Kaikki itäisen Suomen maakunnat kärsivät Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Tämä näkyy nurinkurisesti myös Euroopan unionin rahoituksessa. EU:n ulkorajoille sijoittuvat kehittämisohjelmat ovat jäissä, vaikka nyt jos koskaan niin valtion kuin EU:nkin tukea kaivataan. Näiden ohjelmien tärkeimpiä painopistealueita ovat olleet elinkeinoelämän kehittäminen, ympäristö, koulutus, tutkimus, kulttuuri, hyvinvointi, urheilu, liikenne ja logistiikka sekä rajojen hallinta ja turvallisuus. 

Viime eduskuntakaudella maakuntien kehittämiseen oli käytettävissä ns. AKKE-rahoitusta. Tämä oli rahoitus, jota kaikki maakunnat pystyivät vapaasti käyttämään alueensa elinvoiman rakentamiseen ja ylläpitoon. 

Edelleen kunnon rahoitukselle olisi tarve, mutta vuoden 2025 talousarviossa hallitus esittää ulkorajamaakuntien kehittämiseen alle viisi miljoonaa euroa. Tuolla rahalla ei paljon tueta rajaseudun elinvoiman vahvistamista, kestävää kasvua ja vetovoiman lisäämistä.  

Geopoliittisesta tilanteesta aiheutuneiden negatiivisten vaikutusten minimointiin onkin suunnattava huomattavasti enemmän panostuksia. Toimenpiteitä ja tukea kaipaavat niin liikenne ja logistiikka, huoltovarmuus ja raaka-aineiden saatavuus kuin energia-ala, matkailuala ja kauppakin. 

Tämän lisäksi on huolehdittava, että EU käynnistää itärajalleen kehittämisohjelman. Tällainen ohjelma luotiin Brexitin käynnistyessä Iso-Britannian EU-erosta kärsiville alueille. EU:kaan ei voi unohtaa omaa itärajaansa.