1.1
Työttömyysturvalaki
5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset
13 §. Omavastuuaika. Pykälän 1 momentissa säädettyä omavastuuaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi seitsemästä päivästä viiteen päivään. Muutoin säännös vastaa voimassa olevaa lakia.
6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto
3 a §. Työttömyyspäivärahan maksaminen alennettuna. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 a §, joka koskisi etuuden saannin aikaista aktiivisuutta ja sen vaikutusta päivärahan suuruuteen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin työttömyyspäivärahan alentumisesta tilanteissa, joissa henkilö ei ole ajanjaksona, jona hänelle maksettu työttömyyspäivärahaa yhteensä 65 päivältä, ollut riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa.
Päivillä tarkoitetaan niitä arkipäiviä, joilta etuuden saajalle maksetaan työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea täytenä, soviteltuna taikka vähennettynä. Maksettujen päivien seuranta tapahtuisi kuten seurattaessa luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua peruspäivärahan korotusosaa tai ansiopäivärahan korotettua ansio-osaa maksettaessa.
Sen jälkeen kun työttömyyspäivärahaa olisi maksettu 65 päivältä, tutkittaisiin, onko henkilö ollut riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa aikana, jona tämä 65 työttömyyspäivärahan maksupäivää on maksettu. Jos hän on ollut, päivärahaa maksettaisiin normaalin päivärahan suuruisena seuraavilta 65 viideltä päivältä, jonka jälkeen tarkasteltaisiin taas henkilön aktiivisuutta kyseisten 65 päivän aikana. Yhdenjaksoisena aikana 65 päivää vastaa noin kolmea kuukautta.
Jos henkilö ei tarkastelujakson aikana olisi ollut riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, maksettaisiin hänen työttömyyspäivärahansa alennettuna seuraavilta 65 päivältä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin alennuksen määrästä ja siitä, minkä suuruisesta työttömyysetuudesta alennus tehdään. Alennuksen määrä olisi 4,65 prosenttia, mikä vastaa yhtä omavastuupäivää kuukauden aikana. Alentaminen koskisi sekä ansio- että peruspäivärahaa. Alentaminen tehtäisiin henkilön täyteen työttömyyspäivärahaan, jossa olisi mukana mahdollinen lapsikorotus ja korotettu ansio-osa taikka korotusosa, jos henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun jaksolla, jolla työttömyyspäivärahaa on alennettava. Kulukorvausta ei luettaisi mukaan täyteen työttömyyspäivärahaan.
Kuten edellä on todettu, 65 päivän etuuden saantia seurattaisiin samoin kuin työttömyyspäivärahan korotusosan tai korotetun ansio-osan kertymistä seurataan sen oman enimmäiskeston 200 päivää kuluessa. Jos henkilö saisi työttömyyspäivärahaa alennettuna 65 päivän jaksolta, joka olisi samalla uusi aktiivisuuden seurantajakso, nämä päivät kerryttäisivät ehdotuksen mukaan 65 päivän kertymää vastaavalla tavalla kuin päivät kertyvät palvelun perusteella maksettavan korotetun ansio-osan omaan erilliseen 200 päivän laskuriin, päivä päivästä. Toisin sanoen 65 päivän jaksoa varten seurattaisiin arkipäiviä, joilta päivärahaa maksetaan.
Työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa (300, 400 tai 500 päivää) alennettu päiväraha kerryttäisi seuraavasti. Alennettu täysi tai vähennetty työttömyyspäiväraha kerryttäisi enimmäisaikaa ns. päivä päivästä. Soviteltu alennettu päiväraha kerryttäisi työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa muunnettuna täysiksi päiviksi, laskennallisessa suhteessa täyteen päivärahaan.
Jos henkilölle on maksettu työttömyyspäivärahaa alennettuna edeltävältä 65 päivältä, ei tätä alennettua työttömyyspäivärahaa enää alennettaisi, vaan mahdollinen alennus tehdään aina vain täyteen työttömyyspäivärahaan. Tämän vuoksi, jos henkilö ei ole kahden peräkkäisen 65 päivän tarkastelujakson aikana ollut riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, maksettaisiin hänelle yhteensä 130 päivän ajalta työttömyyspäivärahaa, jonka määrää olisi alennettu 4,65 prosentilla.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, mitä pidetään riittävänä työssäolona tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumisena. Momentin 1 kohdassa säädettäisiin, että riittävänä työssäolona pidettäisiin työntekoa, jota on 65 maksupäivän aikana yhteensä niin paljon, että se yhden kalenteriviikon aikana tehtynä täyttäisi yhden työssäoloehtoon luettavan kalenteriviikon. Vaadittu työmäärä voitaisiin siis tehdä esimerkiksi yhden kalenteriviikon aikana tai vaihtoehtoisesti niin, että työtunteja löytyy koko 65 maksupäivän jakson ajalta. Pääsäännön mukaan työssäoloehdon täyttymiseen vaaditaan työtä 18 tuntia kalenteriviikon aikana. Tästä pääsäännöstä on säädetty poikkeuksia työaikajärjestelyiltään epätavallisilla aloilla. Työssäoloehto voi täyttyä 18 tuntia vähäisemmällä työajalla tai työssäoloehdon täyttyminen voidaan laskea ansioista.
Momentin 2 kohdassa säädettäisiin siitä, miten riittävä työssäolo laskettaisiin yrittäjänä tehdyssä työssä. Yrittäjän työssäoloehtoon laskettava työ määräytyy työansioiden perusteella. Jokainen kuukausi, jossa työansio on vuonna 2017 vähintään 1 047 euroa, lasketaan mukaan työssäoloehtoon. Jotta yrittäjien ja palkansaajien työssäolovaatimus olisi yhdenmukainen, yrittäjällä riittäisi päivärahan tason säilymiseen se, että hän ansaitsisi 65 maksupäivän jakson aikana yhden viikon työansioita vastaavan määrän, joka on 23 prosenttia siitä määrästä, joka yrittäjän työssäoloehtoehtoon vaaditaan kuukaudessa. Tulo katsotaan ansaituksi sen maksupäivän mukaisessa jaksossa. Jos työttömyyspäiväraha sovitellaan verotuspäätöksen mukaisella yritystoiminnan ansiotulolla, henkilön katsotaan ansaitsevan verotuspäätöksensä mukaisen ansiotulo-osuuden kuukautta kohden laskettuna samoin kuin verotuspäätöksen mukainen tulo jaetaan kuukausituloksi maksettaessa soviteltua työttömyysetuutta. Jos työttömyyspäiväraha sovitellaan henkilön antaman muun yritystoiminnan tuloa koskevan selvityksen perusteella, tämä tulo katsotaan ansaituksi sen maksupäivän mukaisessa jaksossa.
Momentin 3 kohdassa säädettäisiin siitä, mikä olisi riittävä aika työllistymistä edistävään palveluun osallistumista. Työllistymistä edistävässä palvelussa riittävä aika olisi viisi päivää. Palvelun kesto laskettaisiin palvelun ilmoitetun keston perusteella, ei todellisten osallistumispäivien mukaan. Jos esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa olisi tarkasteltavan 65 päivän jakson aikana kaksi täyttä kalenteriviikkoa ja toiminta olisi järjestetty siten, että työtoimintaa olisi kahtena päivänä viikossa, henkilön katsottaisiin ilmoitetun keston perusteella olleen työllistymistä edistävässä palvelussa 10 päivää. Työllistymistä edistävillä palveluilla tarkoitettaisiin työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:n 15 kohdassa määriteltyjä työllistymistä edistäviä palveluita.
Momentin 4 kohdassa annettaisiin mahdollisuus säätää valtioneuvoston asetuksella eräistä muista tilanteista, joissa työpaikalla toteutettava työllistymistä tukeva palvelu tai toiminta hyväksyttäisiin riittäväksi aktiivisuudeksi. Käytännössä kyse olisi työpaikalla toteutettavasta rekrytointikokeilusta tai sellaisesta työpaikalla toteutettavasta rekrytointikoulutuksesta, jota ei toteuteta työvoimakoulutuksena.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin siitä, miten 65 päivän tarkastelujakso alkaa. Uusi 65 päivän tarkastelujakso alkaisi siitä, kun henkilölle maksettaisiin työssäoloehdon täyttymisen jälkeen ensimmäisen kerran työttömyyspäivärahaa. Käytännössä jakso alkaisi ensimmäisestä maksetusta päivästä, jota ennen on esimerkiksi mahdollisesti asetettu omavastuuaika. Tilanteessa, jossa työssäoloehto on täyttynyt, ensimmäisen 65 maksupäivän ajalta etuus maksettaisiin täytenä riippumatta siitä, mikä etuuden hakijan työmarkkinatilanne on ollut ennen ensimmäistä maksupäivää. Ensimmäinen maksupäivä voi siis seurata esimerkiksi hyväksyttävästä syystä tapahtunutta työmarkkinoilta poissaoloa. Ratkaisevaa olisi se, että työssäoloehto on täyttynyt. Seuraavat tarkastelujaksot alkaisivat edellisen 65 päivärahan maksupäivän jakson päättymisestä.
Momentissa säädettäisiin myös siitä, missä tilanteissa tarkastelujakso, jolta työttömyyspäiväraha maksetaan täytenä, alkaa alusta. Tarkastelujakso alkaisi alusta ja työttömyyspäiväraha maksettaisiin täytenä silloin, kun henkilö palaisi työttömyyspäivärahan saajaksi yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön tai yli kaksi viikkoa kestäneen päätoimisen yritystoiminnassa työllistymisen jälkeen. Tarkastelujakso alkaisi alusta myös silloin, jos henkilö alkaa saada työttömyyspäivärahaa sen jälkeen kun hänen soviteltu työttömyyspäivärahansa on hylätty sovitellun päivärahan maksamista koskevien työaika- ja tulorajoitusten vuoksi. Käytännössä tällainen hylkäävä päätöstilanne syntyy joko siksi, että työaika on ylittänyt 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta tai siksi, että soviteltua päivärahaa ei ole jäänyt maksettavaksi työttömyysturvalain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun rajoituksen vuoksi. Lisäksi tarkastelujakso alkaisi alusta ja työttömyyspäiväraha maksettaisiin täytenä silloin, jos työttömyyspäivärahan maksaminen on estynyt työttömyysturvalain 2 a luvussa säädetyn korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen vuoksi.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta 3 momentissa tarkoitettua riittävää aktiivisuutta koskevaan edellytykseen täyden työttömyyspäivärahan saannin ehtona. Pääsääntö olisi, että aktiivisuutta edellytettäisiin aikana, jolta henkilö saa työttömyysetuutta. Tästä seuraa, että päivinä, joina henkilöllä on ns. hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta ja joilta hän ei näin ollen myöskään saa työttömyyspäivärahaa, henkilöltä ei edellytettäisi pykälässä tarkoitetun aktiivisuuden kerryttämistä. Myös eräissä tilanteissa, joissa henkilö saa työttömyyspäivärahaa, pääsäännön mukaiseen aktiivisuutta koskevaan edellytykseen täyden työttömyyspäivärahan ehtona olisi tarkoituksenmukaista tehdä poikkeus.
Ensimmäinen tällainen poikkeus koskisi tilannetta, jossa henkilön työkyvyttömyys saattaa muodostua pitkäaikaiseksi. Voimassa olevan työttömyysturvalain mukaan aika, jolloin henkilö olematta oikeutettu mihinkään ensisijaiseen työkyvyttömyyden perusteella maksettavaan etuuteen odottaa ensimmäisen asteen eli eläkelaitoksen etuutta koskevaa päätöstä, on kuitenkin paitsi hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta, myös aikaa, jolta muiden ehtojen täyttyessä voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa jos henkilö ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi. Näissä tilanteissa on vielä ratkaisematta se, onko henkilö työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla työkyvytön vai ei. Eläkepäätöksen jälkeen henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan riippuu päätöksestä. Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään täytenä, henkilö ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään osittaisena tai hakemus hylätään, henkilöllä voi olla oikeus työttömyysetuuteen.
Työkyvyttömyyseläkehakemuksen vireillä oloa koskevasta yleisestä poikkeuksesta johtuen esityksessä ehdotetaan, että henkilöllä ei olisi velvoitetta olla 3 momentissa tarkoitetulla tavalla aktiivinen eläkehakemuksen vireille tulosta alkaen siihen asti, kunnes ensimmäinen aste eli eläkeyhtiö antaa työkyvyttömyyseläkehakemuksesta päätöksen. Jos työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään, päätöksen antamisen jälkeen täyden työttömyyspäivärahan saanti edellyttäisi 3 momentin mukaista aktiivisuutta normaalin 65 maksupäivän jakson aikana. Selkeyden vuoksi velvollisuus toimia 3 momentissa tarkoitetulla tavalla alkaisi eläkeyhtiön päätöksen antopäivää seuraavan kuukauden alusta. Tältä ensimmäiseltä tarkastelujaksolta työttömyyspäiväraha maksettaisiin täytenä. Tästä säädettäisiin ehdotetun 5 momentin 1 kohdassa.
Ehdotetussa 3 momentissa määriteltyä aktiivisuutta ei edellytettäisi myöskään aikana, jona henkilö työskentelee omais- tai perhehoitajana taikka saa työttömyysturvalain 4 luvun 7 §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettävää etuutta, joka voi olla työttömyysetuudesta vähennettävä tai myös etuus, jolla ei ole lainkaan vaikutusta työttömyysetuuteen.
Näiden poikkeusten lisäksi ehdotetaan, että lomautuksen osalta säädettäisiin, että ns. vuoroviikkolomautuksissa ja lyhennettynä työviikkona toteutettavissa lomautuksissa aktiivisuuden seurantaa noudatettaisiin vasta, jos lomautus muuttuu niin, että se kestää yhdenjaksoisesti ja kokoaikaisesti yli 65 päivää. Tästä säädettäisiin 5 momentin 4 kohdassa.
5 a §. Yrittäjän oikeus korotettuun ansio-osaan. Pykälän viittaussäännökseen ehdotetaan tehtäväksi tekninen korjaus. Muutoin säännös vastaa voimassa olevaa lakia.
7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset
5 a §.Työmarkkinatuen maksaminen alennettuna. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 a §. Pykälän 1, 2 ja 3 momentti sekä 5 momentti vastaisi ehdotettua 5 luvun 3 a §:n 1—3 ja 5 momenttia.
Pykälän 4 momentissa ehdotetaan, että työmarkkinatuen 65 maksupäivän tarkastelujakso alkaisi, kun henkilö alkaa saa työmarkkinatukea. Jos työttömyyspäivärahan enimmäisaika täyttyy ja henkilö siirtyy työmarkkinatuelle, tarkastelujakso alkaisi ensimmäisestä työmarkkinatuen maksupäivästä, eikä työttömyyspäivärahan maksupäiviä otettaisi mukaan tarkasteluun. Työmarkkinatuki maksettaisiin tältä jaksolta täytenä. Seuraavat tarkastelujaksot alkavat edellisen tarkastelujakson päättymisestä. Muilta osin momentti vastaisi ehdotettua 5 luvun 3 a §:n 4 momenttia.