Ihmiskauppa ja siihen monesti liittyvä hyväksikäyttö ovat valtava ihmisoikeushaaste. Huume- ja laittomien aseiden kaupan jälkeen ihmiskauppa onkin maailmassa kolmanneksi suurin laittomien tulojen lähde. Tavallisen kansalaisen näkökulmasta lasten järjestelmällinen hyväksikäyttö tai orjatyövoima voi vaikuttaa kaukaiselta ja historiaan jääneeltä hyväksikäytön ja riiston muodolta, mutta näitä tapahtuu myös Euroopassa tänäkin päivänä. Jo yksin pakkotyön osalta ihmiskaupan suuruus lasketaan maailmassa sadoissamiljardeissa euroissa. 

Suomessa ihmiskaupan uhreissa edustettuina ovat ulkomaalaiset ja erityisesti turvapaikanhakijat, jotka muun muassa puutteellisen kielitaidon sekä turvaverkoston puuttuessa ovat ymmärrettävästi ihmiskauppiaille houkuttelevia uhreja. Puutteellinen ymmärrys Suomen oikeusjärjestelmän toiminnasta ja kenties kotimaasta periytynyt epäluottamus viranomaistoimintaa kohtaan vaikeuttavat avun hakemista entisestään.