Valkohäntäpeura on luonnolle ja ihmisille haitallinen vieraslaji Suomessa. Se on peräisin Pohjois-Amerikasta, josta peuroja tuotiin 1930-luvulla riistaeläimiksi Laukon kartanoon. Eläimet karkasivat aitauksesta vapauteen ja alkoivat lisääntyä luonnossa hallitsemattomasti.  

Valkohäntäpeura tunkeutuu ihmisasutuksen piiriin toisin kuin arempi alkuperäinen ja lähes uhanalaisiin lajeihin kuuluva metsäpeura. Valkohäntäpeura aiheuttaa mittavaa vahinkoa viljelyksille ja puutarhoille. Vuonna 2017 korvattiin valtion varoin valkohäntäpeurojen aiheuttamia maata-lousvahinkoja satojatuhansia euroja. Määrä nelinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Peuroista on tullut vitsaus puutarhoissa aivan kuten pääkaupunkiseudullakin. 

Peurat ovat myös borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta aiheuttavien punkkien yleisiä isäntäeläimiä. Yhdessä peurassa voi olla jopa 2 000 punkkia, joita peura levittää ympäristöön. Lisäksi valkohäntäpeurat aiheuttavat vuosittain myös useita tuhansia liikenneonnettomuuksia, jotka keskittyvät Etelä- ja Lounais-Suomeen.  

Luonnonvarakeskus arvioi viime vuonna, että Suomessa on noin satatuhatta valkohäntäpeuraa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 prosenttia. Tiheimmillään valkohäntäpeuroja on Satakunnassa, Pohjois- ja Etelä-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa sekä Uudenmaalla. Peurakanta on hyötynyt sekä ilmaston lämpenemisestä että talviruokinnasta. 

Vuonna 2012 laadittu kansallinen vieraslajistrategia listasi valkohäntäpeuran tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi lajiksi. Sen jälkeen ongelmat ovat lisääntyneet ja kanta kasvanut, eikä tarkkailu enää riitä. Valkohäntäpeuraongelmaan on nyt tartuttava tosissaan.