4.2.1.1
Vaikutukset julkiseen talouteen ja verovelvollisille
Yleistä
Esityksessä ehdotettujen muutosten vaikutuksia on pääosin arvioitu Verohallinnon ylläpitämällä HVSR-mikrosimulointimallilla.
Esityksessä ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja staattisesti vuonna 2025 yhteensä noin 641 miljoonalla eurolla. Valtion verotulojen arvioidaan vähentyvän noin 1 055 miljoonalla eurolla. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan noin 327 miljoonalla eurolla. Seurakuntien verotulojen arvioidaan kasvavan noin 38,5 miljoonalla ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuoton noin 48,5 miljoonalla eurolla.
Lisäksi täyssähköautojen verotusarvon määräaikaisen alentamisen jatkaminen neljällä vuodella arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä vuosina 2026–2029 noin 92 miljoonalla eurolla, josta yhteisöveron osuus olisi 58 miljoonaa euroa. Verotuottojen alentuminen jakautuisi vuosittain siten, että vuonna 2026 verotulot alenisivat 14 miljoonaa euroa, josta yhteisöveron osuus olisi 9 miljoonaa euroa, vuonna 2027 verotulot alenisivat yhteensä 20 miljoonaa euroa, josta yhteisöveron osuus olisi 12 miljoonaa euroa, vuonna 2028 verotulot alenisivat yhteensä 26 miljoonaa euroa, josta yhteisöveron osuus olisi 17 miljoonaa euroa ja vuonna 2029 verotulot alenisivat yhteensä 32 miljoonaa euroa, josta yhteisöveron osuus olisi 20 miljoonaa euroa.
Esityksessä ehdotettujen muutosten arvioidaan vaikuttavan myös kotitalouksien ja yhteisöjen taloudelliseen toimintaan, joten muutoksiin liittyy myös epäsuoria vaikutuksia. Lisääntyneen taloudellisen toiminnan voidaan arvioida kasvattavan vero- ja maksutuottoja, kuten arvonlisäveroa, tuloveroa ja sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäksi sen voidaan arvioida pienentävän julkisia menoja, kuten työttömyyskorvauksia ja muita työllisyyteen liittyviä menoja. Epäsuorat vaikutukset ovat kuitenkin vaikeasti arvioitavissa, eikä niitä ole voitu kattavasti sisällyttää tässä esityksessä esitettyihin taloudellisiin vaikutuksiin.
Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus
Hallituksen kehysriihessä tehdyn päätöksen mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi täysimääräinen 3,4 prosentin ansiotasoindeksin mukainen indeksitarkistus, pois lukien tuloveroasteikon kaksi ylintä tuloluokkaa. Valtiovarainministeriön syksyn 2024 ennusteen mukainen arvio kuluttajahintaindeksin muutoksesta vuonna 2025 on 1,4 prosenttia ja ansiotasoindeksin muutoksesta 3,4 prosenttia. Indeksitarkistus ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon tulorajoja, lukuun ottamatta kahta ylintä tulorajaa, sekä muuttamalla perusvähennyksen enimmäismäärää ja työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja. Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistuksen arvioidaan vähentävän ansiotuloveroja noin 711 miljoonalla eurolla.
Valtion progressiiviseen ansiotuloveroasteikkoon indeksitarkistuksen johdosta ehdotettavien muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja vuositasolla yhteensä noin 372 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 371 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 1 miljoonaa euroa. Muutoksen vaikutus seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen verotuloihin arvioidaan vähäiseksi.
Indeksitarkistukseen liittyvän työtulovähennyksen korotuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 273 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 257 miljoonaa euroa, kuntien osuus 13 miljoonaa euroa, seurakuntien osuus 1 miljoona euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus 2 miljoonaa euroa. Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 66 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 33 miljoonaa euroa, kuntien osuus 26 miljoonaa euroa, seurakuntien osuus 3 miljoonaa euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus 4 miljoonaa euroa.
Indeksitarkistuksen alimitoitus kahden ylimmän tuloluokan osalta kasvattaa verotuloja yhteensä noin 54 miljoonalla eurolla suhteessa siihen, että indeksitarkistus tehtäisiin täysimääräisenä kaikkiin tuloluokkiin.
Työtulovähennyksen korottaminen pieni- ja keskituloisille
Hallitusohjelman mukaisen pieni- ja keskituloisiin painottuvan työn verotuksen keventämisen työtulovähennystä korottamalla arvioidaan vähentävän verotuloja noin 100 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 91 miljoonaa euroa, kuntien osuus 7 miljoonaa euroa, seurakuntien osuus 1 miljoona euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus 1 miljoona euroa.
Kuviossa alla esitetään ehdotetun muutoksen vaikutus palkansaajan keskimääräiseen veroasteeseen eri tulotasoilla.
Työtulovähennyksen korottaminen alaikäisen lapsen perusteella
Hallitusohjelman mukaisesti työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi lapsiperheille otetaan käyttöön lapsikohtainen korotettu työtulovähennys. Lapsikohtaisen 50 euron korotuksen työtulovähennykseen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 90 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 86 miljoonaa euroa, kuntien osuus 3 miljoonaa euroa, seurakuntien osuus 0,5 miljoonaa euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus 0,5 miljoonaa euroa.
Alla olevista kuvioista käy ilmi ehdotuksen vaikutus työtulovähennyksen määrään eri tulotasoilla eri lapsimäärillä, yhteishuoltajalla ja yksinhuoltajalla.
Kuvioista alla käy ilmi ehdotuksen vaikutus palkansaajan keskimääräiseen veroasteeseen eri tulotasoilla eri lapsimäärillä, yhteishuoltajalla ja yksinhuoltajalla. Korotuksen piirissä olevalla esimerkiksi kahden lapsen yhteishuoltajalla verotus kevenee enimmillään noin 0,5 prosenttiyksikköä tulotasolla noin 19 000–21 000 euroa vuodessa ja keskimäärin noin 0,15 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi kahden lapsen yhteishuoltajalla verosta tehtävä työtulovähennys on vähennyksen enimmäismäärän kohdalla sekä poistuma-alueella 100 euroa korkeampi kuin henkilön, jolla ei ole huollettavanaan alaikäistä lasta. Vastaavasti kahden lapsen yksinhuoltajalla verotus kevenee enimmillään noin 1 prosenttiyksikköä ja keskimäärin noin 0,3 prosenttiyksikköä.
Muutoksen vaikutuksesta noin 48,1 prosenttia arvioidaan kohdistuvan naisiin ja 51,9 prosenttia miehiin. Muutoksen piirissä olevien osalta käytettävissä oleva tulo nousee keskimäärin 110 eurolla naisilla ja 107 eurolla miehillä.
Tulonsaajaryhmittäin tarkasteltuna muutos kohdistuisi pääasiassa palkansaajiin ja yrittäjiin. Alla olevasta taulukosta käy ilmi muutoksen verotuottovaikutukset tulonsaajaryhmittäin.
Sosioekonominen asema | Osuus euromääräisestä muutoksesta, % |
Eläkeläinen | 0,04 |
Palkansaaja | 95,17 |
Yrittäjä | 3,93 |
Muut | 0,86 |
Yhteensä | 100,00 |
Alueellisesta näkökulmasta ehdotetun muutoksen verotusta keventävä vaikutus arvioidaan olevan jokseenkin tasainen. Ahvenanmaalla, Helsingissä, Vantaan ja Keravan- sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla vaikutus on kuitenkin keskimääräistä hieman pienempi ja vastaavasti vaikutus on keskimääräistä suurempi Lapin, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla.
Kuviossa alla esitetään ehdotetun muutoksen vaikutus eri tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin. Vaikutukset on laskettu OECD:n modifioidun ekvivalenssiasteikon mukaisilla kotitalouskohtaisilla ekvivalenteilla tuloilla. Kuviosta käy ilmi, että työtulovähennyksen korotus kasvattaa käytettävissä olevaa tuloa kaikissa tulodesiileissä. Vaikutus on euromääräisesti suurin tulodesiilissä 8 ja suhteellisesti suurin tulodesiileissä 6 ja 7 eli keskituloisilla kotitalouksilla.
Muutoksen vaikutus tulonjakoon Gini-kertoimella mitattuna on -0,01 prosenttiyksikköä eli toimenpide on tuloeroja lievästi kaventava.
Työtulovähennyksen lapsikohtaisen korotuksen työllisyysvaikutuksia on valtiovarainministeriössä arvioitu mikrosimulointimallin avulla. Työllisyysvaikutuksia on arvioitu simuloimalla, kuinka paljon työllistymisveroasteella mitatut työnteon kannustimet muuttuisivat työtulovähennyksen korotuksen myötä. Kun kannustinmuutokseen yhdistetään tutkimuskirjallisuuteen perustuva arvio työn tarjonnan joustosta, saadaan arvio siitä, kuinka paljon työllisyys kasvaisi työtulovähennyksen korotuksen johdosta. Laskelmassa on käytetty arviota keskimääräisestä työn tarjonnan joustosta [Laskelmassa käytetyn joustoestimaatin (0,17) lähteenä Jäntti, Pirttilä & Selin (2015): Estimating labour supply elasticities based on cross-country micro data: A bridge between micro and macro estimates?], mutta on kuitenkin mahdollista, että lapsiperheiden työn tarjonta ja työn tarjonnan jousto eroavat keskimääräisestä. Edellä mainitulla menetelmällä arvioiden saadaan tulokseksi, että työtulovähennyksen lapsikohtainen korotus kasvattaisi työllisyyttä keskipitkällä aikavälillä noin 1 400 henkilöllä.
Ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä
Ansiotulovähennys on verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta tehtävä vähennys. Sen vaikutus verovelvollisen maksamiin veroihin riippuu kunnallisveroprosentista: mitä korkeampi kunnallisveroprosentti on, sitä suurempi on vähennyksen verovaikutus ja päinvastoin. Työtulovähennys on verosta tehtävä vähennys, joten kunnallisveroprosentin tasolla ei ole vaikutusta siihen. Työtulovähennys vähennetään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.
Tässä esityksessä ehdotettu ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä mitoitettaisiin keskimääräisen kunnallisveroprosentin mukaan. Näin ollen verotus kiristyisi hieman keskimääräistä korkeamman kunnallisveroprosentin kunnissa ja kevenisi keskimääräistä matalamman kunnallisveroprosentin kunnissa. Jos korvaus mitoitettaisiin siten, ettei verotus kiristyisi korkeimmankaan kunnallisveroprosentin kunnissa, seuraisi tästä huomattavia verotulomenetyksiä. Jotta ehdotettu muutos olisi mahdollisimman neutraali sekä verovelvollisten että julkisen talouden näkökulmasta, ehdotetaan, että muutoksen yhteydessä alennettaisiin tuloveroasteikon toiseksi ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia 0,25 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti korotettaisiin ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia 0,25 prosenttiyksiköllä.
Ansiotulovähennyksen korvaamisen työtulovähennyksellä arvioidaan vähentävän valtion tuloveron tuottoa noin 426 miljoonalla eurolla ja lisäävän kunnallisveron tuottoa noin 338 miljoonalla eurolla, kirkollisveron tuottoa noin 39 miljoonalla eurolla, josta evankelis-luterilaisen kirkon osuus olisi noin 39 miljoonaa euroa ja ortodoksisen kirkon osuus noin 1 miljoona euroa ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa noin 49 miljoonalla eurolla vuoden 2025 tasossa. Yhteensä ehdotetun muutoksen arvioidaan olevan verotuottovaikutukseltaan neutraali.
Hallitusohjelmassa tavoitteena on kaventaa kuntien nimellisten ja efektiivisten veroprosenttien välistä eroa. Tässä ehdotettu muutos kaventaisi kuntien nimellisten ja efektiivisten veroprosenttien välistä eroa noin 19,5 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä.
Alla olevassa kuviossa esitetään ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen euromäärät eri tulotasoilla indeksitarkistuksen ja 100 miljoonan kasvattamisen jälkeen sekä työtulovähennyksen euromäärät tässä ehdotetun muutoksen jälkeen.
Alla olevassa kuviossa esitetään ansiotulovähennyksen poistamisen palkkatulon verotusta kiristävä vaikutus eri tulotasoilla (tuloveroprosentin muutos prosenttiyksikköinä) vuoden 2024 alimmalla, keskimääräisellä ja ylimmällä kunnallisveroprosentilla laskettuna.
Alla olevassa kuviossa esitetään työtulovähennyksen ja progressiivisen tuloveroasteikon muutosten verotusta keventävä vaikutus eri tulotasoilla eri kunnallisveroprosentin kunnissa, kun ansiotulovähennys korvataan työtulovähennyksellä.
Kuviossa alla esitetään palkkatulon veroasteen muutos eri tulotasoilla alimmalla, keskimääräisellä ja korkeimmalla kunnallisveroprosentilla kun ansiotulovähennys korvataan työtulovähennyksellä.
Alla olevassa kuviossa esitetään henkilöverotuksen kokonaisaineiston perusteella laskettu arvio ansiotulon veroasteen keskimääräisestä muutoksesta 200 euron tuloluokittain, kun ansiotulovähennys korvataan työtulovähennyksellä. Muutoksen johdosta verotus kiristyy noin 1,2 miljoonalla verovelvollisella ja kevenee noin 1,5 miljoonalla verovelvollisella. Mediaani kiristys on noin 57 euroa vuodessa ja mediaani kevennys noin -57 euroa vuodessa.
Ehdotetun muutoksen vaikutukset verovelvollisille eroavat alueittain, koska kunnallisveroprosentit eroavat toisistaan. Koko maan tasolla muutoksen ei keskimäärin arvioida vaikuttavan verotuksen tasoon. Verotus kevenee Helsingissä, Vantaan ja Keravan-, Keski-Uudenmaan-, Länsi-Uudenmaan-, Itä-Uudenmaan, Varsinais-Suomen- ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla sekä Ahvenanmaan maakunnassa. Muilla hyvinvointialueilla verotus kiristyy.
Alla olevasta kuviosta käy ilmi verojen keskimääräiset muutokset alueittain.
Tulonsaajaryhmittäin tarkasteltuna muutoksen verotusta keventävä vaikutus kohdistuisi pääasiassa eläkeläisiin ja palkansaajiin. Muutoksesta aiheutuvat lievät veronkiristykset kohdistuisivat työttömiin ja yrittäjiin. Alla olevasta taulukosta käy ilmi muutoksen verotuottovaikutukset tulonsaajaryhmittäin.
Sosioekonominen asema | Verojen muutos, M€ |
Eläkeläinen | -2 |
Palkansaaja | -2 |
Yrittäjä | 1 |
Muut | 3 |
Yhteensä | 0 |
Kuntakoon mukaan tarkasteltuna ehdotettu muutos kasvattaisi kunnallisveron tuottoa yli 100 000 asukkaan kuntien osalta keskimäärin 55 euroa asukasta kohden. Alle 2 000 asukkaan kuntien osalta kunnallisveron tuotto kasvaisi keskimäärin 70 euroa asukasta kohden. Koko maan tasolla kunnallisveron tuotto kasvaisi keskimäärin 61 euroa asukasta kohden. Kuntatasolla kunnallisveron tuoton muutos vaihtelisi huomattavasti: esimerkiksi korkeimman kunnallisveroprosentin kunnassa Halsualla tuotto kasvaisi noin 95 euroa asukasta kohden, kun taas alimman kunnallisveroprosentin kunnassa, Kauniaisissa muutos olisi noin 18 euroa asukasta kohden. Koko maan tasolla kunnallisveron veropohja vahvistuisi noin 6,3 miljardilla eurolla eli noin 1 134 eurolla asukasta kohden.
Kuntakoko | Kunnallisvero euroa/asukas | Kunnallisveron veropohja euroa/asukas |
Yli 100 000 as. | 55 | 1 140 |
40 001-100 000 as. | 67 | 1 127 |
20 001-40 000 as. | 67 | 1 097 |
10 001-20 000 as. | 72 | 1 148 |
5 001-10 000 as. | 72 | 1 164 |
2 000-5 000 as. | 70 | 1 156 |
Alle 2 000 as. | 70 | 1 150 |
KOKO MAA | 61 | 1 134 |
Min (Kauniainen) | 18 | 732 |
Maks (Halsua) | 95 | 1 415 |
Eläketulovähennys
Osana julkisen talouden lisäsopeutustoimia eläketulovähennystä ehdotetaan supistettavaksi siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy. Eläketulovähennystä ehdotetaan pienennettäväksi korottamalla eläketulovähennyksen toista poistumaprosenttia 15 prosentista 19,6 prosenttiin. Eläketulovähennyksen supistamisen arvioidaan kasvattavan verotuloja noin 150 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 108 miljoonaa euroa, kuntien osuus 32 miljoonaa euroa, seurakuntien osuus 4 miljoonaa euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus 6 miljoonaa euroa.
Eläketulon verotuksen kiristyminen kohdistuisi tulovälille n. 22 500–57 500 euroa vuodessa. Ehdotettu muutos kiristäisi noin 830 000 verovelvollisen eläketulon verotusta. Eläketulovähennys ulottuu nykyisin tulotasolle noin 57 500 euroa vuodessa, ja ehdotetun poistuman kiristämisen jälkeen se ulottuisi tulotasolle noin 49 300 euroa vuodessa. Eläketulon verotus kiristyisi enimmillään noin 1,15 prosenttiyksikköä ja keskimäärin noin 0,6 prosenttiyksikköä.
Alla olevassa kuviossa esitetään eläketulon veroasteet ennen muutosta ja sen jälkeen sekä veroasteen muutos, jos eläketulon verotusta kiristettäisiin noin 150 miljoonaa euroa eläketulovähennystä supistamalla.
Muutoksen vaikutuksesta noin 45,9 prosenttia arvioidaan kohdistuvan naisiin ja 54,1 prosenttia miehiin. Muutoksen piirissä olevien osalta käytettävissä oleva tulo pienenee keskimäärin 163 eurolla naisilla ja 199 eurolla miehillä.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna muutoksesta noin 15 prosenttia kohdistuisi alle 65-vuotiaisiin, noin 40 prosenttia 65–74-vuotiaisiin ja noin 45 prosenttia 75 vuotta täyttäneisiin eläketuloa saaviin.
Tulonsaajaryhmittäin tarkasteltuna muutos kohdistuisi pääasiassa eläkeläisiin ja palkansaajiin. Alla olevasta taulukosta käy ilmi muutoksen verotuottovaikutukset tulonsaajaryhmittäin.
Sosioekonominen asema | Osuus euromääräisestä muutoksesta, % |
Eläkeläinen | 85,5 |
Palkansaaja | 10,5 |
Yrittäjä | 1,2 |
Muut | 2,7 |
Yhteensä | 100,00 |
Valtiovarainministeriö on tehnyt erillisen työllisyysvaikutusarvion ehdotetusta eläketulovähennysmuutoksesta. Eläketulovähennys vaikuttaa suoraan eläkeläisten käytettävissä oleviin tuloihin. Näin eläketulovähennyksen voidaan tulkita merkittävissä määrin vaikuttavan eläkkeiden nettonykyarvoon eli eläkevarallisuuteen: mitä anteliaampi eläketulovähennys on, sitä enemmän bruttomääräisistä eläketuloista jää käteen, ja päinvastoin. Työllisyysvaikutusarvion mukaan ehdotettu muutos vahvistaisi työllisyyttä noin 1 100 henkilöllä vuoden 2030 tasolla tarkasteltuna. Työllisyyden kohenemisen julkista taloutta vahvistava vaikutus olisi karkeasti arvioituna suorien nettotulonsiirtojen osalta noin 18 miljoonaa euroa vuoden 2030 tasolla tarkasteltuna.
Ehdotettujen muutosten vaikutukset veroasteisiin
Alla oleviin taulukkoihin on koottu tuloveroperusteisiin tässä esityksessä indeksitarkistuksen sekä ansiotulovähennykseen, työtulovähennykseen ja perusvähennykseen tehtyjen muutosehdotusten yhteisvaikutukset eri tulotasoilla olevien alle 53-vuotiaiden palkansaajien, eläketuloa saavien sekä etuustuloa saavien veroasteisiin. Taulukon luvuissa ovat mukana valtion tulovero, keskimääräinen kunnallisvero, yleisradiovero, keskimääräinen kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu sekä työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu. Laskelmassa on käytetty vuoden 2024 keskimääräistä kunnallis- ja kirkollisveroprosenttia sekä vuoden 2024 palkansaajamaksuja.
Palkkatulo, €/v. | Vuoden 2024 perusteet | Vuodelle 2025 ehdotetut perusteet | Veroasteen muutos, %-yks | Veron muutos, €/v. |
5 000 | 7,94 | 7,94 | 0 | 0 |
10 000 | 7,94 | 7,94 | 0 | 0 |
20 000 | 12,07 | 10,8 | -1,27 | -254 |
30 000 | 20,38 | 19,65 | -0,73 | -219 |
40 000 | 25,88 | 25,21 | -0,67 | -268 |
50 000 | 30,47 | 29,78 | -0,69 | -345 |
60 000 | 33,65 | 33 | -0,65 | -390 |
70 000 | 36,33 | 35,69 | -0,64 | -448 |
80 000 | 38,26 | 37,71 | -0,55 | -440 |
90 000 | 39,74 | 39,29 | -0,45 | -405 |
100 000 | 40,98 | 40,71 | -0,27 | -270 |
110 000 | 42,43 | 42,36 | -0,07 | -77 |
120 000 | 43,63 | 43,74 | 0,11 | 132 |
130 000 | 45 | 44,8 | 0,1 | 169 |
140 000 | 45,53 | 45,55 | 0,02 | 28 |
150 000 | 46,29 | 46,21 | 0 | -120 |
160 000 | 46,95 | 46,79 | -0,16 | -256 |
170 000 | 47,57 | 47,36 | -0,21 | -357 |
180 000 | 48,13 | 47,94 | -0,19 | -342 |
190 000 | 48,62 | 48,45 | -0,17 | -323 |
200 000 | 49,1 | 48,92 | -0,15 | -300 |
Eläketulo, €/v. | Vuoden 2024 perusteet | Vuodelle 2025 ehdotetut perusteet | Veroasteen muutos, %-yks | Veron muutos, €/v. |
5 000 | 0 | 0 | 0 | 0 |
10 000 | 0 | 0 | 0 | 0 |
20 000 | 13,93 | 13,75 | -0,18 | -36 |
30 000 | 21,72 | 21,81 | 0,09 | 27 |
40 000 | 26,72 | 27,14 | 0,42 | 168 |
50 000 | 30,95 | 31,46 | 0,51 | 255 |
60 000 | 34,82 | 34,45 | -0,4 | -222 |
70 000 | 37,01 | 36,7 | -0,31 | -217 |
80 000 | 38,66 | 38,38 | -0,28 | -224 |
90 000 | 40,09 | 39,84 | -0,25 | -225 |
100 000 | 41,9 | 41,65 | -0,25 | -250 |
110 000 | 43,38 | 43,13 | -0,25 | -275 |
120 000 | 44,61 | 44,36 | -0,25 | -300 |
130 000 | 45,7 | 45,41 | -0,25 | -325 |
140 000 | 46,55 | 46,30 | -0,25 | -350 |
150 000 | 47,32 | 47,07 | -0,25 | -375 |
160 000 | 48,13 | 47,91 | -0,22 | -352 |
170 000 | 48,84 | 48,6 | -0,20 | -340 |
180 000 | 49,47 | 49,30 | -0,17 | -306 |
190 000 | 50,03 | 49,88 | -0,15 | -285 |
200 000 | 50,54 | 50,41 | -0,13 | -260 |
Etuustulo, €/v. | Vuoden 2024 perusteet | Vuodelle 2025 ehdotetut perusteet | Veroasteen muutos, %-yks | Veron muutos, €/v. |
5 000 | 5,53 | 4,8 | -0,73 | -37 |
10 000 | 16,31 | 15,94 | -0,37 | -37 |
20 000 | 22,45 | 22,27 | -0,18 | -36 |
30 000 | 25,52 | 25,37 | -0,15 | -45 |
40 000 | 29,14 | 28,75 | -0,39 | -156 |
50 000 | 31,43 | 31,11 | -0,32 | -160 |
60 000 | 33,55 | 33,18 | -0,37 | -222 |
70 000 | 35,09 | 34,77 | -0,32 | -224 |
80 000 | 36,24 | 35,97 | -0,27 | -216 |
90 000 | 37,3 | 37,05 | -0,25 | -225 |
100 000 | 38,8 | 38,55 | -0,25 | -250 |
110 000 | 40,03 | 39,78 | -0,25 | -275 |
120 000 | 41,05 | 40,8 | -0,25 | -300 |
130 000 | 41,92 | 41,67 | -0,25 | -325 |
140 000 | 42,66 | 42,41 | -0,25 | -350 |
150 000 | 43,31 | 43,06 | -0,3 | -375 |
160 000 | 44,00 | 43,78 | -0,22 | -352 |
170 000 | 44,60 | 44,41 | -0,19 | -323 |
180 000 | 45,14 | 44,98 | -0,16 | -288 |
190 000 | 45,63 | 45,48 | -0,15 | -285 |
200 000 | 46,06 | 45,94 | -0,12 | -240 |
Kotitalousvähennys
Vuonna 2022 kotitalousvähennys myönnettiin noin 522 000 verovelvolliselle ja vähennyksen kokonaismäärä oli noin 525 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys oli noin 1 006 euroa. Asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen kohdistui noin 76,6 prosenttia vähennyksen oikeuttavien kustannusten yhteismäärästä. Kotitaloustyöhön kohdistui noin 17,9 prosenttia ja hoiva- ja hoitotyöhön kohdistui noin 2,7 prosenttia kustannusten yhteismäärästä. Noin 2,8 prosenttia kustannusten yhteismäärästä kohdistui öljylämmityksestä luopumiseen.
Taulukkoon on koottu tilastotietoa vuoden 2022 kotitalousvähennyksestä.
| Yhteensä | Palkansaaja | Eläkeläinen |
Summa, M€ | Saajien lukumäärä, 1000 hlö | Keskiarvo, euroa | Summa, M€ | Saajien lukumäärä, 1000 hlö | Keskiarvo, euroa | Summa, M€ | Saajien lukumäärä, 1000 hlö | Keskiarvo, euroa |
Kotitalousvähennys, myönnetty määrä | 525 | 522 | 1 006 | 294 | 284 | 1 035 | 179 | 195 | 918 |
-Verovelvolliset, joille myönnetty kotitalousvähennyksen maksimimäärä | - | 60 | - | - | 35 | - | - | 19 | - |
-Verovelvolliset, joille myönnetty kotitalousvähennyksen maksimimäärä 2250 euroa | - | 50 | - | - | 30 | - | - | 15 | - |
-Verovelvolliset, joille myönnetty kotitalousvähennyksen maksimimäärä 3500 euroa | - | 10 | - | - | 5 | - | - | 4 | - |
Kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten bruttomäärä (TVL 127 c §) | 1 460 | 530 | 2 757 | 827 | 291 | 2 838 | 481 | 197 | 2 442 |
-Kotitalousvähennykseen oikeuttavat kunnossapito- tai perusparannustyön kustannukset yhteensä | 1 119 | 392 | 2 852 | 663 | 229 | 2 894 | 339 | 131 | 2 590 |
-Kotitalousvähennykseen oikeuttavat kotitaloustyön kustannukset yhteensä | 261 | 200 | 1 307 | 135 | 96 | 1 413 | 99 | 89 | 1 105 |
-Kotitalousvähennykseen oikeuttavat hoiva- tai hoitotyön kustannukset yhteensä | 40 | 16 | 2 457 | 5 | 3 | 1 499 | 30 | 12 | 2 543 |
-Kotitalousvähennykseen oikeuttavat öljylämmityksestä luopumisen kustannukset yhteensä | 40 | 10 | 4 013 | 23 | 6 | 4 082 | 13 | 3 | 3 819 |
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän ja vähennykseen oikeuttavan osuuden alentamisen sekä vähennyksen omavastuuosuuden korottamisen arvioidaan lisäävän verotuottoja noin 100 miljoonaa euroa vuositasolla. Tästä 11 miljoonaa kohdistuisi pääomatuloveroon, 83 miljoonaa valtion progressiiviseen tuloveroon, 4 miljoonaa kunnallisveroon, 1 miljoona kirkollisveroon ja 1 miljoona sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuun.
Muutos pienentäisi yksittäisen verovelvollisen verosta tehtävän vähennyksen määrää. Jos henkilö on ostanut yritykseltä kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä 3 000 eurolla, vähennyksen määrä tänä vuonna on omavastuun vähentämisen jälkeen 1 100 euroa. Muutoksen jälkeen vähennyksen määrä olisi 900 euroa.
Keskimääräinen vähennys on huomattavasti alle nykyisen enimmäismäärän. Enimmäismäärän alentamisen voidaan arvioida kohdistuvan pääasiassa suurempiin asunnon kunnossapito- ja perusparannustöihin.
Kotitalousvähennyksen tavoitteena on työllisyyden tukeminen ja harmaan talouden torjunta. Vähennys kannustaa ihmisiä teettämään ulkopuolisella sellaisia töitä, joita tyypillisesti voidaan tehdä myös itse. Lisäksi vähennys kannustaa hoitamaan julkisoikeudelliset velvoitteet ja näin ehkäisee harmaata taloutta.
Kotitalousvähennystä, kuten muitakaan tuloverotuksen kautta myönnettäviä tukia, ei voi hyödyntää lainkaan, jos tulot ovat sen verran pienet, että niistä ei tule maksettavaksi tuloveroa. Voi myös olla, että verot riittävät hyödyntämään vain osan kotitalousvähennyksestä.
Kotitalousvähennyksen vaikutuksia työllisyyteen sekä harmaaseen talouteen on tutkittu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa (Does Household Tax Credit Increase Demand and Employment in the Service Sector?, valtioneuvoston kanslian julkaisuja 1/2021). Tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Kyseisen tutkimuksen mukaan kotitalousvähennyksen vaikutukset palveluiden kysyntään ja työllisyyteen ovat hyvin pieniä. Kyseisessä tutkimuksessa kotitalousvähennyksellä ei myöskään havaittu olevan vaikutuksia veronkierron määrään.
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki vuosien 2018–2021 verotustietojen pohjalta, millaisia vaikutuksia yritysten palveluista saatavilla kotitalousvähennyksillä on harmaaseen talouteen (Kotitalousvähennyksen vaikutuksia. Torjuuko järjestelmä harmaata taloutta? Selvitys 4/2023). Selvityksen perusteella paljon kotitalousvähennyksen alaista työtä tekevillä yrityksillä on verrokkejaan pienempi harmaan talouden riski. Kotitalousvähennyksen voimassaolo ei kuitenkaan vähennä harmaata taloutta kokonaisen toimialan tasolla. Vähennysjärjestelmä on myös altis erilaisille väärinkäytöksille.
Kotitalousvähennyksen supistaminen saattaa vähentää kotitalousvähennyksen käyttöä nykyisestä jonkin verran. Kotitalousvähennys olisi kuitenkin edelleen merkittävä yhteiskunnan tuki vähennykseen oikeuttavien palveluiden käyttäjille, joten vähennyksen voidaan katsoa olevan jatkossakin merkittävä kannustin vähennykseen oikeuttavien töiden hankkimiseksi. Näin ollen ehdotetulla muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaan tai harmaan talouden torjuntaan.
Työsuhdeautojen verotuki
Täyssähköautojen verotusarvon määräaikaisen alentamisen jatkaminen neljällä vuodella arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä vuosina 2026–2029 noin 92 miljoonalla eurolla, josta yhteisöveron osuus olisi 58 miljoonaa euroa. Verotuottojen alentuminen jakautuisi vuosittain siten, että vuonna 2026 verotulot alenisivat 14 miljoonaa euroa, vuonna 2027 verotulot alenisivat yhteensä 20 miljoonaa euroa, vuonna 2028 yhteensä 27 miljoonaa euroa ja vuonna 2029 yhteensä 32 miljoonaa euroa.
Vaikutusarvioissa on huomioitu täyssähköautojen määrän arvioitu kasvu tulevina vuosina. Vaikutusarvioissa on oletuksena käytetty jakaumaa, jonka mukaan 80 prosenttia tuen piiriin tulevista autoista olisi osana kokonaispalkkaa ja 20 prosenttia annettaisiin rahapalkan päälle. Näiden olettamien perusteella on arvioitu toimenpiteen vaikutuksia sekä ansiotuloverojen että yhteisöveron tuottoon.
Täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen kohdistuu niihin henkilöihin, joilla on käytössään tai jotka voivat ottaa käyttöönsä täyssähköauton työsuhdeautona. Verotusarvon alentamisen vaikutukset työntekijälle ja työnantajalle riippuvat siitä, miten autoetu on sovittu huomioitavan palkan osana. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia autoedusta osana palkkaa monella eri tavalla, jolloin myös verotusarvon alentamisen vaikutukset työntekijän verotettavan tulon määrään ja toisaalta työnantajan palkkakustannuksiin voivat vaihdella erilaisissa palkkamalleissa.
Jos autoetu on sovittu esimerkiksi osaksi kokonaispalkkaa riippumatta autoedun arvosta, verotusarvon alentamisella ei ole vaikutusta työntekijän verotettavaan tuloon, mutta hänen rahapalkkansa nousee 170 eurolla kuukaudessa. Jos siis kokonaispalkaksi on sovittu esimerkiksi 4 000 euroa kuukaudessa sisältäen täyssähköisen työsuhdeauton, autoedun verotusarvon alentamisen jälkeen työntekijän veronalainen kokonaispalkka olisi edelleen 4 000 euroa, mutta autoedun osuus siitä olisi 170 euroa pienempi ja rahapalkan osuus 170 euroa suurempi verrattuna siihen, että autoedun arvoa ei alennettaisi. Kokonaispalkkatilanteessa työntekijä siis hyötyy verotusarvon alentamisesta korkeamman rahapalkan muodossa. Työnantajalle tämä tarkoittaa palkkakustannusten nousua 170 eurolla kuukaudessa.
Jos autoetu on sovittu annettavaksi rahapalkan päälle, autoedun arvon alentaminen pienentää työntekijän verotettavaa tuloa 170 eurolla kuukaudessa verrattuna siihen, että etu arvostettaisiin käypään arvoon. Näissä tilanteissa työntekijä hyötyy arvon alentamisesta alhaisemman verotuksen kautta. Käytännössä työntekijän saama euromääräinen hyöty vastaa karkeasti arvioiden hänen marginaaliveroprosentin osuutta autoedun arvon alennuksen määrästä.
Ehdotetun nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen myötä nollapäästöisten autojen määrän arvioidaan lisääntyvän vuosien 2025–2029 aikana yhteensä noin 10 000 autolla. Verotuesta noin 85 prosenttia arvioidaan kohdistuvan sähköautoille, jotka olisi ostettu muutoinkin. Ehdotetun verotuen jatkon arvioidaan vähentävän liikenteen laskennallisia päästöjä vuoden 2030 tasossa noin 0,01 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mikä on noin 0,2 prosenttia tieliikenteen arvioiduista laskennallisista hiilidioksidipäästöistä vuonna 2030. Kumulatiivisesti liikenteen laskennalliset päästöt vuosilta 2025–2030 laskisivat verotuen seurauksena arviolta noin 0,05 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Laskelma perustuu oletukseen, että verotuen ansiosta ostetut sähköautot jäisivät Suomen autokantaan myös työsuhdeauton käyttöajan jälkeen ja korvaisivat polttomoottoriautoja.
Muutto- ja siihen liittyvät matkustamiskustannukset sekä muut rajat ylittäviin työskentelytilanteisiin liittyvät etuudet
Työnantajan ulkomailta Suomeen saapuville työntekijöille maksamista muuttokustannuksista ja muuton yhteydessä tapahtuvien matkojen kustannuksista ei ole käytettävissä tilastotietoja, eikä niitä ole eriteltävissä myöskään verotusaineistoista. Suomeen saapuvien työntekijöiden saamien etujen verotuskohtelun muuttamisen verotuottovaikutusten mahdollista suuruusluokkaa on arvioitu hyödyntämällä Maahanmuuttoviraston tietoja työn perusteella Suomesta oleskeluluvan saaneista henkilöistä, EU-kansalaisuuden perusteella Suomeen työntekijäksi rekisteröityneistä henkilöistä ja Suomeen työntekijöinä saapuvien henkilöiden perheenjäsenistä, sekä aluehallintoviraston tietoja Suomeen lähetettyinä työntekijöinä saapuneista henkilöistä.
Suomesta työn perusteella oleskeluluvan saaneita tai EU-kansalaisuuden perusteella rekisteröityneitä henkilöitä on ollut keskimäärin n. 13 500 vuosina 2012–2023. Vuosina 2021–2023 määrä on ollut aikaisempaa suurempi, keskimäärin n. 18 500 henkilöä vuodessa. Suomeen lähetettyinä työntekijöinä saapui keskimäärin noin 10 000 henkilöä vuodessa vuosina 2021–2023. Ulkomaisten työntekijöiden mukana Suomeen saapuvien perheenjäsenten määrä on kasvanut viime vuosina, ja vuosina 2018–2022 heitä muutti Suomeen keskimäärin n. 15 000 henkilöä.
Verotuottovaikutuksen suuruusluokkaa voidaan arvioida hyvin karkealla tasolla hyödyntämällä edellä kuvattuja henkilömäärätietoja ja oletuksia muutto- ja siihen liittyvistä matkustamiskustannuksista sekä siitä, kuinka suurelle osuudelle Suomeen saapuvista työntekijöistä ja heidän perheistään työnantajat mahdollisesti maksaisivat sellaisia kustannuksia, joiden verotuskohteluun esityksessä ehdotetaan muutoksia.
Merkittävin verotuottovaikutus syntyisi työnantajan Suomeen työpaikan sijainnin perusteella saapuville työntekijöille ja heidän perheilleen maksamien muuttokustannusten ja muuton yhteydessä tapahtuvien matkojen kustannusten verovapauden laajentamisesta nykyisestä 50 prosentista 100 prosenttiin. Suomeen muuttaville työntekijöille maksettavien viisumien, työ- ja oleskelulupien, passien ja veronumeroiden hankintaan liittyvien kustannusten verotuottovaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi.
Ehdotettujen muutosten arvioidaan pienentävän valtion verotuloja yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Kuntien, seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen osuus verotuottovaikutuksista arvioidaan jäävän vähäiseksi.
Finanssialan asiakasetujen verotus
Ehdotettu sääntely koskisi yhdenmukaisesti kaikkia finanssialan yrityksiä. Ehdotettujen muutosten kannalta taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävimmän asiakasetuohjelman voidaan arvioida olevan OP Ryhmän bonusjärjestelmä. Tilinpäätöstietojen perusteella voidaan arvioida, että vuonna 2023 OP Ryhmä arvioi jakavansa bonuksia noin 280 miljoonaa euroa. Näistä bonuksista noin 49 prosenttia, eli noin 137 miljoonaa euroa, käytettäisiin pankki- ja varallisuudenhoitopalveluihin, kun taas noin 51 prosenttia, eli 144 miljoonaa euroa, suunnattaisiin vahinkovakuutustuotteiden vakuutusmaksuihin.
Muutettaessa bonusten verotuskohtelua tulisi verotuottovaikutus riippumaan siitä, miten bonusohjelmia muokattaisiin muutoksen jälkeen. Jos bonusohjelmia muokattaisiin siten, että niistä ei muutoksen jälkeenkään muodostuisi verotettavaa tuloa, toimenpiteellä ei olisi tuloveroja lisäävää vaikutusta. Toisaalta, jos bonusohjelmia ei muutettaisi ja niitä käytettäisiin nykyiseen tapaan, toimenpide lisäisi tuloveroja. Mikäli bonusohjelmia muokattaisiin, voisi toimenpiteellä olla myös verotuloja pienentävä vaikutus.
Jos muutoksen myötä vakuutustuotteiden vakuutusmaksuihin käytetyistä bonuksista muodostuisi verotettavaa pääomatuloa ja muutos ei vaikuttaisi vakuutustuotteiden kysyntään eikä bonusten määrään, olisi muutoksen verotuottoja lisäävä vaikutus noin 43 miljoonaa euroa. Jos muutoksen seurauksena vakuutusmaksuihin käytettävien bonusten määrä kasvaisi, lisääntyisivät myös verotuotot edellä arvioitua enemmän. Pääomatuloista maksettavien verojen määrä nousisi, kun taas yhteisöveron tuotto alenisi. Toisaalta, jos nykyisen bonuskäytännön sijaan finanssiala alentaisi vakuutustuotteiden vakuutusmaksuja bonusten määrää vastaavasti, pienentäisi muutos vakuutusmaksuveron tuottoa noin 35 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi muutos vähentäisi vakuutusyhtiöiden yhteisöveron tuottoa arviolta noin 29 miljoonaa euroa ja vastaavasti kasvattaisi pankkisektorin yhteisöveroa vastaavalla summalla, koska bonukset eivät enää pienentäisi pankkisektorin tulosta. Yhteenvetona voidaan todeta, että muutoksen potentiaalinen vaikutus verotuottoihin voisi olla välillä -35 – +43 miljoonaa euroa eri oletuksista riippuen.
Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että ehdotettujen muutosten vaikutukset verotuloihin riippuvat olennaisesti siitä, minkälaisia asiakasetuohjelmia finanssialan yrityksillä olisi käytössä muutoksen voimaantulon jälkeen. Muutoksella voisi olla verotuloja kasvattava vaikutus, verotuloja alentava vaikutus tai neutraali vaikutus. Koska vaikutukset riippuisivat olennaisesti asiakasetuohjelmien rakenteesta, joista yritykset itse päättävät, tarkkoja euromääräisiä arvioita ei pystytä esittämään. Näin ollen kokonaisuutena arvioituna ja todennäköiset käyttäytymisvaikutukset huomioiden ehdotettujen muutosten kokonaisvaikutukset verotuottoihin arvioidaan vähäisiksi.
Finanssialan asiakasetujen verotuksen muutoksen vaikutukset kotitalouksille
Ehdotetuilla muutoksilla olisi vaikutuksia niille kotitalouksille, joille myönnetään sellaisia rahanarvoisia asiakasetuja, jotka kertyvät luottojen, talletusten tai sijoitusten määrän tai arvon perusteella, ja jotka kohdentuvat muihin palveluihin ja palvelumaksuihin kuin mistä ne ovat kertyneet. Esimerkiksi OP ryhmä myöntää Osuuspankkien omistaja-asiakkaille OP-bonuksia. Osuuspankkien omistaja-asiakkaina on noin 2,1 miljoonaa henkilöä. Vuonna 2022 OP-bonuksia kertyi keskimäärin 102 euroa henkeä kohden.
Vaikutukset kotitalouksille olisivat riippuvaisia siitä, minkälaisia asiakasetuohjelmia yrityksillä jatkossa olisi. Koska vaikutus riippuu asiakasetuohjelmien sisällöstä, ehdotettujen muutosten vaikutuksia kotitalouksille on vaikea arvioida. Nykyisin verovapaa etu voisi muuttua veronalaiseksi pääomatuloksi joko kokonaan tai osittain, jolloin se pienentäisi edusta kotitaloudelle tulevaa hyötyä. Jos yritykset muokkaisivat asiakasetuohjelmia siten, että niistä ei jatkossakaan muodostuisi veronalaista tuloa, kotitalouksien saaman edun taso voisi pysyä samana, mutta se saattaisi kohdentua eri tavalla.
Finanssialan asiakasetujen verotuksen muutoksen vaikutukset yrityksille
Ehdotetuilla muutoksilla olisi vaikutusta kaikkiin niihin yrityksiin, jotka myöntävät sellaisia rahanarvoisia asiakasetuja, jotka kertyvät tai muodostuvat luottojen, talletusten tai sijoitusten määrän tai arvon perusteella, ja jotka kohdentuvat muihin palveluihin ja palvelumaksuihin kuin mistä ne ovat kertyneet. Merkittävin tämän tyyppinen asiakasetuohjelma voidaan arvioida olevan OP ryhmän bonusjärjestelmä, joten myös muutosten välittömien vaikutusten voidaan arvioida kohdistuvan suurelta osin OP ryhmään. Ehdotettu sääntely koskisi kuitenkin yhdenmukaisesti kaikkia yrityksiä ja niiden asiakasetuohjelmia.
Jos yritykset maksaisivat kyseisiä etuja jatkossa veronalaisena pääomatulona, edellyttäisi se ennakonpidätyksen toimittamista ja vuosi-ilmoituksen antamista veronalaisista eduista. Tämä voisi lisätä yritysten hallinnollista taakka jonkin verran. Jos etua ei maksettaisi osaksikaan rahana, ennakonpidätystä ei voisi toimittaa. Tulosta olisi kuitenkin annettava vuosi-ilmoitus myös näissä tapauksissa.
Ehdotetulla muutoksella poistettaisiin mahdollisuus kohdistaa luottojen, talletusten tai sijoitusten määrän tai arvon perusteella kertyviä tai muodostuvia etuja verovapaasti muihin palveluihin ja palvelumaksuihin kuin mistä ne ovat kertyneet. Edellä mainittuja etuja ei voisi siis enää käyttää verovapaasti esimerkiksi suoraan vahinkovakuutusmaksuihin. Tämän voidaan katsoa parantavan vakuutusmarkkinoiden kilpailuneutraliteettia ja vastaavan verotuksen osalta Kilpailu- ja kuluttajaviraston esiin tuomiin kilpailuoikeudellisiin haasteisiin. Verotuksella ei kuitenkaan voida välittömästi määrittää sitä, minkälaisia asiakasetuohjelmia yrityksillä on käytössä. On siten mahdollista, että kyseisiä etuja kohdistetaan jatkossakin myös vakuutusmaksuihin. Tällöin ne olisivat kuitenkin veronalaista pääomatuloa ja näin ollen etu olisi lähtökohtaisesti pienempi. Ehdotetulla muutoksella voidaan arvioida olevan positiivisia vaikutuksia vakuutusmarkkinoiden kilpailuneutraliteettiin.
Ehdotetulla muutoksella olisi vaikutuksia yritysten tietojärjestelmiin. Uuden sääntelyn yrityksiin kohdistuvat vaikutukset on huomioitu ehdottamalla sääntelyn voimaantuloon siirtymäaika.
Koulutusvähennys
Työnantajan koulutusvähennyksen poistamisen arvioidaan kasvattavan verovuoden 2025 yhteisöveron tuottoa noin 12 miljoonaa eurolla, josta valtion osuus on 9 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 3 miljoonaa euroa. Muutoksella on vain vähäisiä vaikutuksia ansio- ja pääomatuloveron tuottoon.
Koulutusvähennyksen hakeminen on arvioitu hyötyynsä nähden hallinnollisesti raskaaksi yrityksille, joten sen poistuminen vähentää veroilmoittamiseen liittyvää yritysten hallinnollista taakkaa.
Verovuonna 2022 valtaosa, noin 3 200 kappaletta, koulutusvähennystä saaneista yrityksistä oli veroilmoituslomakkeen 6B täyttäneitä yhteisöjä. Näiden yritysten vaatima koulutusvähennys oli yhteensä noin 58 miljoonaa euroa ja keskimääräinen koulutusvähennys noin 18 500 euroa. Näistä yrityksistä liikevaihdoltaan yli 50 miljoonaa euroa olevat yritykset muodostivat lukumääräisesti 19,5 % ja vaaditun koulutusvähennyksen määrän perusteella 71,9 %. Näiden yritysten keskimääräinen koulutusvähennys oli noin 68 000 euroa. Liikevaihdoltaan alle kaksi miljoonaa euroa olevat yritykset muodostivat 6B-lomakkeen täyttäneistä koulutusvähennystä saaneista asiakkaista 53,8 % ja edustivat vaaditun koulutusvähennyksen määrästä 9,7 %. Näiden yritysten vaatima keskimääräinen koulutusvähennys oli noin 1 550 euroa. Yhteisöjen vähennyksestä saama veroetu on 20 % verotuksessa hyväksi luetusta vähennyksestä.
Voidaan arvioida, ettei koulutusvähennyksen poistuminen vaikuta merkittävästi työntekijöiden kouluttautumiseen. Koulutusvähennyksen käyttö on painottunut suuriin yrityksiin, joiden henkilöstön arvioidaan muutenkin osallistuvan keskimääräistä enemmän jatkuvaan oppimiseen (Jatkuvan oppimisen tukien ja etuuksien selvitys, Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:13). Pienten yritysten saama keskimääräinen vähennyksen määrä arvioidaan pieneksi suhteessa vähennyksen hakemisesta koituneeseen hallinnolliseen taakkaan. Lisäksi koulutusvähennyksen käyttö on jäänyt odotettua alhaisemmaksi, mikä osaltaan tukee sitä, että koulutusvähennys ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita työntekijöiden koulutuksen lisäämisessä.
Verotuottomuutosten kompensaatio kunnille
Hallitusohjelman mukaisesti kunnille aiheutuvat verotulomuutokset kompensoidaan nettomääräisesti. Tässä esityksessä vuodelle 2025 ehdotetut muutokset kasvattavat kunnallisveron tuottoa 324 miljoonaa euroa. Ansiotuloveroperusteiden muutosten kompensoinnit toteutetaan valtion talousarvion määrärahamomentin kautta.
Yhteisöveron osalta kompensoinnit ehdotetaan tässä esityksessä toteutettavaksi verojärjestelmän sisällä yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla.
Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen jatkamisen neljällä vuodella arvioidaan pienentävän yhteisöveron tuottoa 9 miljoonalla eurolla vuonna 2026, josta valtion osuus on 7 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 2 miljoonaa euroa. Muutoksen arvioidaan pienentävän yhteisöveron tuottoa 12 miljoonalla eurolla vuonna 2027, josta valtion osuus on 9 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 3 miljoonaa euroa. Muutoksen arvioidaan pienentävän yhteisöveron tuottoa 17 miljoonalla eurolla vuonna 2028, josta valtion osuus on 13 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 4 miljoonaa euroa. Muutoksen arvioidaan pienentävän yhteisöveron tuottoa 20 miljoonalla eurolla vuonna 2029, josta valtion osuus on 15 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 5 miljoonaa euroa.
Työnantajan koulutusvähennyksen poistamisen arvioidaan kasvattavan yhteisöveron tuottoa noin 12 miljoonaa euroa vuonna 2025, josta valtion osuus on 9 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 3 miljoonaa euroa.
Tässä esityksessä ehdotetut jako-osuuksien muutokset pienentävät kuntien verotuloja ja kasvattavat valtion verotuloja vuosina 2025–2027 sekä kasvattavat kuntien verotuloja ja pienentävät valtion verotuloja vuonna 2029 niin, että nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen jatkamisesta ja työnantajan koulutusvähennyksen poistamisen esitetyt vaikutukset yhteisöveron tuottoon ovat kunnille neutraalit.