Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Suurin kansansairautemme aiheuttaa mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan. 

Vuonna 2019 Kelan maksamista sairauspäivärahoista yli kolmannes myönnettiin mielenterveyden häiriön perusteella. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet.  

Mielenterveyspalveluihin panostamisen on viisasta olla osa rakenteellisia uudistuksia, joilla hallitus tavoittelee hallitusohjelmansa mukaista 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä. Suomen on mahdoton saavuttaa pohjoismaista työllisyysastetta, ellemme vaikuttavammin kitke kasvavia mielenterveysongelmia ja korjaa mielenterveyspalveluiden puutteita.  

Mielenterveyspoolin arvion mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7 500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000:ta uutta työllistynyttä. 

Terapiatakuun toteuttaminen tarkoittaa sitä, että Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.  

Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tekijät ovat arvioineet terapiatakuun vuosittaisiksi kustannuksiksi 35 miljoonaa euroa. OECD arvioi vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa eli 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Satsaus mielenterveyteen maksaisi muutamien vuosien kuluessa itsensä moninkertaisena takaisin, koska mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät.