Kunnan 6—12 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,02 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,98 prosenttia. 

Tässä pykälässä tarkoitetut korvaukset määritetään vuonna 2023 maksettujen työttömyysetuuksien maksatuksesta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle vuoden 2023 loppuun mennessä kertyneiden tietojen perusteella. Korvaukset tarkistetaan vuoden 2024 tasolle rahoitusvastuun perusteena olevien työttömyysetuuksien indeksitarkistusta vastaavasti noudattaen, mitä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Korvauksissa otetaan lisäksi huomioon vuoden 2024 aikana voimaan tulevat työttömyysturvan perusosan suuruuteen säädetyt muutokset. Kansaneläkelaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö toimittavat korvausten määrittämiseksi tarpeelliset tiedot työttömyysetuuksien maksatuksesta valtiovarainministeriölle. 

Vuonna 2025 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 1,97 euroa asukasta kohden vuonna 2024 käyttämättä jääneitä kuntien yhdistymisavustusten palautuksia kuntarakennelain (1698/2009) 56 a §:n 5 momentin ja 59 §:n mukaisesti.  

Vuonna 2025 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,07 euroa asukasta kohden valtiontalouden säästötoimenpiteenä. 

Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistoiminnassa kunnan peruspalvelujen valtionosuustehtävistä vastaavien ministeriöiden kanssa tässä laissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien muutoksien vaikutukset valtionosuusperusteisiin ja valtionosuuden perusteiden laskennan valtion talousarvion valmistelua varten. 

Valtiovarainministeriön on yhdessä kunnan peruspalvelujen valtionosuustehtävistä vastaavien ministeriöiden kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevista tarkistuksista Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa. 

Valtiovarainministeriön on neuvoteltava osana kuntalain (410/2015) 11 §:ssä tarkoitettua valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä kunnan peruspalvelujen valtionosuustehtävistä vastaavien ministeriöiden kanssa sekä Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siitä, miten valtionosuustehtävien muutoksista aiheutuvat kustannukset kehittyvät, ja siitä, miten valtionosuustehtävien muutokset vaikuttavat valtionosuuksien ja -avustusten määräytymisperusteisiin ja kustannuksiin sekä myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin. 

Poiketen siitä, mitä 23 §:n 2 momentissa säädetään, varainhoitovuodelle 2025 ja 2026 tehtävässä tarkistuksessa ei tarkisteta 6 §:n 3 momentissa tarkoitettua 18—64-vuotiaiden ikäluokalle määrättyä perushintaa eikä 7 §:ssä tarkoitettua työttömien määrän perusteella määriteltyä perushintaa. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Jos harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen varattua euromäärää ei kokonaisuudessaan käytetä varainhoitovuoden aikana, jäljelle jäänyt osa palautetaan kunnille asukasta kohden yhtä suurena osuutena viimeistään varainhoitovuotta seuraavan vuoden aikana. 

Edellä 41 §:ssä tarkoitettujen yhdistymisavustusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Jos yhdistymisavustukseen varattua euromäärää ei kokonaisuudessaan käytetä varainhoitovuoden aikana, jäljelle jäänyt osa palautetaan kunnille asukasta kohden yhtä suurena osuutena viimeistään varainhoitovuotta seuraavan vuoden aikana. 

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  .