Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomessa keskimääräinen sähkönkulutus kotitalouksissa on ollut noin 8 500 kWh. Sähkön hinta on kuitenkin noussut kestämättömälle tasolle samalla, kun kansalaisten ostovoima on heikentynyt. Kansalaiset, kunnat ja yritykset tarvitsevat ennustettavuutta yhä kasvaviin kustannuksiin, sillä monella määräaikaiset sopimukset ovat jo rauenneet. Korkeasta hinnasta on muodostunut kilpailukyvyn heikkenemisen lisäksi monelle kansalaiselle inhimillinen tragedia.
Hallituksen tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin asettaakseen sähkön hinnalle yläraja Puolan mallin mukaisesti vuodeksi 2023. Soveltuva hintataso voi verrokkimaiden ja todellisten tuotantokustannusten perusteella olla jopa 40 prosenttia markkinahintaa alhaisempi. Myös Virossa kotitalouksilla on mahdollisuus saada valtion sopimalla hinnalla edullisempaa sähköä. Universaalteenusen hinta on 19,72 senttiä kilowattituntia kohden.
Suomen tulee toimia Puolan mallin mukaisesti ja jäädyttää sähkön hinnan yläraja ensimmäisen 2 000 kWh:n osalta. Mallin mukaan sovelletaan 2 600 kWh:n kulutustasoa, jos perheessä on kolme tai useampi lapsi tai vammaisia henkilöitä. Jälkimmäistä sovelletaan myös alkutuotantoa harjoittaviin perheisiin. Ylimenevältä osalta hinta Puolassa on kuluttajille noin 142 euroa megawattituntia kohden ja 164 euroa megawattituntia kohden kunnille, mikroyrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä julkisille rakennuksille, kuten kouluille, yliopistoille, kirkoille ja sairaaloille. Suomessa tulee toteuttaa vastaava malli suhteuttaen se todellisiin energiantuotannon kustannuksiin ja ottaen huomioon yhteispohjoismaisten markkinoiden asettamat vaatimukset. Vähimmäisvaatimuksena hintasääntely tulee toteuttaa talvikuukausien ajaksi, joka asettaa Suomen kaltaiselle maalle omia erityisvaatimuksiaan.
Energiaintensiiviselle teollisuudelle tulee tarjota oma subventoitu malli, joka kannustaa leikkaamaan energiankulutusta ja siirtämään tuotantoa kuormittavimman kulutusajan ulkopuolelle. Julkisen sektorin tulee Puolan esimerkin mukaisesti leikata energiankulutusta 10 prosenttia. Sen mukaan myös kuluttajat saavat 10 prosentin alennuksen ylimenevältä osalta, jos voivat osoittaa säästäneensä energiankulutuksesta 10 prosenttia. Siten energian saatavuus ja toimitusvarmuus voidaan varmistaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,