4.1
Keskeiset ehdotukset
Tartuntatautilain 58 a §:n 1 momentin mukaan ravitsemisliikkeessä olisi edelleen noudatettava pykälässä ja sen nojalla annettuja ravitsemisliikkeen aukioloa, alkoholijuomien anniskeluaikaa sekä liikkeeseen kuuluvien sisätilojen asiakaspaikkamäärää ja käyttöä elinkeinotoimintaan koskevia rajoituksia. Jolleivät rajoitukset ole välttämättömiä koko maassa tartuntataudin leviämisen estämiseksi, valtioneuvoston asetuksella tulisi edelleen antaa tarkemmat säännökset alueista, joilla kutakin velvoitetta ja rajoitusta sovelletaan.
Ravitsemisliikkeen saisi pykälän 2 momentin mukaan avata ravitsemistoimintaan asiakkaille aikaisintaan kello 6 ja liike olisi suljettava ravitsemistoiminnan asiakkailta viimeistään kello 23. Alkoholilaissa tarkoitettu alkoholijuomien anniskelu saataisiin ravitsemisliikkeessä aloittaa aikaisintaan kello 9 ja anniskelu olisi lopetettava viimeistään kello 22. Jolleivät tässä momentissa säädetyt rajoitukset ole välttämättömiä tartuntataudin leviämisen estämiseksi, valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin pidemmästä aukioloajasta ja anniskeluajasta.
Ravitsemisliikkeen sisätilassa tai sen osassa saisi ehdotetun 58 a §:n 3 momentin mukaan samanaikaisesti oleskella enintään puolet siitä suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä, joka on mainittu tilaa tai sen osaa koskevassa alkoholilain 18 §:ssä tarkoitetussa anniskeluluvassa tai, jos ravitsemisliikkeellä ei ole anniskelulupaa, rakennusten paloturvallisuudesta maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 b §:n nojalla ja rakennuksen käyttöturvallisuudesta mainitun lain 117 d ja 117 k §:n nojalla annettujen säännösten mukaisesti hyväksytyssä rakennussuunnitelmassa. Ravitsemistoiminnan harjoittajan tulisi edelleen huolehtia siitä, että asiakkaiden oleskelu järjestetään riittävän väljästi ja asiakaspaikat sijoittuvat riittävän etäälle toisistaan. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset ravitsemisliikkeen asiakkaiden oleskeluun ja asiakaspaikkojen sijoittamiseen liittyvistä velvoitteista ja ravitsemisliikkeen sisä- ja ulkotilojen asiakaspaikkamäärän rajoittamisesta. Jollei tässä momentissa säädetyn asiakkaiden enimmäismäärän noudattaminen ole välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi, valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin suuremmasta asiakkaiden enimmäismäärästä.
Pykälän 4 momentin mukaan sen lisäksi, mitä elintarvikelaissa säädetään, ravitsemistoiminnan harjoittajan olisi huolehdittava ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamisesta. Ravitsemistoiminnan harjoittajan olisi huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat mahdollisuuden käsien puhdistamiseen, ja annettava asiakkaille riittävän etäisyyden ylläpitämistä ja käsien puhdistamista koskevat toimintaohjeet. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin edelleen tarkemmat säännökset ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamisesta, käsien puhdistamismahdollisuuden järjestämisestä sekä asiakkaille annettavien toimintaohjeiden antamisesta.
Ravitsemistoiminnan harjoittajan olisi 58 a §:n 5 momentin mukaan laadittava kirjallinen suunnitelma siitä, miten se toteuttaa sen toimintaan ja sisä- ja ulkotilojen käyttöön säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset. Suunnitelma olisi pyynnöstä esitettävä aluehallintovirastolle ja majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 11 §:ssä tarkoitettua valvontaa suorittavalle poliisille. Suunnitelma olisi siihen sisältyviä henkilötietoja lukuun ottamatta pidettävä liikkeessä asiakkaiden nähtävillä. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset velvoitteiden ja rajoitusten toteuttamista koskevan suunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja nähtävänä pitämisestä.
Pykälän 2 ja 3 momentissa säädettävät rajoitukset eivät koskisi henkilöstöravintolatoimintaa eivätkä ruuan ja juoman noutomyyntiä.
Ehdotetun tartuntatautilain 58 b §:n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto valvoisivat edelleen 58 a §:ssä ja sen nojalla säädettyjen velvoitteiden ja rajoitusten noudattamista. Jos velvoitteiden tai rajoitusten noudattamisessa havaitaan puutteita tai epäkohtia, aluehallintovirasto voisi antaa ravitsemisliikkeelle määräyksen niiden korjaamisesta. Määräystä annettaessa olisi asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos puutteita ei ole korjattu asetetussa määräajassa tai jos velvoitteita on rikottu olennaisesti, aluehallintovirasto voisi määrätä ravitsemisliikkeen ravitsemistoiminnan välittömästi keskeytettäväksi ja liikkeen pidettäväksi suljettuna asiakkailta enintään yhden kuukauden ajaksi.
Poliisin olisi pykälän 2 momentin mukaan tarvittaessa annettava aluehallintoviraston pyynnöstä virka-apua valvonnan ja 1 momentissa tarkoitetun ravitsemisliikkeen sulkemisen toimeenpanemiseksi.
Valtioneuvoston olisi pykälän 3 momentin mukaan tarkoin seurattava, ovatko 58 a §:n 1 momentissa tarkoitetut rajoitusten edellytykset edelleen voimassa. Jos edellytykset eivät enää täyty, olisi valtioneuvoston viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin 58 a §:n ja siihen liittyvien säännösten kumoamiseksi. Jos 58 a §:n 3 momentin nojalla säädetyt rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä joillain alueilla tai säädetyssä laajuudessa, valtioneuvoston olisi viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi.
Tartuntatautilain 91 §:n 1 momentissa säädettäisiin lisäksi, että 58 b §:ssä tarkoitetut päätökset voidaan panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta.
Kaikki ehdotetut rajoitukset perustuvat siihen tietoon, että koronavirustauti tarttuu helposti tilanteissa, joissa ihmiset viettävät vapaa-aikaansa pitkään ja ahtaissa tiloissa ja joissa on paljon ihmisiä tiiviissä kontaktissa. Ravitsemisliikkeet ovat sekä kansainvälisten että kotimaisten kokemusten mukaan tartunnan leviämiselle riskin muodostavia tiloja.
Kun koronaviruksen pääasiallinen tarttuminen tapahtuu pisarakontaktissa – ja mahdollisesti myös hengittämällä ilman aerosolihiukkasia - tauti voi tarttua juuri ravitsemisliikkeessä asiakkaiden fyysisen läheisyyden johdosta ja myös tilojen pintojen ja ruokailuvälineiden välityksellä. Mitä pidempään ja tiiviimmin samassa sisätilassa oleskellaan, sitä suuremmaksi riski tartuntaan kasvaa.
Ehdotuksessa ravitsemisliikkeille säädettäisiin yleisiä asiakkaiden sijoittamiseen ja asiakkaiden välisen etäisyyden ylläpitämiseen ja hygieniasta huolehtimiseen liittyviä velvollisuuksia. Näiden velvollisuuksien samoin kuin toiminnan suunnittelua koskevan velvollisuuden tarkoituksena on varmistaa sellainen ravitsemistoiminnan perustaso, jolla tartuntataudin leviämistä epidemian aikana estetään. Kaikissa tilanteissa olisi voimassa esimerkiksi yleinen velvollisuus huolehtia asiakkaiden riittävän etäisyyden ylläpitämisestä.
Merkittävä osa ravitsemisliikkeissä tapahtuvista sosiaalisista kontakteista liittyy alkoholinkäyttöön. Suomalaisten alkoholinkäyttö on yöaikaan tyypillisesti humalajuomista sekä kodeissa että anniskelupaikoissa. Päihtymys vähentää estoja ja heikentää harkintakykyä, mikä voi johtaa varotoimien, kuten turvavälien ja käsihygienian, laiminlyöntiin. Tämänhetkisen tiedon mukaan kovaääninen puhe ja huutaminen levittävät koronavirusta tehokkaammin kuin rauhallinen puhe. Tartuntariski voi tällaisissa tilanteissa olla suuri, vaikka etäisyys virusta kantavaan ihmiseen olisi useita metrejä. Ravitsemisliikkeiden aukiolo- ja anniskeluaikaa koskevien rajoitusten tarkoituksena on rajoittaa asiakkaiden altistumisaikaa ja -tapoja sekä sisä- että ulkotiloissa silloin, kun ravitsemisliikkeissä tyypillisesti ilta- ja yöaikaan nautitaan yhdessä alkoholijuomia tai jolloin ravitsemisliikkeen asiakkaat muutoin voisivat olla päihtyneitä. Ravitsemisliikkeen aukioloajan sääntelyllä on yhteys anniskeluaikaan siten, että asiakkailla olisi tunti aikaa poistua ravitsemisliikkeestä anniskelun päätyttyä eikä ravitsemisliikkeisiin voisi palata viettämään aikaa tämän jälkeen.
Ravintolan asiakasmäärän rajoittamisen tarkoituksena on varmistaa, että tartuntataudin leviämistä voidaan estää varmistamalla riittävä väljyys ja rajoittamalla samanaikaisesti ravitsemisliikkeessä olevien asiakkaiden ja sosiaalisten kontaktien määrää kyseisissä tiloissa. Laajat altistumistilanteet vaikeuttavat altistuneiden jäljittämistä ja karanteeniin asettamista, mikä voi muodostaa huomattavan riskin epidemian kiihtymiselle. Ravintoloiden ulkotilojen käyttö vähenee lisäksi nyt merkittävästi samalla, kun epidemia kiihtyy.
Ehdotukseen sisältyisi nykyiseen tapaan menettely, jossa valtioneuvoston tulisi huolehtia siitä, että edellä mainittuja rajoituksia käytetään vain siltä osin ja niillä alueilla, kun se on välttämätöntä kulloisessakin epidemiatilanteessa.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
Taloudelliset vaikutukset
Nyt kysymyksessä olevien ravitsemistoimintaan kohdistuvien rajoitusten vaikutuksia on kuvattu hallituksen esityksessä HE 72/2020vp. Säännösten soveltamisesta on nyt noin neljän kuukauden kokemus.
Rajoitukset vaikuttivat vielä kesäkuussa hyvin negatiivisesti ravitsemisliikkeiden toimintaedellytyksiin. Vielä kesäkuun alussa 2020 ravitsemisliikkeiden myynti kotimaisille asiakkaille oli luottokorttidatan mukaan 20-40 % alempi kuin vuonna 2019. Rajoitusten lieventämisen jälkeen myynti oli kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa enää noin 5 % edellisvuotta pienempää. Heinäkuussa rajoitusten poistamisen jälkeen myynti nousi väliaikaisesti hieman yli edellisvuoden tason, mutta sittemmin laski jälleen elokuun lopussa edellisvuoden tason alle. (Suomi, Robert & muut (2020): Koronamittari: Korttimaksujen kasvu pysähtynyt. Nordea 16.9.2020).
Merkittävimmistä rajoituksista on kesän aikana luovuttu ja jäljellä olevat rajoitukset ovat olleet pääosin melko yleisluontoisia. Edellä mainituista tiedoista voidaan varauksin päätellä, etteivät yleiset ravitsemistoimintaa koskevat hygienia- ja asiakkaiden ohjeistusvaatimukset rajoita elinkeinotoimintaa ainakaan merkittävästi.
Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan säännöksissä on otettu huomioon toimialan erityispiirteet ja käytännön toiminta. Ravintoloissa on sopeuduttu hyvin lainsäädäntöön ja vastuullisesti toimivat ravintolat ovat soveltaneet lainsäädäntöön liittyvää omavalvontaa.
Ehdotus vaikuttaisi ravitsemisliikkeisiin eri tavoin siitä riippuen, onko kyseessä ruokaravintola, kahvila, baari, yökerho tai pääasiassa take away -ruokaa tarjoava ruokakioski.
Kahviloille ehdotus mahdollistaisi edelleen käytännössä normaalin aukiolon, mutta suurin mahdollinen asiakasmäärä voisi olla rajoitettu. Ruokaravintolat voisivat harjoittaa lounastoimintaa ja normaalia tarjoilua asiakkaille myös illan aikana, mutta suurin mahdollinen asiakasmäärä voisi olla rajoitettu. Suurimmat taloudelliset vaikutukset esityksellä olisi seurusteluravintoloiden, pubien, baarien ja yökerhojen toimintaan. Jos anniskelu- ja aukioloaikaa rajoitettaisiin merkittävästi, sellaisten ravitsemisliikkeiden, joiden liiketoiminta ajoittuu yksinomaan yöhön, toiminta olisi lähes kokonaan estetty.
Alennetun arvonlisäverokannan mukainen ruuan myynti kattaa verotietojen mukaan noin 73 prosenttia koko ravitsemisalan liikevaihdosta. Lopuista 27 prosentista suurin osa on ollut alkoholijuomien myyntiä. Tämä on tyypillisesti sellaista myyntiä, joka tapahtuu ilta-aikaan ja yöllä.
Lakisääteisten ravitsemistoiminnan rajoitusten aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arviointia vaikeuttaa erityisesti se, että koronavirusepidemia on vaikuttanut kaikkeen talouselämään ja kuluttajien käyttäytymiseen. Alan toimintaedellytyksiin vaikuttavat myös monet muut säännös- ja suositusperusteiset rajoitukset ja niiden muutokset. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimipaikkojen liikevaihto oli vuonna 2019 arvion mukaan noin 8,3 mrd. euroa. Vuonna 2020 liikevaihto jää noin 5,8 mrd. euroon (-30 %). Liikevaihto palautuisi lähelle vuoden 2019 tasoa aikaisintaan vuonna 2022.
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Ravitsemistoiminnan rajoitusten ja velvollisuuksien valvonta on kuulunut noin neljän kuukauden ajan aluehallintoviranomaisten tehtäviin. Aluehallintovirastot hoitavat lukuisia valtion aluehallinnon tehtäviä. Tartuntatautilain 12 §:n 1 momentin mukaan tartuntatautien torjuntatyön lainmukaisuuden valvonta ja siihen liittyvä ohjaus kuuluu aluehallintovirastolle toimialueellaan. Aluehallintoviraston tehtäviin kuuluu myös lain 58 §:ssä tarkoitettujen rajoituspäätösten tekeminen silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Aluehallintovirastot valvovat lisäksi alkoholilain 60 §:n 1 momentin mukaan alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua sekä markkinointia alueellaan.
Aluehallintovirastot ovat valvoneet velvollisuuksien ja rajoitusten noudattamista pääosin rinnan alkoholilain valvonnan yhteydessä. Vaikka käytössä ei ole ollut lisäresursseja, valvontaa on toteutettu erinomaisesti ennen kaikkea neuvoin ja ohjein. Suurin osa ravitsemisliikkeistä on huolehtinut tartuntataudin leviämistä estävistä toimista senkin vuoksi, että asiakkaat edellyttävät oman turvallisuutensa varmistamista. Valvonnassa havaitut epäkohdat ovat liittyneet esimerkiksi suunnitelmien puutteellisuuteen tai puuttumiseen ja jonkin verran myös riittämättömään etäisyyksien ylläpitoon asiakkaiden välillä. Aluehallintovirastot kykenevät näin ollen toistaiseksi ja väliaikaisesti suoriutumaan näistä lisätehtävistä.
Vaikutukset kansalaisiin
Viruksen leviämistavan huomioon ottaen keskeistä on edelleen vähentää ihmisten fyysistä läheisyyttä toisiinsa. Vaikka yksittäisen rajoituksen käyttöön ottamisen tai muuttamisen vaikutusta epidemian kulkuun ja tartuttavuusluvun muutokseen on erittäin vaikeaa määrittää ennalta, rajoitusten terveysvaikutusten arvioidaan olevan positiivisia.