1.1
Lainsäädäntö ja käytäntö
1.1.1
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki (817/2015, jäljempänä ammattihenkilölaki) on tullut voimaan 1.3.2016. Lain tarkoituksena on edistää asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ovat ne, jotka ovat ammattihenkilölain nojalla saaneet ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö) ja ne, joilla ammattihenkilölain nojalla on oikeus käyttää sosiaalihuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu ammattihenkilö). Laissa säädetään sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien, sosiaalityöntekijöiden, sosionomien ja geronomien laillistamisesta, rekisteröinnistä ja valvonnasta.
Ammattihenkilölain 7 §:n mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia laillistettuna ammattihenkilönä henkilölle, joka on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.
Ammattihenkilölain 8 §:n 1 momentin mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa sosionomin ammattia henkilölle, joka on suorittanut sosiaalialalle soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa. Vastaava säännös on geronomin ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä 8 §:n 2 momentissa.
Ammattihenkilölaissa tarkoitettuja nimikesuojattuja ammattihenkilöitä ovat lähihoitaja, kodinhoitaja ja kehitysvammaistenhoitaja. Sosiaalihuollon nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttöoikeuden edellytyksenä on, että henkilö on merkitty sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin nimikesuojattuna ammattihenkilönä. Lähihoitajan nimikesuojaus voidaan myöntää ainoastaan henkilölle, joka on suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Nimikesuojausta ei myönnetä lähihoitajan tutkintoa edeltäneiden tutkintojen perusteella. Tällaisia tutkintoja ovat esimerkiksi apuhoitaja, perushoitaja ja vajaamielishoitaja.
Nimikesuojatun ammattihenkilön tehtävissä voi toimia muukin henkilö, jolla on tehtävien kannalta riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Tällöin ei kuitenkaan saa käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.
Valvontatehtävänsä hoitamiseksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ylläpitää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä. Rekisteriin merkittävistä tiedoista on säädetty ammattihenkilölain 16 §:ssä. Rekisteriin merkitään ammattihenkilön henkilötiedot, koulutustiedot sekä tiedot henkilöön kohdistetuista valvonta- ja turvaamistoimenpiteistä. Ammattihenkilölain 18 §:n mukaan julkisen tietopalvelun välityksellä on nähtävissä ammatinharjoittamisen kannalta keskeiset tiedot; ammattihenkilön nimi, rekisteröintinumero, syntymävuosi, ammattihenkilön ammattipätevyys sekä tiedot ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta. Julkisen tietopalvelun välityksellä sosiaalihuollon asiakkailla ja työnantajilla on mahdollisuus varmistua sosiaalihuollon ammattihenkilön ammattipätevyydestä.
1.1.2
Ammattikorkeakoulututkinnot
Ammattikorkeakoululain (932/2014) 2 §:n mukaan ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Lain 4 §:n 1 momentin mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.
Sosionomi (AMK) on sosiaalialalle suuntaava ammattikorkeakoulututkinto. Geronomi (AMK) ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK) ovat sosiaali- ja terveysalan yhteisiä ammattikorkeakoulututkintoja. Tutkintojen laajuus on 210 opintopistettä. Opinnot on jaksotettu 3,5 vuodelle. Tutkintojen viitekehyksenä käytetään eurooppalaisen tutkintojen ja osaamisen viitekehyksen (EQF) sekä sitä vastaavan kansallisen viitekehyksen (NQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annetun valtioneuvoston asetuksen (120/2017) mukaan ammattikorkeakoulututkinnot sijoittuvat vaativuustasolle 6 yhdessä alempien korkeakoulututkintojen kanssa. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot sijoittuvat vaativuustasolle 7. Näin ollen sosionomin (AMK), geronomin (AMK) ja kuntoutuksen ohjaajan (AMK) tutkinnot sijoittuvat tasolle 6 ja vastaavat ylemmät AMK-tutkinnot tasolle 7, samalle tasolle kuin yliopistojen maisteritason tutkinnot.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (sosionomi YAMK, geronomi YAMK, kuntoutuksen ohjaaja YAMK) johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjän vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä.
Sosionomin (AMK) tutkinto rakentuu ammattikorkeakoulujen yhteisesti määrittämien sosionomin kompetenssien eli osaamisalueiden varaan. Sosiaalialan AMK-verkosto on vahvistanut uudet kompetenssit 29.4.2016 seuraavasti: Sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen, tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen sekä työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen. Varhaiskasvatukseen liittyvä osaamiskuvaus tullaan uudistamaan myöhemmin, kun uusi varhaiskasvatuksen lainsäädäntö valmistuu.
Sosionomin koulutus rakentuu ydin- ja täydentävästä osaamisesta, harjoitteluista, valinnaisista opinnoista ja opinnäytetyöstä. Koulutukseen sisältyy orientoivina ydinopintoina yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden perusteet, asiakastyön menetelmälliset perusteet ja ammattietiikka, palvelujärjestelmäosaaminen ja lainsäädäntöosaaminen, jotka opinnot muodostavat yhdessä koulutuksen keskeisen perustan. Opinnot sisältävät muun muassa vanhustyön, vammaistyön, päihde- ja mielenterveystyön sekä kuntouttavan työn osaamista. Toinen keskeinen ammattiopintojen aihealue on lastensuojelun ja perhetyön sekä varhaiskasvatuksen/sosiaalipedagogiikan ja erityiskasvatuksen opinnot.
Geronomi (AMK) on sosiaali- ja terveysalan yhteinen ammattikorkeakoulututkinto, joka perustuu kansalliseen ja kansainvälisiin koulutuksen tasokuvauksiin, valtakunnallisiin vanhustyön strategioihin, valtakunnallisiin vanhustyön strategioihin ja laatusuosituksiin, geronomi (AMK) -tutkinnon ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) valtakunnallisiin kompetensseihin, työelämälähtöisyyteen ja monialaiseen gerontologiseen tutkimustietoon.
Geronomikoulutuksen tehtävänä on kouluttaa kokonaisvaltaisen vanhustyön osaajia, jotka tukevat hyvää ja osallistavaa vanhenemista. Geronomi (AMK) -koulutuksen osaaminen muodostuu tutkinnon valtakunnallisissa kompetensseissa kuvatusta osaamisalueesta, joita ovat gerontologinen osaaminen, monialainen arviointiosaaminen, ohjausosaaminen, gerontologinen hoiva-, hoito- ja kuntoutusosaaminen, palvelujärjestelmäosaaminen sekä johtamis-, kehittämis- ja laadunhallintaosaaminen.
Kuntoutuksen ohjaajan (AMK) tutkinto-ohjelmassa suoritetaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, jonka tutkintonimike on kuntoutuksen ohjaaja (AMK). Suomessa kuntoutuksen ohjaajan koulutusta antavat tällä hetkellä Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä. Tutkinto-ohjelmassa opiskelija hankkii valmiudet toimia ohjaus-, neuvonta-, suunnittelu-, koordinointi- ja kehittämistehtävissä kuntoutuksen eri toiminta-alueilla julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä yrittäjänä. Kuntoutuksen ohjaajat toimivat perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, sosiaalipalveluissa sekä vammais- ja potilasjärjestöissä. Kuntoutuksen ohjaajiksi on valmistunut vuodesta 1996 lukien runsaat 900 henkilöä. Vuonna 2016 koulutuksessa oli 222 henkilöä.
Sosionomin, geronomin ja kuntoutuksen ohjaajan AMK -tutkinnon suorittanut voi hakeutua opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on laajuudeltaan 90 opintopistettä.
1.1.3
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Lain mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettuna näyttötutkintona.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto sisältää kymmenen laajuudeltaan 50 osaamispisteen osaamisalaa: asiakaspalvelun ja tietohallinnan, ensihoidon, jalkojenhoidon, kuntoutuksen, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suun terveydenhoidon, vammaistyön ja vanhustyön osaamisalat. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tutkintonimike on lähihoitaja. Koulutus antaa valmiudet sekä sosiaali- että terveysalan tehtäviin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2014 työssäkäyntitilaston mukaan lähihoitajia oli työelämässä kaiken kaikkiaan 181 474. Heistä 31 654 työskenteli terveydenhuollossa ja 84 029 sosiaalihuollossa. Noin 30 000 lähihoitajaa työskenteli jollakin muulla alalla ja noin 35 000 lähihoitajan toimiala ei ollut tiedossa.
1.1.4
Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisteröinti
Sosiaalihuollon ammattihenkilölain 15 §:n 2 momentin mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ammattitoimintaa. Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ammattitoimintaa toimialueellaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ammattitoiminnan valvonnan ja siihen liittyvän ohjauksen toimeenpanossa, yhteensovittamisessa ja yhdenmukaistamisessa. Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä koskevassa ammattihenkilölain 16 §:ssä säädetään, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto pitää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä sille säädettyjen valvontatehtävien hoitamiseksi.
Henkilötietojen käsittelyä koskevista yleisistä periaatteista säädetään henkilötietolain (523/1999) 2 luvussa. Henkilötietojen käsittelyn yleisiä edellytyksiä koskevan 8 §:n 4 kohdan mukaan henkilötietoja saa käsitellä, jos käsittelystä säädetään laissa tai jos käsittely johtuu rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tai sen nojalla määrätystä tehtävästä tai velvoitteesta.
Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tallennettuja tietoja käytetään paitsi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintovirastojen valvonnan tarkoituksiin myös mahdollistamaan sosiaalihuollon asiakkaiden tiedonsaanti sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyydestä lain 18 §:ssä tarkoitetun julkisen tietopalvelun välityksellä. Rekisteritiedot palvelevat myös työnantajia niiden rekrytoidessa uusia työntekijöitä.
1.2
Nykytilan arviointi
1.2.1
Kuntoutuksen ohjaaja
Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -koulutus ei sisälly voimassa olevaan sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin. Ammattihenkilölain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 32 §:n mukaan henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetussa laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetty kelpoisuus, on oikeutettu toimimaan mainitussa laissa säädetyn mukaisesti sellaisessa sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävässä, joka edellyttää laillistamista. Henkilön oikeus toimia sosiaalihuollon ammattihenkilönä on voimassa siihen saakka, kunnes hänen hakemuksensa ammattihenkilölain mukaisena laillistettuna ammattihenkilönä on ratkaistu, kuitenkin enintään vuoden 2017 loppuun saakka.
Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki (272/2005, jäljempänä kelpoisuuslaki) on kumottu 1.5.2016 lukien kuitenkin siten, että lakia sovelletaan edelleen varhaiskasvatuksessa. Kelpoisuuslain 6 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin oli soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto. Sosiaalialalle suuntaavia ammattikorkeakoulututkintoja ovat sosionomin (AMK), geronomin (AMK) ja kuntoutuksen ohjaajan (AMK) tutkinnot. Näin ollen sosionomin, geronomin ja kuntoutuksen ohjaajan tutkinnon suorittaneet olivat yhtäläisesti kelpoisia sosiaaliohjaajan tehtäviin.
Kuntoutuksen ohjaajien asema sosiaalihuollon työmarkkinoilla on nykyisellään epävarma. Ammattihenkilölain tarkoituksena ei ole ollut rajata sosiaalihuollon tehtäviä vain sosiaalihuollon ammattihenkilöihin. Esimerkiksi nimikesuojatun ammattihenkilön tehtävissä voi toimia muukin henkilö, jolla on tehtävien kannalta riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Työnantajat ovat kuitenkin suhtautuneet pidättyvästi muiden kuin laillistettujen ammattihenkilöiden palkkaamiseen tehtäviin, joissa aiemmin edellytettiin sosiaaliohjaajan kelpoisuutta. Voimassa olevan lain siirtymäsäännös turvaa lain voimaan tullessa ammatissa toimineiden kuntoutuksen ohjaajien aseman, mutta ainoastaan vuoden 2017 loppuun saakka.
1.2.2
Lähihoitajien rekisteröityminen
Sosiaalihuollon ammattihenkilölain nimikesuojattuja ammattihenkilöitä koskevat säännökset poikkeavat terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) vastaavista säännöksistä siten, että sosiaalihuollon tehtävissä lähihoitajan ammattinimikkeen käyttöoikeuden edellytyksenä on, että nimikkeen käyttöoikeus on merkitty sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin. Terveydenhuollossa lähihoitaja saa käyttää lähihoitajan ammattinimikettä suoraan koulutuksensa perusteella.
Suuri osa työmarkkinoilla toimivista lähihoitajista on silti rekisteröitynyt terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin, koska rekisteröityminen on terveydenhuollon ammattikortin saamisen edellytys. Terveydenhuollon ammattikortti on Väestörekisterikeskuksen myöntämä kortti vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen ja allekirjoittamiseen. Lisäksi moni työnantaja edellyttää, että sen palveluksessa oleva lähihoitaja on rekisteröitynyt terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, vaikka hän toimisikin sosiaalihuollon tehtävissä.
Eroavuus sääntelyssä on johtanut siihen, että osa terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä olleista lähihoitajista on joutunut hakemaan lähihoitajan nimikesuojausta myös sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin. Muutoin olisi saattanut syntyä tilanne, jossa esimerkiksi kotihoidossa sekä sosiaali- että terveydenhuollon tehtäviä tekevällä lähihoitajalla olisi oikeus käyttää lähihoitajan ammattinimikettä vain suorittaessaan terveydenhuollon tehtäviä.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaisen maksullisista suoritteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1749/2015, jäljempänä maksuasetus) liitteen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä jo olevan lähihoitajan rekisteröiminen sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin maksaa 40 euroa.
Terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä nimikesuojattuina lähihoitajina olevat henkilöt ovat pitäneet kaksoisrekisteröitymisen vaatimusta kohtuuttomana. Se aiheuttaa lähihoitajille ylimääräisiä kustannuksia, eikä se koske muita ammattiryhmiä. Lisäksi lähihoitajien rekisteröityminen kahteen rekisteriin aiheuttaa runsaasti työtä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa.
1.2.3
Rekisteröitymiselle varatun siirtymäajan jatkaminen
Sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterissä oli 2.6.2017 yhteensä 6 696 nimikesuojattua lähihoitajaa, 3 527 laillistettua sosionomia, 1 320 laillistettua sosiaalityöntekijää, 233 laillistettua geronomia, 202 nimikesuojattua kodinhoitajaa ja 92 nimikesuojattua kehitysvammaistenhoitajaa. Kaiken kaikkiaan rekisterissä oli 5 080 laillistettua ja 6 990 nimikesuojattua sosiaalihuollon ammattihenkilöä. Voimassa olevaa ammattihenkilölakia säädettäessä arvioitiin, että työmarkkinoilla on noin 25 000 ammattihenkilöä, joiden tulisi hakea laillistusta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa oli 2.6.2017 vireillä noin 16 000 hakemusta sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin. Terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä oli 2.6.2017 yhteensä 158 642 lähihoitajaa. Jos laillistusta tai nimikesuojausta ei ole ennätetty myöntää hakijalle ennen laissa säädetyn siirtymäajan päättymistä, hakija ei olisi voinut vuoden 2018 alusta alkaen toimia laillistettuna ammattihenkilönä tai käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä ennen kuin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on myöntänyt hänelle kyseisen oikeuden.
Koska kuntoutuksen ohjaajille olisi joka tapauksessa varattava riittävästi aikaa laillistuksen hakemiseen, ehdotetaan, että samalla jatketaan myös muiden ammattioikeuksien hakemiseen tarkoitettua siirtymäaikaa siten, että siirtymäaika päättyisi 30.6.2018. Toisin sanoen oikeus toimia laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä tai käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä jatkuisi 30.6.2018 asti tai kunnes Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on ratkaissut kyseistä ammattioikeutta tai nimikesuojausta koskevan, ennen siirtymäajan päättymistä jätetyn hakemuksen. Näin turvattaisiin hakijoiden mahdollisuus harjoittaa ammattiaan ilman, että mahdolliset viivästykset hakemusten käsittelyssä aiheuttaisivat keskeytyksiä ammattitoimintaan.