1.1
Laki poliisin hallinnosta
11—14 §. Pykälissä säädettäisiin poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön, suojelupoliisin päällikön ja poliisilaitoksen päällikön viran kelpoisuusvaatimuksista ja virkoihin nimittämisestä.
Poliisiylijohtajan viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena olisi 11 §:n mukaan sen lisäksi, mitä valtion virkamieslain 8 §:ssä säädetään eli ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus, myös perehtyneisyys poliisitoimeen. Samat kelpoisuusvaatimukset säädettäisiin myös 12 §:ssä keskusrikospoliisin päällikön ja 14 §:ssä poliisilaitoksen päällikön virkoihin. Lain 13 §:n mukaan suojelupoliisin päällikön kelpoisuusvaatimukset olisivat muutoin samat lukuun ottamatta perehtyneisyyttä poliisitoimeen. Ylimmän poliisijohdon kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin jatkossa sekä valtion virkamieslaissa että poliisin hallinnosta annetussa laissa. Poliisiylijohtajan ja suojelupoliisin päällikön virkojen osalta poliisin hallinnosta annetussa laissa viitattaisiin valtion virkamieslakiin.
Valtion virkamieslain toukokuun 2015 alussa voimaantulleen uudistuksen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 298/2014 vp) on tarkemmin avattu mitä ylemmällä korkeakoulututkinnolla, tehtävän edellyttämällä monipuolisella kokemuksella, käytännössä edellytetyllä johtamistaidolla ja johtamiskokemuksella tarkoitetaan. Myös valtiovarainministeriön ohjeessa (VM/728/00.00.00/2011) valtion ylimmän johdon valintaperusteiden määrittely on avattu näiden valintaperusteiden sisältöä. Tässä esityksessä todetaan vain pääkohtia näistä vaatimuksista.
Ylempi korkeakoulututkinto
Sovellettaessa ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintovaatimusta vaatimusta otetaan huomioon asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998), jossa säädetään eräiden ammattikorkeakoulututkintojen rinnastamisesta ylempään korkeakoulututkintoon. Poliisihallinnon korkeimmissa johtotehtävissä voidaan tiettyjen tutkintojen, esimerkiksi oikeustieteellisen tutkinnon tai niin sanotun poliisimaisteritutkinnon arvioida antavan hyvät edellytykset viran hoitamiselle ottaen huomioon muun muassa virkoihin liittyvät laajat toimivaltuudet päättää esimerkiksi tietyistä poliisilaissa säädetyistä toimista kuten peitetoiminnasta tai valeostosta. Erityisiä toimivaltuuksia koskevia säännöksiä on muun muassa poliisilaissa. Keskusrikospoliisin päällikköä koskevia toimivaltuussäännöksiä on lisäksi laissa todistajansuojeluohjelmasta (88/2015), laissa rikostorjunnasta Tullissa (623/2015), huumausainelaissa (373/2008) ja valtioneuvoston asetuksessa esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta (122/2014). Suojelupoliisin päällikköä koskevia erityisiä toimivaltuuksia on samoin pakkokeinolaissa, poliisilaissa ja valtioneuvoston asetuksessa esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta. Koska nimitysharkinta on aina kokonaisharkintaa, ei muitakaan ylempiä korkeakoulututkintoja ole tarkoituksenmukaista sulkea tutkintovaatimusten ulkopuolelle ottaen huomioon myös muun valtionhallinnon ylimmän johdon kelpoisuusvaatimusuudistuksen. Tutkintovaatimusta määriteltäessä tulee ottaa huomioon, että lakitasolla säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin ei ole tarkoituksenmukaista tehdä muutoksia tehtävien, toimivaltuuksien tai organisaatioiden muuttuessa. Lisäksi avoimella tutkintovaatimusmäärittelyllä voidaan ottaa huomioon myös mahdolliset muutokset tutkintonimikkeissä.
Perehtyneisyys poliisitoimeen
Poliisihallinnon ylimmät virat ovat poliisimiesvirkoja. Poliisiylijohtaja on Poliisihallituksen ja Poliisihallituksen alaisten poliisiyksiköiden henkilöstöön kuuluvien esimies. Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin päälliköllä on erityisiä toimivaltuuksia. Näiden virkojen kelpoisuusvaatimuksissa on syytä painottaa erityisesti myös poliisitoimeen perehtyneisyyden merkitystä, joka ehdotetaan otettavaksi näiden virkojen kelpoisuusvaatimuksiin. Perehtyneisyys poliisitoimeen voitaisiin saavuttaa paitsi poliisihallinnon tehtävissä, myös poliisihallintoon läheisesti liittyvillä toimialoilla, kuten esimerkiksi syyttäjälaitoksen tehtävissä.
Toisin kuin muissa ylimmän johdon viroissa suojelupoliisin päällikön virassa ei vaadittaisi perehtyneisyyttä poliisitoimeen. Viran luonne poikkeaa muista poliisihallinnon ylimmän johdon viroista, joissa voidaan johtamisosaamisen lisäksi katsoa olevan piirteitä, joissa korostuu myös perehtyneisyys operatiiviseen poliisitoimintaan. Suojelupoliisin päällikön virkaan nimitettävä henkilö on usein tullut tehtävään muualta valtionhallinnosta kuin poliisiorganisaatiosta.
Tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus
Tehtävän edellyttämää monipuolista kokemusta edellytetään lähtökohtaisesti valtion virkamieslain 26 §:ssä tarkoitetuissa viroissa. Sitä käytettäisiin mahdollisuuksien mukaan myös tätä tasoa alemmissa johtajan tehtävissä, kuten esimerkiksi valtion virkamieslain 26 §:n ylimpien johtajien suorassa alaisuudessa olevien johtajien eli virastoissa päälliköiden sijaisten viroissa. Tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ehdotetaan säädettäväksi myös poliisilaitoksen päällikön viran kelpoisuusvaatimukseksi. Poliisilaitosten toimialueet ovat suurentuneet poliisihallinnon organisaatiouudistusten seurauksena ja poliisilaitoksen päällikön tehtävän luonne on muuttunut sen seurauksena aiempaa suuremman organisaation johtamistehtäväksi.
Valtiovarainministeriön ohjeen mukaan tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus tarkoittaa työkokemusta erilaisissa tehtävissä ja eri organisaatioissa. Kokemukselle ei aseteta yksiselitteisiä mittareita, vaan vaatimuksen täyttymistä on harkittava kulloinkin täytettävänä olevan viran tehtävien kannalta. Kokemuksen tulee olla sellaista, että siitä voidaan arvioida olevan etua viran menestykselliselle hoitamiselle. Monipuolisen kokemuksen laajuus ja painoarvo arvioidaan kussakin nimittämistilanteessa erikseen. Kokemusta on voitu hankkia esimerkiksi valtion, kunnallishallinnon, yksityisen sektorin tai kansainvälisissä tehtävissä. Tavoitteena on, että henkilöllä on kokemusta useammasta kuin yhdestä tehtävästä tai organisaatiosta.
Monipuolisen kokemuksen määrä ja laatu on arvioitava täytettävänä olevan viran näkökulmasta. Tavoite kokemuksesta useammasta kuin yhdestä tehtävästä tai organisaatiosta ei tarkoita, että kokemusta tulisi ehdottomasti olla hankittuna useamman organisaation palveluksessa. Virkanimitystilanteet ja säännöksessä tarkoitetut virat ovat keskenään erilaisia ja kelpoisuusvaatimusta tehtävän edellyttämästä monipuolisesta kokemuksesta sovelletaan kussakin yksittäistapauksessa viran tehtävien ja niistä menestykselliselle viranhoidolle johtuvien edellytysten mukaan. Huomioon otettavia näkökohtia saattavat olla esimerkiksi kysymyksessä olevan toimialan laaja-alainen ja monipuolinen tuntemus sekä hyvän hallinnon käytäntöjen ja menettelytapojen tuntemus.
Esimerkiksi suojelupoliisin päällikkö toimii kansainvälisen tiedustelun toimintaympäristössä, jolla on tiivis yhteys valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Suojelupoliisin päällikön tehtävässä kelpoisuusvaatimuksena vaadittava monipuolinen kokemus liittyy näihin aloihin.
Käytännössä osoitettu johtamistaito
Käytännössä osoitettu johtamistaito voidaan hankkia muussakin kuin varsinaisessa johtamistehtävässä, kuten esimerkiksi vaativan hankkeen johtamisesta. Käytännössä osoitettu johtamistaito jaetaan kelpoisuusvaatimuksena valtiovarainministeriön ohjeessa seitsemään osa-alueeseen, joita ovat henkilöjohtaminen ja työyhteisön rakentaminen, prosessien tehokkuuden ja laadun parantaminen, toimintojen valvonta ja voimavarojen johtaminen, tulosten aikaansaaminen ja organisaation ohjaaminen, vaikuttaminen toimintaympäristössä ja muutosten johtaminen, julkishallinnon yleisasiantuntemus, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys EU-asioiden johtamiseen sekä kyky jatkuvaan kehittymiseen.
Nimitysharkinnassa on arvioitava, miten eri johtamistaidon osa-alueet painottuvat kysymyksessä olevan viran tehtävissä. Arviointiin vaikuttavat erityisesti viraston luonne, viran asema organisaatiossa ja asianomaisessa tehtävässä edellytettävän toimialan tuntemuksen laajuus ja syvyys.
Johtamiskokemus
Ohjeen mukaan johtamiskokemus voidaan hankkia vain todellisessa johtamis- ja esimiestehtävässä toisin kuin johtamistaito, joka voidaan hankkia esimerkiksi projektin johtamisen kautta. Kokemus voidaan hankkia missä tahansa johtamistehtävässä, ei vain valtionhallinnossa.
Johtamisen yleiset edellytykset
Johtamiseen liittyvistä yleisistä edellytyksistä valtiovarainministeriön vuoden 2011 ohje toteaa, että johtamisen tärkein tavoite on saada aikaan tuloksia. Valtionhallinnon johtajana toimiminen edellyttää myös laaja-alaista yhteiskunnallisen vaikuttavuusvaatimuksen ja poliittisen ohjauksen huomioon ottamista sekä kykyä tämän edellyttämään vuorovaikutukseen. Johtajuus ja kyky kommunikoida organisaation sisällä merkitsee kykyä välittää strateginen näkemys organisaatioon ja saada henkilöstö sitoutumaan ja toimimaan tämän näkemyksen mukaan. Johtamiselle asetettavat seuraavat yleiset vaatimukset koskevat myös valtionhallinnon johtajia:
- johtaja ymmärtää toimintaympäristön tilanteen
- johtajalla on kyky muodostaa visio ja strategia sen toteuttamiseksi
- johtaja osaa asettaa konkreettisia tavoitteita ja vastuuttaa henkilöstöä
- johtaja osaa ohjata organisaation toimimaan asetettujen tavoitteiden suuntaisesti
- johtaja parantaa jatkuvasti organisaation kykyä toteuttaa tehtäväänsä ja
- johtaja arvioi ja valvoo organisaation toimintaa ja kantaa siitä vastuun.
Ylimmän virkamiesjohdon johtamisosaamisen sisältö muodostuu edellä mainituista osatekijöistä siten, että organisaation tuloksellisuus ja hyvinvointi sekä jatkuvuus ja muutos ovat tasapainossa keskenään. Tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttävät sekä hyvää asioiden hallintaa että hyvää henkilöjohtamista. Valtionhallinnon johtajien valintamenettelyssä edellä mainitut tekijät ohjaavat ehdokkaiden arviointia ja tuovat perusteita heidän keskinäiseen vertailuunsa. Ohjeen mukaan tavoitteena on, että johtamisen ammattitaidon painoarvo nimitysharkinnassa kasvaa nykytilaan verrattuna.
Edelleen ohjeessa todetaan, että valtion ylimmän virkamiesjohdon eri tehtävissä on sekä yhteisiä piirteitä että erityispiirteitä, jotka vaihtelevat toimintayksikön luonteesta, toimialasta ja tehtävän organisatorisesta asemasta riippuen. Joissakin johtamistehtävissä on hallittava enemmän asianomaisen toimialan erityistietoa kuin toisessa. Viraston johtamisessa vaaditaan kykyä käytännön viranomaistehtävien organisointiin sekä johtamiseen ja toimialaan liittyvää osaamista. Valintatilanteessa on selvitettävä, millaista johtamisosaamista ja asiantuntemusta juuri kyseisessä tehtävässä tarvitaan.
Nimitystoimivalta
Virkoihin liittyvään nimitystoimivaltaan ei ehdoteta esityksessä muutoksia. Poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön nimittäisi edelleen valtioneuvosto ja poliisipäällikön sisäministeriö kuultuaan poliisiylijohtajaa. Teknisenä muutoksena nimitystoimivallan yhteydessä käytetty sanamuoto valtioneuvoston yleisistunto muutettaisiin muotoon valtioneuvosto.