7.1
Terveydenhuoltolaki
45 §.Erikoissairaanhoidon työnjako ja eräiden tehtävien keskittäminen.
Pykälän 1 momentissa säädetään siitä, että osa tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista kootaan suurempiin yksiköihin eli käytännössä tiettyihin sairaaloihin ja että valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito kootaan vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Lisäksi momentissa on valtuutussäännös, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, mitkä valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelua ja yhteen sovittamista koskevat tehtävät säädetään yhden tai useamman valtakunnallisen toimijan hoidettaviksi. Tämän virkkeen sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että ”valtakunnallisen toimijan” sijasta säädettäisiin, että eräät tehtävät voidaan säätää yhden hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän taikka useamman hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän hoidettaviksi. Terveydenhuoltolain soveltamisala kattaa hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän järjestämisvastuulla olevan erikoissairaanhoidon järjestämisen, joten muutos selkeyttäisi säännöksen tarkoitusta.
Pykälän 2 momentissa säädetään alueellisesta työnjaosta. Momentissa on säännös, jonka mukaan sairaaloiden tarkoituksenmukaista työnjakoa varten erikoissairaanhoitoa kootaan terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköihin. Tässä esityksessä ehdotetaan luovuttavan käsitteestä ”laaja ympärivuorokautinen (yhteis)päivystys” jäljempänä 50 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa selostettavasta syystä. Täten tässä 45 §:n 2 momentissa viitattaisiin jatkossa ”50 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin päivystysyksiköihin”. Momenttia ei ehdoteta muutettavaksi muuten kuin tämän sanamuodon osalta. Sääntelyn lähtökohta siis on, että lähtökohtaisesti yliopistollisiin sairaaloihin ja 50 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin päivystysyksiköihin kootaan erikoissairaanhoitoa, jolloin niissä voi olla laajemmin palveluita tarjolla kuin 50 §:n 4 momentin tai ehdotetun 50 §:n 5 momentin mukaisissa yksiköissä taikka muissa sairaaloissa. Säännös ei kuitenkaan estä alueiden ja sairaaloiden välistä tarkoituksenmukaista työnjakoa esimerkiksi siten, että jotain tiettyä toimenpidettä järjestetäänkin muussa sairaalassa, mutta ei jossain tai joissain 50 §:n 3 momentin mukaisessa yksikössä. Pykälän 7 momentissa olevan asetuksenantovaltuuden nojalla valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin valtakunnallisesta ja alueellisesta hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän ja niiden sairaaloiden työnjaosta, keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidosta.
Pykälän voimassa olevan 3 momentin mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Jäljempänä uudessa 4 ja 5 momentissa ehdotetaan muutosta leikkaustoiminnan edellytyksiä koskevaan sääntelyyn, eli jatkossa tiettyjä leikkauksia ja toimenpiteitä voisi tehdä muissakin sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Tässä 3 momentissa ehdotetaan muutettavan sääntelyä siten, ettei jatkossa säädettäisi, että tällainen leikkaustoiminta tulee ”kokonaisuudessaan” koota tiettyihin sairaaloihin. Tässä esityksessä ehdotetaan luovuttavan käsitteestä ” ympärivuorokautinen yhteispäivystys” jäljempänä 50 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa selostettavasta syystä. Täten momentissa jatkossa säädettäisiin, että leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee keskittää 50 §:n 3–5 momentissa tarkoitettuihin sairaaloihin, joissa on monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys.
Momentissa tarkoitetulla leikkaustoiminnalla tarkoitettaisiin leikkauksia ja toimenpiteitä, joiden laadukas ja potilasturvallinen toteuttaminen edellyttävät leikkaussaliolosuhteita ja toiminnan toteuttamiseksi perehtyneen anestesia- ja leikkaustoiminnan tiimit ja osaamisen. Leikkaus- ja anestesiatyyppi ja leikkauksen kohde niissä ovat sellaisia, että potilasturvallisuus edellyttää jälkiseurantaa sairaalassa muun muassa anestesian ja puudutuksen haihtumiseksi, potilaan toipumiseksi ja jatkohoidon suunnittelemiseksi tai välittömien leikkauskomplikaatioiden havaitsemiseksi taikka toimenpiteen luonteen vuoksi sen suorittavassa sairaalassa edellytetään ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta leikkauskomplikaatioiden, esimerkiksi laajan verenvuodon, hallitsemiseksi, vaikka potilas kotiutuisi. Toimenpide voi edellyttää erityisiä tiloja tai laitteita.
Pykälän 4 momentissa ehdotetaan uutena sääntelynä säädettävän siis poikkeus 3 momentin leikkauksien keskittämistä koskevaan pääsääntöön. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa ei jatkossa voisi ylläpitää monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä, joten niissä ei lähtökohtaisesti voisi jatkossa 45 §:n 3 momentin säännöksen takia myöskään tehdä mainitussa momentissa tarkoitettua leikkaustoimintaa. Pykälän 4 momentissa kuitenkin säädettäisiin, että sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, osaa leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa edellyttävästä valikoidusta päiväkirurgiasta ja lyhytjälkihoitoisesta eri erikoisalojen leikkaustoiminnasta voidaan suorittaa myös hyvinvointialueiden Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa. Esityksessä ehdotetaan jätettävän HUS-yhtymälle melko paljon päätösvaltaa siitä, millaisia palveluita ja päivystyksiä se sairaaloissaan ylläpitää. Valikoitua päiväkirurgiaa ja lyhytjälkihoitoista eri erikoisalojen leikkaustoimintaa voitaisiin suorittaa myös sellaisissa HUS-yhtymän sairaaloissa, joissa ei ole monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä.
Päiväkirurgialla ja lyhytjälkihoitoisella leikkaustoiminnalla tarkoitetaan momentissa sellaista leikkaustoimintaa, joka edellyttää leikkaussali- tai toimenpidehuoneen erityisolosuhteita ja toiminnan toteuttamiseksi perehtyneet anestesian ja leikkaustoiminnan tiimit ja osaamisen. Leikkaustyyppi ja leikkauksen kohde ovat kuitenkin sellaiset, että potilasturvallinen toimenpiteen toteuttaminen ei edellytä kuin joidenkin tuntien jälkiseurantaa sairaalassa muun muassa anestesian ja puudutuksen haihtumiseksi sekä välittömien leikkauskomplikaatioiden havaitsemiseksi. Toimenpide ei siis edellytä ympärivuorokautista seurantaa, tarkkailua ja toipumista vuodeosastolla eikä myöskään toimenpiteen suorittaneen sairaalan ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta leikkauskomplikaatioiden, esimerkiksi laajan verenvuodon, hallitsemiseksi. Myöskään toimenpiteiden suorittaminen ei edellytä kalliita erityislaiteinvestointeja. Pykälän 4 momentin mukaisista leikkauksista ja toimenpiteistä säädettäisiin asetuksessa, jotta on selvää, mitä toimenpiteitä tarkoitetaan. Tällaisia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi tietyt yleiskirurgian volyymitoimenpiteet, tietyt urologiset toimenpiteet, tietyt murtumat, joiden leikkausta voi odottaa kotona, ja kaihikirurgia. Ratkaisevaa ei ole yksinomaan anestesian muoto tai se, että osalla valikoituja potilaista tiettyjä leikkauksia voidaan potilasturvallisesti tehdä päiväkirurgisesti. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksella keskitettyä kirurgiaa, muun muassa selkäkirurgiaa ja syöpäkirurgiaa, ei voisi toteuttaa näissä sairaaloissa.
Hyvinvointialueiden Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa ja niissä HUS-yhtymän sairaaloissa, joissa ei ole monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä, ei myöskään saisi toteuttaa tekonivelkirurgiaa. Tästä pääsäännöstä poiketen lain siirtymäsäännösten nojalla päiväkirurgiana toteutettavia polven ja lonkan primaareja tekonivelleikkauksia saisi väliaikaisena toimintana suorittaa näissä sairaaloissa, jos 52 §:ssa säädetty hoitoon pääsyn enimmäisaika on hyvinvointialueella tai HUS-yhtymän alueella vaarassa jäädä toteutumatta eikä hyvinvointialue tai HUS-yhtymä pysty hankkimaan riittävästi näitä leikkauksia muilta hyvinvointialueilta. Terveydenhuoltolain 52 §:ssä tarkoitettu hoitoon pääsyn enimmäisaika eli niin sanottu hoitotakuu on erikoissairaanhoidossa kuusi kuukautta. Hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän velvoitteena olisi ensin kartoittaa erityisesti oman yhteistyöalueensa muiden hyvinvointialueiden ja muiden lähialueen hyvinvointialueiden mahdollisuudet suorittaa näitä leikkauksia ennen kuin se käynnistää väliaikaisen leikkaustoiminnan sairaalassa. Tällaista kartoitusta tulisi myös jatkuvasti tehdä leikkaustoiminnan jatkoa arvioidessa.
Ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan leikkauksia saisi suorittaa ”väliaikaisesti”. Tällä tarkoitetaan sitä, että kyseisissä sairaaloissa ei saisi järjestää säännöllisenä ja jatkuvana toimintana edellä tarkoitettua tekonivelkirurgiaa, vaan sairaaloissa voitaisiin hoitojonojen kertyessä ja niitä purkaessa vain väliaikaisesti ylläpitää leikkaustoimintaa, kunnes hoitotakuu taas toteutuu. Siirtymäsääntely olisi voimassa 30.6.2028 saakka. Tähänkin asti mahdollisuus olisi siis vain väliaikainen, eikä säännöksen tarkoitus ole mahdollistaa päiväkirurgisten polven ja lonkan primaarien tekonivelleikkausten suorittamista jatkuvana ja säännönmukaisena toimintana 30.6.2028 saakka, eikä siten siis myöskään sitoa tekonivelkirurgian erityisosaajaresurssia näihin sairaaloihin. THL:n tilastojen mukaan tiedetään, että tekonivelleikkausta yli kuusi kuukautta odottaneita on merkittävä määrä. Siirtymäsäännöksen nojalla voitaisiin hyödyntää erityisesti Oulaisten, Savonlinnan ja Kemin sairaaloissa olevaa osaamista ennen kuin lakimuutosten toimeenpanon myötä leikkaukset näissä sairaaloissa lakkaisivat kokonaan. Kyseisissä sairaaloissa leikataan tällä hetkellä tekoniveliä. Lainsäädäntö mahdollistaa myös sen, että hyvinvointialue hyödyntää siirtymäaikana momentissa tarkoitettujen sairaaloiden sairaalan leikkaussalikapasiteettia esimerkiksi siten, että hoitojonojen purkamiseksi sairaalaan saapuu väliaikaisesti leikkaustiimi hyvinvointialueen yliopistollisesta sairaalasta tai keskussairaalasta, tai väliaikaisesti hankitaan leikkaavaa henkilöstöä vuokratyövoimana.
Jos säännöksen nojalla ylläpidetään päiväkirurgisten polven ja lonkan primaarien tekonivelten leikkaustoimintaa sairaalassa, toiminnan ensisijainen tarkoitus on oltava oman hyvinvointialueen hoitojonojen purkaminen väliaikaisella leikkaustoiminnalla. Jos edellytykset leikkaustoiminnan väliaikaiselle ylläpidolle muuten täyttyvät, sairaalassa olisi kuitenkin mahdollista leikata myös erityisesti oman yhteistyöalueen muidenkin hyvinvointialueiden potilaita. Terveydenhuoltolain 47 §:n 3 momentin mukaan henkilö voi valita hoidon antavan hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon toimintayksikön riippumatta siitä, minkä hyvinvointialueen alueella toimintayksikkö sijaitsee. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Periaatteessa leikkaustoimintaa ylläpidettäessä yksikössä olisi mahdollista leikata myös potilas, joka valitsee kyseisen yksikön valinnanvapaussääntelyn nojalla. Potilaalla ei kuitenkaan olisi oikeutta valita kyseistä sairaalaa, jos leikkaustoimintaa ei siellä juuri tuolloin suoriteta. Lainsäädännön vastaista joka tapauksessa olisi suunnitella leikkaustoimintaa lähtökohdasta, jossa yhteistyöalueella tai hyvinvointialueella tällaiseen sairaalaan ohjataan potilaita tarkoituksella, jotta leikkaustoiminta voi jatkua kyseisessä sairaalassa, tai esimerkiksi markkinoitaisiin sairaalaa valinnanvapausasiakkaille, jotta leikkausvolyymit pysyvät suurina.
HUS-yhtymällä olisi velvoite 50 §:n 3 momentin nojalla ylläpitää yliopistollista sairaalaa Helsingissä. Lisäksi 50 §:n 5 momentin mukaan HUS-yhtymä saisi ylläpitää monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä sairaaloissaan myös muilla HUS-yhtymän alueella sijaitsevilla paikkakunnilla. Näissä sairaaloissa saisi suorittaa leikkaustoimintaa 45 §:n 3 momentin säännöksen nojalla. Tämän lisäksi siis HUS-yhtymä voisi suorittaa 4 momentissa tarkoitettua leikkaustoimintaa myös muissa sairaaloissaan, vaikka niissä ei ole monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä. Momentissa mainittaisiin myös HUS-yhtymä, koska HUS-yhtymän sairaalatoiminta on jakaantunut kymmeniin eri kiinteistöihin, jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. HUS-yhtymän alueen väestöpohja on lähes 1,7 miljoonaa. Momentin perusteella HUS-yhtymälle jätetään toimivalta päättää kulloisenkin sairaalansa tarkemmasta roolista ja niiden työnjaosta toimintaympäristön muuttuessa, kunhan muutoin lainsäädännössä sairaalan toiminnalle säädetyt edellytykset toteutuvat.
Pykälän 4 momentissa tarkoitettua leikkaustoimintaa saisi suorittaa vain 4 momentissa nimetyissä hyvinvointialueiden sairaaloissa, sekä luonnollisesti myös 50 §:n 3–5 momentissa tarkoitetuissa sairaaloissa, joissa on monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys. Tällaista leikkaustoimintaa ei siis saisi aloittaa uudessa sairaalassa tai käynnistää uudelleen muussa sairaalassa, josta se on jo aiemmin lakannut voimassa olevan 45 §:n 3 momentin sääntelyn vuoksi.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin lisäedellytyksiä momentissa tarkoitetun leikkaustoiminnan suorittamiselle nimetyissä sairaaloissa. Edellytyksenä olisi, että hyvinvointialue ja HUS-yhtymä varmistaa osaamisen, laadun ja potilasturvallisuuden toteutumisen, ja asiasta on oltava sovittu järjestämislain 36 §:ssä tarkoitetussa yhteistyösopimuksessa. Leikkaustoiminnan ylläpitäminen näissä sairaaloissa ei myöskään saisi vaarantaa henkilöstön riittävyyttä yliopistollisissa sairaaloissa tai keskussairaaloissa taikka hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän taloudellista kantokykyä tai muuten järjestämisvastuun toteutumista. Kun hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä yhdessä yhteistyösopimusta tehdessään suunnittelevat leikkaustoiminnan järjestämistä, on siis arvioitava mitä vaikutuksia leikkaustoiminnan ylläpidolla on toiminnan laatuun sekä henkilöstön riittävyyteen. Henkilöstön riittävyyttä tulee arvioida laajemminkin kuin vain yhden hyvinvointialueen toimintayksiköissä eli on otettava huomioon myös muiden yhteistyöalueen hyvinvointialueiden keskussairaaloiden ja yliopistollisen sairaalan tilanne. Sääntely yhteistyösopimuksessa sopimisesta täydentää järjestämislain 36 §:n 3 momentin sääntelyä, sillä sen mukaan yhteistyösopimuksessa on sovittava hyvinvointialueiden työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta sellaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, jotka harvoin tarvittavina tai erityisen vaativina edellyttävät toistettavuutta tai laaja-alaista erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi tai merkittäviä investointeja laitteistoihin, välineisin tai toimitiloihin sekä erikoissairaanhoidon henkilöstön ja osaamisen varmistamisessa erikoisaloittain palvelujen tarkoituksenmukaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin, että lisäksi sellaisia anestesiologista osaamista edellyttäviä nukutusta tai puudutusta vaativia kevyitä toimenpiteitä, jotka voidaan potilasturvallisesti toteuttaa muussakin toimitilassa kuin leikkaussalissa ja jotka edellyttävät vain lyhytaikaista potilaan jälkiseurantaa, voidaan lisäksi tehdä muussakin terveydenhuollon toimintayksikössä. Tällaisia toimenpiteitä voisivat olla muun muassa suunniteltu sydämen rytminsiirto, psykiatrinen sähköhoito ja anestesiassa tehtävä hammashoito. Edellytyksenä on, että hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä varmistaa osaamisen, laadun ja potilasturvallisuuden toteutumisen. Osaa tällaisista toimenpiteistä voisi siis suorittaa myös perusterveydenhuollon yksiköissä. Uudenmaan osalta tämä merkitsee, että osaa näistä toimenpiteistä voisivat siis suorittaa myös Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki toimintayksiköissään.
Pykälän 3–5 momentissa tarkoitetut leikkaustoimenpiteet eivät sisällä paikallis- tai johtopuudutuksessa tehtäviä toimenpiteitä, joissa ei tarvita mukana anestesiologia. Näitäkin toimenpiteitä voisi tehdä muissakin toimintayksiköissä. Asiasta ei erikseen säädettäisi 45 §:ssä. Järjestämisvastuuta, potilasturvallisuutta ja laatua koskeva sääntely edellyttää, että hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän on varmistettava laatu ja potilasturvallisuus näissäkin toimenpiteissä. Näiden toimenpiteiden yhteydessä voidaan tarvittaessa käyttää myös lievää sedaatiota rentouttavilla lääkkeillä ja kivun lievitystä toimenpidettä suorittavan lääkärin tai hammaslääkärin valvonnassa.
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin edellytyksistä, joiden täyttyessä niin sanottua raskasta leikkaustoimintaa saa hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta. Voimassa olevan 45 §:n 3 momentin säännöksen, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa edellyttävän leikkaustoiminnan suorittamista sairaaloissa, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, on käytännössä tulkittu estävän hyvinvointialueita ostamasta tällaisia leikkauksia yksityisiltä palveluntuottajilta, koska niillä ei ole ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä (ks. jakso 2.2.7).
On myös tunnistettu, että hyvinvointialueiden omistamien Tekonivelsairaala Coxa Oy:n ja Tays Sydänkeskus Oy:n (Sydänsairaala) asemaa lainsäädännössä on perusteltua selkeyttää. Niissä toteutetaan 3 momentissa tarkoitettua leikkaustoimintaa. Näitä sairaaloita käsitellään järjestämislaissa yksityisinä palveluntuottajina (ks. jakso 2.1.2. ja 2.2.7). Coxan omistavat Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueet ja Sydänsairaalan Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen hyvinvointialueet eli sairaalat ovat omistussuhteiltaan kiinteässä yhteydessä hyvinvointialueisiin. Sydänsairaala ja Coxa sijaitsevat Tampereella käytännössä yliopistollisen sairaalan kampusalueella. Sydänsairaala lisäksi toimii Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa ja Keski-Suomen Sairaala Novassa Jyväskylässä. Sydänsairaalalla on lisäksi toimintaa eräillä muilla paikkakunnilla, joissa ei kuitenkaan tehdä 3 momentin mukaista leikkaustoimintaa.
Momentissa ehdotetaan säädettävän, että 45 §:n 3 momentin mukaista niin sanottua raskasta kirurgiaa saa hyvinvointialue ja HUS-yhtymä hankkia vain sellaiselta yksityiseltä palveluntuottajalta, jonka sairaala on julkisen 50 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitettua yliopistollisen sairaalan tai keskussairaalan välittömässä läheisyydessä ja jolla on kyseiseen sairaalaan erottamaton toiminnallinen yhteys. Sääntely ei luonnollisesti rajaudu koskemaan vain edellä nimeltä mainittuja yrityksiä, vaan muukin yksityinen palveluntuottaja voi käynnistää momentin edellytykset täyttävän toiminnan.
Erottamattomalla toiminnallisella yhteydellä tarkoitetaan sitä, että yksityinen sairaala toimii esimerkiksi palveluketjujen, potilaiden ohjaamisen, lääketieteellisten tukipalveluiden taikka päivystysjärjestelyjen näkökulmasta kiinteänä toiminnallisena osana yliopistollista tai keskussairaalaa. Edellytys välittömästä läheisyydestä tarkoittaa käytännössä varsinaisen yliopistollisen sairaalan tai keskussairaalan kanssa samassa rakennuksessa, sairaalan yhteydessä tai vieressä taikka samalla kampusalueella toimimista. Koska momentissa keskussairaalalla tarkoitettaisiin 50 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitettua keskussairaalaa, ei tässä momentissa siis tarkoitettaisi nykyisin keskussairaaloina kutsuttavia Länsi-Pohjan tai Savonlinnan sairaaloita riippumatta siitä, millä nimellä niitä kutsutaan.
Pääministeri Sipilän hallitus ehdotti 45 §:n 3 momentin sääntelyn muuttamista vuonna 2018 siten, että palveluntuottajalta olisi voitu ostaa tällaista leikkaustoimintaa, jos on sovittu mahdollisuudesta siirtää potilas nopeasti jatkohoitoon sairaalaan, jossa on ympärivuorokautinen valmius päivystysleikkausten tekemiseen, teho-osasto ja riittävän laajasti erikoisalojen ympärivuorokautista päivystystä. Tämä olisi tarkoittanut sitä, että potilas pystytään siirtämään ensihoitopalvelun yksiköllä jatkohoitoon 30 minuutissa (HE 312/2018 vp, s. 10). Esitys sittemmin raukesi eduskunnassa. Tässä esityksessä ei siis ehdoteta, että riittävää olisi tällainen 30 minuutin siirtoaika, vaan siis edellytetään vähintään samalla kampusalueella toimimista.
Sääntely myös tarkoittaa, ettei 45 §:n 3 momentin mukaista leikkaustoimintaa voisi jatkaa julkisena toimintana tai hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän hankkimana yksityisenä palveluntuotantona sellaisella paikkakunnalla olevassa sairaalassa, jossa ei tämän esityksen mukaan jatkossa enää voisi ylläpitää monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä, vaikka sairaala esimerkiksi muutettaisiin toimimaan hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan yhteisyrityksenä.
Pykälän 7 momentissa säädettäisiin hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän mahdollisuudesta hankkia edellä 4 ja 5 momentissa tarkoitettuja leikkauksia ja toimenpiteitä yksityiseltä palveluntuottajalta. Näitä leikkauksia ja toimenpiteitä saisi hankkia muultakin kuin 6 momentilta tarkoitetulta yksityiseltä palveluntuottajalta. Palveluita hankittaessa on noudatettava hyvinvointialuelain ja järjestämislain palveluiden hankintaa koskevaa sääntelyä, sote-valvontalain palveluntuottajaa ja omavalvontaa koskevaa sääntelyä, sekä muita palveluntuotannolle näissä tai muissa säädöksissä asetettuja vaatimuksia.
Momentissa säädettäisiin lisäksi mahdollisuudesta hankkia päiväkirurgiana toteutettavia polven ja lonkan primaareja tekonivelleikkauksia. Primaarilla eli ensileikkauksella tarkoitetaan sellaisia leikkauksia, joiden tarkoituksena on ensimmäistä kertaa asettaa potilaalle tekonivel kyseisen oman nivelen tilalle. Hankintamahdollisuus tämän momentin nojalla ei siis koskisi uusintaleikkauksia, joissa jo olemassa olevan tekonivelen tilalle on tarkoitus asettaa uusi tekonivel tai muutoin merkittävästi korjata tekoniveltä. Hyvinvointialue ja HUS-yhtymä saisi hankkia vain sellaisia polven ja lonkan tekonivelleikkauksia, jotka potilaskohtaisesti soveltuvat ja suunnitellaan tehtäväksi päiväkirurgisena toimenpiteenä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän on tehtävä arvio siitä, soveltuuko tietylle potilaalle päiväkirurgiana toteutettava tekonivelleikkaus. Tarkemman hoitosuunnitelman ja muutoin leikkaukseen liittyvät hoitoratkaisut voi tehdä myös yksityinen palveluntuottaja. Järjestämislain 12 §:n 4 momentin mukaan hyvinvointialueen on vastattava palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnista hankkiessaan palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Hyvinvointialue voi arvioituaan asiakkaan hoidon tarpeen terveydenhuoltolain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja otettuaan asiakkaan sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön sairaanhoitoa varten sekä laadittuaan alustavan hoitosuunnitelman kullekin lääketieteen tai hammaslääketieteen erikoisalalle antaa yksityisen palveluntuottajan tehtäväksi kyseisellä erikoisalalla asiakkaan tarkemman hoidon tarpeen arvioinnin, hoitoratkaisujen tekemisen ja tarkemman hoitosuunnitelman laatimisen.
Tällä hetkellä valtaosa polven ja lonkan tekonivelleikkauksista leikkauksista tehdään siten, että potilas jää jatkohoitoon vuodeosastolle, eivätkä ne siten ole päiväkirurgiaksi luettavia toimenpiteitä. Kokemus päiväkirurgisten leikkausten potilasturvallisesta toteuttamisesta on lisääntymässä ja samoin tieto siitä, millaisille potilaista tekonivelkirurgia soveltuu päiväkirurgisena. On mahdollista, että päiväkirurgisten tekonivelleikkausten osuus tulevaisuudessa kasvaa.
Edellytyksenä päiväkirurgisten polven ja lonkan primaarien tekonivelleikkausten hankinnalle myös olisi, että erikoissairaanhoidon kuuden kuukauden hoitotakuu on hyvinvointialueella tai HUS-yhtymän alueella vaarassa jäädä toteutumatta. Tarkoituksena on, että näitä leikkauksia voisi hankkia vain silloin, kun potilaita odottaa hoitoa ja hoitotakuun ei toteudu tai sen toteutumatta jääminen uhkaa, ja leikkauksia hankkimalla pystytään purkamaan hoitojonoja ja varmistamaan potilaiden hoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa. Edellä todettu ei kuitenkaan estäisi sitä, etteikö hyvinvointialue ja HUS-yhtymä voisi solmia pidempiaikaisenkin puitehankintasopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa siitä, että hyvinvointialueen oman kapasiteetin ongelmatilanteissa hyvinvointialue tai HUS-yhtymä ostaa yksityisen palveluntuottajan palveluita.
Säännös jossain määrin poikkeaisi hyvinvointialuelain 9 §:n 1 momentin tuottamista koskevasta sääntelystä. Mainitun säännöksen mukaan, jollei lailla toisin säädetä, hyvinvointialue voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta. Palvelusetelin käytöstä säädetään erikseen. Nyt ehdotetussa säännöksessä asetettaisiin ostopalveluiden hankinnan tai palvelusetelin antamiselle siis lisäedellytyksenä se, että hoitotakuu uhkaa jäätä toteutumatta. Säännös on tavoitteiltaan samansuuntainen terveydenhuoltolain 54 §:n 1 momentin kanssa, jonka mukaan jos hyvinvointialue ei voi itse tuottaa tutkimuksia, hoitoa tai kuntoutusta säädetyissä enimmäisajoissa, sen on järjestettävä ne hyvinvointialuelain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tuottamalla ne yhteistoiminnassa toisen hyvinvointialueen kanssa tai hankkimalla ne sopimukseen perustuen muilta palvelun tuottajilta. Myös palvelusetelin antaminen on mahdollista. Terveydenhuoltolain 54 §:n 2 momentissa myös säädetään, että erikoissairaanhoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä on arvioitava, pystyykö hyvinvointialue tuottamaan tutkimukset, hoidon ja kuntoutuksen laissa säädetyissä tarkoitetuissa enimmäisajoissa.
Pykälän 8 momentissa säädettäisiin tarkempia edellytyksiä leikkausten ja muiden toimenpiteiden hankinnalle. Hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän tulee varmistaa yhdessä palveluntuottajan kanssa toiminnan osaamisen, laadun ja potilasturvallisuuden sekä käytännöt potilaan siirtämiseksi yliopistolliseen sairaalaan tai keskussairaalaan, jos leikkaus tai muu toimenpide vaatiikin jatkohoitoa sairaalassa. Itse leikkaus on vain osa hoitoprosessia. Hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän on yhdessä palveluntuottajan kanssa suunniteltava ja sovittava koko hoitoprosessin toteuttaminen, potilaan jälkiseuranta ja mahdollinen kuntoutus samoin kuin toimenpiteet, mikäli tilanne komplisoituu. Sääntelyehdotus olisi täydentävää sääntelyä suhteessa hyvinvointialuelain ja järjestämislain tuottamista koskevaan sääntelyyn. Hyvinvointialuelain 10 §:n mukaan hyvinvointialueen tulee varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla muulla palveluntuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Lisäksi esimerkiksi järjestämislain 18 §:ssä säädetään, että yksityisen palveluntuottajan ja tämän alihankkijan tuottaessa palveluita hyvinvointialueelle noudatettava julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevia lakisääteisiä sisältö- ja laatuvaatimuksia sekä noudatettava hyvinvointialueen määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja ja toimittava integraation toteutumisen edellyttämässä yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden palveluntuottajien kanssa.
Momentin mukaan hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän olisi sovittava yhteistyösopimuksessa periaatteista, joiden mukaisesti hyvinvointialue tai HUS-yhtymä voisi hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta leikkaustoimintaa. Tällä säännöksellä pyritään varmistamaan, että yhteistyöalueen leikkaustoimintaan käytettävissä oleva julkinen ja yksityinen kapasiteetti tulevat hyödynnettyä tarkoituksenmukaisesti. Velvoite sopia yhteistyösopimuksessa ei koskisi 5 momentissa tarkoitettuja anestesiologista osaamista edellyttäviä nukutusta tai puudutusta vaativia kevyitä toimenpiteitä, jotka voidaan potilasturvallisesti toteuttaa muussakin toimitilassa kuin leikkaussalissa ja jotka edellyttävät vain lyhytaikaista potilaan jälkiseurantaa. Tällaista velvoitetta ei katsota olevan tarpeen asettaa, koska nämä toimenpiteet eivät edellytä erityisiä tiloja tai laitteita tai sellaista erityisosaavaa tai varalla olevaa henkilöstöä, minkä perusteella olisi tarpeen varmistaa julkisen terveydenhuollon kapasiteetin käyttöasteen tehokas ja kustannusvaikuttava hyödyntäminen alueiden välillä.
Koska 4 ja 5 momentissa tarkoitetuissa leikkauksissa ja toimenpiteissä ei edellytetä monierikoisalaisen ympärivuorokautisen päivystyksen ylläpitoa, kun hyvinvointialue tuottaa palvelun itse, ei myöskään yksityisen palveluntuottajan lakisääteisesti edellytettäisi ylläpitävän tällaista päivystystä 4 ja 5 momentin mukaisia palveluja hyvinvointialueelle tuottaessaan. Tällaista päivystystä ei edellytetä myöskään päiväkirurgisten polven ja lonkan primaarien tekonivelleikkausten osalta.
Esityksen yksityisen palveluiden hankinnan mahdollisuutta koskevat säännökset koskisivat myös mahdollisuutta antaa palveluseteli.
Pykälän 9 momentiksi siirtyisi voimassa oleva pykälän 4 momentti. Momentin viimeinen virke, jossa on informatiivinen viittaus järjestämislain 36 §:ään, ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Momenttiin ei ehdoteta muita muutoksia.
Pykälän 10 momentiksi siirtyisi voimassa oleva pykälän 5 momentti, jossa säädetään asetuksenantovaltuudesta. Asetuksenantovaltuuteen ehdotetaan eräitä muutoksia. Voimassa olevan säännöksen mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään valtakunnallisesta ja alueellisesta sairaaloiden työnjaosta ja keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidosta. Tätä valtuutta ehdotetaan täsmennettävän siten, että asetuksella säädetään valtakunnallisesta ja alueellisesta ”hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän ja niiden sairaaloiden työnjaosta, ja keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidosta”. Voimassa olevassa erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksessa säädetään työnjaosta osin hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän kesken, osin esimerkiksi yliopistosairaaloihin viitaten. Valtuutta ehdotetaan täsmennettäväksi myös siten, että asetuksella voidaan säätää myös tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen määrällisistä ja muista edellytyksistä, joiden tulee täyttyä työnjakoa ja keskittämistä toteutettaessa; voimassa olevassa säännöksessä ei mainita ”työnjakoa”. Muutosehdotuksen on tarkoitus selkeyttää sitä, että asetuksella voidaan säätää laajemminkin hyvinvointialueiden ja sairaaloiden työnjaosta kuin vain keskittämisen kautta.
Momentin asetuksenantovaltuuteen ehdotetaan lisäksi lisättävän valtuutus, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään pykälän 4, 5 ja 7 momentissa tarkoitetuista leikkauksista ja toimenpiteistä. Koska yksittäisen leikkauksen tai toimenpiteen kohdalla voi olla tulkinnanvaraista, onko kyse näissä momenteissa tarkoitetusta leikkauksesta tai toimenpiteestä, säädettäisiin niistä asetuksella. Leikkauksista ja toimenpiteistä asetuksella säätäminen myös mahdollistaa sen, ettei leikkaustoiminta lähde laajenemaan lain tarkoituksen vastaisesti sellaisiin leikkauksiin ja toimenpiteisiin tai sairaaloihin, joita laissa ei tarkoitettu. Valtioneuvoston asetuksella lisäksi voitaisiin säätää 3 ja 6 momentissa tarkoitetuista leikkauksista. Tämä voi olla tarpeen ainakin erotellessa 3 (ja 6) momentissa ja 4 (ja 7) momentissa tarkoitettuja leikkauksia ja toimenpiteitä. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin luettelo 4 ja 5 (ja 7) momentissa tarkoitetuista leikkauksista ja toimenpiteistä. Sen sijaan 3 (ja 6) momentin mukaisista leikkauksista säätäminen tyhjentävästi on puolestaan vaikeaa, koska tähän kategoriaan kuuluu muu määrältään hyvin laaja leikkaustoiminta, ja lääketiede myös kehittyy jatkuvasti. Asetuksenantovaltuus kuitenkin mahdollistaisi tarvittaessa myös 3 (ja 6) momentin mukaisista leikkauksista säätämisen.
50 §.Kiireellinen hoito.
Pykälän 1 momentissa säädetään siitä, että kiireellinen hoito on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Pykälässä myös säädetään, mitä kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan. Sääntelyä ei ehdoteta tältä osin muutettavaksi lukuun ottamatta yhtä teknisluonteista sanamuototarkennusta. Momentissa ehdotetaan kuitenkin selkeytettävän voimassa olevaa, nyt 2 momentissa olevaa, sääntelyä hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän velvoitteesta järjestää kiireellinen hoidon tarpeen arviointi ja kiireellinen hoito.
Voimassa olevan 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan kiireellisen hoidon antamista varten hyvinvointialueen on järjestettävä vastaanottotoiminta siten, että potilas saa arkipäivisin ilmoitettuna aikana välittömästi terveydenhuollon ammattihenkilön arvion ja hoidon kiireellisissä tapauksissa lähellä asuinpaikkaansa, ellei potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun turvaaminen edellytä arvion ja hoidon keskittämistä päivystysyksikköön. Lisäksi 2 momentissa säädetään velvoitteesta järjestää terveydenhuollon ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää. Pykälän 3–5 momentissa säädetään monierikoisalaisen ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisestä.
Voimassa oleva 2 momentin ensimmäisen virkkeen sääntely voi antaa kuvan, että hyvinvointialueen velvoite on järjestää varsinkin kiireellisen hoidon arviointia vain arkipäivisin ilmoitettuna aikana. Kuitenkin 50 §:n sääntelykokonaisuuden tarkoitus on säätää siitä, että hyvinvointialueen on järjestettävä toiminta siten, että potilas voi saada kiireellisen hoidon arvion ja kiireellisen hoidon ympärivuorokautisesti. Pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen sääntely on ajalta, jolloin osa kiireellisestä hoidosta oli säädetty kuntien, ja osa sairaanhoitopiirien tehtäväksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä terveydenhuoltolakiin tehtiin vain välttämättömät muutokset, eikä säännökseen tehty termien muuttamista suurempia muutoksia (kunta ja kuntayhtymä muutettiin hyvinvointialueeksi; laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 581/2022, HE 56/2021 vp). Kun hyvinvointialueet nykyään järjestävät sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon sekä niiden osana kiireellisen hoidon ja Uudellamaalla järjestämisvastuu jakautuu hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kesken, on sääntelyä perusteltua selkeyttää. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan säännös, jonka mukaan hyvinvointialueen sekä Uudellamaalla hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän on järjestettävä toiminta siten, että kiireellisissä tilanteissa potilas saa kaikkina vuorokaudenaikoina välittömästi terveydenhuollon ammattihenkilön arvion ja hoidon. Tällainen arviointi voidaan järjestää eri tavoin, eli kyseessä voi olla hyvinvointialueesta ja vuorokauden ajasta riippuen hyvinvointialueen palvelunumero, valtakunnallinen palvelunumero (116 117) tai mahdollisuus hakeutua hoitoon hoidon tarpeen arviota ja hoidon saamista varten päivystävään yksikköön tai kiirevastaanotolle, jokin muu palvelu, tai yhdistelmä näitä. Pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen sääntely ehdotetaan kumottavaksi.
Pykälän 1 momentissa täsmennettäisiin järjestäjien vastuita Uudellamaalla. Terveydenhuoltolaissa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan uudistuksen myötä omaksuttu ratkaisu, jossa sääntelyssä pääosin viitataan vain hyvinvointialueisiin, ja järjestämislaissa ja Uusimaa-laissa olevien säännösten takia hyvinvointialueita koskevat säännökset koskevat myös Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää, ellei sitten erityisesti Uusimaa-lain sääntelystä muuta johdu. Eräissä terveydenhuoltolain säännöksissä kuitenkin erikseen viitaan Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään, kun on haluttu selkeyttää, mihin järjestäjään sääntely Uudellamaalla soveltuu. Koska Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat perusterveydenhuollon kiireellisestä vastaanottotoiminnasta, kohdistuu velvoite kiireellisen hoidon arviointiin ja perusterveydenhuollon kiireellisen hoidon antamiseen muuten kuin yöaikaan myös niihin. Säännöksessä mainittaisiin siis hyvinvointialueiden lisäksi Helsingin kaupunki sekä HUS-yhtymä, joka vastaa Uudellamaalla erikoissairaanhoidon kiireellisestä hoidosta sekä yöaikaisesta perusterveydenhuollon kiireellisestä hoidosta.
Pykälän 2 momentissa säädetään hyvinvointialueen velvoitteesta järjestää terveydenhuollon ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää.
Momentissa täsmennettäisiin voimassa olevaa sääntelyä siten, että momentissa tarkoitettua kiireellistä vastaanottotoiminta olisi järjestettävä terveydenhuollon toimintayksikössä paitsi silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää, myös silloin, kun väestön palveluntarve sitä edellyttää. Tällä tarkoitetaan kiirevastaanoton järjestämistä aikavälillä kello 07–22. Sääntely ei edellyttäisi vastaanottotoiminnan järjestämistä koko tänä aikana, vaan saavutettavuuden ja palvelutarpeen perusteella ajat voivat olla tätä lyhyemmät.
Aikavälillä 22–07 vastaanottotoiminnan ja päivystyksen järjestäminen on osa ympärivuorokautista päivystystä, josta säädetään 3–6 momentissa.
Monierikoisalaisissa ympärivuorokautisissa sairaaloiden päivystyksissä ja perusterveydenhuollon yöaikaisessa päivystyksessä tulisi hoitaa vain päivystyksellistä hoitoa vaativia potilaita. Tiedossa kuitenkin on, että näihin päivystyksiin saapuu potilaita, koska he eivät saa tai koe saavansa riittävästi kiireetöntä tai kiireellistä palvelua virka-ajan puitteissa tai alueella ei ole järjestetty väestön tarpeisiin nähden riittävästi ilta-aikaista tai viikonlopun päiväaikaista perusterveydenhuollon kiireellistä vastaanottotoimintaa tai muita sosiaali- ja terveyspalveluita. Osa potilaista voi myös saapua päivystysyksikköön, koska ilta-aikainen hoito sopii heidän aikatauluunsa paremmin, tai sairaalapäivystys voidaan kokea palveluiltaan kattavammaksi. Pykälän 2 momentin säännösmuutosehdotuksella halutaan korostaa sitä, että mahdolliset virka-aikaisten palveluiden saatavuusongelmat ja muiden käytettävissä olevien palveluiden puute on otettava huomioon, kun arvioidaan kiireellisen vastaanottotoiminnan järjestämisen tarpeellisuutta. Riittävillä ilta-aikaisilla ja viikonlopun päiväaikaisilla palveluilla voidaan vähentää varsinaisten päivystysyksiköiden ruuhkautumista.
Keskeinen merkitys potilaiden ohjautumisella oikeaan yksikköön ja lääketieteellisesti tarpeellisessa ajassa on sillä, että toiminnassa noudatettaisiin sosiaali- ja terveysministeriö vuonna 2020 julkaisemia aikuisten ja lasten kiireellisen hoidon perusteita. Valtaosa esimerkiksi yleislääketieteen, geriatrian ja päihdelääketieteen palvelutarpeeseen vastaamisesta tulisi toteuttaa muutoin kuin yöllä päivystyksissä ja käytettävissä olevan osaajaresurssin hyödyntäminen näihin korvaaviin palveluihin olisi tarkoituksenmukaista.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisäksi säännös, jonka mukaan kiireellinen vastaanottotoiminta on järjestettävä siten, että se muodostaa muiden palveluiden kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Tällä tarkoitetaan velvollisuutta sovittaa kiireellinen vastaanottotoiminta yhteen alueella toimivien ympärivuorokautisten päivystysten, sosiaalipalveluiden, mukaan lukien sosiaalipäivystyksen, kotiin vietävien ja liikkuvien palveluiden, digi- ja etäpalveluiden, ensihoitopalvelun sekä tarvittaessa muiden palveluiden kanssa. Toiminnallinen kokonaisuus edellyttää esimerkiksi ihmisten ohjausta ja neuvontaa, jotta he pystyvät hakeutumaan mahdollisimman oikean palvelun piiriin oikea-aikaisesti ja oikealla palveluiden tasolla, sekä sitä, että eri palveluissa pystytään ottamaan huomioon myös muut palvelut esimerkiksi potilaiden palvelukokonaisuuden suunnittelemiseksi.
Myös 2 momentissa täsmennettäisiin sääntelyn kohdentumista Uudellamaalla. Momentissa säädetty velvoite ylläpitää terveydenhuollon ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta, kun väestön palvelutarve ja palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää, on Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla, sillä Uusimaa-lain 5 §:n mukaan HUS-yhtymä vastaa terveydenhuoltolain 50 §:ssä tarkoitetusta kiireellisestä hoidosta lukuun ottamatta perusterveydenhuollon kiireellistä vastaanottotoimintaa. Kokonaisuus tulisi järjestää HUS-yhtymän kanssa koordinoiden. Uusimaa-lain 9 §:ssä säädetään Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sekä HUS-yhtymän keskinäisestä sopimuksesta eli HUS-järjestämissopimuksesta, jossa sovitaan keskinäisestä työnjaosta, yhteistyöstä ja toiminnan yhteensovittamisesta terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi. Sopimuksessa tulee muun ohella sopia yhteisistä toimenpiteistä osapuolten palveluiden yhteensovittamiseksi kokonaisuuksiksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien yhteisestä määrittelemisestä.
Pykälän 3 momentissa säädetään HUS-yhtymän ja kahdentoista hyvinvointialueen velvoitteesta ylläpitää keskussairaalansa yhteydessä laajaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa pystytään tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Pykälän 4 momentissa säädetään muille viidelle hyvinvointialueelle velvoite ylläpitää keskussairaalansa yhteydessä ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon.
Sääntelyn perusteisiin 3 ja 4 momentissa ei ehdoteta muutoksia siltä osin kuin on kyse HUS-yhtymän ja hyvinvointialueiden velvoitteesta järjestää joko 3 tai 4 momentissa tarkoitettu päivystys. Mikään hyvinvointialue ei siis siirtyisi 3 momentin päivystyksen sääntelyn piiristä 4 momentin piiriin tai toisinpäin. Hallituksen esityksessä, jossa nykyinen jako 3 ja 4 momentissa tarkoitettuihin päivystyksiin luotiin, on laajasti käsitelty perusteita sääntelylle (HE 224/2016 vp). Tämän esityksen tarkoituksena ei ole muuttaa nykyisiä hyvinvointialueille ja HUS-yhtymälle säädettyjen ympärivuorokautisen päivystyksen ylläpitämisen velvoitteiden perusteita. Päivystysasetuksessa voidaan jatkossakin säätää tarkemmin päivystysyksiköiden tehtävistä ja laatuvaatimuksista pykälän 9 momentissa olevan asetuksenantovaltuutuksen nojalla.
Pykälän 3 ja 4 momentteihin ehdotetaan kuitenkin myös muutoksia. Sääntelyssä ensinnäkin ehdotetaan luovuttavan käsitteestä ”perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys”. Pykälän 3 ja 4 momenteissa ehdotetaan jatkossa käytettäväksi termiä monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys. Yhteispäivystys-termi on peräisin ajalta, jolloin perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista vastasivat kunnat ja erikoissairaanhoidosta sairaanhoitopiirit. Yhteispäivystyksellä on tarkoitettu päivystysvastaanottoa, jossa hoidetaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon eri alojen päivystyspotilaita. Säätämällä yhteispäivystyksestä on haluttu varmistaa, että sairaaloissa oli ympärivuorokautisesti saatavilla erikoissairaanhoidon lisäksi osaamista alueen perusterveydenhuollosta, muista palveluista ja palveluketjujen kokonaisuuksista muun muassa iäkkäiden sekä päihde- ja mielenterveyspotilaiden tarpeisiin. Viime vuosina yhteispäivystykset ovat ruuhkautuneet, kun niitä on käytetty kompensoimaan virka-aikaisen perusterveydenhuollon saatavuuden ongelmia. Näitä ongelmia ja ongelman ratkaisumalleja on kuvattu tarkemmin jaksossa 2.2.5. Edellä 2 momentissa ehdotetaankin täsmennettäväksi hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin velvoitetta ylläpitää ilta-aikaista ja viikonlopun päiväaikaista kiirevastaanottotoimintaa.
Momentin sääntely siitä, millainen päivystys 3 momentissa nimetyissä HUS-yhtymän ja kahdentoista hyvinvointialueen keskussairaalassa tulisi olla, ei kuitenkaan muuttuisi. Tällainen päivystys edelleen olisi HUS-yhtymässä ja niissä neljässä hyvinvointialueessa, joissa sijaitsee yliopistollinen sairaala. Lisäksi 3 momentissa tarkoitettu päivystys olisi edelleen kahdeksalla muulla nimetyllä hyvinvointialueella keskussairaalassa. Momentissa jatkossa selvyyden vuoksi jaoteltaisiin hyvinvointialueet niihin, joissa on yliopistollinen sairaala ja niihin, joissa päivystys toimii keskussairaalan yhteydessä. Terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentissa tällä jaottelulla ei ole suoraa vaikutusta päivystyksen laajuuteen koskevaan sääntelyyn, mutta sairaaloiden profiileissa on eroja järjestämislain yliopistollisia sairaaloita koskevan sääntelyn (34 a §), terveydenhuoltolain 45 §:n, erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen ja päivystysasetuksen sääntelyn sekä yhteistyösopimuksessa sovitun työnjaon kautta.
Momentissa säädettäisiin, että velvollisuus järjestää ympärivuokautinen päivystys, jossa pystytään tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen on yliopistollisessa sairaalassaan HUS-yhtymällä Helsingissä, Pirkanmaan hyvinvointialueella Tampereella, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Oulussa, Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kuopiossa ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Turussa sekä keskussairaalassaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueella Lappeenrannassa, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella Seinäjoella, Keski-Suomen hyvinvointialueella Jyväskylässä, Lapin hyvinvointialueella Rovaniemellä, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella Joensuussa, Pohjanmaan hyvinvointialueella Vaasassa, Päijät-Hämeen hyvinvointialueella Lahdessa ja Satakunnan hyvinvointialueella Porissa.
Pykälän 4 momentissa ei tällä hetkellä mainita niitä hyvinvointialueita, joissa tulee ylläpitää ympärivuorokautista päivystystä, joissa tarvittavien erikoisalojen riittävä osaaminen ja valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitamiseksi, vaan säädetään ”muista kuin 3 momentissa tarkoitettujen hyvinvointialueista”. Momentissa jatkossa säädettäisiin hyvinvointialueet ja paikkakunnat nimeten, että tällaista päivystystä tulee ylläpitää keskussairaalassaan Etelä-Savon hyvinvointialueen Mikkelissä, Kainuun hyvinvointialueen Kajaanissa, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Hämeenlinnassa, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Kokkolassa ja Kymenlaakson hyvinvointialueen Kotkassa. Momentissa lisäksi olisi voimassa olevaa sääntelyä asiallisesti vastaava säännös, jonka mukaan yhteistyösopimuksessa voidaan sopia myös väestön palvelutarpeen, palvelujen saavutettavuuden ja väestön kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta tarpeellisten muiden erikoisalojen päivystyksestä näissä sairaaloissa. Säännöksen sanamuotoa kuitenkin ehdotetaan selkeyttävän.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan luovuttavan käsitteestä ”laaja” ympärivuorokautinen (yhteis)päivystys. Termi pohjautuu voimassa olevassa sääntelyssä kokonaisuuteen, jossa pyrittiin toteuttamaan kansallinen potilasturvallisuuden, saavutettavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmista optimaalinen päivystävien sairaaloiden kokonaisuus (HE 224/2016 vp). Termiä ”laajan palvelun sairaala” on myös kritisoitu, koska se voi tarpeettomasti korostaa eri keskussairaaloiden välisiä eroja ja saattaa jäykistää tarpeettomasti tarkoituksenmukaista sopimista sairaaloiden välillä. Myös 4 momentissa tarkoitetuissa sairaaloissa voi yhteistyösopimuksessa sovitulla tavalla olla laissa säädettyä tasoa laajemmin eri erikoisalojen päivystystä. Esityksessä ei ehdoteta kuitenkaan luovuttavan 3 ja 4 momentin mukaisesta päivystävien sairaaloiden jaottelusta. Pykälän 3 momentin mukaisissa sairaaloissa on lakisääteisesti turvattu kaikkein vaativimman ympärivuorokautisen päivystyksen ylläpito valtakunnallisesti.
Pykälän 3 ja 4 momentissa mainittaisiin HUS-yhtymän ja hyvinvointialueiden lisäksi jatkossa myös nimeltä paikkakunnat, jossa HUS-yhtymän ja hyvinvointialueen tulee ylläpitää momenteissa tarkoitettua ympärivuorokautista päivystystä. Tällä hetkellä Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueella on kummassakin kaksi sairaalaa, joissa on mahdollista ylläpitää ympärivuorokautista yhteispäivystystä voimaanpanolain 59 §:n säännöksen nojalla (ks. jakso 2.1.2 ja 2.3.2.3), Lapissa käytännössä Rovaniemellä ja Kemissä sekä Etelä-Savossa käytännössä Mikkelissä ja Savonlinnassa. Lainsäädännön tarkoituksena on, että jatkossa näilläkin hyvinvointialueilla voisi olla vain yksi sairaala, Lapin hyvinvointialueella Rovaniemellä ja Etelä-Savossa Mikkelissä, jossa ylläpidetään monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä. Voimaanpanolain 59 § ehdotetaan kumottavaksi myös tässä esityksessä. Perusteita siksi, miksi päivystyksen ylläpito jatkuisi Rovaniemellä ja Mikkelissä, on käsitelty jaksossa 2.3.2.3. Kemissä ja Savonlinnassa olisi kuitenkin mahdollista jatkossa ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon tai rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä 6 momentin säännöksen perusteella.
Koska säännöksessä säädetään paikkakunnista, joissa päivystystä on velvollisuus järjestää, ja koska jäljempänä 7 momentissa säädettäisiin, että ympärivuorokautista väestölle avointa terveydenhuollon päivystystä saa järjestää ainoastaan pykälässä erikseen mainituilla paikkakunnilla sijaitsevissa toimintayksiköissä, ei sääntelyä monierikoisalaisen ympärivuorokautisen päivystyksen keskittämisestä tiettyihin sairaaloihin voisi kiertää esimerkiksi siten, että jokin hyvinvointialue hallinnollisesti tulkitsee tai nimeää jonkin sairaalansa olevan yliopistollisen sairaalansa tai keskussairaalansa osa, joka osin toimii myös toisella paikkakunnalla ja ylläpitää siellä monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä.
Pykälän voimassa olevassa 3 momentissa on säännös, jonka mukaan hyvinvointialueet, joissa on yliopistollinen sairaala, sekä HUS-yhtymä voivat väestön palvelutarpeen niin edellyttäessä perustaa useamman kuin yhden ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön sairaaloidensa yhteyteen. Säännös ehdotetaan kumottavaksi, ja sen sijaan 5 momentissa säädettäisiin vain HUS-yhtymän mahdollisuudesta järjestää monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä myös muualla kuin Helsingissä. Säännöksen kumoamisen myötä Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet eivät voisi enää ylläpitää monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä muualla kuin Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Turussa yliopistollisessa sairaalassaan. Käytännön vaikutuksena tällaista päivystystä ei voisi jatkossa ylläpitää Oulaisissa tai Salossa. Myöskään Pirkanmaan hyvinvointialue ei voisi käynnistää uudelleen 1.6.2024 lähtien lakkautettua Valkeakosken ympärivuorokautista päivystystä. Perusteluja ehdotuksella on käsitelty jaksoissa 2.2.5, 2.3.2.3 ja 2.3.3.
Pykälä 5 momentin mukaan HUS-yhtymä voisi siis päätöksensä perusteella järjestää monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä sairaaloissaan myös muilla HUS-yhtymän alueella sijaitsevilla paikkakunnilla kuin sen on velvoite järjestää 3 momentin nojalla Helsingissä. HUS-yhtymän alueen väestöpohja on lähes 1,7 miljoonaa. Tämän suuren väestöpohjan ympärivuorokautisen päivystyksen keskittäminen yksinomaan Helsinkiin ei ole toiminnallisesti järkevää. Lisäksi varautumisen näkökulmasta on perusteltua, että ympärivuorokautisen päivystyksen toteuttamiseksi tarvittavaa osaamista, tiloja ja laitteita on Uudenmaan alueella hallitusti hajautettuna. Momentin perusteella HUS-yhtymälle jäisi mahdollisuus päättää kulloisenkin sairaalansa tarkemmasta roolista ja niiden työnjaosta toimintaympäristön muuttuessa, kunhan muutoin lainsäädännössä sairaalan toiminnalle säädetyt edellytykset toteutuvat.
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon tai rajatun erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestämisestä. Perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen ympärivuorokautisen päivystyksen ylläpito edellyttää voimassa olevan 50 §:n 5 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupaa. Ministeriö voi myöntää luvan, jos palvelujen saavutettavuus ja päivystyspisteiden väliset etäisyydet sitä edellyttävät eikä väestön tarvitsemia palveluja voida riittävästi turvata ensihoitopalvelun avulla. Terveydenhuoltolain sääntelyssä ehdotetaan luovuttavan sosiaali- ja terveysministeriön mahdollisuudesta myöntää lupa tällaisen päivystyksen ylläpitämiseen, ja sen sijaan tässä 6 momentissa säädettäisiin ne hyvinvointialueet ja niiden paikkakunnat, joissa olisi mahdollisuus ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä hyvinvointialueen niin päättäessä ja yhteistyösopimuksessa niin sovittaessa. Momentissa oleva sääntely mahdollisuudesta ylläpitää ympärivuorokautista akuuttilääketieteen päivystystä kumottaisiin jaksossa 2.2.5. taustoitetuista syistä.
Momentissa tarkoitettua päivystystä saisi ylläpitää Lapin hyvinvointialue Ivalossa ja Kemissä, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Kuusamossa, Kymenlaakson hyvinvointialue Kouvolassa ja Etelä-Savon hyvinvointialue Savonlinnassa, jos palveluiden saavutettavuus sitä edellyttää eikä väestön tarvitsemia kiireellisen hoidon palveluita voida riittävästi turvata ensihoitopalvelun ja muiden päivystysyksiköiden avulla.
Kemissä ja Savonlinnassa saisi ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä tai vaihtoehtoisesti sellaista rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä, joka tukee sairaalan ja sen erikoissairaanhoidon vuodeosastojen toimintaa ja alueen hoitoketjuja, mutta ei kuitenkaan ole monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys. Taustaa on kuvattu tarkemmin kohdassa 2.3.3. Näissä kahdessa sairaalassa voisi hyvinvointialueen päätöksen perusteella ylläpitää joko perusterveydenhuollon ympärivuorokautista, ja siten yleislääkäritasoista, väestölle avointa lääkäripäivystystä tai vaihtoehtoisesti soveltuvan, käytännössä konservatiivispainotteisen, erikoisalan (esimerkiksi akuuttilääketiede, sisätaudit) erikoissairaanhoidon tasoisella osaamisella ja päivystysjärjestelmän tuntemuksella varustettua lääkäripäivystystä. Oleellista on, että päivystävä lääkäri pystyy arvioimaan päivystykseen ohjautuvan ja ohjattavan väestön palvelutarpeen, sen milloin potilas on ohjattava tutkimuksiin ja hoitoon monialaisen ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaan ja pystyy tekemään tutkimus- ja hoitosuunnitelman potilaan hoitamiseksi kotona tai kyseisen sairaalan vuodeosastolla. Säännös ei mahdollistaisi sitä, että ympärivuorokautisesti näissä sairaaloissa toimisi ja resursoitaisiin sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon väestölle avoin päivystys, vaan hyvinvointialue tekisi valinnan näiden välillä väestön palvelutarpeen mukaisesti. Sairaalassa ei myöskään voisi ylläpitää ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta. Aiemmin joissakin päivystysyksiköissä on esimerkiksi toimittu siten, että sairaalan erikoissairaanhoidon päivystyksen etupäivystäjä ottaisi yöaikaan vastaan myös perusterveydenhuollon potilaat. Käytännössä tarkoitus siis on, että Kemissä ja Savonlinnassakin päivystäisi lähtökohtaisesti yöaikaan väestölle avoimessa päivystyksessä yksi lääkäri ja tarvittava hoitohenkilökunta ja tukipalvelut.
Momentissa lisäksi säädettäisiin, että Pohjanmaan hyvinvointialue saisi ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä Pietarsaaressa ja HUS-yhtymä Raaseporissa, jos ylläpito tukee kielellisten oikeuksien toteutumista. Perusteluja ehdotukselle käsitellään jaksossa 2.3.3.
Raaseporin sairaala on HUS-yhtymän sairaala, joka sijaitsee maantieteellisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueella. HUS-yhtymän tarkoitus on, että mukaan toiminnan päävastuu Raaseporin sairaalan kampuksella siirtyisi vuoden 2024 aikana vaiheittain ja toimintokohtaisesti HUS-yhtymältä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Raaseporissa on alueellisten päätösten perusteella lakannut ympärivuorokautinen päivystys 2.9.2024 lähtien ja sen sijaan sairaalassa järjestetään ilta-aikana kiirevastaanottoa. Uusimaa-lain 5 §:n nojalla HUS-yhtymä vastaa terveydenhuoltolain 50 §:ssä tarkoitetusta kiireellisestä hoidosta perusterveydenhuollon kiireellistä vastaanottotoimintaa lukuun ottamatta. Täten HUS-yhtymä on se, joka päättää siitä, ylläpidetäänkö Raaseporin sairaalassa yöaikaista päivystystä, ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue päättää ilta- ja viikonlopun päiväaikaisen kiirevastaanottotoiminnan järjestämisestä. HUS-yhtymä voisi ehdotetun sääntelyn ja päätöksensä perusteella järjestää jatkossa ympärivuorokautista päivystystä Raaseporin sairaalassa, jos ylläpito tukee kielellisten oikeuksien toteutumista.
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin paikkakuntakohtaisesti niistä yksiköistä, joissa ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystystä tai rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä saa järjestää. Sääntelyn käytännön seurauksena perusterveydenhuollon yöaikaista päivystystä ei voisi jatkaa Raahessa, Iisalmessa, Varkaudessa eikä Jämsässä, joissa nykyisin ylläpidetään tällaista päivystystä sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän poikkeusluvan perusteella.
Pykälän 7 momentin mukaan ympärivuorokautista väestölle avointa terveydenhuollon päivystystä saa järjestää ainoastaan edellä 3–6 momentissa tarkoitetuilla paikkakunnilla sijaitsevissa sairaaloissa tai terveydenhuollon toimintayksikössä. Väestölle avoimella ympärivuorokautisella päivystyksellä tarkoitetaan päivystysyksikköä, jonne väestö voi ympärivuorokautisesti oma-aloitteisesti hakeutua tai jonne sitä ohjataan hakeutumaan hoidon tarpeen arvioon ja hoitoon erilaisissa terveysongelmissaan. Tällaisessa päivystyksessä on varattu yksikköön hakeutuvan väestön hoidon tarpeen arviota varten ja hoitosuunnitelman tekoa varten ympärivuorokautisesti riittävä henkilökunta sekä tarvittavat diagnostiikkapalvelut, tilat ja laitteet. Säännöksen tarkoitus on selkeyttää jo voimassa olevan lainsäädännön tarkoitusta siitä, että ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisestä säädetään poissulkevasti 50 §:ssä, eikä hyvinvointialueiden omilla päätöksillä voi ylläpitää ympärivuorokautista päivystystä muilla paikkakunnilla tai sairaaloissa taikka laajentaa ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisen muotoa laissa säädetystä.
Pykälän 3–6 momenttien sääntelyllä pyritään turvaamaan kansallinen päivystysten palveluverkko, joka pystyy vastaamaan väestön kiireellisen hoidon tarpeisiin. Sillä, että muille ei anneta mahdollisuutta ylläpitää ympärivuorokautista päivystä, varmistetaan erityisesti henkilöstön riittävyyttä kansallisesti. Sääntely ei estä sitä, että hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä voisi edelleen järjestää muussakin yksikössä ja paikkakunnilla väestön tarpeen mukaisia väestölle avoimia kiireellisen hoidon perusterveydenhuollon tai erikoisalojen palveluja aikavälillä 07–22.
Pykälän 7 momentissa myös säädettäisiin, että synnytystoimintaa saa järjestää ainoastaan 3–5 momentissa tarkoitetuissa sairaaloissa. Tämän sääntelyn käytännön seurauksena olisi, että synnytyksiä ei voisi suunnitellusti hoitaa Kemissä Länsi-Pohjan sairaalassa, jossa jatkossa ei saisi olla 3–5 momentissa tarkoitettua monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä, joka on synnytysten hoidon edellytys. Synnytyksiä 3–5 momentissa tarkoitetuissa sairaaloissa hoidettaessa edellytyksenä edelleen olisi, että synnytyksien hoitamista koskevat muut säädetyt edellytykset täyttyvät. Tällä viitataan erityisesti päivystysasetuksen 18 §:n sääntelyyn. Pykälän mukaan synnytyksiä on oltava sairaalassa vähintään noin tuhat, ellei sosiaali- ja terveysministeriö myönnä synnytyksien järjestämistä koskevaa poikkeuslupaa. Lisäksi mainitussa 18 §:ssä säädetään synnytyksiä hoitavan sairaalan toimintaan ja henkilöstöön liittyviä edellytyksiä. Vaikka synnytysten suunnitelmallinen hoito olisi sallittua vain tietyissä sairaaloissa, ei kielto luonnollisesti koskisi esimerkiksi ensihoitopalveluissa tai terveydenhuollon toimintayksiköissä yllättäen tapahtuvien synnytysten hoitoa.
Pykälän 7 momentissa selvyyden vuoksi selkeytettäisiin väestölle avoimen päivystyksen ja toisaalta tiettyjen sairaaloiden ja terveydenhuollon toimintayksiköiden vuodeosastoilla jo olevien potilaiden potilasturvallisen toiminnan kannalta tarpeellisen ympärivuorokautisen päivystyksen eroa.
Pykälän 3–6 momentissa päivystyksellä tarkoitetaan sekä väestölle avointa, että kyseisten sairaaloiden sisäistä päivystystä, jotka yhdessä mahdollistavat päivystyksellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden palvelukokonaisuuden toteuttamisen. Pykälän 7 momentissa selkeytettäisiin, että muissakin eli kaikissa sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä saa ylläpitää kyseisen sairaalan tai terveydenhuollon toimintayksikön vuodeosastoilla jo olevien potilaiden potilasturvallisen toiminnan kannalta tarpeellista ympärivuorokautista päivystystä. Hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä on myös muita sairaaloita ja terveydenhuollon toimintayksiköitä kuin sellaisia, joista säädetään 3–6 momentissa. Näitä ovat muun muassa yleislääketieteen ja geriatrian sairaalat ja vuodeosastot sekä osa psykiatrisista sairaaloista ja kuntoutussairaaloista. Vuodeosastolla jo olevien potilaiden hoidon tarpeen arviointi ja hoitosuunnitelma on tehty ja potilas on sairaalassa hoidon toteuttamista varten. Näissä sairaaloissa hoidettavat potilaat ja potilasturvallisen toiminnan edellyttämä ympärivuorokautisen diagnostiikka- ja lääkäripäivystysvalmiuden tarve vaihtelevat paljon. Hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä vastaavat sairaaloidensa ja terveydenhuollon toimintayksiköidensä vuodeosastoilla olevien potilaiden laadusta ja potilasturvallisuudesta säädösten mukaisesti. Riippuen sairaaloissa hoidettavista potilasryhmistä voi näiden sairaaloiden ympärivuorokautisesti tarvittava lääkäripäivystys toteutua läsnä-, varallaolo- ja etäpäivystyksenä 3–6 momenteissa tarkoitettujen päivystysten tukemana.
Tällainen sairaalassa olevien potilaiden tarvitsema päivystys olisi mahdollista järjestää potilaiden tarpeen mukaisesti siis kaikissa sairaaloissa. Kuitenkaan tällöin sairaalassa ei voisi olla erikseen varattuna ympärivuorokautisesti henkilökuntaa tai tarvittavia diagnostiikkapalveluita uusien potilaiden vastaanottamiseksi, hoidon tarpeen arvioimiseksi, hoitosuunnitelman tekemiseksi tai hoidon antamiseksi. Sairaalaan voitaisiin kuitenkin ottaa myös yöllä sellainen potilas esimerkiksi ensihoitopalvelun tuomana, jolle on tehty hoitosuunnitelma keskus- ja/tai yliopistollisen sairaalan ympärivuorokautista päivystystä konsultoiden, tai aiemmin perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa on tehty sellainen hoitosuunnitelma, jonka mukaan potilasturvallinen hoito on toteutettavissa sairaalan vuodeosastolla. Tällaisia potilaita voivat olla esimerkiksi saattohoitopotilaat tai pitkäaikaissairauksien vuoksi toistuvia sairaalajaksoja tarvitsevat potilaat, mutta jotka eivät tarvitse yöllä tarkempaa uutta hoidon tarpeen arviota tai tutkimuksia.
Pykälän 8 momentissa olisi nyt pykälän 6 momenttia pääosin vastaava säännös, jonka mukaan päivystävissä yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu, vaikuttavuus ja potilasturvallisuus toteutuvat. Säännökseen ehdotetaan täsmennystä, että säännöksessä viitattaisiin myös vaikuttavuuteen. Muutosehdotuksella halutaan korostaa sitä, että päivystävien yksiköiden toiminnassa on varmistettava potilaiden palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen toteutuminen ja niiden edellyttämä suunnitelmallisuus, muiden käytettävissä olevien palveluiden hyödyntäminen sekä se, että epätarkoituksenmukaisia liian järeitä diagnostisia tai hoidollisia toimenpiteitä ei tehdä ja ettei potilaita esimerkiksi oteta sairaalaan tai ympärivuorokautisiin yksiköihin tilanteissa, joissa kotiuttaminen olisi oikea ratkaisu.
Momentissa lisäksi säädetään siitä, että päivystyksestä ja sen laajuudesta on sovittava yhteistyösopimuksessa. Yhteistyösopimusta koskevaa säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi. Säännös täydentää järjestämislain 36 §:n 3 momentin sääntelyä, sillä sen mukaan yhteistyösopimuksessa on sovittava hyvinvointialueiden työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta muun ohella sosiaalipäivystyksessä ja terveydenhuollon päivystyksessä, sekä myös esimerkiksi erikoissairaanhoidon henkilöstön ja osaamisen varmistamisessa sekä sellaisten palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, jotka harvoin tarvittavina tai erityisen vaativina edellyttävät toistettavuutta tai laaja-alaista erityisosaamista tai merkittäviä investointeja.
Ehdotetun 8 momentin mukaan päivystyksestä hyvinvointialueilla päätettäessä ja siitä yhteistyösopimuksessa sovittaessa on otettava huomioon väestön palvelutarve, päivystyspisteiden väliset etäisyydet, ensihoitopalvelu, henkilöstön riittävyys ja hyvinvointialueiden taloudellinen kantokyky ja muuten hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän järjestämisvastuun toteutuminen. Päivystyksestä sovittaessa on otettava huomioon hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän mahdollisuus tehdä yhteistyötä muidenkin kuin samaan yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kanssa. Velvoite näiden seikkojen huomioon ottamisesta koskee tässä pykälässä tarkoitettua kiirevastaanottoa ja ympärivuorokautista päivystystä suunniteltaessa, niitä koskevia päätöksiä tehtäessä ja päivystystä toteutettaessa.
Voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti väestön palvelutarve, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja ensihoitopalvelu tulee ottaa huomioon päivystyksestä sovittaessa. Tämän lisäksi tulisi ottaa huomioon henkilöstön riittävyys ja hyvinvointialueiden taloudellinen kantokyky ja muuten hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän järjestämisvastuun toteutuminen. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että osaajien riittävyydestä huolehditaan koko yhteistyöaluetta arvioiden. Erityisesti erityisosaajista voi olla pulaa koko yhteistyöalueella ja henkilöstön riittävyys tarkoituksenmukaisiin päivystyksiin on varmistettava. Lisäksi päivystyksiä ylläpidettäessä on huolehdittava, ettei valittu toteutustapa vaaranna yhteistyöalueen hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän taloudellista kantokykyä tai muuten järjestämisvastuun toteutumista. Kun suunnitellaan päivystyspalveluita sekä tarkoituksenmukaista työnjakoa ja palveluverkkoa, on huolehdittava, että ympärivuorokautisen päivystyksen ylläpidon kustannukset eivät nouse suhteettoman korkeiksi. Päivystys ei saa myöskään sitoa henkilöstöä tai taloudellisia resursseja siten, että järjestämisvastuun toteuttaminen muutoin kärsii. Näitä seikkoja arvioidaan järjestämislain mukaisissa hyvinvointialueen ja yhteistyöalueen ja ministeriöiden välissä neuvotteluissa sekä arvioitaessa hyvinvointialueen taloudellista tilaa muun muassa mahdollisten alijäämien kattamisen tai lisärahoituksen edellytysten osana.
Lisäksi 8 momenttiin ehdotetaan uutta säännöstä, jossa korostettaisiin mahdollisuutta tehdä yhteistyötä muidenkin kuin samaan yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kanssa. Yhteistyöalueiden rajoja ei tulisi pitää esteenä, mikäli esimerkiksi väestön saavutettavuuden tai henkilöstön riittävyyden näkökulmasta yhteistyöaluerajat ylittäen olisi löydettävissä tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Tästä esimerkkinä ovat Pohjanmaan hyvinvointialueen Vaasassa, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Seinäjoella ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Kokkolassa olevat sairaalat, joiden työnjakoa ja yhteistyötä esimerkiksi tietyissä päivystysringeissä voisi kannattaa toteuttaa, vaikka ne kaikki kuuluvat keskenään eri yhteistyöalueisiin.
Pykälän 9 momentissa säädettäisiin asetuksenantovaltuudesta säätää tietyistä asioista valtioneuvoston asetuksella. Asetuksenantovaltuus säilyisi pääosin voimassa olevaa säännöstä vastaavana. Pykälän sanamuotoja yksinkertaistettaisiin siten, että momentissa säädettäisiin yleisesti valtuudesta säätää ympärivuorokautisen yksikön tehtävistä ja laatuvaatimuksista, kun voimassa olevan valtuuden mukaan säännöksiä voidaan antaa laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön, ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön sekä ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystysyksikön tehtävistä ja laatuvaatimuksista. Valtuuden nojalla voisi edelleen antaa säännöksiä kaikkia 3–6 momentissa tarkoitettuja sairaaloita ja yksiköitä koskien. Valtuuden sanamuotojen muutoksissa myös huomioitaisiin se, ettei sosiaali- ja terveysministeriö jatkossa voisi myöntää poikkeuslupia ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystysyksikön ylläpitämiseen.
Momentin sanamuotoa myös täsmennettäisiin siten, että säädettäisiin mahdollisuudesta säätää ”kiireellisen hoidon antamisen perusteista” eikä ”kiireellisen hoidon perusteista”. Voimassa oleva sanamuoto voi sekoittua sosiaali- ja terveysministeriön antamiin kiireellisen hoidon perusteisiin, jotka siis ovat ohjaavia suosituksia eivätkä asetukseen perustuvia normeja.
Lisäksi asetuksenantovaltuutta ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin päivystysyksiköiden välisestä yhteistyöstä, kun voimassa olevan valtuuden nojalla voidaan säätää alueellisesta yhteistyöstä. Asetuksella voitaisiin siis säätää myös muustakin kuin alueelliseksi miellettävästä eli hyvinvointialueen sisäisestä tai yhteisaluetasoisesta yhteistyöstä. Asetuksella voitaisiin säätää siis valtakunnallisesta yhteistyöstä, tai yhteistyöalueiden rajat muuten ylittävästä yhteistyöstä.
50 a §.Terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyö.
Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi 50 §:n mukaisia muutosehdotuksia vastaava muutos, jonka myötä ei enää käytettäisi termejä laaja ympärivuorokautisinen päivystys ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Sen sijaan tämän pykälän 3 momentissa säädettäisiin 50 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista päivystysyksiköissä.