4.1
Keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan palautettavaksi työnantajan ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuutta koskevat säännökset työsopimuslakiin, merityösopimuslakiin ja kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin.
Esityksen mukaan työsopimuslain 9 lukuun palautettaisiin siitä aiemmin kumottu 3 a §, joka vastaisi sanamuodoltaan ja sisällöltään laissa aiemmin ollutta pykälää. Pykälän 1 momentin mukaan työnantajan olisi viipymättä ilmoitettava työntekijöiden irtisanomisesta työ- ja elinkeinotoimistolle, jos työnantajan konkurssista, yrityssaneerauksesta tai muulla taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella irtisanottavien työntekijöiden lukumäärä olisi vähintään kymmenen. Pykälän 2 momentin mukaan työnantajan työ- ja elinkeinotoimistolle tehtävästä ilmoituksesta olisi käytävä ilmi irtisanottavien työntekijöiden lukumäärä, ammatit tai työtehtävät ja työsuhteiden päättymisajankohdat. Kuten aiemminkaan voimassa olleen lain mukaan, ilmoituksen ei olisi tarkoitus sisältää yksittäistä työntekijää koskevaa tietoa, kuten nimitietoa. Työ- ja elinkeinotoimistot saisivat yksittäistä irtisanottua työntekijää koskevat tiedot tämän ilmoittautuessa itse työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon.
Työsopimuslain 9 lukuun ehdotetaan niin ikään palautettavaksi siitä aiemmin kumottu 3 b §, jossa säädettäisiin työnantajan velvollisuudesta huolehtia siitä, että työntekijä saisi 3 a §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa tiedon oikeudestaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työllistymissuunnitelmaan.
Työsopimuslain 11 a luvun 7 §:ään ehdotetaan lisäksi tehtäväksi tekninen muutos. Viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019), jossa säädetään myös valittamisesta hallintotuomioistuimen päätöksestä.
Merityösopimuslakiin ehdotetaan tehtäväksi edellä kuvattuja työsopimuslain 9 luvun 3 a ja 3 b §:ää vastaavat muutokset. Työnantajan ilmoituksesta työ- ja elinkeinotoimistolle säädettäisiin merityösopimuslain 10 luvun 4 §:ssä. Työnantajan velvollisuudesta tiedottaa irtisanotun oikeudesta työllistymissuunnitelmaan säädettäisiin mainitun luvun 5 §:ssä. Pykälät vastaisivat aiemmin kumottuja merityösopimuslain 10 luvun 4 ja 5 §:ää.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 a §:ään ehdotetaan palautettavaksi siitä aiemmin kumottu 2 momentti, jossa säädettäisiin työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle viranhaltijan taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvasta irtisanomisesta sekä velvollisuudesta tiedottaa viranhaltijalle tämän oikeudesta työllistymissuunnitelmaan ja näiden määräytymisestä työsopimuslain mukaisesti.
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 3 §:n 3 kohtaan palautettaisiin viittaukset edellä tarkoitettuihin työsopimuslaissa, merityösopimuslaissa ja kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa säädettäviksi ehdotettuihin ilmoituksiin. Säännös vastaisi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 3 §:n 3 kohtaa, joka oli voimassa ennen sen muuttamista vuonna 2017. Lisäksi 14 luvun 1 §:n 1 ja 2 momenttia muutettaisiin. Pykälän 2 momentissa oleva viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ja valituslupaa koskeva sääntely poistettaisiin edellä mainitun lain kanssa päällekkäisenä. Momenttien sanamuotoa muutettaisiin, mutta muutoksilla ei olisi sisällöllisiä vaikutuksia.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
Ehdotukset työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöiden irtisanomisesta työ- ja elinkeinotoimistolle sekä velvollisuudesta tiedottaa työntekijälle tämän oikeudesta työllistymissuunnitelmaan koskisivat kaikkia vähintään kymmenen työntekijää irtisanovia yksityisen sektorin työnantajia sekä kuntasektoria. Tietoa ehdotettavien muutosten vaikutuspiirissä olevien työnantajien ja työntekijöiden määristä on saatavissa muun muassa KEHA-keskuksen kokoamista muutosturvan seurantatiedoista sekä Tilastokeskuksen Yritykset 2017 –tilastotiedoista (Tilastokeskus, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto).
Osana muutosturvan toimintamallin toimivuuden seurantaa KEHA-keskus kokoaa tilastoja vähintään kymmentä työntekijää koskevista tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla tapahtuvista irtisanomisista koko Suomessa. Vuonna 2018 reilut 580 työnantajaa ilmoitti työ- ja elinkeinotoimistolle irtisanovansa vähintään kymmenen työntekijää tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla. Kaikkien työnantajien ilmoittama henkilöstön vähennystarve yhteistoimintaneuvottelujen alussa oli noin 20 500 työntekijää ja lopullinen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen muodostuva vähennystarve noin 5500 työntekijää. Vuonna 2017 henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yhteistoimintaneuvotteluja kävi hieman yli 260 työnantajaa. Yhteistoimintaneuvottelujen alussa henkilöstön vähentämistarpeeksi työ- ja elinkeinotoimistoille ilmoitettiin noin 11 500 työntekijää. Lopullisten vähentämisten kohteeksi arvoitiin 6200 työntekijää. Koko muutosturvan seurantatilaston ylläpitoajalta vuosina 2005 – 2018 irtisanottujen työntekijöiden lukumäärä on yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen ollut noin 156 460 työntekijää.
Ehdotettavien säännösten kohdejoukkoa voidaan arvioida myös Tilastokeskuksen Yritykset 2017 tilaston tietojen perusteella. Tietojen mukaan henkilöstömäärältään vähintään 10 työntekijän yrityksiä oli vuonna 2017 noin 19 900, joka oli 5,4 prosenttia Suomen yrityskannasta. Näiden yritysten palveluksessa oli kaikkiaan noin 1 086 000 työntekijää, mikä on noin 75 prosenttia kaikista suomalaisten yritysten palveluksessa olevista työntekijöistä. Esitykseen sisältyvät ehdotukset työnantajan ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuuksien palauttamisesta koskisivat yksityisellä sektorilla juuri näitä yrityksiä ja niiden palveluksessa olevia työntekijöitä.
Esitykseen sisältyvät ehdotukset toisivat vähintään kymmenen työntekijää irtisanovalle työnantajalle jonkin verran lisää hallinnollista taakkaa. Työnantajalle koituvan lisätyön määrä riippuisi irtisanottavien työntekijöiden määrästä. Ilmoituksen tekemiseen vaadittavan ajan voidaan karkeasti arvioiden olettaa olevan noin muutama minuutti työntekijää kohden. Lisäksi työnantajalta voisi kulua jonkin verran aikaa sen selvittämiseen, missä muodossa ja minne ilmoitukset olisi toimitettava. (HE 257/2016 vp, s. 5 – 6.) Myös työntekijän oikeutta työllistymissuunnitelmaan koskevan työnantajan tiedottamisvelvollisuuden toteuttamisen voidaan arvioida aiheuttavan työnantajalle vähäisessä määrin lisää hallinnollista taakkaa. Työnantajalle koituvan lisätyön määrää arvioitaessa on huomioitava, että kyse on kertaluonteisesta vähintään kymmentä työntekijää koskeviin irtisanomisiin liittyvistä velvoitteista.
Työ- ja elinkeinotoimistojen näkökulmasta esityksessä ehdotettavat muutokset parantaisivat niiden mahdollisuuksia tietää yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena irtisanottavien työntekijöiden lopullinen määrä. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimistot saisivat jatkossa tietää myös 10 – 19 työntekijää työllistävien työnantajien toteuttamista vähintään kymmentä työntekijää koskevista irtisanomisista. Ehdotettavat muutokset parantaisivat työ- ja elinkeinotoimistojen tiedonsaantia julkisten työvoimapalveluiden piiriin tulossa olevien henkilöiden arvioidusta lukumäärästä sekä ammattitaustasta ja mahdollistaisivat paremmat ennakointi- ja varautumismahdollisuudet julkisiin työvoima- ja yrityspalveluille kohdistuville tarpeille. Myös irtisanottavien työntekijöiden kannalta työ- ja elinkeinotoimistojen ennakoivampaa tiedonsaantia voidaan pitää positiivisena asiana, mikäli sillä olisi vaikutusta entistä paremmin kohdennettujen työvoimapalveluiden saatavuuteen. Niin ikään työntekijän tiedonsaannilla työllistymissuunnitelmasta voidaan nähdä olevan positiivista informaatiomerkitystä.