Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat pitkään olleet merkittävä osa suomalaista hyvinvointijärjestelmää. Ne tuovat sosiaali- ja terveyspalveluihin merkittävän erityisosaamisen sekä tekevät laaja-alaista ja tärkeää työtä kansalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Ne ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, jotka eivät aina saa riittävää tukea julkisista palveluista. Järjestöjen toiminnan kautta saadaan apua esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsiville, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille sekä perheväkivallan uhreille. Järjestöjen työ tukee heitä varhaisessa vaiheessa ehkäisten ongelmien syvenemistä ja parantaen ihmisten elämänlaatua. Suomessa olevat noin 11 000 sote-järjestöä tarjoaa hyvinvointia ja terveyttä edistävää tukea ja matalan kynnyksen apua sadoille tuhansille ihmisille vuosittain. 

Valtionavustukset ovat tärkein tulolähde sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Ne mahdollistavat ennalta ehkäisevän työn ja tarjoavat mahdollisuuden tukea niitä, jotka ovat yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa. Tästä huolimatta hallitus haluaa toteuttaa massiiviset leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Ensi vuonna valtionavustuksia esitetään leikattavan peräti viidennes, eli 80 miljoonaa euroa, ja hallituskauden loppuun mennessä yhteensä kolmannes, 130 miljoonaa euroa. Leikkaukset heikentävät merkittävästi järjestöjen mahdollisuuksia toteuttaa tärkeitä tehtäviään. Leikkaukset uhkaavat kasvattaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia pitkällä aikavälillä, sillä kun ennalta ehkäisevää työtä ei pystytä tekemään, ihmisten pahoinvointi kasvaa ja tarve kalliille korjaaville raskaammille palveluille lisääntyy. 

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ tuo huomattavia säästöjä julkiselle sektorille, sillä niiden tarjoama apu auttaa estämään monien vakavien ongelmien syntymisen. Mielenterveyspalveluiden tarpeen kasvu, perheväkivallan lisääntyminen ja nuorten syrjäytyminen ovat suoria seurauksia, jos näiden järjestöjen työ estyy. Järjestöjen rahoituksen leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, joka tulee lopulta kalliimmaksi yhteiskunnalle. Tämä tapahtuu aikana, jolloin tarve näiden järjestöjen tarjoamille palveluille on suurempi kuin koskaan, eikä niiden toiminta voi vähetä ilman vakavia seurauksia. Hallituksen jo tekemät leikkaukset sosiaaliturvaan ovat heikentäneet monien järjestöjen kohderyhmien tilannetta ja lisänneet painetta kääntyä järjestöjen puoleen avun tarpeessa. 

Järjestöjen tekemän työn rahoituksen turvaaminen on paitsi inhimillisesti oikein, myös taloudellisesti järkevää. Leikkausten sijaan järjestöjen toimintaedellytyksiä tulisi vahvistaa, jotta ennalta ehkäisevä työ voi jatkua ja kehittyä. 

Tämä talousarvioaloite on osa Vihreiden vaihtoehtobudjettia.