Koirahyökkäykset ovat jatkaneet Suomessa kasvuaan. Korona-aika lisäsi suomalaisten koirien määrää, sillä koiria rekisteröitiin n. 8 % enemmän vuonna 2021 verrattuna vuoden takaiseen, ja lisäksi on otettava huomioon rekisteröinnin ulkopuolella olevat koirat. Koirien määrän kasvu on näkynyt myös ongelmakäytöksen lisääntymisenä. Koira on saatettu hankkia aiempaa vähemmällä harkinnalla, kun muuttunut elämäntilanne ja etätöiden kasvu sai monen toteuttamaan koirahaaveen lyhyenkin mielijohteen seurauksena. 

Koirien hyökkäykset ovat tosin olleet kasvussa jo ennen koronaa. Ne kohdistuvat useimmiten muihin koiriin, mutta myös ihmisiin. Tällä hetkellä ei ole saatavilla ajantasaista tilastotietoa siitä, mitkä koirarodut aiheuttavat eniten hyökkäyksiä. Tilastointi antaisi enemmän tietoa siitä, millä keinoin ongelmaan tulisi puuttua. Myös erilaiset roturisteytykset tulisi tilastoida mahdollisimman tarkasti, sillä monen sekarotuisen koiran taustalla voi olla esimerkiksi koiratappeluihin jalostettuja rotuja. Pahimmillaan koirahyökkäykset voivat johtaa hengenvaarallisiin vammoihin niin koiralla kuin ihmisellä. 

Usein koirahyökkäyksiin liittyy koiranomistajan muu laiminlyönti tai välinpitämättömyys. Koira saattaa ulkoilla esimerkiksi irti, mikä ei taajama-alueilla ole sallittua kuin tietyillä, erikseen merkityillä alueilla. Omistaja voi olla myös päihtynyt ulkoiluttaessaan koiraa. Omistajalla saattaa olla jo olemassa oleva eläintenpitokielto, jonka valvontaan viranomaisilla on tällä hetkellä varsin riittämättömät keinot.