Vapaaehtoisten maanpuolustusorganisaatioilla on ollut historiassamme tärkeä tehtävä osana Suomen puolustamista. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen vuonna 1939, puolusti maatamme miessotilaiden lisäksi suuri määrä vapaaehtoisia naisia lottina. 

Viime vuosina Ukrainan sota on lisännyt naisten kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Ukrainassa on nähty, miten siviilit ovat voineet olla avuksi nykyaikaisessa sotatilanteessa. Kaikki vapaaehtoisten tehtävistä eivät ole kuitenkaan olleet samanlaisia kuin toisen maailmansodan aikaan. 

Varsinkin armeijaa käymättömät naiset kaipaavatkin tietoa siitä, millä tavalla he voisivat auttaa osana kotirintamaa. Hallitus voisi tiedottaa näistä asioista esimerkiksi samalla tavalla kuin kotivaran hankkimisesta on informoitu kansalaisia. 

Myös vapaaehtoisjärjestöt toivovat viranomaisilta enemmän tietoa sota-ajan tehtävistä, joita vapaaehtoiset voivat nykyaikana tehdä kotirintamalla. Naisten valmiusliitto on esittänyt huolen siitä, ettei sen tiedossa ole sota-ajan tehtäviä, johon se voisi etukäteen täsmäkouluttaa ihmisiä. Liitto toivoo myös rekisteriä vapaaehtoisista suomalaisista ja heidän osaamisestaan.  

Etukäteen valmistautuminen, harjoittelu ja koulutus oli lottien tehokkuuden taustalla toisessa maailmansodassa. Rauhan aika on ollut sen jälkeen niin pitkä ja sukupolvetkin ovat ehtineet vaihtua, että nyt olisi tarpeen uudelle tiedotuskampanjalle.