Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Vuonna 2022 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 275 miljoonaa euroa. Kehitysapupolitiikka kaipaisi rakenteellista uudistusta. Kehitysavun pitäisi perustua vapaaehtoisiin lahjoituksiin, ei yhteisiin verovaroihin. Näin ollen kansalaiset voisivat itse vaikuttaa Suomen antaman kehitysavun määrään.
Ulkoministeriön hallinnon alle tulisi perustaa rahasto erillisiä keräyksiä varten, johon kansalaiset voisivat itse helposti lahjoittaa tärkeäksi kokemaansa kohteeseen, esimerkiksi sääasemien tai koulujen perustamiseen. Yksi vaihtoehto on olla osallistumatta kehitysapurahaston tukemiseen lainkaan. Periaatteena olisikin, että jokainen, joka kykenee ja katsoo asian tärkeäksi, voisi lahjoittaa haluamansa summan.
Kansalaisjärjestöjen työn tukemiseen varoja tulisi suunnata painokkaammin. Avustusjärjestöt tekevät hyvää työtä ja toimivat kustannustehokkaasti ruohonjuuritasolla — tätä myös kansalaiset arvostavat. Esimerkiksi Ylen selvityksenhttps://yle.fi/uutiset/3-12403794 mukaan vapaaehtoisia lahjoituksia Suomessa toimi-vien avustusjärjestöjen kautta Ukrainan katastrofikeräyksiin on tehty tänä vuonna pääsiäiseen mennessä yhteensä yli 53 miljoonaa euroa. Tämä on vahva osoitus siitä, että suomalaiset olisivat valmiita vapaaehtoisesti lahjoittamaan itselleen tärkeäksi kokemiin kohteisiin.
Edellä olevan perusteella ehdotan,