Viimeksi julkaistu 27.3.2025 12.48

Eduskunnan vastaus EV 21/2025 vp HE 207/2024 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta

HE 207/2024 vp
VaVM 1/2025 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 207/2024 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Valtiovarainvaliokunta (VaVM 1/2025 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  
1 luku 
Yleiset säännökset 
1 § 
Soveltamisala 
Tässä laissa säädetään yhtiön oikeudesta eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien kustannuksiin perustuvaan hyvitykseen (investointihyvitys). Investointihyvitys vähennetään yhtiön tuloverolain (1535/1992) nojalla laskettavasta tuloverosta ennen veron maksuunpanoa. 
2 § 
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
1) suurella investoinnilla sellaista laitoskohtaista investointihanketta, jonka investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttävät investointikustannukset ovat vähintään 50 miljoonaa euroa; 
2) yhtiöllä Suomessa yleisesti verovelvollista osakeyhtiötä tai osuuskuntaa sekä Suomessa rajoitetusti verovelvollista yhteisöä, jolla on Suomessa elinkeinon harjoittamista varten tuloverolain 13 a §:ssä tarkoitettu kiinteä toimipaikka; 
3) konsernilla yhtiöitä, jotka ovat konserniyhteydessä toisiinsa sillä perusteella, että toisella yhtiöllä on toisessa yhtiössä määräysvalta tai kolmannella yksiköllä on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta molemmissa yhtiöissä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla; 
4) sähkön varastoinnilla sähkön loppukäytön siirtämistä sen tuotantohetkeä myöhempään ajankohtaan tai sähköenergian muuntamista energiamuotoon, jossa se voidaan varastoida, kyseisen energian varastointia ja sen muuntamista myöhemmin takaisin sähköenergiaksi; 
5) lämmön varastoinnilla lämpöenergian loppukäytön siirtämistä sen tuotantohetkeä myöhempään ajankohtaan tai sähkö- tai lämpöenergian muuntamista energiamuotoon, jossa se voidaan varastoida, kyseisen energian varastointia ja tarvittaessa sen muuntamista tai takaisinmuuntamista lämpöenergiaksi loppukäyttöä varten (lämmitys tai jäähdytys); 
6) uusiutuvasta vedystä tuotetulla polttoaineella nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, jotka on tuotettu uusiutuvasta vedystä, jonka energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista lähteistä kuin biomassasta; 
7) ei merkittävää haittaa -periaatteella elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua ei merkittävää haittaa -periaatetta; 
8) töiden alkamisella investointiin liittyvien rakennustöiden alkamista tai ensimmäistä laillisesti velvoittavaa laitetilaussitoumusta tai muuta sellaista sitoumusta, joka tekee investoinnista peruuttamattoman, sen mukaan, kumpi tapahtuu aikaisemmin, mutta ei kuitenkaan maan ostoa ja valmistelutöitä, kuten lupien hankkimista ja alustavien toteutettavuustutkimusten tekemistä; 
9) kriittisillä raaka-aineilla tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus, liitteessä IV tarkoitettuja kriittisiä raaka-aineita; 
10) laitoksella;
a) päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien toimintojen osalta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 3 artiklan e kohdan mukaista kiinteää teknistä kokonaisuutta;
b) päästökaupan piiriin kuulumattomien toimintojen osalta sellaista teknistä kokonaisuutta, joka on verrannollinen a alakohdassa tarkoitettuun kiinteään tekniseen kokonaisuuteen;
 
11) teollisuuslaitoksella 10 kohdassa tarkoitettua laitosta, jossa suoritettava pääasiallinen toiminta on teollinen prosessi. 
3 § 
Investointihyvitykseen oikeuttavat investoinnit  
Tämän lain mukainen oikeus investointihyvitykseen myönnetään hakemuksesta yhtiölle, joka toteuttaa Suomessa tässä laissa määritellyt edellytykset täyttävän suuren ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävän investoinnin:  
1) energian tuotantoon uusiutuvista lähteistä ja energian varastointiin;  
2) teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin; tai 
3) ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisille aloille.  
4 § 
Rajoitukset investointihyvityksen soveltamisalaan 
Yhtiö ei ole oikeutettu investointihyvitykseen jos: 
1) yhtiö tai konserni, johon se kuuluu, on suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annetussa komission tiedonannossa 2014/C 249/01 tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys; 
2) yhtiölle tai konsernille, johon se kuuluu, on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi; 
3) yhtiö tai konserni, johon se kuuluu, on luottolaitos tai muu rahoituslaitos;  
4) yhtiö, konserni, johon se kuuluu, yhtiön tai konsernin omistaja taikka yhtiössä tai konsernissa tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä taho on Euroopan unionin pakotelistalla. 
5 § 
Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäviä investointikustannuksia koskevat yleiset edellytykset 
Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäviä investointikustannuksia ovat hyvitykseen oikeutetun yhtiön maksamat ja hyvitykseen oikeutetun yhtiön kirjanpitoon kirjatut kohtuulliset käyttöomaisuuden hankinnasta syntyneet ja käyttöomaisuuden hankintamenoon aktivoidut kustannukset, jotka ovat syntyneet yhtiön investointihankkeesta sen kestoaikana. 
Investointihyvityksen perusteeksi hyväksytään vain sellaisista hankinnoista ja töistä johtuvia kustannuksia, joiden kirjallinen tilaus tai sopimus on tehty hyvitystä koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen. Ennen hyvitystä koskevan hakemuksen jättämistä investointihankkeelle tilattu hankinta voidaan hyväksyä vain, jos tilaussopimuksessa tai kauppakirjassa on ehto siitä, että hankinta peruuntuu, jos investointihyvityspäätös on kielteinen. Kustannukset ovat tällöinkin hyväksyttäviä vasta hyvityksen hakemuspäivästä alkaen. 
Investointihyvitykseen oikeutettuun yhtiöön verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla etuyhteydessä olevalta taholta tehtyjen hankintojen kustannuksista hyväksytään vain se osa, jonka yhtiö osoittaa vastaavan omakustannehintaa. Investointihyvitykseen oikeutettuun yhtiöön etuyhteydessä olevalta taholta tehtyihin hankintoihin sovelletaan, mitä 6 §:ssä säädetään investointihyvityksen perusteeksi kelpaamattomista investointikustannuksista. 
6 § 
Investointihyvityksen perusteeksi kelpaamattomat investointikustannukset 
Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäviä investointikustannuksia eivät ole: 
1) palkat; 
2) yleiskustannukset; 
3) edustusmenot; 
4) korot ja muut rahoituskustannukset; 
5) valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut; 
6) kustannusvaraukset; 
7) investointihyvitykseen oikeutetun yhtiön maksamat tai korvaamat matkakustannukset;  
8) investointihyvitykseen oikeutetun yhtiön osana tavaroiden tai palvelujen hankintahintaa maksamat arvonlisäverot. 
7 § 
Investointihyvityksen määrä 
Investointihyvityksen määrä on 20 prosenttia investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttävistä investointikustannuksista. 
Investointihyvityksen enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa yhtiötä kohti.  
Jos yhtiö kuuluu konserniin, investointihyvityksen enimmäismäärä lasketaan konsernikohtaisesti. 
Investointihyvitys myönnetään edellä tässä pykälässä säädettyjä määriä pienempänä, jos täyden investointihyvityksen myöntäminen johtaisi jäljempänä 29 §:ssä säädettyjen valtiontukien kasautumista koskevien enimmäisrajojen ylittymiseen. 
8 § 
Toimivaltainen viranomainen 
Innovaatiorahoituskeskus Business Finland (Rahoituskeskus) päättää investointihyvityksen myöntämisestä ja vastaa investointihyvityksen perusteena olevien investointihankkeiden valvonnasta sekä hyvityksen myöntämiseen ja investointihankkeiden valvontaan liittyvistä muista tehtävistä. Verohallinto hoitaa investointihyvityksen vähentämismenettelyyn liittyvät tehtävät. 
2 luku  
Investoinnit energian tuotantoon uusiutuvista lähteistä ja energian varastointiin  
9 § 
Investointihyvitykseen oikeuttava energian tuotannon tai energian varastoinnin investointihanke 
Investointihyvitykseen oikeuttavat investointihankkeet energian tuotantoon uusiutuvista lähteistä ja energian varastointiin, jotka koskevat: 
1) energian tuotantoa uusiutuvista lähteistä, sellaisina kuin ne on määritelty uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001, jäljempänä uusiutuvan energian direktiivi, 2 artiklan 1 alakohdassa, mukaan lukien uusiutuvan vedyn ja uusiutuvaan vetyyn perustuvien polttoaineiden tuotanto, mutta pois lukien sähköntuotanto; 
2) sähkön varastointia tai lämmön varastointia;  
3) uusiutuvan vedyn, biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun, biometaanin ja biomassapolttoaineiden varastointia, kun varastoitavasta sisällöstä saadaan vuositasolla vähintään 75 prosenttia suoraan varastoon liitetystä uusiutuvan vedyn, biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun tai biomassapolttoaineiden tuotantolaitoksesta.  
10 § 
Uusiutuvan energian tuotannon tai energian varastoinnin investoinnin investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttävät kustannukset 
Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäviä kustannuksia ovat 9 §:ssä tarkoitetun investointihankkeen kustannukset siltä osin kuin kustannukset kohdistuvat uuden kapasiteetin rakentamiseen tai voimalaitoksen kapasiteetin päivittämiseen. 
Jos investointihanke liittyy voimalaitoksen kapasiteetin päivittämiseen, investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäviä kustannuksia ovat ainoastaan lisäkustannukset, jotka liittyvät päivitettyyn kapasiteettiin. 
11 § 
Uusiutuvan energian tuotannon tai energian varastoinnin investointiin perustuvan investointihyvityksen erityiset edellytykset 
Investointihyvitys myönnetään vain sellaiselle investointihankkeelle, jota yhtiö ei toteuttaisi lainkaan tai jonka se toteuttaisi rajoitetusti tai eri tavalla ilman investointihyvitystä. 
Investointihyvityksen perusteena olevan investoinnin kohteena olevan laitoksen tai laitteiston on oltava valmis ja toiminnassa 36 kuukauden kuluessa investointihyvityksen myöntämispäivästä. Mikäli tätä 36 kuukauden määräaikaa ei noudateta, vähennetään yhtiölle kyseisen investointihankkeen perusteella myönnetyn investointihyvityksen määrästä yksi prosentti jokaista 36 kuukauden aikarajan ylittävää kuukautta kohden. Vähennystä investointihyvityksen määrästä ei kuitenkaan tehdä, jos yhtiö osoittaa, että viivästyminen on johtunut yhtiöstä riippumattomasta odottamattomasta syystä, jota yhtiö ei asianmukaista huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää. 
Investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että investointihankkeen toteutuksessa noudatetaan ei merkittävää haittaa -periaatetta. 
12 § 
Uusiutuvaa vetyä koskevat erityiset edellytykset 
Jos investointihanke koskee uusiutuvan vedyn tai uusiutuvasta vedystä tuotettujen polttoaineiden tuotantoa, investointihyvityksen myöntäminen edellyttää lisäksi, että vety ja vedystä tuotetut polttoaineet tuotetaan uusiutuvista energialähteistä uusiutuvan energian direktiivissä, sen täytäntöönpanosäädöksissä tai delegoiduissa säädöksissä säädettyjen muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita koskevien menetelmien mukaisesti.  
13 § 
Biopolttoaineita koskevat erityiset edellytykset 
Jos investointihanke koskee biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun, biometaanin tai biomassapolttoaineiden tuotantoa, investointihyvityksen myöntäminen edellyttää lisäksi, että tuotetut polttoaineet ovat uusiutuvan energian direktiivin sekä sen täytäntöönpanosäädöksissä tai delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen kestävyyskriteerien ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteerien mukaisia. 
3 luku 
Investoinnit teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin  
14 § 
Investointihyvitykseen oikeuttava vähähiilistämis- tai energiatehokkuusinvestointi 
Investointihyvitykseen oikeuttaa investointihanke, joka mahdollistaa vähintään toisen seuraavista: 
1) suorat kasvihuonekaasupäästöt yhtiön fossiilisia polttoaineita energialähteenä tai raaka-aineena käyttävästä teollisuuslaitoksesta vähenevät vähintään 40 prosenttia verrattuna investointia edeltäneeseen tilanteeseen tuotantoprosessien sähköistämisen avulla tai siirtymällä käyttämään uusiutuvaa vetyä tai uusiutuvasta vedystä tuotettuja polttoaineita fossiilisten polttoaineiden asemesta; 
2) yhtiön teollisuuslaitoksen energiankulutus vähenee investointihyvityksellä tuetun toiminnan osalta vähintään 20 prosenttia verrattuna tukea edeltäneeseen tilanteeseen. 
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu suorien kasvihuonepäästöjen väheneminen mitataan viiden investointihyvitysoikeutta koskevaa hakemusta edeltävän kalenterivuoden keskimääräisten suorien kasvihuonepäästöjen perusteella. Tarkasteltaessa suorien kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä otetaan huomioon myös biomassan poltosta aiheutuvat todelliset kasvihuonepäästöt. 
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu energiankulutuksen väheneminen mitataan viiden investointihyvitysoikeutta koskevaa hakemusta edeltävän kalenterivuoden aikana toteutuneen keskimääräisen energiankulutuksen perusteella. 
Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvaan toimintaan liittyvien investointien osalta investoinnin on johdettava siihen, että yhtiön teollisuuslaitoksen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät tarkistettujen vertailuarvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta kaudella 2021—2025 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 vahvistettuja ilmaisjaon viitearvoja pienemmiksi. 
Jos investointihanke koskee fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvalla vedyllä tai uusiutuvasta vedystä tuotetuilla polttoaineilla, investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että fossiilisten polttoaineiden käyttö teollisuuslaitoksessa loppuu ja laitoksessa hyödynnetään pelkästään uusiutuvaa vetyä tai uusiutuvasta vedystä tuotettuja polttoaineita. 
15 § 
Vähähiilistämis- ja energiatehokkuusinvestoinnin investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttävät kustannukset  
Investointihyvityksen hyväksyttäviä kustannuksia ovat 14 §:ssä tarkoitettuun investointihankkeeseen liittyvät sähköistämiseen, vetyyn tai vetypohjaisiin polttoaineisiin siirtymiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen tarvittavien laitteiden, koneiden ja laitosten kustannukset sekä muut investointikustannukset. 
16 § 
Vähähiilistämis- ja energiatehokkuusinvestoinnin investointihyvityksen erityiset edellytykset  
Investointihyvitys myönnetään vain sellaiselle investointihankkeelle, jota yhtiö ei toteuttaisi lainkaan tai jonka se toteuttaisi rajoitetusti tai eri tavalla ilman investointihyvitystä. 
Investointihyvityksen perusteena olevan investoinnin kohteena olevan laitoksen tai laitteiston on oltava valmis ja toiminnassa 36 kuukauden kuluessa investointihyvityksen myöntämispäivästä. Mikäli tätä 36 kuukauden määräaikaa ei noudateta, vähennetään yhtiölle kyseisen investointihankkeen perusteella myönnetyn investointihyvityksen määrästä yksi prosentti jokaista 36 kuukauden aikarajan ylittävää kuukautta kohden. Vähennystä investointihyvityksen määrästä ei kuitenkaan tehdä, jos yhtiö osoittaa, että viivästyminen on johtunut yhtiöstä riippumattomasta odottamattomasta syystä, jota yhtiö ei asianmukaista huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää. 
Investointihyvitys ei saa kohdistua yhtiön kokonaistuotantokapasiteetin lisäämiseen. Tällaiseksi ei kuitenkaan lueta teknisistä syistä välttämätöntä kapasiteetin lisäämistä enintään kahdella prosentilla verrattuna investointihyvityksen myöntämistä edeltäneeseen tilanteeseen. 
Investointihyvitystä ei saa sellaisen investoinnin perusteella, jossa on kyse pelkästään sovellettavien Euroopan unionin normien täyttämisestä. Sovellettavalla Euroopan unionin normilla tarkoitetaan tässä momentissa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 102 alakohdassa tarkoitettua normia. 
17 § 
Erityiset edellytykset uusiutuvan vedyn käytölle  
Jos investointihanke koskee teollisuuden vähähiilistämistä, johon liittyy uusiutuvan vedyn käyttöä, investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että käytettävä vety tuotetaan uusiutuvista energialähteistä uusiutuvan energian direktiivissä ja sen täytäntöönpanosäädöksissä tai delegoiduissa säädöksissä säädettyjen muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita koskevien menetelmien mukaisesti. 
18 §  
Erityiset edellytykset uusiutuvasta vedystä tuotettujen polttoaineiden käytölle 
Jos investointi koskee teollisuuden vähähiilistämistä, johon liittyy uusiutuvien vedystä tuotettujen polttoaineiden käyttöä, kyseisten polttoaineiden tulee täyttää seuraavat vaatimukset: 
1) ne ovat nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, jotka on tuotettu uusiutuvasta vedystä, jonka energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista lähteistä kuin biomassasta; 
2) niillä saavutetaan elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästövähennykset, jotka ovat vähintään 70 prosenttia verrattuna fossiiliseen vertailukohtaan 94 g CO2eq/MJ; ja 
3) ne on tuotettu muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville nestemäisille ja kaasumaisille liikenteen polttoaineille uusiutuvan energian direktiivissä ja sen täytäntöönpanosäädöksissä tai delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen menetelmien mukaisesti. 
4 luku 
Investoinnit ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisille aloille 
19 § 
Investointihyvitykseen oikeuttava ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategista alaa koskeva investointi 
Investointihyvitykseen oikeuttavat investointihankkeet ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisille aloille, jotka koskevat: 
1) ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen tuotantoa; 
2) 1 kohdassa määriteltyjen laitteistojen valmistukseen suoraan tarkoitettujen ja ensisijaisesti siinä käytettävien keskeisten komponenttien tuotantoa; tai 
3) 1 ja 2 kohdassa määriteltyjen laitteistojen ja komponenttien tuotannossa tarvittavien kriittisten raaka-aineiden tuotantoa tai talteenottoa. 
Edellä 1 kohdassa ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta olennaisilla laitteistoilla tarkoitetaan akkuja, aurinkopaneeleita, tuuliturbiineita, lämpöpumppuja, elektrolyysilaitteita ja hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis- ja varastointilaitteita. 
Edellä 2 kohdassa keskeisillä komponenteilla tarkoitetaan liitteessä mainittuja komponentteja. 
20 § 
Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttävät kustannukset ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategista alaa koskevassa investointihankkeessa 
Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäviä kustannuksia ovat 19 §:ssä tarkoitettujen hyödykkeiden valmistamiseen tai talteenottoon tarvittavaan aineelliseen omaisuuteen, kuten maa-alueisiin, rakennuksiin, tehtaisiin, laitteistoihin, koneisiin, ja aineettomaan omaisuuteen, kuten patenttioikeuksiin, lisensseihin, tietotaitoon tai muuhun henkiseen omaisuuteen, kohdistuvat investointihankkeen kustannukset. 
Investointihyvityksen perusteeksi hyväksyttäväksi kustannukseksi luettavan aineettoman omaisuuden on täytettävä seuraavat ehdot: 
1) sen on pysyttävä kytkeytyneenä alueeseen, jossa investointihanke toteutetaan, eikä sitä saa siirtää muille alueille; 
2) sitä on hyödynnettävä ensisijaisesti kyseisessä investointihyvitystä saavassa laitoksessa; 
3) sen on oltava poistokelpoista; 
4) se on ostettava markkinaehdoin yhtiöstä riippumattomilta kolmansilta osapuolilta; 
5) se on sisällytettävä investointihyvitystä hakevan yhtiön omaisuuteen; ja 
6) sen on pysyttävä kytkeytyneenä investointihyvityksen perusteena olevaan investointihankkeeseen vähintään viiden vuoden ajan. 
21 § 
Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategista alaa koskevaan investointiin perustuvan investointihyvityksen erityiset edellytykset 
Investointihyvityksen myöntäminen edellyttää, että: 
1) investointi säilytetään investoinnin sijaintipaikassa vähintään viiden vuoden ajan investoinnin valmistumisen jälkeen; 
2) on olemassa konkreettinen riski siitä, että investointi ei toteudu ETA-alueella; 
3) yhtiö tai konserni, johon se kuuluu, ei ajanjaksona, joka alkaa investointihyvityksen hakemisesta ja päättyy kahden vuoden kuluttua investointihankkeen valmistumisesta, siirrä Suomeen toisesta ETA-alueen valtiosta samoja tai vastaavia tuotantotoimintoja, joiden perusteella investointihyvitys myönnetään. 
Investointihyvitystä ei myönnetä, jos yhtiö, tai konserni, johon se kuuluu, on kahden investointihyvityksen hakemista edeltävän vuoden aikana siirtänyt Suomeen toisesta ETA-alueen valtiosta samoja tai vastaavia tuotantotoimintoja, jota koskevaan investointihankkeeseen investointihyvitystä haetaan. 
5 luku 
Investointihyvityksen myöntäminen ja investointihyvityksen perusteena olevien investointihankkeiden valvonta 
22 § 
Investointihyvityksen hakeminen 
Investointihyvitystä haetaan Rahoituskeskukselta ennen investointihankkeen töiden alkamista. 
Investointihyvityksen hakijan on esitettävä asian ratkaisemista varten oikeat ja riittävät tiedot. Hakemus tulee tehdä Rahoituskeskuksen vahvistamalle lomakkeelle. Hakemuksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot: 
1) yhtiön nimi ja koko, yhteystiedot ja kotipaikka, yritys- ja yhteisötunnus sekä selvitys nimenkirjoitusoikeudesta; 
2) kuvaus investointihankkeesta, mukaan lukien investointihyvityksen tämän lain mukainen käyttötarkoitus sekä hankkeen tavoitteet, toteuttamistapa ja hankkeen alkamis- ja päättymispäivä; 
3) hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma; 
4) haettavan investointihyvityksen määrä; 
5) 2 ja 3 luvussa tarkoitettujen investointihankkeiden osalta arvio investointihyvityksen vaikutuksista hankkeen toteuttamiseen mukaan lukien investointihankkeen kannattavuuslaskelma ilman hyvitystä ja hyvityksen kanssa; 
6) tarpeelliset tiedot ja selvitykset investoinnin tässä laissa säädettyjen investointihyvityksen myöntöedellytysten täyttymisestä; 
7) jäljempänä 29 §:n 5 momentissa vaaditut tiedot liittyen investointihyvityksen kasautumiseen muun valtiontuen kanssa; 
8) muut kuin 1—7 kohdassa tarkoitetut toimivaltaisen viranomaisen edellyttämät asian ratkaisemista varten tarvittavat tiedot. 
Jos investointihyvitystä haetaan 4 luvussa tarkoitetulle investoinnille ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategiselle aloille, on investointihyvityshakemuksessa esitettävä valtiontukitoimenpiteitä koskevista tilapäisistä kriisi- ja siirtymäpuitteista talouden tukemiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan annetun Euroopan komission tiedonannon 2023/C 101/03 (kriisi- ja siirtymäpuitteet) liitteessä II vaaditut tiedot, lukuun ottamatta tietoja, jotka koskevat vain kriisi- ja siirtymäpuitteiden 86 kohdan mukaisia tukia. 
Rahoituskeskuksen pyynnöstä investointihyvityksen hakijan on lisäksi toimitettava muut asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot ja asiakirjat. 
Rahoituskeskus voi antaa tarkempia määräyksiä hyvitystä koskevan hakemuksen määräajasta, hakemuksella annettavista tiedoista sekä tietojen antamisen tavasta.  
23 § 
Investointihyvitystä koskevan hakemuksen hyväksyminen 
Rahoituskeskus hyväksyy investointihyvitystä koskevan hakemuksen ja vahvistaa hyvityksen enimmäismäärän ja hyvitykseen oikeuttavat investointikustannukset tässä laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. 
Rahoituskeskuksen on todennettava ennen investointihyvityksen myöntämistä 4 luvun mukaiselle investoinnille, että on olemassa konkreettinen riski siitä, että investointi ei toteudu Euroopan talousalueella ja että riskiä toimintojen siirtämisestä Euroopan talousalueen sisällä ei ole. 
Investointihyvitys on myönnettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. 
24 § 
Investointihyvityksen myöntämistä koskeva päätös 
Investointihyvityksen myöntämistä koskevaan päätökseen voidaan ottaa tässä laissa säädettyjen investointihyvityksen myöntämisen edellytysten toteutumisen varmistamiseksi välttämättömiä investointihyvityksen perusteena olevaa investointihanketta koskevia ehtoja ja rajoituksia. 
Investointihyvityksen myöntämistä koskevasta päätöksestä tulee lisäksi käydä ilmi hyvityksen perusteena olevan investointihankkeen asianmukaisen toteuttamisen sekä investointihyvitykseen oikeutetun yhtiön oikeuksien ja velvollisuuksien selkeyden edellyttämällä tavalla:  
1) hyvityksen perusteena olevan investointihankkeen hyväksyttävät investointikustannukset;  
2) hyvityksen enimmäismäärä hyvityksen perusteena olevasta investointihankkeesta aiheutuvista hyväksyttävistä investointikustannuksista;  
3) yhtiön velvollisuus antaa selvitys investointihyvityksen perusteena olevan investointihankkeen etenemisestä ja toteuttamisesta ja selvityksen ajankohta;  
4) muut hyvityksen myöntämisen sekä investointihankkeiden seurannan ja valvonnan perusteet. 
25 § 
Investointihyvitykseen oikeutetun yhtiön tiedonantovelvollisuus 
Investointihyvitykseen oikeutetun yhtiön tulee antaa Rahoituskeskukselle tässä laissa säädettyjen edellytysten ja investointihyvityksen myöntämistä koskevan päätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot. 
Investointihyvitykseen oikeutetun yhtiön tulee ilmoittaa viipymättä Rahoituskeskukselle investointihyvityksen perusteena olevan investointihankkeen toteuttamiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta hyvityksen määrään vaikuttavasta muutoksesta.  
26 § 
Rahoituskeskuksen valvontatehtävät ja investointihyvityksen myöntämistä koskevan päätöksen muuttaminen 
Rahoituskeskus valvoo, että investointihanke täyttää tämän lain ja investointihyvityksen myöntämistä koskevan päätöksen mukaiset investointihankkeelle asetetut edellytykset. 
Rahoituskeskuksella on oikeus suorittaa investointihankkeiden valvonnassa tarpeellisia investointihyvityksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Rahoituskeskuksen oikeuteen valtuuttaa toinen viranomainen tai ulkopuolinen tilintarkastaja suorittamaan tarkastuksia, oikeuteen käyttää tarkastuksissa apuna ulkopuolista asiantuntijaa, tarkastuksen suorittamiseen ja Rahoituskeskuksen oikeuteen saada virka-apua tässä laissa säädettyjen valvonta- ja tarkastustehtävien suorittamisessa sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) 16—18 §:ää. 
Rahoituskeskus tekee investointihyvityksen muutosta koskevan päätöksen, jos: 
1) yhtiö siirtää ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategista alaa koskevan investoinnin pois sen sijaintipaikasta ennen kuin on kulunut viisi vuotta investoinnin valmistumisesta; 
2) yhtiö siirtää strategista alaa koskevan investoinnin sijaintipaikkaan samoja tai vastaavia toimintoja kuin toiminnot, joiden perusteella investointihyvitys on myönnetty ennen kuin on kulunut kaksi vuotta investoinnin valmistumisesta;  
3) yhtiö rikkoo olennaisesti tässä laissa investointihyvityksen perusteena olevalle investointihankkeelle asetettuja ehtoja tai investointihyvityksen myöntämistä koskevaa päätöstä tai päätöksen ehtoja; tai 
4) investointihyvityksen perusteena olevassa investointihankkeessa tapahtuu muu investointihyvityksen määrään tai käyttöön vaikuttava olennainen muutos. 
Investointihyvityksen muutosta koskeva päätös on tehtävä viimeistään kuuden kalenterivuoden kuluessa investointihankkeen valmistumisvuoden lopusta lukien. 
27 § 
Tietojen luovuttaminen Verohallinnolle 
Rahoituskeskuksen on toimitettava Verohallinnolle investointihyvityksen vähentämisen valvontaa varten salassapitosäännösten estämättä yhtiökohtaiset tiedot myöntämästään investointihyvityksestä, sen määrästä, hyväksyttyjen ja toteutuneiden investointihankkeen kustannusten määrästä sekä investointihyvitystä koskevan päätöksen muutoksesta ja muista investointihyvityksen lopulliseen määrään ja vähentämiseen vaikuttavista seikoista. 
28 § 
Rahoituskeskuksen oikeus saada tietoja viranomaisilta 
Rahoituskeskuksella on salassapitosäännösten ja muiden tietojensaantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada maksutta muilta viranomaisilta tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömiä tietoja: 
1) investointihyvityksen hakijan ja saajan taloudellisesta asemasta; 
2) investointihyvityksen hakijan ja saajan julkisista tuista; 
3) investointihyvityksen hakijaa ja saajaa koskevista muista seikoista, joilla on olennaista merkitystä tämän lain noudattamisen varmistamiseksi investointiavustuksen myöntämisessä ja investointihyvityksen perusteena olevien investointihankkeiden valvonnassa. 
29 § 
Investointihyvityksen kasautuminen muun valtiontuen kanssa 
Investointihyvitystä voidaan myöntää myös sellaiseen investointihankkeeseen, jolle on myönnetty muuta valtiontukea, jos muu valtiontuki kohdistuu eri tukikelpoisiin kustannuksiin kuin investointihyvityksen perusteena olevat tukikelpoiset kustannukset.  
Investointihyvitystä voidaan myöntää myös sellaiseen investointihankkeeseen, jolle on myönnetty muuta valtiontukea samojen tukikelpoisten kustannusten perusteella, kunhan tällainen valtiontukien kasautuminen ei johda siihen, että minkään sovellettavan valtiontukisäännöksen mukainen enimmäistukimäärä tai enimmäistuki-intensiteetti ylittyvät. 
Luvun 2 mukaista uusiutuvan energian tuotantoa tai energian varastointia koskevaan investointihankkeeseen perustuvaa investointihyvitystä ei kuitenkaan voida myöntää samaan hankkeeseen, johon on saatu kriisi- ja siirtymäpuitteiden jakson 2.5.2 mukaista toimintatukea uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseen ja energian varastointiin. 
Investointihyvityksen ja mahdollisen muun tuen yhdistetty kokonaismäärä ei saa missään olosuhteissa olla yli 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.  
Yhtiön tulee valtiontukien kasautumisen seuraamiseksi ilmoittaa investointihyvityksen hyvityshakemuksella kaikista muista samaan investointihankkeeseen kohdistuvista valtiontuista sekä niiden kohdistumisesta yksilöitävissä oleviin tukikelpoisiin kustannuksiin. 
30 § 
Rahoituskeskuksen päätöstä koskeva muutoksenhaku 
Rahoituskeskuksen päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). 
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). 
Jos oikaisuvaatimus tai muutoksenhaku koskee Rahoituskeskuksen päätöstä, jolla yhtiön investointihyvitystä koskeva hakemus on hylätty tai investointihyvitystä on myönnetty yhtiön vaatimusta pienempi määrä, ja päätös muuttuu oikaisuvaatimuksen tai muutoksenhaun seurauksena yhtiön eduksi, katsotaan investointihyvitys myönnetyksi sinä päivänä, kun Rahoituskeskus on tehnyt oikaisuvaatimuksen tai muutoksenhaun kohteena olleen päätöksen.  
Mitä edellä 3 momentissa säädetään päätöksen muuttumisesta, sovelletaan myös tilanteessa, jossa Rahoituskeskuksen päätös kumotaan ja palautetaan uudelleen käsiteltäväksi. 
6 luku 
Investointihyvityksen vähentäminen verotuksessa 
31 § 
Investointihyvityksen vähentäminen ja jaksottaminen 
Investointihyvitys vähennetään yhtiön euromääräisen vaatimuksen perusteella yhtiön tuloverosta yhtiön kalenterivuoden 2028 aikana alkavana verovuotena sekä sitä seuraavana 19 verovuotena. Investointihyvitystä voi kuitenkin vähentää aikaisintaan sinä verovuotena, jonka aikana investointi valmistuu. Investointihyvitys vähennetään yhteisöverosta ulkomaisen veron hyvitysten jälkeen. 
Investointihyvitystä voi kuitenkin vähentää kunakin verovuonna enintään kymmenen prosenttia yhtiölle myönnetyn investointihyvityksen määrästä. 
32 § 
Investointihyvityksen vähentämiseen liittyvä verotusmenettely 
Investointihyvityksen vähentämistä on vaadittava kirjallisesti. Vaatimus on tehtävä yhtiön veroilmoituksella tai Verohallinnon vahvistamaa muuta lomaketta käyttäen.  
Investointihyvityksen vähentämistä koskevan vaatimuksen, investointihyvityksen määrää koskevan oikaisun ja muun investointihyvitystä koskevan asian käsittelyyn Verohallinnossa sovelletaan verotusmenettelystä annettua lakia. 
Verohallinto oikaisee yhtiön verotusta Rahoituskeskuksen tekemän investointihyvityksen määrän jälkikäteiseen muuttumiseen johtavan päätöksen johdosta. Oikaisupäätös voidaan tehdä verotusmenettelystä annetun lain 55 §:n 2 momentin ja 56 §:n 2 momentin määräaikojen estämättä vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana Rahoituskeskuksen investointihyvityksen määrän jälkikäteiseen muuttumiseen johtava päätös on tehty. Oikaisupäätös voidaan tehdä Rahoituskeskuksen päätöstä koskevasta muutoksenhausta huolimatta.  
Verohallinto muuttaa yhtiön verotusta ja alentaa vähennettävän investointihyvityksen määrää, jos yhtiön verovuoden tuloveron määrä ennen investointihyvityksen vähentämistä alenee verotuksen muutoksen seurauksena siten, että vähennetyn investointihyvityksen määrä ylittää yhtiön tuloveron määrän ennen investointihyvityksen vähentämistä.  
7 luku 
Erinäiset säännökset 
33 § 
Investointihyvityksestä kirjattu laskennallinen verosaaminen suurten konsernien vähimmäisverotuksessa  
Myönnetystä investointihyvityksestä kirjattua laskennallista verosaamista kohdellaan suurten konsernien vähimmäisverosta annetun lain (1308/2023) 9 luvun 1 §:n 6 momentissa tarkoitettuna saamisena. 
34 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
Tätä lakia sovelletaan investointeihin, joita koskeva investointihyvitystä koskeva hakemus on tehty 19 päivänä joulukuuta 2024 tai sen jälkeen. Mitä lain 23 §:ssä säädetään investointihyvitystä koskevan hakemuksen hyväksymisestä, sovelletaan lain voimaantulopäivästä alkaen. 
 Lakiehdotus päättyy 

Liite

Lain 19 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetut keskeiset komponentit 
1. Akkujen valmistuksessa tarvittavat keskeiset komponentit: 
1) Litiumioniakut, natriumioniakut, kaliumioniakut ja natrium-sulfaattiakut: 
 
a) katodi- ja anodimateriaalit  
 
b) elektrolyytit 
 
c) prekursorimateriaalit 
 
d) katodit 
 
e) anodit 
 
f) akkukemikaalit (esimerkiksi akkulaatuinen nikkelisulfaatti, kobalttisulfaatti, mangaani-sulfaatti, litiumhydroksidi, litiumkarbonaatti)  
 
g) teippi (komponenttien yhdistämiseen käytettävä teippi) 
 
h) alumiinipussi (alumiinifolio, johon muut kennon komponentit sijoitetaan) 
 
i) puristustyynyt (komponentit, jotka tasapainottavat painetta akun lataamisen ja purkamisen aikana), johdot (energiavirran mahdollistavat levyt) 
 
j) kennot 
 
k) lämpöä johtava hartsi 
 
l) virtakisko (elektroniikkaelementti, joka mahdollistaa kennojen sekä kennoista muodostettujen moduulien yhdistämisen toisiinsa) 
 
m) päätylevy (monokehykseen sijoitetut niin sanotut korkit täytettäessä moduuli elektrolyytillä) 
 
n) akkukotelot 
 
o) akunhallintajärjestelmät 
 
p) kennojen lämmönhallintakomponentit (tyynyt ja kalvot) 
 
q) ympäristön suojakotelo 
 
r) EMI-suojaus (sähkömagneettiset häiriöt) 
 
s) kennojen turpoamisvoiman hallinta (välike) 
 
t) kennojen lämmön leviämisen (lämpöryntäyksen) eston välike/suoja 
 
u) kennojen lämmön leviämisen kaasukanava 
 
v) kennojen sähköeristyskalvo 
 
w) akkumoduulit (kennopinon runko eristemateriaalilla, lämpötahna, metalli- ja muovieristysrakenneosat ja moduulikotelo) 
 
x) akkupaketit 
 
y) akun kiinnikkeet ja lyijylevyt 
 
z) jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmät (lämmönvaihdin, lämpönielu, putket, liittimet), mukaan lukien mekaaniset ja kemialliset rakenteet 
 
å) tiivistysjärjestelmä (tiiviste, kumiprofiili, tahna, liima) 
 
ä) paineentasain (paineentasausventtiili, murtolevy) ja elektroniikka  
 
ö) aggregaattihihnat 
 
aa) kaapelit 
 
bb) erottimet 
 
cc) kuparifolio  
 
dd) sulake 
 
ee) pyro-sulake 
 
ff) pyro-ohjain 
 
gg) pääkontaktorit 
 
hh) esilatauskontaktori 
 
ii) esilatausvastus 
 
jj) akkuvirran mittaussuntti 
 
kk) akkuvirran mittauksen HALL-anturi 
 
ll) yksittäisen kennojännitteen ja lämpötilan mittausyksikkö (kennon valvontapiiri, CSC, anturit) 
 
mm) akkueristyksen valvontayksikkö 
 
nn) akun jännitteen mittausvahvistin 
 
oo) akun virranmittausvahvistin (High Voltage Instrumentation Unit, HVIU) 
 
pp) akunhallintayksikkö (BMU, moduuli- ja/tai akkupakettitasolla)  
 
qq) usean akun hallintayksikkö (MBMU) 
 
rr) usean akun ohjausyksikkö (MBCU) 
 
ss) ohjelmisto 
2) Virtausakut (Redox RFB): 
 
a) virrankerääjät (kuparilevy tai -folio) 
 
b) akkukotelot ja muut muovielementit  
 
c) rakennusmateriaalit (putket, laatat, levyt) 
 
d) hiililevyt 
 
e) bipolaariset levyt 
 
f) kationin tai anionin vaihtokalvot ja erottimet 
 
g) elektrodimateriaalit (huokoinen grafiittilanka, hiililanka, hiilimateriaali) 
 
h) elektrolyyttisäiliö 
 
i) elektrolyyttiliuokset, jotka sisältävät yhden tai useamman sähköaktiivisen redox-kytkentäjärjestelmän (epäorgaanisen tai orgaanisen) 
 
j) elektrolyyttiliuoksen kiertovesipumput 
3) Lämpoakut: 
 
a) akunhallintajärjestelmät 
 
b) lämmönvaihtimet 
 
c) lämmönvarausaineet (kiinteä faasi tai vaihemuutostyyppi) 
 
d) kotelot eristys- ja varauskerroksella. 
 
2. Aurinkopaneeleiden valmistuksessa tarvittavat keskeiset komponentit: 
1) runko 
2) suojalasit 
3) aurinkokennot 
4) monikiteinen pii 
5) piikiteet 
6) kiteenvetoasemat 
7) leikkaussahat ja timanttilangat 
8) metallointitahnat (hopea ja alumiini) 
9) aurinkolasi 
10) energianhallintajärjestelmä 
11) perovskiittikennot 
12) lämpösäätimet 
13) taajuusmuuttajat 
14) invertterit 
15) puhdistus- ja vaurioidenhavaitsemisjärjestelmät 
16) muuntoasemat ja -telineet 
17) kaapelit 
18) sähköasemat 
19) muuntajat 
20) perustukset 
21) aurinkopaneelitelineet 
22) sähköaseman teräsmoduulit 
23) muunnoskappaleet 
24) kytkimet. 
 
3. Tuuliturbiinien valmistuksessa tarvittavat keskeiset komponentit: 
1) tornit ja perustukset (perustusrakenteet) 
2) roottorin navat 
3) roottorin lavat  
4) roottorin pääakselit 
5) laakerit 
6) vaihteet (vaihteistot) 
7) generaattorit 
8) jäähdytys- ja voitelujärjestelmät (ilma, öljy) 
9) muuntajat 
10) kytkentäkaapit 
11) ohjausjärjestelmät 
12) konehuoneen ja lapojen käännön mahdollistavat komponentit 
13) vaimentimet 
14) ukkosenjohdattimet 
15) UPS (keskeytymätön virtalähde) 
16) ohjaimet 
17) muuntimet 
18) jarrut 
19) vaihteistoöljyt 
20) korkeajännitekaapelit, joita käytetään merituulivoimaloista tulevan sähkön siirtoon 
21) jäätymisenestojärjestelmät 
22) kaapelit 
23) jäätymisen tunnistavat anturit ja järjestelmät 
24) tuulimittarit 
25) jäähdytysnesteet 
26) sähköasemat 
27) tehonmuokkaimet 
28) valvontajärjestelmät 
29) sähköaseman teräsmoduulit 
30) muunnoskappaleet. 
 
4. Lämpöpumppujen valmistuksessa tarvittavat keskeiset komponentit: 
1) venttiilit (esimerkiksi nelitieventtiili, EEV-venttiili) 
2) kotelo- ja kiinnityselementit (esimerkiksi kehykset) 
3) ohjauspaneelit 
4) jäähdytysnesteen suodattimet 
5) haihduttimet 
6) haihduttimen jäätymisenestoyksiköt (esimerkiksi lämmittimet) 
7) putkistot 
8) lämmönvaihtimet ja tukilaitteet 
9) kompressorit ja tukilaitteet 
10) rekuperaattorit  
11) lämmönvaihtimet  
12) maahan asennettavat lämmönvaihtomoduulit  
13) glykolilämmittimet/-jäähdyttimet  
14) sähkömoottorit 
15) öljynerotinsäiliöt ja tukilaitteet  
16) tuuletusaukot 
17) kiertopumppu 
18) jäähdytysaineet/käyttövälineet. 
 
5. Elektrolyysilaitteiden valmistuksessa tarvittavat keskeiset komponentit: 
1) muuntajat 
2) muuntimet  
3) sähkökytkintaulut 
4) korkeapaineiset ja matalapaineiset kaasusylinterit 
5) erottimet 
6) jäähdyttimet ja haihduttimet 
7) jäähdytysjärjestelmän deionisointilaitteet 
8) paineensäätimet 
9) lämpötilan säätimet 
10) kaasunilmaisinjärjestelmät 
11) ATEX-komponentit eli räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitetut komponentit 
12) kompressorit 
13) toiminta- ja hätäilmastointijärjestelmät 
14) elektroniset ohjausohjelmistot 
15) elektroniset ohjausyksiköt 
16) kaasunsuodatinjärjestelmät 
17) katodit 
18) membraanit 
19) bipolaariset levyt 
20) lämmönvaihtimet 
21) vetysuodattimet 
22) vedynjäähdytysjärjestelmät 
23) anodit 
24) tiivistejauheet – BaO (bariumoksidi), Al2O3 (alumiinioksidi) ja SiO2 (piidioksidi) 
25) kaasukuivaimet. 
 
6. Hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis- ja varastointilaitteiden (CCUS) valmistuksessa tarvittavat keskeiset komponentit: 
1) laitteistot ja kompressorit ilman erotukseen 
2) nesteytyslaitteistot 
3) sorbentit 
4) membraanit 
5) huokoiset materiaalit paineenvaihtelun absorptioon 
6) leijukerrosreaktorit 
7) injektointi- ja havainnointireikien maan pinnalla ja pinnan alla olevat laitteet, jotka soveltuvat työskentelyyn hiilidioksidipitoisissa oloissa 
8) hiilidioksidin syöttöön soveltuvat porausreiän päädyt 
9) hiilidioksidinkestävä kotelo 
10) hiilidioksidinkestävät käyttöputket 
11) hiilidioksidinkestävät poraussementit 
12) hiilidioksidin puskurivarastosäiliöt 
13) huoltosäiliöt 
14) kompressorit 
15) anturit 
16) ilmaisimet 
17) maan pinnalla ja pinnan alla olevat valvontajärjestelmät, mukaan lukien valokuitukaapelit 
18) hiilidioksidin puhdistus- ja kuivausjärjestelmät 
19) hiilidioksidinkestävät putket hiilidioksidin siirtoputkien rakentamiseen. 

Laki Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (1146/2017) 3 §:n 2 momentti seuraavasti: 
3 § 
Rahoituskeskuksen tehtävät 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Rahoituskeskus hoitaa myös elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisiin tukiin liittyviä valtionapuviranomaisen tehtäviä sekä eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä annetussa laissa (   /   ) säädettyjä tukiviranomaisen tehtäviä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
Rahoituskeskus voi ottaa eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä annetun lain 22 §:ssä tarkoitetun investointihyvitystä koskevan hakemuksen vastaan jo ennen tämän lain voimaantuloa. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 19.3.2025 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri