Valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet mittavasti viime vuosina. Nykyisin viljelijöille aiheutuneita haittoja korvataan ELY-keskusten toimesta. Viimeksi julkaistussa tilastossa (2018) maksettavat korvaukset ovat olleet noin 1,1 miljoonaa euroa. Korvaukset eivät kata kaikkia hanhien aiheuttamia vahinkoja viljelijöille. Puistoille, viheralueille, rannoille ja saaristolle sekä näiden käytölle aiheutuvaa merkittävää haittaa ei tilastoida, vaikka on tiedossa, että aiheutuneet haitat ovat merkittäviä.  

Maksettaviksi tulevien satovahinkokorvausten voidaan odottaa kasvavan merkittävästi, ja ympäristöministeriössä valmistellaan uutta korvausjärjestelmää viljelijöille riittävän tuen varmistamiseksi.  

Valkoposkihanhi on EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuna lajina sekä nykyisin Suomessa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Suomessa lintudirektiiviä on tulkittu erittäin tiukasti. Lintudirektiivin 9 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat kuitenkin poiketa suojelusta viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi. Lisäksi direktiivin 9 artikla mahdollistaa suojelusta poikkeamisen kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi. Suomessa ELY-keskus arvioi tapauskohtaisesti lintudirektiivin 9 artiklan määriteltyjen poikkeamisedellytyksien täyttymistä.  

Esimerkiksi Ruotsissa lintudirektiiviä on tulkittu niin, että lintukannan ollessa hyvällä tasolla voidaan vahinkoja vähentää myös metsästyksen avulla. Valkoposkihanhi on Ruotsissa metsästyslain piirissä, ja myös lintudirektiivi on implementoitu metsästyslain kautta. Ruotsissa pyynti on sallittu alueellisesti mainitun artiklan turvin. Ruotsissa on lisäksi käsittelyssä säädösmuutos, jossa Naturvårdsverket ehdottaa, että valkoposkihanhien suojametsästystä koskeva mahdollisuus laajennettaisiin koskemaan koko maata ympärivuotisesti. Metsästys halutaan sallia ihmisten terveydelle koituvan haitan ehkäisemiseksi. 

Kokoomus on jättänyt lakialoitteen valkoposkihanhen säätämisestä metsästyslain 5 §:ssä tarkoitetuksi riistalajiksi, jotta valkoposkihanhen ympärivuotinen suojametsästys voidaan koko maassa sallia sekä satovahinkojen torjumiseksi ja omaisuuden suojaamiseksi että kansanterveyden turvaamiseksi virkistysalueilla, kuten puistoissa, rannoilla ja saaristossa. 

Valkoposkihanhien siirtyessä riistalajiksi tulee lajin aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarvittavat määrärahat siirtää ympäristöministeriöstä maa- ja metsätalousministeriön käyttöön. On myös tärkeä huomioida, että suojametsästyksen toteuttaminen tulee pitkällä tähtäimellä vähentämään vahinkojen määrää, mikä näin ollen vähentäisi myös aiheutuneita kuluja sekä helpottaisi painetta korvausmäärärahojen kasvulle. Ympäristöministeriö on lisäksi arvioinut, että mikäli valkoposkihanhi siirretään riistalajiksi ja suojametsästystä koskevat säännökset annettaisiin metsästysasetuksessa, tämä vähentää kokonaisuutena viljelysvahinkojen käsittelyyn tarvittavia henkilöresursseja valtionhallinnossa. 

Metsästyslain muuttamisen ohella metsästysasetusta (666/1993) tulee muuttaa siten, että sen 24 §:ssä säädettäisiin poikkeuksesta valkoposkihanhien rauhoitukseen sallimalla suojametsästys koko maassa ympärivuotisesti viljelmille aiheutuvien vahinkojen estämiseksi sekä kansanter-veyden turvaamiseksi muun ohella virkistysalueilla. Lisäksi laji tulisi lisätä metsästysasetuksen 5 a §:ään (saalisilmoitus) ja 31 §:ään (riistaeläinten kaupan kielto), jotta lintudirektiivin säännökset pantaisiin lajin osalta täytäntöön.