Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Sähköpotkulaudat ovat yhä enemmän käytetty liikkumismuoto niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Oikein käytettyinä ne nopeuttavat ja helpottavat liikkumista kaupungeissa, mutta sähköpotkulaudoilla liikkuminen on lisännyt merkittävästi liikennehäiriöitä, liikenneonnettomuuksia ja sairaalahoitoon sekä jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. On hyvä asia, että kaupungeissa on lisätty sähköpotkulautojen pysäköintipaikkoja ja tehty tarkentavia käyttörajoituksia ajoaikoihin, mutta tilastot osoittavat, että nämä toimenpiteet eivät riitä.
Pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen viiden vuoden seurantajaksosta 1.8.2019—31.7.2024 ilmenee, että alle 16-vuotiaiden vakavien sähköpotkulautavammojen määrä on kasvanut. HUSin sairaaloissa on hoidettu yhteensä 604 lasta ja nuorta sähköpotkulaudoilla tapahtuneiden onnettomuuksien vuoksi. Suurin osa vammautuneista on poikia ja keskimäärin iältään 12—13-vuotiaita. Eniten tapaturmia tapahtuu arkipäivinä. Vakavia tuki- ja liikuntaelimien vammoja, kuten murtumia, on ollut 283 ja lieviä vammoja 175. Myös pään vammat ovat yleisiä lapsilla ja nuorilla. Lieviä pään vammoja on diagnosoitu 221 ja vakavia pään vammoja 50. Sisäelinvammoja on ollut 12 lapsella. Kaksi lasta on menehtynyt pääkaupunkiseudulla sähköpotkulautaonnettomuuksissa. Onnettomuuksien kokonaismäärä on siis varsin merkittävä.
Onnettomuuksien tuomien huolten, haittojen ja vammautumisten sekä jopa kuolemantapausten lisäksi ne tuovat myös merkittäviä taloudellisia kustannuksia, joita voisi hillitä riittävin lainsäädännöllisin toimenpitein. Nykyisessä terveydenhuollon henkilöstön vaikeassa saatavuustilanteessa on myös kyseenalaista lisätä terveydenhuollon työkuormaa, kun onnettomuuksien hoito lisäkuormittaa päivystyksiä ja myös muuta terveydenhuoltoa. Onnettomuuksien ehkäisyyn ja liikenneturvallisuuden parantamiseen on välttämätöntä puuttua myös lainsäädännöllisin keinoin. Kaupunkien mahdollisuudet säädellä sähköpotkulautojen toimintaa ovat hyvin rajalliset. Nykyisin sääntely perustuu lähinnä yhtiöiden ja kaupunkien välisiin sopimuksiin.
Traficomin mukaan sähköpotkulautoja oli vuonna 2023 tarjolla 56 400 kappaletta, mikä on yli nelinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2020. Vuonna 2023 sähköpotkulautoja oli käytössä 40 kunnassa, ja alustavien tietojen mukaan määrä kasvaa vuonna 2024 noin 50 kuntaan. Kattavuus on laajentunut erityisesti suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen ulkopuolella. Vaikka sähköpotkulautojen käyttö onkin hieman vähentynyt, on kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi tehtävä muutoksia sähköpotkulautojen käytön osalta, jotta erityisesti lasten ja nuorten onnettomuuksia saadaan ennaltaehkäistyä.
Edellä olevan perusteella ehdotan,