n 2 momentti, 98 §:n 1 momentti, 102 §:n 3 momentti, 105 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohta sekä 2 ja 4 momentti, 109 §:n 1 ja 3 momentti, 110 §:n 4 momentti, 113 §:n 2 momentti, 129 §:n 2 momentti, 130 §:n 5 momentti, 143 §, 149 §:n 3 momentti, 155 ja 156 §, 158 §:n 3 momentti, 159 §:n 2 momentti, 164 §, 166 §:n 1 momentti, 167 ja 168 §, 171 §:n 1 momentti, 180 ja 185 §, 190 §:n 2 ja 3 momentti ja 193 §:n 1 momentti sekä liitteen 2 kohta 1, 2, 6, 9 ja 10, liitteen 3.2 kohta B7, liitteen 3.3 kohta C3, C4, C7, C8, C27 ja C43, liitteen 3.4 kohta D1 ja D8, liitteen 3.5 kohta E18, liitteen 3.6 kohta F23, F35 ja F55, liitteen 3.8 kohta H14—H16, H21 ja H23, liitteen 3.9 kohta I5, I8, I12 ja I13, liitteen 4.2 kohta L4, liitteen 4.3 kohta M1, M2, M6, M8, M16 ja M17 sekä liite 5.1, 5.2, 6.4 ja 8.4 ja 
lisätään 20 §:ään uusi 3 momentti, 40 §:ään uusi 5 momentti, 94 §:ään uusi 6 momentti, jolloin nykyinen 6 momentti siirtyy 7 momentiksi, 109 §:ään uusi 5 momentti ja lakiin uusi 130 a §, seuraavasti: 
3 § 
Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet 
Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. 
Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata. 
5 §  
Turvallinen ajoneuvon ja raitiovaunun ajaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Ajoneuvo ja raitiovaunu on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. 
6 § 
Ajoneuvon ja raitiovaunun käyttäminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
20 § 
Ajoneuvojen välinen etäisyys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Ajoneuvoa ei saa ajaa aiheettoman hitaasti eikä tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla. 
39 § 
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus 
Jos ajoneuvossa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus tai vastaava ulkomaalainen tunnus, ajoneuvon saa pysäköidä liikennemerkillä osoitetusta kiellosta tai rajoituksesta huolimatta: 
1) maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta; 
2) alueelle, jossa pysäköinti on kielletty tämän lain liitteen 3.3 mukaisella liikennemerkillä C38 tai C39; 
3) rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
40 §  
Pysäköinnin alkamisajan ilmoittaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Pysäköinnin alkamisaikaa ei saa muuttaa pysäköinnin aikana. 
41 §  
Ajoneuvon pysäyttämiseen ja pysäköintiin liittyvät toimet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
48 § 
Suuntamerkki 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Suuntamerkin on oltava näkyvä ja ymmärrettävä. Se on annettava hyvissä ajoin ennen 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä. Suuntavalaisimella annetun suuntamerkin tulee kestää toimenpiteen ajan. 
49 § 
Valojen käyttö ajettaessa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Ajoneuvossa ei saa käyttää laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat eteenpäin punaista valoa eikä, ellei siitä erikseen toisin säädetä tai määrätä, laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat taaksepäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa. Poliisiajoneuvossa ja poliisin virkatehtävässä olevassa ajoneuvossa, jota käytetään hälytysajoneuvona, samoin kuin Tullin ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvossa saa kuitenkin käyttää edellä ajavan ajoneuvon pysäyttämiseen eteenpäin punaista vilkkuvaa valoa näyttävää laitetta samanaikaisesti vilkkuvan sinisen hälytysvalon kanssa. 
55 § 
Moottorikäyttöisen ajoneuvon tarpeettoman joutokäynnin kielto 
Polttomoottorikäyttöisen ajoneuvon moottoria ei saa pitää käynnissä kahta minuuttia pidempään, jos ajoneuvo seisoo muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen vuoksi. Moottoria saa kuitenkin pitää käynnissä ennen ajoon lähtemistä enintään neljä minuuttia, jos pakkasta on enemmän kuin 15 celsiusastetta. Moottoria saa lisäksi pitää käynnissä ennen liikkeelle lähtemistä tai ajoneuvolla tai koneella tehtävän työn alkamista ajoneuvon tai koneen toimintavalmiiksi saattamiseen tarvittavan ajan. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 
Moottorikäyttöisen ajoneuvon ajaminen moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä 
58 § 
Sallittu liikenne moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
63 § 
Raitiovaunun paikka tiellä 
Raitiovaunua saa ajaa kiskoilla niiden sijainnista riippumatta. Muun liikenteen kanssa yhteisellä ajokaistalla raitiovaunua on ajettava kaistan mukaiseen ajosuuntaan. Raitiovaunua saa peruuttaa tai ajaa muuta liikennettä vastaan vain, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja se ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä. 
67 §  
Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajanoikeuden myöntäminen 
Luvan ohjata erikoiskuljetusten liikennettä myöntää Liikenne- ja viestintävirasto. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikenne- ja viestintävirastolla ja poliisilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tarpeellisia tietoja liikenneasioiden rekisteristä erikoiskuljetusten liikenteenohjaajille asetettujen vaatimusten toteamiseksi. 
Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan koulutuksesta ja oikeuden uudistamisesta. 
68 § 
Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajanoikeuden peruuttaminen 
Liikenne- ja viestintäviraston on peruutettava lupa erikoiskuljetusten liikenteenohjaukseen, jos luvan haltija ei enää täytä 67 §:ssä säädettyjä luvan myöntämisen edellytyksiä tai luvan haltija pyytää luvan peruuttamista. 
Lupa voidaan peruuttaa määräajaksi tai toistaiseksi. 
70 § 
Liikenteenohjauslaitteet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikenne- ja viestintävirasto voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäväksi tässä laissa säädetystä liikenteenohjauslaitteesta poikkeavaa liikenteenohjauslaitetta, ei kuitenkaan velvoittavaa tai määräävää liikenteenohjauslaitetta. 
Liikenne- ja viestintävirasto voi kokeilutarkoituksessa myöntää luvan poiketa liikenteenohjauslaitteen käyttämisestä annetuista säännöksistä. 
Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä liikenteenohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta. 
Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa määräyksiä raitiovaunuliikenteelle tarkoitetuista muista kuin tässä laissa säädetyistä raitiovaunuliikenteen ohjauslaitteista. 
71 § 
Liikenteenohjauslaitteen asettaminen 
Liikenteenohjauslaitteen asettaa: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4) tilapäistä käyttöä varten myös liikenteenvalvoja tai pelastusviranomainen. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
78 § 
Kielto- ja rajoitusmerkki 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kielto- ja rajoitusmerkit on sijoitettava ajoradan tai sen osan oikealle puolelle. Erityisestä syystä merkki voidaan sijoittaa lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Pyörätiellä merkki on sijoitettava tien oikealle puolelle. Kielto- ja rajoitusmerkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä opastusmerkissä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
85 § 
Pituussuuntaiset merkinnät 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tilapäisissä liikennejärjestelyissä käytettävät pituussuuntaiset merkinnät ovat keltaisia. Jos samanaikaisesti on näkyvissä keltaisia ja valkoisia pituussuuntaisia merkintöjä, on noudatettava keltaisia merkintöjä. 
89 § 
Maastoliikenne ja sotilasajoneuvot 
Tämän lain 90 ja 92—96 §:n turvalaitteita ja suojalaitteita koskevia säännöksiä sekä 141 ja 144—149 §:n henkilökuormitusta koskevia säännöksiä sovelletaan moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämiseen myös maastoliikennelain (1710/1995) 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa maastossa ja muualla. 
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös sotilasajoneuvojen käyttämiseen. Puolustusministeriön asetuksella voidaan säätää maanpuolustuksen kannalta välttämättömiä poikkeuksia tämän luvun säännöksistä sotilasajoneuvon käyttämisestä. Pääesikunnan määräyksellä voidaan antaa Liikenne- ja viestintäviraston määräyksistä poikkeavia määräyksiä sotilasajoneuvojen käyttämisestä, jos se on niiden erityisen käyttötarkoituksen tai rakenteen johdosta välttämätöntä. 
Edellä 2 momentissa tarkoitetut poikkeukset voivat koskea: 
1) erityiskäyttöön valmistetun hinattavan ajoneuvon käyttämistä; 
2) suoja- ja turvalaitteiden käyttämistä; 
3) ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia; 
4) erityisvalaisimien käyttämistä; 
5) sotilasajoneuvon merkitsemistä; 
6) renkaiden ja liukuesteiden käyttämistä; 
7) poikkeamista ajoneuvon luokitukseen ja liikenteeseen hyväksymiseen perustuvista, sallittua henkilömäärää koskevista raja-arvoista; 
8) panssariajoneuvon kannella suoritettavaa tilapäistä henkilökuljetusta; 
9) henkilökuljetukseen käytettävän kontin kiinnittämistä ajoneuvoon; 
10) sotilasajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon kytkemistä; 
11) maastoajoneuvon sekä maastoajoneuvon ja siihen kytketyn hinattavan ajoneuvon käyttämistä; 
12) erikoiskuljetuksen merkitsemistä, varoitusauton käyttämistä ja henkilöiden kuljettamista erikoiskuljetusajoneuvossa; 
13) kuormatun aseen tai asejärjestelmän kuljettamista; 
14) sotilasajoneuvon mittoja ja massoja; ei kuitenkaan 159 §:ssä säädettyä vaatimusta erikoiskuljetusluvasta. 
92 § 
Suojakypärä 
Kuljettajan ja matkustajan on käytettävä tyypiltään hyväksyttyä asianmukaisesti kiinnitettyä suojakypärää ajettaessa: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4) moottorikelkalla ja raskaalla moottorikelkalla; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
93 § 
Poikkeukset turvavyön ja suojakypärän käyttövelvollisuudesta 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Suojakypärän käyttövelvollisuus ei koske: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
2) moottorikelkan eikä raskaan moottorikelkan avonaisessa perävaunussa olevia matkustajia silloin, kun käytettävä ajonopeus on enintään 20 kilometriä tunnissa ja tämä on osoitettu 102 §:ssä tarkoitetulla nopeuskilvellä; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetun lääkärintodistuksen sisällöstä. 
94 § 
Lasten turvalaitteet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Alle 135 senttimetriä pitkää lasta moottorikelkan ja raskaan moottorikelkan perävaunussa kuljetettaessa on käytettävä turvavyötä tai turvalaitetta, jos ajoneuvossa on turvavyöt tai lasten turvalaite on muuten ajoneuvoon asennettavissa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
95 § 
Lasten turvalaitteen käyttöä ja henkilöiden kuljetuksia koskevat vastuusäännökset 
Lapsen mukana matkustava huoltaja on vastuussa siitä, että alle 15-vuotiasta lasta kuljetetaan edellä 94 §:ssä säädetyllä tavalla asianmukaista turvalaitetta käyttäen. Ellei huoltaja ole lapsen mukana, ajoneuvon kuljettajan on, M3-luokan linja-auton kuljettajaa lukuun ottamatta, huolehdittava siitä, että alle 15-vuotias lapsi matkustaa edellä 94 §:ssä säädetyllä tavalla turvalaitetta käyttäen. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
96 § 
Moottorikelkan hätäkatkaisin 
Moottorikelkan ja raskaan moottorikelkan hätäkatkaisimen käyttökytkin on kiinnitettävä kuljettajaan ennen moottorin käynnistystä, jos hätäkatkaisimen toimintaperiaate edellyttää kiinnittämistä. Tällainen hätäkatkaisin on pidettävä kiinnitettynä ajon ajan. Hätäkatkaisimen käyttövelvollisuus ei kuitenkaan koske poronhoito- tai metsänhoitotöissä taikka energiansiirto- tai televerkostotöissä olevaa moottorikelkan kuljettajaa. 
97 § 
Sammutin ja ensiaputarvikkeet linja-autossa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä sammuttimesta ja ensiaputarvikkeista. 
98 § 
Teknisen laitteen käyttäminen 
Ajoneuvossa ja raitiovaunussa ei saa ajon aikana käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää siten, että sen käyttäminen haittaa tai vaarantaa ajamista. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
102 § 
Nopeuskilpi 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset nopeuskilven ulkomuodosta ja muusta teknisestä toteutuksesta. 
105 § 
Talviaikana käytettävät renkaat 
Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä, seuraavissa ajoneuvoissa:  
1) henkilöauto, jonka luokittelumassa on enintään 3,5 tonnia; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) erikoisauto, jonka luokittelumassa on enintään 3,5 tonnia; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on kuorma-autossa, linja-autossa ja luokittelumassaltaan yli 3,5 tonnin henkilö- tai erikoisautossa sekä sellaisessa traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, käytettävä vetävillä akseleilla, lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita, talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5,0 millimetriä. Muilla akseleilla sekä mainitulla ajoneuvolla vedettävän perävaunun ja hinattavan laitteen kaikilla akseleilla on tällöin käytettävä renkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä. Vaatimusta ei sovelleta traktorin ja perävaunun tai hinattavaan laitteen muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus tiellä on enintään 60 kilometriä tunnissa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä eri ajoneuvoluokkiin kuuluvien ajoneuvojen talvirenkaista. 
109 § 
Kuorman varmistaminen 
Ajoneuvon kuorma ei saa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. Kuorman on pysyttävä kuormakorissa ja ajoneuvossa paikoillaan kaikissa mahdollisissa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa sekä kaarteissa ajettaessa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kuorman varmistuksen lujuutta määritettäessä saa ottaa kitkavoiman tarjoaman pidätyskyvyn huomioon. Kuormakorin pohjan ja kuorman välisen kitkavoiman tarjoaman pidätyskyvyn saa kuitenkin ottaa huomioon vain, kun kuorman liikkuminen tärinän vaikutuksesta kuormakoriin nähden on estetty sitomalla, tukemalla tai muulla vastaavalla tavalla. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä kuorman varmistamisessa käytettävistä menetelmistä ja 1 momentissa tarkoitettuihin ajotilanteisiin liittyvistä hidastuvuuksien raja-arvoista. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa lisäksi määräyksiä kuorman laadusta johtuvista poikkeuksista 1 momentissa säädetyistä vaatimuksista, jos tämä ei aiheuta vaaraa liikenneturvallisuudelle. 
110 § 
Kuorman merkitseminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä kuorman merkitsemiseen käytettävistä välineistä. 
113 § 
Vene ja matkailukori 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset 1 momentissa tarkoitetun matkailukorin valaisimista ja heijastimista sekä tarvittaessa muista liikenneturvallisuusvaatimuksista. 
129 § 
ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun traktorin ja moottorityökoneen sekä niihin kytketyn perävaunun leveys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Pimeän tai hämärän aikana taikka muulloinkin olosuhteiden sitä edellyttäessä levikepyöristä mitattuna yli 2,60 metriä leveään traktoriin on sekä eteen että taakse kiinnitettävä suurinta leveyttä osoittavat valaisimet ja heijastimet. Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräyksiä valaisimien ja heijastimien teknisistä ominaisuuksista sekä sijoituksesta ajoneuvoon. Valaisimia ja heijastimia ei oteta huomioon traktorin suurinta leveyttä mitattaessa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
130 § 
ETA-valtiossa rekisteröidyt tai käyttöönotetut tienpitoon ja maatalouteen käytettävät ajoneuvot ja laitteet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset tässä pykälässä tarkoitettujen merkintöjen, valaisimien ja heijastimien teknisistä ominaisuuksista sekä sijoituksesta ajoneuvoon tai työvälineeseen. 
130 a § 
ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottorikelkan ja raskaan moottorikelkan sekä niihin kytketyn hinattavan ajoneuvon leveys 
ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottorikelkan ja raskaan moottorikelkan sekä niihin kytketyn hinattavan ajoneuvon suurin sallittu leveys on moottorikelkkailureitillä 1,70 metriä. 
143 §  
Koulu- ja päivähoitokuljetusten merkitseminen 
Koulu- ja päivähoitokuljetukseen, jonka järjestää kunta, kuntayhtymä, koulu tai laitos tilausliikenteenä ja johon saadaan kunnan tai valtion tukea, käytettävässä autossa tulee olla eteenpäin näkyvä, heijastava tai valaistu kilpi tai taksivalaisimen päälle tai tilalle asennettu kupu. Kilven tai kuvun tulee olla pohjaväriltään keltainen ja siinä tulee olla punaiset reunat sekä keskellä samanlainen musta kuvio kuin liitteen 3.1 mukaisessa liikennemerkissä A17, Lapsia. Kilven tai kuvun pitää olla kooltaan, sijoittelultaan ja näkyvyydeltään sellainen, että kyytiä odottavat näkevät sen riittävän kaukaa pysäyttääkseen auton. Kilpi tai kupu saa näkyä myös muihin suuntiin kuin eteenpäin. 
Kilpi tai kupu saa valaista tai heijastaa vain keltaista väriä. Kilpi tai kupu ei saa häiritä muita tienkäyttäjiä. 
Edellä 1 momentissa tarkoitettua koulu- ja päivähoitokuljetuksen merkintää ei saa käyttää muulloin kuin koulu- ja päivähoitokuljetuksen aikana.  
Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä kilven ja kuvun sijoittamisesta, koosta, väreistä sekä heijastavuus- ja valaisuominaisuuksista. 
149 § 
Henkilökuljetus perävaunussa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Moottorikelkan ja raskaan moottorikelkan perävaunussa saa kuljettaa henkilöitä. Perävaunussa ei kuitenkaan saa kuljettaa henkilöitä ajettaessa moottorikelkalla tai raskaalla moottorikelkalla muulla tiellä kuin moottorikelkkailureitillä eikä tällaista muuta tietä ylitettäessä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
155 § 
Taksivalaisimen käyttäminen 
Kun taksivalaisin on autosta poistettuna tai peitettynä, ajoneuvoa ei tässä laissa säädettyjä liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita koskevia säännöksiä sovellettaessa pidetä taksiliikenteessä olevana ajoneuvona. Edellä 142 §:ssä tarkoitettuun ajoneuvoon kuitenkin sovelletaan taksiliikennettä koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita koskevia säännöksiä, kun taksivalaisin on peitettynä koulu- ja päivähoitokyytiä osoittavalla kuvulla. 
156 § 
Muut valaisimet 
Hälytysajoneuvossa saa käyttää sinistä valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta ajoneuvon ollessa kiireellisessä tehtävässä, ja silloin, kun se liikenteen varoittamiseksi on muutoin tarpeen. Tällaista varoitusvalaisinta saa käyttää myös poliisiajoneuvossa ja Tullin ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvossa, joka ei ole hälytysajoneuvo. Mainittua varoitusvalaisinta saa käyttää myös poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen käyttämässä ajoneuvossa, joka ei ole hälytysajoneuvo. 
Ruskeankeltaista valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta on sen lisäksi, mitä 129 §:ssä säädetään, käytettävä: 
1) hinausautossa, kun sitä käytetään ajoneuvon nostamiseen tai vetämiseen siten, että se voi vaarantaa muuta liikennettä; 
2) tienpitoon käytettävässä autossa, traktorissa ja moottorityökoneessa; 
3) tiellä tehtävään työhön käytettävässä moottorityökoneessa ja traktorissa; 
4) traktorissa, johon on kiinnitetty hinattava ajoneuvo tai työväline, jonka leveys on yli kolme metriä. 
Ruskeankeltaista valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta saa käyttää, jos sen käyttö on tarpeen muun liikenteen varoittamiseksi: 
1) hälytysajoneuvossa; 
2) tiellä tehtävässä työssä käytettävässä autossa, nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä ja maastoajoneuvossa; 
3) tiepalvelun ajoneuvossa; 
4) traktoriin tai moottorityökoneeseen kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa, jonka leveys on yli kolme metriä; 
5) traktoriin tai moottorityökoneeseen kiinnitetyssä työvälineessä, jonka leveys on yli kolme metriä: 
6) koulu- ja päivähoitokuljetuksessa käytettävässä autossa sen ottaessa tai jättäessä matkustajia; 
7) ajoneuvossa, joka joudutaan kuormausta tai kuorman purkua varten pysäyttämään tielle niin, että ajoneuvon ohittaminen autolla ei ole mahdollista käyttämättä vastaantulevan liikenteen kaistaa. 
Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa määräykset ruskeankeltaista vilkkuvaa valoa näyttävän varoitusvalaisimen käyttämisestä erikoiskuljetuksissa. 
Työ- ja apuvalaisimia ei saa pitää kytkettyinä ajoneuvoa tiellä kuljetettaessa. Tämä kielto ei koske tiellä suoritettavaa työtä. 
Vetoautona käytettävässä kuorma-autossa sallittua perävaunun tunnusvalaisinta saa käyttää vain perävaunun ollessa kytkettynä. 
Tiepalvelun ajoneuvon ja ensiaputoimintaan käytettävän ajoneuvon tunnusvalaisin on peitettävä tai poistettava, kun ajoneuvoa käytetään tiellä osallistumatta tiepalvelu- tai ensiaputoimintaan. 
158 § 
Erikoiskuljetuksen suorittaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset: 
1) erikoiskuljetuksessa sallituista ajoneuvoista ja ajoneuvoyhdistelmistä sekä erikoiskuljetuksessa sallittavista kuormista; 
2) erikoiskuljetusyhdistelmissä käytettävien ajoneuvojen kytkentävaatimuksista; 
3) erikoiskuljetuksessa sallituista mitoista ja massoista sekä erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman kuormaamisesta; 
4) erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman merkitsemisestä; 
5) muun kuin jakamattoman kuorman kuljettamisesta erikoiskuljetuksessa; 
6) erikoiskuljetuksessa noudatettavista nopeusrajoituksista; 
7) varoitusajoneuvojen ja liikenteenohjaajien käyttämisestä erikoiskuljetuksessa; 
8) peräkkäisten erikoiskuljetusten kuljettamisesta ryhmänä; 
9) ehdoista erikoiskuljetuksesta aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi sekä muista turvallisuusvaatimuksista. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
159 § 
Erikoiskuljetuslupa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin kuljetus edellyttää erikoiskuljetuslupaa, ja erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksistä. 
164 § 
Moottorittoman ajoneuvon ja eläimen kuljettajan rikkomukset 
Polkupyöräilijälle tai muulle moottorittoman ajoneuvon kuljettajalle taikka 53 §:n 2 momentissa tarkoitetulle tienkäyttäjälle voidaan määrätä lain tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta rikkomisesta 40 euron liikennevirhemaksu, jos tämä jättää noudattamatta: 
1) 18—35, 41—51, 53, 54 tai 56—62 §:ssä säädettyä ajoneuvon kuljettajaa koskevaa liikennesääntöä; 
2) 74, 77—80, 82 tai 84—87 §:ssä säädettyä liikenteenohjauslaitteen noudattamisvelvollisuutta;  
3) 94 tai 95 §:ssä säädettyä turva- tai suojalaitteen käyttöä ajon aikana koskevaa velvollisuutta; tai  
4) 107—110, 112, 128, 147 tai 149 §:ssä säädettyä kuormitusta koskevaa rajoitusta. 
166 § 
Muut moottorikäyttöisen ajoneuvon ja raitiovaunun kuljettajan liikennerikkomukset 
Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo, mitä: 
1) 18—22, 24—35, 41—51, 54 tai 56—62 §:ssä säädetään liikennesäännön noudattamisesta; 
2) 74, 77—80, 82 tai 84—87 §:ssä säädetään liikenteenohjauslaitteen noudattamisesta.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
167 § 
Henkilökohtaisen turvalaitteen käyttöä moottorikäyttöisessä ajoneuvossa koskevat rikkomukset 
Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu turvavyön tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta käyttämättä jättämisestä ajon aikana. 
Edellä 1 momentissa säädetyn suuruinen liikennevirhemaksu voidaan määrätä myös: 
1) moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle, joka kuljettaa tahallaan tai huolimattomuudesta lasta ajoneuvossa 94 §:ssä säädetyn vastaisesti; 
2) huoltajalle tai kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 95 §:ssä säädetyn alle 15-vuotiaiden lasten turvalaitteen käyttöä koskevan velvollisuuden moottorikäyttöisessä ajoneuvossa; 
3) kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 95 §:n 2 momentissa säädetyn invataksikuljetuksen turvallisuutta koskevan velvollisuuden. 
Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää ajon aikana 92 §:n 1 tai 3 momentissa säädetyn vastaisesti käyttämättä suojakypärää. Samansuuruinen liikennevirhemaksu voidaan määrätä myös kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 92 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa huolehtia alle 15-vuotiaan lapsen suojakypärän käyttämisestä. 
168 § 
Ajoneuvon kuormausta sekä mittoja ja massoja koskevat rikkomukset 
Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä lain tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta vähäisestä rikkomisesta 140 euron liikennevirhemaksu, jos tämä jättää noudattamatta, mitä: 
1) 107—114 §:ssä säädetään kuormauksesta ja ajoneuvon kytkemisestä toisiinsa; 
2) 5 luvussa säädetään akselille ja telille kohdistuvasta suurimmasta sallitusta massasta taikka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurimmasta sallitusta massasta tai mitasta. 
171 § 
Muut moottorikäyttöisen ajoneuvon ja raitiovanun käyttöä koskevat rikkomukset 
Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta: 
1) 98 §:ssä säädettyä kieltoa viestintävälineen käytöstä ajon aikana; 
2) 104—106 §:ssä renkaiden ja liukuesteiden käytöstä säädettyä; 
3) 132 tai 140 §:ssä ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kääntymisestä säädettyä; 
4) 132 a §:ssä ajoneuvoyhdistelmän vakaudesta säädettyä; tai 
5) 5 luvussa valaisimen tai heijastimen taikka ajoneuvon muiden varusteiden käyttämisestä säädettyä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
180 § 
Tarkemmat säännökset 
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin: 
1) liikennevirhemaksun määräämisessä käytettävistä asiakirjoista sekä niihin tehtävistä merkinnöistä ja niiden säilyttämisestä; 
2) tämän lain nojalla määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanoon liittyvistä ja muista viranomaisten välisistä ilmoituksista. 
 
185 § 
Ilmoitus liikennerikkomusta tai liikennerikosta koskevasta päätöksestä 
Salassapitosäännösten estämättä poliisin ja tuomioistuimen on ilmoitettava liikenneasioiden rekisteriin tieto moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyn liikennerikoksen tai liikennerikkomuksen johdosta määräämästään rangaistuksesta sekä rangaistuksen määräämättä jättämisestä tai sitä koskevan syytteen hylkäämisestä, jos tuomioistuin on muutoksenhaun yhteydessä kumonnut tai poistanut aiemmin tuomitun tai määrätyn rangaistuksen, josta on merkintä liikenneasioiden rekisterissä. Tuomioistuimen on tallennettava tieto oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa (372/2010) tarkoitettuun ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään, jonka kautta tiedot välitetään liikenneasioiden rekisteriin. Ajokieltoihin ja niiden perusteina oleviin liikennerikoksiin ja liikennerikkomuksiin liittyvästä viranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ajokorttilaissa (386/2011). 
190 § 
Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen myöntäminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Liikkumisteisen pysäköintitunnuksen myöntää Liikenne- ja viestintävirasto. Hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä ja lausunnon voimassaoloajasta. Tunnus myönnetään lääkärinlausunnon voimassaoloajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa tunnuksen voimassaolon sen haltijan hakemuksesta. 
Liikenne- ja viestintävirasto voi hankkia tunnuksen myöntämiseen liittyvien tehtävien hoitamisessa tarvittavia palveluja Suomessa toimivilta yksityisiltä ja julkisilta palveluntuottajilta. Palvelutehtävä voi sisältää hakemusten vastaanottamisen, niiden vireilläolon ja käsittelyn edellyttämät tehtävät sekä pysäköintitunnuksen luovuttamisen, jollei sitä postiteta hakijalle. Palvelutehtävän hoitamiseen sovelletaan, mitä ajokorttilaissa säädetään ajokortin, ajokorttiluvan ja eräiden muiden lupien myöntämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta palvelutehtävinä, palvelun tuottajan luotettavuudesta, palvelutehtävää koskevasta sopimuksesta sekä hakemusasian vireille saattamisesta ja lääkärinlausunnon toimittamisesta. 
193 § 
Muutoksenhaku 
Tämän lain nojalla annettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä          kuuta 20
Alle 7-vuotias lapsi saa käyttää moottorikelkan, raskaan moottorikelkan tai niiden perävaunun matkustajana 92 §:ssä tarkoitetun tyypiltään hyväksytyn suojakypärän sijasta standardin EN 1077 (The European ski and snowboard standard) mukaista suojakypärää 1.6.2021 saakka. 
 Lakiehdotus päättyy 

Säädösliite

Liite 2 
Liikennevalo-opastimet 
1 Kiinteä punainen valo 
Punainen valo osoittaa, ettei ajoneuvolla ja raitiovaunulla saa sivuuttaa 74 §:n 2 momentissa tarkoitettua pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Jos punaisen valon ohella näytetään keltaista valoa, osoittaa tämä valon vaihtumisen vihreäksi olevan heti odotettavissa. 
2 Kiinteä vihreä valo 
Vihreä valo osoittaa, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. 
Vihreästä valosta huolimatta on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on mennyt suojatielle jalankulkijalle tarkoitetun vihreän valon aikana. Risteyksessä kääntyvällä ajoneuvolla on väistettävä myös risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on lisäksi väistettävä vastaantulevaa liikennettä. 
6 Vilkkuva valkoinen valo 
Vilkkuva valkoinen valo osoittaa, että opastimen ja pysäytysviivan saa sivuuttaa noudattaen, mitä tasoristeykseen ajamisesta 11 §:ssä säädetään. 
9 Polkupyöräopastin 
Polkupyöräopastimessa punainen polkupyörän kuva vastaa 1 kohdassa tarkoitettua punaista valoa, keltainen polkupyörän kuva 3 ja 7 kohdassa tarkoitettua keltaista valoa ja vihreä polkupyörän kuva 2 kohdassa tarkoitettua vihreää valoa. Polkupyöräopastimena voidaan käyttää myös 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua nuolivalo-opastinta, jossa nuolikuvio on polkupyöräkuvan yhteydessä.  
10 Jalankulkijaopastin 
Jalankulkijaopastimessa punainen valo esittää seisovaa henkilöä ja vihreä valo kävelevää henkilöä. 
Punainen valo osoittaa, että jalankulkija ei saa mennä ajoradalle, pyörätielle eikä raitiotielle. 
Vihreä valo osoittaa, että jalankulkija saa mennä ajoradalle, pyörätielle tai raitiotielle. Vilkkuva vihreä valo merkitsee, että aika, jolloin jalankulkija voi ylittää ajoradan, on loppumassa ja että valo on vaihtumassa punaiseksi. 
Jalankulkijaopastin sijoitetaan kulkusuunnassa välittömästi opastimen tarkoittaman tien osan taakse. 
Jos jalankulkijoiden valo-opasteisiin liittyy näkövammaisille tarkoitettuja ääniopasteita, vastaa nopea katkoääni vihreää ja hidas katkoääni punaista valoa. 
Liite 3.2 
Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit 
B7 Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa 
B7 
Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella ylittävää polkupyöräilijää. Merkillä osoitetaan vain rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke. Liikennevalo-ohjatussa tienylityspaikassa merkillä voidaan kuitenkin osoittaa pyörätien jatke, jota ei ole rakenteellisesti korotettu. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. 
Liite 3.3 
Kielto- ja rajoitusmerkit 
C3 Kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty 
C3 
Jos kielto koskee ajamista tietyn liikenneasioiden rekisteristä ilmenevän luokittelumassan ylittävällä kuorma- tai pakettiautolla, merkitään tämä raja lisäkilpeen. 
C4 Ajoneuvoyhdistelmällä ajo kielletty 
C4 
Jos kielto koskee ajamista tietyn liikenneasioiden rekisteristä ilmenevän luokittelumassan ylittävällä perävaunulla, merkitään tämä raja lisäkilpeen. 
C7 Moottorikelkalla ajo kielletty 
C7 
Kielto koskee ajamista myös raskaalla moottorikelkalla. 
C8 Vaarallisten aineiden kuljetus kielletty 
C8 
Merkillä kielletään vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen mukaisten vaarallisten aineiden kuljettaminen tiellä. Merkin yhteydessä käytetään aina lisäkilpeä H14, H15 tai H16. 
C27 Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massa 
C27 
Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun telille kohdistuvan todellisen massan tonneissa. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. Jos telissä on enemmän kuin kaksi akselia, merkissä osoitetun suurimman sallitun telille kohdistuvan massan saa ylittää alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukkoa sovelletaan myös muihin kuin telissä oleviin akseleihin silloin, kun peräkkäisten akselien välinen etäisyys on enintään 2,50 metriä. 
Taulukko 
Luku merkissä 
Kolme akselia 
Enemmän kuin kolme akselia 
5 t 
7 t 
9 t 
8 t 
10 t 
12 t 
11 t 
13 t 
16 t 
14 t 
16 t 
19 t 
16 t 
18 t 
21 t 
18 t 
24 t 
27 t 
21 t 
24 t 
27 t 
C43 Kuormauspaikka 
C43 
Merkillä kielletään pysäyttäminen muilta ajoneuvoilta kuin kuormaavilta ja kuormaa purkavilta ajoneuvoilta tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Pysäyttäminen on sallittu myös matkustajien ottamista tai jättämistä varten. Vain tietylle ajoneuvoryhmälle sallittu pysäyttäminen osoitetaan lisäkilvellä H12.1—H12.13. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. 
Liite 3.4 
Määräysmerkit 
D1 Pakollinen ajosuunta 
D1.1 
D1.2 
D1.3 
D1.4 
D1.5 
D1.6 
D1.7 
D1.8 
D1.9 
Merkillä osoitetaan ajoneuvolle sallitut ajosuunnat risteyksessä. Merkkien nuolikuvioita voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan. 
Merkit D.1.1 ja D1.2 sijoitetaan risteykseen tai sen taakse. Merkit D1.3—D1.9 sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkit voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradalla olevalle korokkeelle. 
Merkkejä D1.3—D1.9 voidaan käyttää ajo-kaistakohtaisina ryhmitysmerkkeinä, jolloin ne sijoitetaan asianomaisten ajokaistojen yläpuolelle. Merkeillä osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saavat kuitenkin vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä ja taajaman ulkopuolella myös mopoilija ajaa suoraan risteyksen yli oikeanpuoleisinta suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin.   
D8 Moottorikelkkailureitti  
D8 
Merkillä osoitetaan moottorikelkkailureitti. Merkki on voimassa vain lumipeitteen aikana. Muulla ajoneuvolla kuin moottorikelkalla ei saa ajaa merkin voimassaoloaikana moottorikelkkailureitillä. Moottorikelkkailureitillä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Jalankulkijan on ensisijaisesti käytettävä reitin oikeaa puolta. Raskaalla moottorikelkalla ajo moottorikelkkailureitillä on sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä "Sallittu raskaille moottorikelkoille". 
Liite 3.5 
Sääntömerkit 
E18 Moottoriliikennetie päättyy 
E18 
Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää moottoriliikennetien päättymisestä ilmoittavana ennakkomerkkinä. 
Moottoriliikennetien muuttumisesta moottoritieksi ilmoitetaan merkillä E15, jolloin ennakkomerkkinä käytetään merkkiä E15 lisäkilvellä H4 varustettuna. 
Liite 3.6  
Opastusmerkit 
F23 Pyöräilyn paikannimi 
F23 
Merkit F19—F23. Merkeissä voidaan käyttää reittitunnuksia ja muita vapaamuotoisia tunnuksia. 
Jalankulkualueella voidaan käyttää myös muita reitti- ja paikannusmerkintöjä. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri on keltainen. 
F 35 Opastus merkin tarkoittamalle tielle  
F35 
Merkin väri vaihtelee tien numeron värin mukaisesti.  
F 55 Reitti ilman portaita 
F55.1 
F55.2 
F55.3 
F55.4 
Merkit F39—F55. Merkkien värit voivat merkkejä F46, F49 ja F51 lukuun ottamatta vaihdella sen merkin pohjavärin mukaisesti, jossa merkkiä käytetään. 
Liite 3.8 
Lisäkilvet 
H14 Kielto ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetukselle 
H14 
Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen mukaisen ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetuksia. 
H15 Läpiajokielto ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetukselle 
H15 
Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen mukaisen ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajoa. Kuljetus on sallittu, jos aineen kuormaus- tai purkamispaikka sijaitsee sanotuin merkein rajoitetulla alueella. Kuormaus- tai purkamispaikalle on ajettava lyhintä reittiä, ja ajoneuvo on viipymättä kuormauksen jälkeen siirrettävä pois merkein rajoitetulta alueelta. 
H16 Tunneliluokka 
H16 
Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen mukaisten vaarallisten aineiden kuljetuksia tunnelissa. Kirjain B, C, D tai E osoittaa tunneliluokan. 
H21 Latauspaikka 
H21 
Lisäkilvellä osoitetaan sähkökäyttöisen ajoneuvon lataukseen tarkoitettu paikka. Lisäkilpeä käytetään merkkien E2—E4 yhteydessä. 
H23 Kaksisuuntainen pyörätie 
H23.1 
Lisäkilvellä H23.1 osoitetaan risteävä kaksisuuntainen pyörätie. Lisäkilpeä käytetään merkin B5 tai B6 yhteydessä. 
H23.2 
Lisäkilpeä H23.2 käytetään merkkien D5 —D7 yhteydessä. 
Liite 3.9 
Muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut merkit 
I5 Taustamerkki 
I5 
Merkillä I5 voidaan osoittaa poikkeuksellisen pienisäteisiä kaarteita tai yllättäviä ajosuunnan muutoksia, ja sitä voidaan käyttää T-risteyksen taustamerkkinä. 
I8 Korkeusmerkki 
I8 
Merkkiä I8 käytetään esteessä, kun sallittu alikulkukorkeus on alle 4,4 metriä. 
Merkit I5—I8. Ajoradan ja pyörätien ulko- tai yläpuolella olevissa kiinteissä esteissä ja varoituslaitteissa käytettävät värit ovat musta ja keltainen. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä käytettävät värit ovat punainen ja keltainen. 
I12 Reunapaalu 
I12.1 
I12.2 
Merkkiä I12.1 käytetään ajoradan vasemmalla puolella ja merkkiä I12.2 ajoradan oikealla puolella. Yksisuuntaisen ajoradan vasemmalla puolella käytetään kuitenkin merkkiä I12.2.  
I13 Siirtokehotus 
I13 
Merkkiä käytetään ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (1508/2019) 6 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa. Merkissä tai merkin yhteydessä voidaan esittää siirtokehotuksen syy, voimassaoloaika, yhteystiedot ja muita tarvittavia tietoja. 
Liite 4.2 
Poikkisuuntaiset tiemerkinnät 
L4 Pyörätien jatke 
Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkintää käytetään osoittamaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa. Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7. Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei tarvitse merkitä. 
Liite 4.3 
Muut tiemerkinnät 
M1 Ajokaistanuoli 
Valkoisella ajokaistanuolella voidaan ryhmittymistä varten osoittaa, mihin suuntaan tai suuntiin asianomaista ajokaistaa käyttävä saa risteyksestä poistua. Ajokaistanuolella osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saa polkupyöräilijä ja taajaman ulkopuolella myös mopoilija, joka aikoo kääntyä vasemmalle, ajaa risteyksen yli oikeanpuoleista suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin. 
Ajokaistanuolella voidaan osoittaa myös kulkusuunta ajokaistalle ja pyörätielle. 
M2 Ajokaistan vaihtamisnuoli 
Valkoisella ajokaistan vaihtamisnuolella voidaan ilmoittaa ajokaistan päättymisestä. Vastakkaisille ajosuunnille tarkoitettujen ajokaistojen väliin sijoitettuna ajokaistan vaihtamisnuolella voidaan tehostaa varoitusviivan K4 vaikutusta. 
M6 Ohjausviiva 
Ohjausviiva on valkoinen katkoviiva, jota voidaan käyttää ohjaamaan liikenne sille tarkoitetulle ajokaistalle tai pyörätielle.  
M8 Pyöräilijä 
Valkoista pyöräilijämerkintää voidaan käyttää pyöräkaistalla, pyörätiellä, pyörätien jatkeella ja pyöräilijän odotustilassa. Merkintää voidaan käyttää myös yksisuuntaisella tiellä, jolla polku-pyöräliikenne on sallittu molempiin suuntiin. 
M16 Nopeusrajoitus 
Valkoisella nopeusrajoitusmerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä osoitettua nopeusrajoitusta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tiemerkintää M19. 
M17 Tiennumero 
Valkoisella tien numero -merkinnällä voidaan osoittaa tien numero. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tiemerkintää M19. 
Liite 5.1 
Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus (99 §) 
 
Moottorikäyttöinen ajoneuvo 
Kilometriä tunnissa 
Kuorma-auto 
80  
Erikoisauto 
80  
Erikoisauto, jonka omamassa on alle 1,8 tonnia, b kohdasta poiketen 
100 
Muu traktori kuin e, f ja g kohdassa tarkoitettu traktori 
40 
Liikennetraktori 
50 
Rakenteelliselta nopeudeltaan yli 40 kilometriä tunnissa oleva b-luokan traktori 
60 
Lukkiutumattomin jarruin varustettu b-luokan traktori, jonka kaikki akselit ovat jousitettuja ja jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, f kohdasta poiketen 
80 
Levikepyörillä varustettu e, f ja g kohdassa tarkoitettu traktori, jonka leveys levikepyöristä mitattuna on yli 2,6 metriä, tai traktori, johon on kytketty yli 2,6 metriä leveä työväline, e, f ja g kohdasta poiketen 
40 
Ajoneuvo, jossa vähintään yksi akseli on jousittamaton, ei kuitenkaan moottoripyörä 
60  
Moottorityökone ja maastoajoneuvo 
40  
Moottorikelkka ja raskas moottorikelkka moottorikelkkailureitillä, j kohdasta poiketen 
60  
Ajoneuvo, jossa on metallipintaisia telaketjuja  
20  
Linja-auto 
80  
Edellä  m  kohdasta  poiketen  linja-auto,  jos  se  on  varustettu  erityisin  turvalaittein ja -varustein eikä siinä ole seisovia matkustajia. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tekniset määräykset turvalaitteista ja -varusteista. 
100  
Matkailuautoon, jonka suurin teknisesti sallittu massa on yli 3,5 tonnia, sovelletaan linja-autolle m ja n kohdissa säädettyjä suurimman sallitun nopeuden arvoja.  
 
Kaksi- ja kolmipyöräinen mopo sekä kevyt nelipyörä 
45 
Pienitehoinen mopo 
25 
Taulukon h kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta tienpitoon käytettävään traktoriin. 
Liite 5.2  
Moottorikäyttöisen ajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus (99 §) 
 
Moottorikäyttöinen ajoneuvo 
kilometriä tunnissa 
Auto ja L-luokan ajoneuvo 
80  
Kuitenkin henkilö- ja pakettiauto, johon on kytketty luokittelumassaltaan enintään 750 kilogramman painoinen perävaunu sekä moottoripyörä, johon on kytketty perävaunu 
100 
Ajoneuvo, johon on kytketty jousittamaton hinattava ajoneuvo, sekä auto, johon on kytketty luokittelumassaltaan yli 750 kilogramman painoinen jarruton hinattava ajoneuvo 
60  
Traktori, johon on kytketty hinattava ajoneuvo, jota ei ole varustettu lukkiutumattomin jarruin 
60 
Traktori silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän jollekin ajoneuvolle tai kytkentälaitteelle ei ole saatavissa tietoa sallitusta massasta 
40 
Moottorikelkka, raskas moottorikelkka, traktori ja liikennetraktori, jos perävaunussa kuljetetaan henkilöitä 
40  
Traktori, johon on kytketty yli 2,6 metrin levyinen hinattava ajoneuvo  
40 
g kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta erikoiskuljetukseen eikä tienpitoon käytettävään traktorin ja hinattavan ajoneuvon muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään. 
Liite 6.4  
Traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon suurin sallittu massa (118 §) 
 
Ajoneuvo (traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo) 
tonnia 
Kaksiakselinen ajoneuvo 
18  
Kolmiakselinen ajoneuvo 
25 
Neliakselinen ajoneuvo 
31  
Viisi- tai useampiakselinen ajoneuvo 
42 
Teloin varustettu ajoneuvo; Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa määräyksiä ajoneuvon telojen maakosketuksessa olevan pituuden rajaamasta suurimmasta sallitusta massasta sekä muilla kuin kumi- tai metallipintaisilla teloilla varustettujen tela-ajoneuvojen suurimmista sallituista massoista. 
42 
Metallipintaisin teloin varustettu ajoneuvo e kohdasta poiketen 
20 
Kolmi- ja neliakseliseen ajoneuvoon, joka täyttää liitteessä 6.3 kolmi- ja neliakseliselle autolle säädetyt suuremman massan edellytyksenä olevat ehdot, voidaan soveltaa kyseisiä suurempia massoja. Kolmiakseliselle nivelohjatulle ajoneuvolle voidaan soveltaa kolmiakseliselle nivellinja-autolle säädettyä massan arvoa. Yli kolmiakselisen ajoneuvon massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaiselta 0,10 metriltä, jonka ajoneuvon äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä, 20 tonniin 
 
- jos ajoneuvo on neliakselinen 
320 kilogrammaa 
- jos ajoneuvo on viisi- tai useampiakselinen 
350 kilogrammaa 
Liite 8.4 
Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa (137 §) 
 
Yhdistelmä 
tonnia 
Kaksiakselisen auton ja kaksiakselisen perävaunun yhdistelmä 
36  
Kaksiakselisen auton ja kaksiakselisen puoliperävaunun yhdistelmä, jos puoliperävaunun akseliväli on suurempi kuin 1,8 metriä ja jos vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 
38  
Viisi- tai kuusiakselinen auton ja perävaunun yhdistelmä 
44 
 
Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja massaltaan yli 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä. 
 
Auton ja perävaunun yhdistelmää kansainvälisessä liikenteessä kuljetettaessa yhdistelmän massasta tulee vähintään 25 prosenttia kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin. 

Laki ajokorttilain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ajokorttilain (386/2011) 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b ja c alakohta ja 4 kohta, 72 §:n 3 momentti, 76 a §:n otsikko ja 1 momentti sekä 76 b §:n otsikko, 
sellaisina kuin ne ovat, 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b ja c alakohta ja 4 kohta laissa 734/2018 ja 72 §:n 3 momentti, 76 a §:n otsikko ja 1 momentti sekä 76 b §:n otsikko laissa 96/2018, seuraavasti: 
65 § 
Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten perusteella 
Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos ajo-oikeudenhaltija on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan: 
1) tieliikennelain (729/2018) 6 luvussa tarkoitettuun liikennerikkomukseen, lukuun ottamatta muita liikennevirhemaksulla rangaistavia tekoja kuin: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
b) tieliikennelaissa tarkoitettua nopeusrajoituksen rikkomista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla yli 10 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa; 
c) tieliikennelaissa tarkoitettua nopeusrajoituksen rikkomista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla yli 15 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4) liikenteen palveluista annetussa laissa tarkoitettuun kuljettajan ammattipätevyyssäännösten rikkomiseen; ei kuitenkaan 39 §:ssä säädetystä asiakirjoja koskevasta rikkomuksesta; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
72 § 
Väliaikaisen ajokiellon kesto 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Poliisi voi muulloinkin perustellusta pyynnöstä määrätä väliaikaisen ajokiellon päättymään, jos tähän on rikosasian käsittelyn kesto, epäillyn liikennerikoksen vakavuus, 66 §:n 4 momentissa mainitut vaikutukset tai muut seikat huomioiden painava syy ja ajokieltoon liittyvä rikosasia on vireillä tuomioistuimessa tai sakkomenettelyssä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
76 a § 
Menettely ajokieltoasiassa 
Edellä 64 §:n 1 momentissa, 2 momentin 3 ja 4 kohdassa sekä 65 §:ssä tarkoitettu ajokielto saadaan määrätä, kun mainituissa lainkohdissa tarkoitettua tekoa koskeva liikennevirhemaksua koskeva päätös, rikesakkomääräys, sakkomääräys, rangaistusmääräys tai tuomio on annettu. Ajokieltoasia on käsiteltävä viipymättä tällaisen ratkaisun antamisen jälkeen. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
76 b § 
Muutoksenhaun vaikutus ajokieltoon 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 

Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1285/2019, seuraavasti: 
1 § 
Lain soveltamisala 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Siten kuin tässä laissa säädetään, pannaan täytäntöön myös merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettu öljypäästömaksu, tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) 9 §:ssä tarkoitettu laiminlyöntimaksu, työsopimuslain (55/2001) 11 a luvun 3 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu, työntekijöiden lähettämisestä annetun lain 35 §:ssä tarkoitettu laiminlyöntimaksu, kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain (658/2013) 6 §:ssä tarkoitettu laiminlyöntimaksu, yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain (1188/2014) 49 §:ssä tarkoitettu rikkomusmaksu ja 51 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu, alkoholilain (1102/2017) 71 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu, siemenlain (600/2019) 35 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu, kasvinterveyslain (1110/2019) 26 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu, eläinten sekä eräiden tavaroiden tuontivalvonnasta annetun lain (1277/2019) 15 §:ssä tarkoitettu tuontivalvonnan seuraamusmaksu, tieliikennelain (729/2018) 161 §:ssä tarkoitettu liikennevirhemaksu, ajokorttilain (386/2011) 93 §:ssä tarkoitettu liikennevirhemaksu, vesiliikennelain (782/2019) 122 §:ssä tarkoitettu liikennevirhemaksu ja liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 268 §:ssä tarkoitettu liikennevirhemaksu.  
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä         kuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 

Laki  ajoneuvolain 21 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ajoneuvolain (1090/2002) 21 §, sellaisena kuin se on laissa 942/2018, seuraavasti: 
21 § 
Ambulanssi ja ensihoitoajoneuvo 
Ambulanssi on sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten. 
Ensihoitoajoneuvo on terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettuun ensihoitopalvelun ensihoitotehtäviin varustettu ajoneuvo. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarvittaessa ambulanssin ja ensihoitoajoneuvon tarkemmasta luokittelusta, korin ja potilastilan mitoituksesta, suorituskyvystä sekä lääkinnällisistä ja muista varusteista. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset ambulanssin ja ensihoitoajoneuvojen erikoiskäytön edellyttämien merkki- ja varoitusvalaisimien, heijastimien, heijastavien merkintöjen sekä äänimerkinantolaitteiden teknisistä vaatimuksista ja asennuksesta. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä          kuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 18.11.2020 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri