2.1  Asiakastietolain toimeenpano ja siirtymäsäännökset

Asiakastietolain mukaan julkisten sosiaalihuollon palvelunantajien tulee liittyä Kanta-palveluihin viimeistään 1.9.2024. Velvoite koskee sekä julkisia palvelunantajia, kuten hyvinvointialueita, että niiden lukuun toimivia yksityisiä palvelunantajia. Osa hyvinvointialueista on vasta hankkimassa uusia tietojärjestelmiä, joten liittyminen uusilla tietojärjestelmillä Kanta-palveluun siirtymäajan puitteissa ei ole mahdollista. Yksityiset palveluntuottajat eivät puolestaan voi aloittaa asiakasasiakirjojen tallentamista järjestämisvastuullisen hyvinvointialueen lukuun ennen kuin hyvinvointialue itse on liittynyt Kanta-palveluun. Sosiaalihuollon liittymisvelvoitteeseen kytkeytyy myös asiakastietolain 10 §:n mukaisten asiakastietojen luovutusta koskevien tietojen tallentaminen 70 §:n mukaiseen lokirekisterien säilytyspalveluun. Tähän ei ole erikseen säädetty siirtymäaikaa, mutta käytännössä luovutusilmoitusten tallentaminen ennen liittymisvelvoitteen toteuttamista ei ole mahdollista. Samankaltainen tilanne on myös 58 §:n mukaisen luovutusluvan tallentamisessa 72 §:n mukaiseen tahdonilmaisupalveluun.  

Sosiaalihuollon liittymisen yhteydessä tulisi siirtymäsäännösten mukaan aloittaa myös iäkkäiden palvelutehtävässä kirjattavien asiakastietojen tallentaminen. Usein kyse on esimerkiksi asumispalveluista, joissa kirjaamiseen käytetään usein potilastietojärjestelmiä johtuen siitä, että kyseisissä palveluissa kirjataan runsaasti myös potilastietoja. Siten sosiaalihuollon asiakastietovarannon edellyttämät toiminnallisuudet tulee toteuttaa myös kyseisiin potilastietojärjestelmiin tai palvelunantajan tulee ottaa käyttöön sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä potilastietojärjestelmän rinnalle, jotta palveluissa voidaan kirjata sekä potilastietoja että sosiaalihuollon asiakastietoja. Samankaltainen tilanne on vammaispalveluissa, joista asiakastietojen tallentaminen tulisi siirtymäsäännöksen mukaan aloittaa 1.9.2025 mennessä. 

Asiakastietolain 50 §:ssä säädetään henkilön oikeudesta käsitellä toista henkilöä koskevia tietoja valtuutuksen tai holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 29 §:n 2 momentin nojalla. Lisäksi huoltajalla on oikeus käsitellä huollettavasta tallennettuja tietoja, ellei 51 §:stä, tietosuoja-asetuksen 8 artiklan 1 kohdasta, tietosuojalain 5 §:stä tai lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 4 §:n 4 momentista muuta johdu. Mahdollisuus puolesta asiointiin koskee myös Kanta-palveluita, myös henkilön omien hyvinvointitietojen tallentamiseen tarkoitettua omatietovarantoa. Omatietovarannon kehittäminen on vasta alkuvaiheessa, ja siihen on ollut liitettynä vain neljä hyvinvointisovellusta. Omatietovarannosta on jatkossa mahdollista luovuttaa hyvinvointitietoja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajille, mutta tätä toiminnallisuutta vasta suunnitellaan palvelunantajien kanssa. Lisäksi on tunnistettu tarpeita tarkentaa edelleen sekä omatietovarannon liiketoimintamallia että hyvinvointisovellusten korvattavuutta.  

Asiakastietolain siirtymäsäännösten mukaan lain 53 §:n tiedonsaantioikeus sosiaali- ja terveydenhuollon välillä tulee toteuttaa Kanta-palveluihin viimeistään 1.1.2026. Koska asiakastietolain mukaisesti myös reseptikeskukseen tallennettava lääkemääräys on potilasasiakirja ja siten sisältyy asiakastiedon määritelmään, koskee tiedonsaantioikeus myös lääkemääräysten tietoja. Kela on toteuttamassa sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) perusteella valtakunnallista lääkityslistaa, jonka avulla reseptikeskuksesta on mahdollista saada tieto potilaan ajantasaisesta, käytössä olevasta lääkityksestä. Ennen lääkityslistan käyttöönottoa reseptikeskuksesta on saatavilla yksittäiset lääkemääräykset, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisia tai vanhentuneita.  

2.2  Terveydenhuollon sosiaalityöntekijän tiedonsaantioikeus

Muun maussa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän terveydenhuollossa ja valtion oikeuspsykiatrisissa sairaaloissa työskentelee sosiaalityöntekijöitä, joiden tehtävät ovat osa terveydenhuollon kokonaisuutta. Mainituissa tehtävissä ei ole kyse sosiaalihuoltolain mukaisesta sosiaalihuollon tehtävästä, eikä sosiaalityöntekijöillä siten ole asiakastietolain mukaisia sosiaaliviranomaisen tiedonsaantioikeuksia. Terveydenhuollossa työskentelevät sosiaalityöntekijät esimerkiksi avustavat potilaita etuuksien hakemisessa, arvioitavat potilaan sosiaalista tilannetta, osallistuvat potilaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan laatimiseen ja tekevät yhteistyötä sosiaalihuollon, kuntoutusjärjestelmän ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Terveydenhuollon sosiaalityön tavoitteena on vaikuttaa yksilön ja perheen elämäntilanteeseen siten, että sairaudesta huolimatta taloudellinen toimeentulo, sosiaalinen suoriutuminen ja yhteiskunnallinen osallistuminen jatkuisivat mahdollisimman häiriöttömästi Suomen Kuntaliitto ja Terveydenhuollon sosiaalityöntekijät ry. 1998, https://www.talentia.fi/terveyssosiaalityontekijat/terveyssosiaalityontekijat-ry/esimerkkisivu/ .  

Terveydenhuollossa toimivilla sosiaalityöntekijöillä on ollut hyvinvointialueiden aloittamiseen eli 31.12.2022 saakka käyttöoikeus Kelan ylläpitämään etuustietopalveluun. Kela on aiemmin luovuttanut etuustietoja julkisuuslain 29 §:n 3 momentin (kumottu lailla 907/2019), sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, asiakaslaki) 20 §:n 1 momentin ja 21 §:n sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 14 a §:n perusteella kunnalle ja kuntayhtymälle laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten. Palvelun kautta sosiaalityöntekijät ovat voineet mm. tarkistaa potilaan saamat etuudet ja niihin liittyvät tiedot, toimeentulotuen päätökset ja laskelmat sekä muut maksetut ja maksettavat etuudet kuten lääkekorvaukset, työttömyysetuus, eläkkeet, asumistuki ja sairauspäiväraha. Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, siirtyivät Kelan etuustietopalvelun käyttöön oikeuttavat tehtävät hyvinvointialueille. Edellä mainittu sosiaalihuollon asiakaslain mukainen tiedonsaantioikeus koskee vain sosiaalihuollon toimintaa. Lainsäädännössä ei ole tiedonsaantioikeutta, kun kyse on pelkästään terveydenhuollon järjestämisvastuullisesta palvelunantajasta. Esimerkiksi HUS-yhtymän järjestämisvastuulle kuuluu ainoastaan terveydenhuollon tehtäviä, joten HUS-yhtymän organisaatiossa toimivat sosiaalityöntekijät voivat toimia ainoastaan terveydenhuollon tehtävissä. Muilla hyvinvointialueilla esimerkiksi sairaalaan sijoitetun sosiaalityöntekijän tehtävät on voitu määritellä vaihtoehtoisesti myös sosiaalihuoltoon kuuluviksi. Kun lakiperustetta tiedonsaantioikeudelle ei ole, erilaiset etuus- ja asiakastiedot ovat saatavilla potilaan antaman suostumuksen perusteella silloin, kun potilas on kykenevä päättämään suostumuksen antamisesta tai hänellä on laillinen edustaja, joka suostumuksen voi antaa. Tällöin tiedot pitää erikseen pyytää Kelasta. Menettely on hidas, ja vaatii resursseja myös Kelalta, eikä siten vastaa palvelutoiminnan tarpeita.  

4.1  Keskeiset ehdotukset

Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi asiakastietolain 102 §:n mukaisia siirtymäaikoja siten, että hyvinvointialueilla on mahdollisuus toteuttaa vaatimukset siirtymäaikojen puitteissa huomioiden niiden meneillään oleva tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja siihen liittyvät tietojärjestelmähankinnat. Sosiaalihuollon palvelunantajien Kanta-palveluihin liittymisvelvoitteen siirtymäaikaa esitetään siirrettäväksi 1,5 vuodella siten, että uusi siirtymäaika olisi 1.3.2026. Liittymisvelvoitteen yhteydessä tulisi aloittaa kaikkien muiden paitsi perheoikeudellisten palvelujen palvelutehtävän asiakasasiakirjojen tallentaminen. Kanta-palveluihin liittymisvelvoitteen lisäksi siirtymäaika esitetään sosiaalihuollon velvoitteelle ottaa käyttöön lain 58 §:n mukainen luovutuslupa ja tallentaa luovutusilmoitukset lain 70 §:n mukaiseen luovutuslokirekisteriin. Lain 53 §:n mukainen sosiaalihuollon palvelunantajan potilastietoja koskevan tiedonsaantioikeuden siirtymäajaksi esitetään 1.11.2027, eli ajankohtaa jolloin reseptikeskuksesta on saatavilla ajantasainen valtakunnallinen lääkityslista yksittäisten lääkemääräysten sijasta. 

Lisäksi esitetään muutettavaksi siirtymäaikaa, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon välisen luovutusten toteuttamista Kanta-palveluihin. Uusi siirtymäaika olisi 1.3.2027. Myös sosiaalihuollon palveluiden yhteydessä syntyvien potilastietojen potilasrekisteriin tallentamiseen siirtymäaikaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että se on 1.3.2026 asti, samaan ajankohtaan liittymisvelvoitteen kanssa. 

Lain 54 §:n mukaisesta terveydenhuollon palvelunantajien välistä tietojen luovuttamista ja tiedonsaantioikeuksia koskevaa sääntelyä on tarpeen täsmentää siten, ettei potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömien potilastietojen luovuttaminen potilaan kanssa sovitulle palvelunantajalle edellytä luovutuslupaa tai erillistä suostumusta. Esimerkiksi lähete ja hoitopalaute tulee voida toimittaa potilaan kanssa sovitulle toimijalle ilman kaikkia potilastietoja koskevan valtakunnallisen luovutusluvan antamista tai mahdollisista luovutuskielloista huolimatta, joten selkeyden vuoksi sääntelyä on tarpeen tältä osin täsmentää.  

Esityksessä ehdotetaan 64 §:ää täydennettäväksi siten, että terveydenhuollon viranomaisessa toimivilla terveydenhuollon tehtäviä toteuttavilla sosiaalihuollon ammattihenkilöillä olisi oikeus saada Kelalta välttämättömät potilaan etuuksia koskevat tiedot, joita tarvitaan potilaan terveydentilaan liittyviä sosiaaliturvaetuuksia koskevan neuvonnan ja ohjauksen varmistamiseksi. 

Asiakastietolaissa on havaittu erinäisiä, osin teknisluonteisia, virheitä, jotka on syytä korjata. Esimerkiksi 3 §:n 11 kohdan palvelunantajan määritelmästä on jäänyt puuttumaan yritysmuotoiset yksityiset palvelunantajat sekä yhdistykset ja säätiöt, vaikka ne ovat aiemmin määritelmään sisältyneet ja asiakastietolain mukaiset velvoitteet ja oikeudet on tarkoitettu koskemaan myös niitä. 

Lain 57 §:n mukaista tiedonsaantioikeuden toteuttamista tietojärjestelmän avulla on tarpeen korjata siten, että säännös mahdollistaa asiakastietojen luovuttamisen myös palvelunantajan oman tietojärjestelmän avulla, kun taas voimassa olevan pykälän sanamuodon mukaan kyseessä tulisi olla useamman palvelunantajan tietojärjestelmä. Esimerkiksi hyvinvointialueilla voidaan ottaa käyttöön sekä potilastietojen että sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyyn yhteinen tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan luovuttaa asiakastietoja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä tai käsitellä asiakastietoja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa. 

Lain 72 §:n mukaista velvoitetta tallentaa asiakastietojen luovutuksia koskevat tahdonilmaukset tahdonilmaisupalveluun on tarpeen täsmentää siten, että tallennusvelvoite koskee informointien, luovutuslupien ja kieltojen lisäksi vain valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja koskevia suostumuksia. 

Lain 97 §:n 2 momentin sanamuotojen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjaustehtävä liittyisi lähinnä tietorakenteiden yhteensovittamiseen, ohjaukseen ja seurantaan. Tarkoitus on kuitenkin ollut, että ohjaus liittyisi laajasti tiedonhallinnan ja yhteisten tietovarantojen käytön ja toteuttamisen suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan vastaavasti kuin miten aiemmissa asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevassa laeissa (784/2021 ja 159/2007) on säädetty. Lisäksi ohjaustehtävän tulisi koskea kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa, ei vain asiakastietojen sähköistä käsittelyä. Vastaava virhe on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain (668/2008) 2 §:ssä, ja se esitetään myös korjattavaksi.  

Lastensuojelulain 27 ja 41 §:ään olisi perustelua tehdä teknisluontoiset muutokset siten, että viittaukset kumottuihin asiakaslain pykäliin viittauksiksi tehtäisiin asiakastietolain pykäliin, joissa on vastaava voimassa oleva sääntely. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Esityksellä on sekä taloudellisia että yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät väestöön, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisista viranomaisista Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja Kansaneläkelaitokseen. Väestöön kohdistuu vaikutuksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakkaina, että omatietovarannon potentiaalisina käyttäjinä. Vaikutukset liittyvät myös yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan.  

Esityksen taloudelliset vaikutukset liittyvät siihen, että esityksellä pyritään välttämään palvelunantajille koituvia ylimääräisiä kustannuksia lykkäämällä Kanta-palveluihin liittyviä siirtymäaikoja siten, että palvelunantajat ehtivät toteuttaa meneillään olevat tietojärjestelmähankintansa ja toteuttaa lain velvoitteet vasta kyseisiin uusiin tietojärjestelmiin. Siten voidaan välttää lyhytaikaisten investointien tekeminen käytöstä poistuviin tietojärjestelmiin. Esityksellä ei ole vaikutuksia valtion talousarvioon.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät myös sosiaalihuollon Kanta-palveluita koskevien siirtymäaikojen lykkäämiseen siten, että ne mahdollistavat uusien tietojärjestelmähankintojen toteuttamisen sekä henkilöstön kouluttamisen siirtymäaikojen puitteissa. Lisäksi esitys selkiyttää sosiaalihuollon tiedonsaantioikeutta lääkemääräystietoihin vasta sitten, kun tiedot ovat valtakunnallisen lääkityslistan käyttöönoton myötä ajantasaiset ja luotettavat. 

Kansalaisten asemaan vaikutuksia on erityisesti terveydenhuollossa toimivien sosiaalityöntekijöiden tiedonsaantioikeudella. Osana sairaanhoidon toteuttamista toimivien sosiaalityöntekijöiden tiedonsaantioikeus Kelan etuustietoihin turvaa potilaiden oikeuksien toteutumista sairaanhoidon yhteydessä, koska tiedonsaantioikeuden avulla terveyssosiaalityöntekijä pystyy toimimaan potilaan apuna sairauteen liittyvissä etuusasioissa ja sellaisten välttämättömien asioiden selvittämisessä, joita potilas ei hoitojakson aikana kykene itsenäisesti hoitamaan. Yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan liittyvä vaikutus on myös terveydenhuollon palvelunantajan oikeudella luovuttaa potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömiä potilastietoja toiselle, potilaan kanssa sovitulle terveydenhuollon palvelunantajalle. Luovuttaminen edellyttää kuitenkin sitä, että potilaan kanssa on sovittu esimerkiksi lähetteen tekemisestä, hoitovastuun siirtämisestä tai muiden palvelunantajien osallistumisesta tutkimukseen tai hoitoon, joten potilaalla on mahdollisuus vaikuttaa välttämättömien tietojen luovuttamiseen asiasta sopimisen yhteydessä. Siirtymäaikojen muutoksilla ei ole kansalaisten asemaan merkittävää vaikutusta, vaikka esimerkiksi sosiaalihuollon asiakastietojen tallentaminen Kanta-palveluihin ja tietojen näkyminen Omakanta-palvelussa viivästyykin jonkin verran. Omatietovarannon puolesta asioinnin siirtymäajan vaikutus on riippuvainen siitä, onko Omatietovarantoon liittyneenä hyvinvointisovelluksia, joiden kautta tietoja voisi tallentaa. 

Kansaneläkelaitoksen kannalta Kanta-palveluiden sosiaalihuollon siirtymäaikojen muutoksilla ei ole vaikutusta, koska Kanta-palveluiden toiminnallisuudet tulee toteuttaa ennen kuin palvelunantajat aloittavat liittymisiään. Omatietovarannon siirtymäajan muutos selkiyttää kehittämisen kokonaisuutta ja mahdollistaa kehittämisen priorisointia tarkoituksenmukaisella tavalla suhteessa myös hyvinvointisovellusten kehittämisen tilanteisiin ja tarpeisiin. Terveyssosiaalityöntekijöiden Kelan etuustietoja koskevan tiedonsaantioikeuden osalta Kelan tulee toteuttaa tarvittavat muutokset Kelmu-tietojärjestelmään, jonka avulla tiedonsaantioikeus toteutetaan. Kelmu-palvelun toteuttamisesta aiheutuu Kelalle kertaluonteisia rakentamiskustannuksia sekä jatkuvia ylläpitokustannuksia, jotka Kela laskuttaa järjestelmää käyttäviltä organisaatioilta. Välitettävistä tiedoista ei laskuteta.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannalta ehdotuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin tallennusvelvoitteen määräajan siirtyminen vaikuttaa laitoksen sosiaalihuollosta palvelujärjestelmän seurantaa varten keräämiin tietoihin, koska tiedonkeruu on tavoitteena toteuttaa Kanta-palvelujen avulla erillistiedonkeruiden sijaan. Vaikutus jää kuitenkin kokonaisuudessaan vähäiseksi, koska tiedonkeruu on joka tapauksessa vasta käynnistymässä. Tiedonhallinnan ohjaustehtävän kokonaisuus selkeytyy, kun ohjaus kattaa tiedonhallinnan ohjauksen kokonaisuutena pelkästään sähköisen tiedonhallinnan ohjauksen sijasta. Laitos on toteuttanut analogisen aineiston käsittelyyn liittyvää ohjausta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa laadittujen erillisten sopimusten perusteella. 

7.1  Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä

3 §. Määritelmät. Pykälän 1 momentin 11 kohdan mukaista palvelunantajan määritelmää täydennettäisiin siten, että määritelmään lisättäisiin julkisen yhteisön lisäksi yksityiset yhteisöt ja säätiöt. Siten määritelmä kattaisi myös osakeyhtiön, osuuskunnan, kommandiittiyhtiön kuin avoimen yhtiönkin muodossa toimivat yhteisöt ja yhdistykset sekä säätiöt, jotka järjestävät ja tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Säätiöt ja yhtiömuotoiset toimijat olivat epähuomiossa jääneet pois hyväksytyn lain määritelmästä. Muutos vastaisi siten vallitsevaa käytännön tilannetta ja aiemmin voimassa ollutta sääntelyä, eikä siten laajentaisi lain soveltamisalaa uusiin toimijoihin.  

54 §. Terveydenhuollon palvelunantajan oikeus saada potilastietoja ja potilastietojen luovuttaminen hoidon turvaamiseksi. Pykälään lisättäisiin uusi 5 momentti, jossa säädettäisiin potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömien potilastietojen ja annettua hoitoa koskevan yhteenvedon luovuttamisesta toiselle, potilaan kanssa sovitulle palvelunantajalle Sääntely vastaisi siten toiminnallisesti aiempaa potilaslain 13 §:n 3 momentin 2 kohtaa, jonka mukaan potilastietoja on voinut luovuttaa toiselle toimintayksikölle tai ammattihenkilölle potilaan suullisen suostumuksen tai asiayhteydestä muuten ilmenevän suostumuksen mukaisesti. Ehdotuksessa suullista ja asiayhteydestä ilmenevää suostumusta vastaa se, että kyseessä täytyy olla potilaan kanssa sovittu palvelunantaja, jolle tietoja voidaan luovuttaa.  

Siten esimerkiksi yksityinen terveydenhuollon palvelunantaja antaessaan potilaan kanssa sovitusti lähetteen hyvinvointialueelle, saa antaa lähetteellä potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Ja vastaavasti jos hoitovastuu annetun hoidon jälkeen siirtyy toiselle, potilaan kanssa sovitulle palvelunantajalle, palvelunantaja saa luovuttaa jatkohoidon järjestämisen kannalta välttämättömän yhteenvedon annetusta hoidosta. Säännös mahdollistaisi hoitopalautteen luovuttamisen myös lähetteen tehneelle palvelunantajalle, vaikkei hoitovastuu sinne enää palautuisikaan. Yksityisessä terveydenhuollossa esimerkiksi lääkäriasemilla potilaan hoitoon voisi osallistua useampia palvelunantajia, ja säännös mahdollistaisi välttämättömien potilastietojen luovuttamisen myös näissä tilanteissa. Säännös mahdollistaisi potilastietojen luovuttamisen valtion oikeuspsykiatrisesta sairaalasta hyvinvointialueelle, kun arvioidaan valtion sairaalaan mielenterveyslain 17 §:n mukaisesti hoitoon otettujen potilaiden tarkoituksenmukaisinta hoitopaikkaa eli hoitovastuun mahdollista siirtymistä. Koska lähetteen antamisesta ja jatkohoidosta, samoin kuin hoidon toteuttamisesta usean eri palvelunantajan yhteistyönä, on joka tapauksessa potilaslain mukaisesti sovittava potilaan kanssa yhteistyössä, eikä hoidon järjestäminen ja toteuttaminen ole mahdollista ilman kyseisiä tietoja, on välttämättömät potilastiedot voitava toimittaa ilman asiakastietolain 54 §:ssä tarkoitettua luovutuslupaa tai erillistä tietosuoja-asetuksen tai julkisuuslain mukaista suostumusta.  

Säännöksen lisääminen pykälään selkiyttää tiedonsaantioikeuden ja tietojen luovuttamisen kokonaisuutta. Koska ehdotettava mahdollisuus luovuttaa välttämättömiä potilastietoja potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi ei edellytä asiakkaan antamaa luovutuslupaa, myöskään asiakkaan tekemät kiellot eivät vaikuttaisi tietojen luovuttamiseen. On kuitenkin otettava huomioon, että säännöksen perusteella voitaisiin luovuttaa ainoastaan tutkimuksen ja hoidon järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot, ja kyse on potilaan kanssa sovittavasta jatkohoidosta tai hoidon toteuttamisesta yhteistyössä muiden palvelunantajien kanssa, joten jos potilas ei halua joitain tietojaan luovutettavan, on arvioitava tarkkaan mitkä tiedot tilanteessa olisivat välttämättömiä ja mitkä tiedot voitaisiin jättää luovuttamatta ilman että tutkimuksen tai hoidon järjestämisen tarkoituksenmukaisuus vaarantuu. 

57 §.Tiedonsaantioikeuden toteuttaminen tietojärjestelmän avulla. Pykälään muutettaisiin tietojärjestelmästä käytettävää sanamuotoa siten, että se mahdollistaa asiakastietojen luovuttamisen myös palvelunantajan oman tietojärjestelmän avulla, kun taas voimassa olevan pykälän sanamuodon mukaan kyseessä tulisi olla useamman palvelunantajan tietojärjestelmä. Pykälä mahdollistaisi tiedonsaantioikeuden toteuttamisen tietojärjestelmän avulla 53 §:n mukaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon välisissä luovutuksissa, joissa on tarve käyttää pelkästään yksittäisen palvelunantajan omaa tietojärjestelmää. Esimerkiksi hyvinvointialueilla voitaisiin ottaa käyttöön sekä potilastietojen että sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyyn yhteinen tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan luovuttaa asiakastietoja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä tai käsitellä asiakastietoja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa.  

64 §. Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisen tiedonsaantioikeus. Pykälän otsikkoa esitetään täsmennettäväksi niin, että siitä ilmenee tarkoitettavan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaista. Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin viranomaisen järjestämässä terveydenhuollossa toimivan sosiaalihuollon ammattihenkilön oikeudesta saada Kansaneläkelaitokselta salassa pidettäviä asiakkaan etuuksia koskevia tietoja, jotka olisivat välttämättömiä potilaan terveydentilaan liittyviä sosiaaliturva-etuuksia koskevan neuvonnan ja ohjauksen varmistamiseksi. Potilaalle tulisi etukäteen ilmoittaa tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta.  

Terveydenhuollon yhteydessä toimivista sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tekemästä työstä käytetään usein terveyssosiaalityön käsitettä, vaikka kyseisiä tehtäviä voivat hoitaa muutkin kuin sosiaalityöntekijät. Vaikka terveydenhuollossa sosiaalityötä tekevät henkilöt ovat sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, on terveyssosiaalityön palvelutehtävä perinteisesti osa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän järjestämisvastuulle kuuluvan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 luvun mukaista sairaanhoitopalvelua, ja sitä toteutetaan pääasiassa sairaalahoidon tai muun erikoissairaanhoidon yhteydessä. Esimerkiksi HUS-yhtymässä toimii noin 200 sosiaalityöntekijää, joilla on vuosittain n. 90 000 asiakastapaamista. Koska terveydenhuollon tehtävässä toimiva sosiaalihuollon ammattihenkilö ei toimi sosiaalihuoltolain mukaisissa sosiaaliviranomaisen tehtävissä, eikä muutenkaan toteuta työssään sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, tiedonsaantioikeutta ei voi toteuttaa pykälän 1 momentin nojalla. Lisäksi terveydenhuollon sosiaalityötä tehdään muun muassa valtion oikeuspsykiatrisissa sairaaloissa, joissa pitkäaikaisen laitoshoidon aikana sosiaalihuollon ammattihenkilö avustaa ja hoitaa potilaan etuuksiin ja sosiaalihuoltoon liittyviä asioita sekä laatii hoitomaksuselvityksiä hyvinvointialueille. 

Terveydenhuoltolain 24 §:n mukaan sairaanhoitopalveluun sisältyy sairauksien taudinmäärityksen ja hoidon lisäksi myös esimerkiksi kärsimysten lievittäminen sekä potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa tukeva ohjaus. Terveydenhuoltolain 30 §:n mukaan potilaan tarvitessa kuntoutusta, jota ei ole säädetty hyvinvointialueen tehtäväksi, hyvinvointialueen tehtävänä on huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista ja ohjattava henkilö tarpeen mukaan esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen palvelujen piiriin. Lisäksi terveydenhuoltolain 22 §:n mukaan hyvinvointialue (sekä Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä) on velvollinen huolehtimaan siitä, että sen asukas tai terveyskeskuksen potilas saa terveydentilaansa koskevan todistuksen tai lausunnon silloin, kun todistuksen tai lausunnon tarve perustuu lakiin, taikka on asukkaan tai potilaan hoidon, toimeentulon, opiskelun tai muun vastaavan syyn kannalta välttämätöntä. 

Terveydenhuollossa sosiaalityötä toteuttavat sosiaalihuollon ammattihenkilöt osallistuvat potilaan hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun, ohjaavat ja neuvovat potilasta erilaisissa sairauden, vamman tai vammautumisen aiheuttamissa ongelmissa ja sairauteen liittyvissä sosiaaliturvaa koskevissa asioissa kuten sairauspäiväraha, matka- ja lääkekorvaukset, eläkkeet ja vammaisetuudet, avustavat potilaita etuuksien hakemisessa sekä tukevat muuttuneen elämäntilanteen selvittelyssä. Etuustietoja tarvitaan myös terveydenhuollon vastuulle kuuluvien lausuntojen ja todistusten laatimista varten. Lisäksi sosiaalityöntekijät ohjaavat potilaita Kansaneläkelaitoksen järjestämien kuntoutuspalveluiden hakemisessa, esimerkiksi sopeutumisvalmennus ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Tarvittaessa potilas ohjataan sosiaalihuollon palveluihin terveydenhuoltolain 50 a ja 53 a §:n mukaisesti. 

Tiedonsaantioikeus koskisi Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvaetuuksia koskevia tietoja, jotka olisivat välttämättömiä terveydentilaan liittyviä sosiaaliturva-etuuksia koskevan neuvonnan ja ohjauksen varmistamiseksi. Tiedonsaantioikeus mahdollistaisi siten potilaan oikeuksien turvaamista ja ehkäisisi myös tarvetta siirtyä sosiaalihuollon asiakkaaksi, kun tarvittavaa ohjausta ja neuvontaa voitaisiin antaa heti samassa asiayhteydessä. Terveydenhuollon sosiaalityön asiakasryhmässä on usein toimintakyvyltään heikoimmassa asemassa olevia potilaita, joiden psyykkinen tai fyysinen toimintakyky on kokonaan tai väliaikaisesti alentunut. Siten terveydenhuollon sosiaalityöntekijälle on tärkeää saada tieto jo mahdollisesti vireillä olevista etuushakemuksista. Pykälän nojalla saatavat tiedot ovat välttämättömiä nimenomaan silloin, kun potilas ei itse muista saamiaan etuuksia tai vireillä olevia etuushakemuksia tai ei muiden syiden vuoksi kykene itse edistämään asioidensa hoitoa.  

Tiedot voisivat olla asiakkaalle myönnettyjä etuuksia sekä vireillä olevia etuushakemuksia koskevia tietoja. Näitä tietoja olisivat esimerkiksi toimeentulotuen päätökset ja laskelmat sekä muut asiakkaalle maksetut ja maksettavat etuudet kuten lääkekorvaukset, työttömyysetuus, eläkkeet, asumistuki ja sairauspäiväraha. Asumistukea koskevasta tiedosta nähdään vuokranantaja, jolle voidaan tarvittaessa ilmoittaa sairaalahoidon pitkittymisestä ja siten varmistaa, ettei sairaalahoidon pitkittymisestä aiheudu ongelmia asiakkaan asumiseen. Työttömyysetuutta koskevasta tiedosta ilmenee esimerkiksi, milloin asiakkaan työttömyysajan ilmoitus pitää laittaa.  

Ilman tiedonsaantioikeutta kriittisimmin sairaiden ja haavoittuvimmassa asemassa olevien potilaiden asioiden hoito hankaloituu ja viivästyy aiheuttaen sairaille henkilöille turhaan lisää inhimillistä kärsimystä. Potilasta hoitava henkilökunta ei saa tarvittavia tietoja esim. välttämättömien lausuntojen ja todistusten laatimista varten. Potilaat eivät tiedä etuuksiaan kuten esimerkiksi toimeentulotuesta, lääkkeiden maksusitoumuksista tai etuusmahdollisuuksiaan ruokaan ja sairaalamatkoihin. Kun sosiaaliturvaetuusasioita ei saada oikea-aikaisesti hoidettua sairaalasta käsin, kasaantuneet ja monimutkaistuvat asiat siirtyvät sosiaalitoimelle. Sairaalassa olo voi myös pitkittyä, jos kotiuttamisen edellyttämiä sosiaaliturvaan liittyviä ja muita potilaan keskeisiä asioita ei ole saatu hoidettua ajoissa. Esimerkiksi potilas on saattanut saada häädön asunnostaan, koska vuokria ei ole maksettu, tai menettää työpaikkansa ja sairauspäivärahan, koska todistusten ja etuuksien hakemusten toimittaminen on myöhästynyt. 

Potilaalle tulisi etukäteen ilmoittaa tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta. Siten tiedonsaantioikeutta ei voi käyttää ilman, että potilas on siitä tietoinen. Lisäksi terveydenhuollon sosiaalityössä on huomioitava potilaslain 6 §:n vaatimukset hoidon toteuttamisesta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Neuvonta ja ohjaus tulee varmistaa erityisesti sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät ole itse kykeneviä itse hoitamaan etuuksiin liittyviä asioita. Siten tiedonsaantioikeutta ei tulisi käyttää silloin, kun henkilö on kykenevä itse selvittämään ja hoitamaan etuuksiin liittyvät asiansa. 

Tiedonsaantioikeus voidaan toteuttaa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 23 §:n mukaisen katseluyhteyden avulla, jos kyseisen pykälän mukaiset edellytykset katseluyhteyden avaamiselle toteutuvat (PeVL 73/2018 vp). Edellytyksenä on, että katselumahdollisuus on rajattu vain yksittäisiin hakuihin, jotka voivat kohdistua tiedonsaantioikeuden mukaisesti tarpeellisiin tai välttämättömiin tietoihin, ja että tietojen hakemisen yhteydessä selvitetään tietojen käyttötarkoitus. Kela on toteuttanut katseluyhteydeksi niin kutsutun Kelmu-palvelun, jonka avulla tiedonsaantioikeus olisi mahdollista tiedonhallintalain edellytysten täyttyessä toteuttaa. 

72 §. Tahdonilmaisupalvelu. Pykälän 1 momenttia esitetään täsmennettäväksi niin, että tahdonilmaisupalveluun olisi velvoite tallentaa asiakastietolain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaiset informoinnit, luovutusluvat, kiellot ja valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja koskevat suostumukset, kun taas momentin alkuperäisen sanamuodon mukaan olisi tallennettava laajemmin kaikki, eli myös tietosuoja-asetuksen tai julkisuuslain mukaiset paikalliset asiakastietojen käsittelyä koskevat suostumukset. Kaikkien suostumusten tallennusvelvoite ei ole perusteltu, koska kyseessä olisi palvelunantajan omia, paikallisia luovutuksia koskeva suostumus. Tallennusvelvoitetta ei alun alkaen ollut tarkoitettu sellaiseksi, että se koskisi myös paikallisia luovutuksia koskevia suostumuksia. Paikallisten suostumusten tallentaminen tahdonilmaisupalveluun on kuitenkin edelleen mahdollista pykälän 2 momentin perusteella.  

Vaikka paikallisia suostumuksia ei tallennettaisikaan tahdonilmaisupalveluun, on palvelunantajan varmistettava niiden asianmukaisesta tallentamisesta paikallisesti. Julkisuuslain esitöiden lähtökohtana on, että laissa säädetyn suostumuksen nimenomaisuuden vaatimus voi käytännössä edellyttää kirjallisen suostumuksen vaatimista (HE 30/1998 vp, s. 102). Rekisterinpitäjän tulee voida osoittaa myös tietosuoja-asetuksen mukaisen suostumuksen sisältö. 

97 §. Ohjaus, valvonta ja seuranta. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin niin, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäviin kuuluisi asiakastiedon sähköisen käsittelyn ja siihen liittyvän tiedonhallinnan ohjauksen lisäksi myös muun kuin sähköisen aineiston käsittelyn ohjaus. Palvelunantajilla on vielä hallussaan myös analogista eli paperilla tai mikrofilmeillä olevaa aineistoa, johon liittyvä ohjausta ei ole tällä hetkellä säädetty minkään tahon vastuulle. Ohjauksen tarpeita on kuitenkin ilmennyt erityisesti, kun hyvinvointialueille on siirretty kuntien ja kuntayhtymien aineistoja. Myös asiakastietolain sääntely esimerkiksi säilytysaikoja ja hävittämiseen liittyen koskee myös muuta kuin sähköistä aineistoa, joten ohjausvastuun määrittäminen on tarpeen. Lisäksi selkiytetään laitoksen ohjausvastuista käytettyjä sanamuotoja siten, että ohjausvastuun kokonaisuus käy selkeämmin ilmi.  

102 §. Siirtymäsäännökset. Pykälään esitetään useita siirtymäsäännöksiä koskevia muutoksia. Muutostarpeet johtuvat esimerkiksi hyvinvointialueiden aloittamiseen liittyvien tietojärjestelmähankinnoista ja uusien tietojärjestelmien käyttöönottoihin tarvittavasta ajasta.  

Pykälän 1 momentin mukaista siirtymäaikaa sosiaali- ja terveydenhuollon välisen tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin siirrettäisiin 1.3.2027 saakka. Siirtymäajan tulee olla myöhemmin kuin 4 momentin mukainen sosiaalihuollon palvelunantajien liittymisvelvollisuus valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon välisiä luovutuksia koskevan luovutusluvan toteuttaminen edellyttää muutoksia sekä valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin että palvelunantajien omiin tietojärjestelmiin, joten toimeenpanoon on varattava riittävästi aikaa. Lisäksi 1 momenttiin lisättäisiin erillinen siirtymäaika sosiaalihuollon palvelunantajan oikeudelle saada reseptikeskukseen tallennetuista lääkemääräyksistä. Siirtymäaikaa olisi 1.11.2027, jolloin reseptikeskukseen on toteutettava valtakunnallinen lääkityslista, jonka avulla on saatavilla ajantasainen ja luotettava tieto asiakkaan käytössä olevasta lääkityksestä, yksittäisten eri aikoina kirjoitettujen lääkemääräysten sijasta. Reseptikeskuksessa on nykytilanteessa tieto kaikista potilaalle laadituista lääkemääräyksistä, jotka voivat olla ristiriitaisia, päällekkäisiä ja vanhentuneita. 

Pykälän 2 momentti sisältää siirtymäajan kaikkiin potilastietoihin ja työterveyshuoltoon kohdistuvalle kiellolle. Siirtymäaika on ollut 1.1.2024 asti. 

Pykälän 3 momentti sisältää siirtymäajan sosiaalihuollon palveluiden järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä kirjattavien potilastietojen tallentamisesta potilasrekisteriin viimeistään 1.3. 2027. Siirtymäaikaa esitetään muutettavaksi niin, että siirtymäaika on yhdenmukainen 1 momentin mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon välisen luovutusluvan toteutuksen kanssa. 

Pykälän 4 momentin mukaan lain 60 §:ssä tarkoitettu potilastietojen luovuttaminen ulkomaille on toteutettava viimeistään 1.1.2025, eikä siihen esitetä muutosta. 

Pykälän 5 momenttissa säädettäisiin sosiaalihuollon palvelunantajan Kanta-palveluihin liittymisvelvoitteen siirtymäajasta. Julkisen palvelunantajan liittymisvelvoite esitetään siirrettäväksi 1,5 vuodella eteenpäin, eli uusi siirtymäaika olisi 1.3.2026. Samaa ajankohtaa esitetään myös yksityisen palvelunantajan liittymisvelvoitteen siirtymäajaksi, koskien sekä julkisen lukuun että omaan lukuunsa toimivia yksityisiä palvelunantajia. Omaan lukuunsa toimivien yksityisten palvelunantajien siirtymäaikaa muutettaisiin siten kahdella kuukaudella. Lisäksi momenttiin täsmennettäisiin, että lain 55 §:n mukainen luovutuslupa olisi otettava käyttöön viimeistään sosiaalihuollon palvelunantajan liittyessä valtakunnalliseen asiakastietovarantoon. Myös 70 §:n mukainen luovutusta koskevien tietojen tallentaminen lokirekisterien säilytyspalveluun tulisi toteuttaa Kanta-palveluun liittymisestä lähtien. 

Pykälän 6 momentti sisältäisi sääntelyn terveydenhuollon palvelunantajan potilasasiakirjojen Kanta-palveluun tallentamisen määräajoista, eikä siihen esitetä muutoksia. 

Pykälän 7 momenttissa säädettäisiin sosiaalihuollon palvelunantajan sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen Kanta-palveluun tallentamisen määräajoista. Momentista poistetaan kohdat palvelutehtävien asiakasasiakirjojen tallentamisen määräajoista lukuun ottamatta perheoikeudellisten palvelujen palvelutehtävän asiakasasiakirjojen tallentamista sekä kaikissa palvelutehtävissä syntyvien video- ja äänitallenteiden tallentamista. Muiden palvelutehtävien asiakirjat tulee tallentaa liittymisvelvoitteen mukaisessa aikataulussa.  

Pykälän 8 momenttiin lisättäisiin siirtymäaikaa omatietovarannon puolesta asioinnin toteutukselle 1.9.2025 saakka. Siirtymäaika mahdollistaa sekä alaikäisten että täysi-ikäisten puolesta asioinnin. Toteutus vaati toimenpiteitä Kelan lisäksi Digi- ja väestötietovirastolta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lisäksi momentti sisältää siirtymäajan hyvinvointitietojen luovuttamisesta palvelunantajille 1.1.2026 mennessä. 

Pykälän 9 momentti sisältää siirtymäajan potilastietojen luovuttamisesta hyvinvointisovelluksille. Momenttiin lisättäisiin erillinen siirtymäaika lain 50 §:n mukaisen puolesta asioinnin toteutukselle siten, että puolesta asiointi olisi toteutettava viimeistään 1.9.2025 mennessä. Puolesta asioinnin toteutus edellyttää hyvinvointisovellusten toteutusten lisäksi muutoksia myös Kanta-palveluihin. Siirtymäajan sanamuodon mukaan momentissa säädettäisiin takaraja, mihin mennessä puolesta asiointi viimeistään pitää toteuttaa, mutta sen voi toteuttaa myös aiemmin hyvinvointisovellusten tarpeiden mukaisesti. 

7.2  Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta

2 §. Tehtävät. Pykälän 1 momentin 4 b kohtaa muutetaan asiakastietolain 97 §:n ehdotettua muutosta vastaavasti, jotta ohjauksen kokonaisuus saadaan pykälässä kuvattua selkeämmin.  

7.3  Lastensuojelulaki

27 §.Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen. Pykälän 3 momenttiin esitetään tehtäväksi tekninen korjaus, jossa korvattaisiin viittaus asiakaslain 11 §:än viittauksella asiakastietolain 51 §:än, koska kyseinen asiakaslain säännös on kumottu ja vastaava säännös on nyt asiakastietolain 51 §:ssä.  

41 §. Huostaanotto ja sijaishuollon valmistelu. Pykälän 2 momenttiin esitetään tehtäväksi tekninen korjaus, jossa korvattaisiin viittaus asiakaslain 20 §:än viittauksella asiakastietolain 53, 55 ja 64 §:än, koska kyseinen asiakaslain säännös on kumottu ja vastaava sääntely on nyt asiakastietolaissa siten, että sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada tietoja terveydenhuollon palvelunantajilta säädetään asiakastietolain 53 §:ssä ja oikeudesta saada tietoja toisilta sosiaalihuollon palvelunantajilta säädetään asiakastietolain 55 §:ssä. Tiedonsaantioikeudesta muilta tahoilta, eli valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta, eläkesäätiöltä ja muulta eläkelaitokselta, vakuutuslaitokselta sekä koulutuksen järjestäjältä säädetään asiakastietolain 64 §:ssä.  

10.1  Esityksen riippuvuus muista esityksistä

Esityksellä ei ole riippuvuuksia muihin hallituksen esityksiin. 

10.2  Suhde talousarvioesitykseen

Esityksellä ei ole vaikutuksia talousarvioon. 

11.1  Johdanto

Esityksen siirtymäaikojen muuttamista tai teknisiä korjauksia koskevilla ehdotuksilla ei ole vaikutuksia perusoikeuksien toteutumiseen. Potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömien potilastietojen luovuttaminen potilaan kanssa sovitulle terveydenhuollon palvelunantajalle ja terveydenhuollossa toimivien sosiaalityöntekijöiden tiedonsaantioikeus sen sijaan ovat merkityksellisiä henkilötietojen suojan kannalta, joten seuraavassa arvioidaan niitä koskevia ehdotuksia perustuslain ja perusoikeuksien kannalta. 

Henkilötietojen suoja on osa yksityiselämän suojaa, joka on perustuslain 10 §:ssä ja Suomea sitovissa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä EU:n perussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa taattu perusoikeus. Henkilötietojen suoja on yksilön perusoikeus ja lisäksi henkilötietojen suoja kuuluu perustuslain 10 §:n 1 momentin nojalla lain alaan. Lisäksi ehdotuksen kannalta merkityksellinen on perustuslain 7 §:n mukainen oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, joka sisältää myös tiedollisen itsemääräämisoikeuden. Ehdotuksen kannalta merkityksellinen on myös perustuslain 19 §, jonka mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään huolenpitoon, ja julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.  

Esityksen mukaisten henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten tietosuoja-asetuksen mukaiset käsittelyperusteet ovat tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukainen käsittely rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi ja 9 artiklan 2 kohdan h alakohdan mukainen käsittely lääketieteellisiä diagnooseja varten, terveys- tai sosiaalihuollollisen hoidon tai käsittelyn suorittamiseksi taikka terveys- tai sosiaalihuollon palvelujen ja järjestelmien hallintoa varten jäsenvaltion lainsäädännön perusteella. 

11.2  Lailla säätämisen vaatimus

Perustuslain 10 §:n mukaan henkilötietojen käsittelystä tulee säätää lailla. Perustuslakivaliokunnan henkilötietojen suojaa koskevassa käytännössä on korostettu lailla säätämisen tarvetta erityisesti silloin, kun henkilötietoja käsittelee viranomainen (ks. esim. PeVL 14/2018 vp, s. 4). Potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömien potilastietojen luovuttaminen potilaan kanssa sovitulle palvelunantajalle vastaa toiminnallisesti aiemmin voimassa olleen potilaslain 13 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaista oikeutta luovuttaa tiedot potilaan suullisen tai asiayhteydestä ilmenevän suostumuksen perusteella. Asiakastietolaki muodostaa lakiperustan tietojen luovuttamiselle, ja on tarpeen mahdollistaa välttämättömien tietojen luovuttaminen tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi ilman, että potilaan tulee antaa laajaa, kaikkia potilastietoja koskevaa luovutuslupaa. Toinen lailla säätämisen vaatimukseen liittyvä ehdotus koskee terveyssosiaalityöntekijöiden tiedonsaantioikeutta. Koska terveyssosiaalityöntekijöiden tiedonsaantioikeudessa on kyse terveydenhuollon viranomaisessa toimivien sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tiedonsaantioikeudesta toisen viranomaisen eli Kelan tietoihin, on perusteltua säätää asiasta lailla.  

11.3  Tiedollinen itsemääräämisoikeus

Perustuslakivaliokunta on pitänyt henkilötietojen suojan kannalta keskeisenä tiedollista itse-määräämisoikeutta (ks. esim. PeVL 23/2020 vp, s. 9, PeVL 2/2018 vp, s. 8). Valiokunnan käytännössä itsemääräämisoikeuden on katsottu kiinnittyvän useisiin perusoikeuksiin, erityisesti perustuslain 7 §:n säännöksiin henkilökohtaisesta vapaudesta ja koskemattomuudesta sekä perustuslain 10 §:n säännöksiin yksityiselämän suojasta (ks. PeVL 48/2014 vp, s. 2/II). 

EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaan henkilötietojen käsittelyn on tapahduttava asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla. Tietosuoja-asetuksen 6 ja 9 artikloiden mukaan henkilötietojen käsittely on mahdollista ja lainmukaista muun ohella silloin, kun rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn yhtä tai useampaa erityistä tarkoitusta varten. Tietosuoja-asetuksen johdantokappaleessa 43 kuitenkin todetaan, että suostumuksen ei kuitenkaan pitäisi olla pätevä oikeudellinen peruste henkilötietojen käsittelylle sellaisessa erityistilanteessa, jossa rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän välillä on selkeä epäsuhta. Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa rekisterinpitäjänä on viranomainen ja jossa on sen vuoksi epätodennäköistä, että suostumus on annettu vapaaehtoisesti kaikissa kyseiseen tilanteeseen liittyvissä olosuhteissa. 

Oikeus luovuttaa potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömiä potilastietoja potilaan kanssa sovitulle palvelunantajalle selkiyttää potilastietojen luovuttamista tilanteissa, joissa potilas on saamassa lähetteen toiselle palvelunantajalle, hoitojakson jälkeen hoitovastuu siirtyy tai potilaan hoitoon osallistuu useampi palvelunantaja esimerkiksi lääkäriasemalla. Välttämättömät tiedot voidaan luovuttaa suoraan lain perusteella, kun potilaan kanssa on sovittu mille palvelunantajalle lähete tai yhteenveto hoidoista toimitetaan tai mitkä palvelunantajat osallistuvat tutkimuksen tai hoidon järjestämiseen. Siten potilaan ei tarvitse antaa laajaa, kaikkia potilastietoja koskevaa luovutuslupaa, jotta kyseisten tilanteiden kannalta välttämättömät tiedot voidaan toiselle palvelunantajalle toimittaa.  

Tässä esityksessä ehdotettava Kelan etuuksia koskeva terveydenhuollon sosiaalityöntekijöiden tiedonsaantioikeus perustuisi suostumusten sijasta lainsäädäntöön, koska kyseessä on viranomaisen oikeus saada toisen viranomaisen tietoja. Tiedonsaantioikeuden tavoitteena on potilaan edun varmistaminen niin, että potilaalle voidaan varmistaa hänelle kuuluvat etuudet ja palvelut, eikä sairaalassaolosta aiheutuisi ylimääräistä haittaa. Tiedonsaantioikeus on keskeinen erityisesti niissä tilanteessa, joissa potilas ei sairautensa johdosta ole kykenevä päättämään suostumuksen antamisesta ja asioiden hoitaminen tiedonsaantioikeuden avulla on asiakkaan edun mukaista.  

11.4  Tietojen luovuttaminen

Perustuslakivaliokunta on arvioinut viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassa-pitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen (PeVL 15/2018 vp). Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta (ks. esim. PeVL 17/2016 vp, s. 2-3). Valiokunta on antanut erityistä merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan täsmällisyyttä ja sisältöä. Mikäli ehdotetut säännökset tietojen luovutuksesta ovat kohdistuneet myös arkaluonteisiin tietoihin, on tavallisen lain säätämisjärjestyksen käyttämisen edellytyksenä ollut sääntelyn täsmentäminen selostetun perustuslakivaliokunnan viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä koskevan käytännön mukaiseksi (PeVL 38/2016 vp, s. 3). 

Perustuslakivaliokunta on painottanut, että erottelussa tietojen saamisen tai luovuttamisen tarpeellisuuden ja välttämättömyyden välillä on kyse tietosisältöjen laajuuden ohella myös siitä, että salassapitosäännösten edelle menevässä tietojensaantioikeudessa on viime kädessä kysymys siitä, että tietoihin oikeutettu viranomainen omine tarpeineen syrjäyttää ne perusteet ja intressit, joita tiedot omaavaan viranomaiseen kohdistuvan salassapidon avulla suojataan (PeVL 15/2018 vp).  

Oikeus luovuttaa välttämättömät potilastiedot potilaan kanssa sovitulle palvelunantajalle potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi on perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaisesti sidottu välttämättömyyteen. Siten tietoja luovuttavan palvelunantajan on arvioitava, mitkä tiedot ovat potilaan tilanteessa tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömiä. 

Etuuksia koskevat tiedot ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan mukaan salassa pidettäviä. Esityksen mukaan terveydenhuollon sosiaalityöntekijöille luovutettavat tiedot olisivat välttämättömiä potilaan terveydentilaan liittyviä sosiaaliturvaetuuksia koskevan neuvonnan ja ohjauksen varmistamiseksi ja terveydenhuollon lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Siten tiedonsaantioikeus olisi sidottu perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan välttämättömiin tietoihin ja käyttötarkoitukseen, jota varten tiedot ovat välttämättömiä. 

11.5  Oikeus sosiaaliturvaan

Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään huolenpitoon, ja julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön hyvinvointia. Esitys mahdollistaisi sairaalassaolon aikana terveydenhuollon sosiaalityöntekijälle tiedonsaantioikeuden Kelan etuuksista, jotta tämä voi osaltaan olla varmistamassa potilaalle sairaanhoitoon liittyvät etuudet ja ohjata ja avustaa potilasta hoitamaan sosiaaliturvaansa ja etuuksiin liittyviä asioita. 

Edellä esitetyn perusteella ehdotetut säännökset turvaavat asiakkaan yksityiselämän suojan sekä henkilötietojen suojan vaatimukset perustuslain ja tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla. 

Hallitus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että esitys on sopusoinnussa perustuslain kanssa, minkä vuoksi ehdotettu laki voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi asiasta lausunnon, koska esitys sisältää salassa pidettävien henkilötietojen luovuttamiseen liittyvää sääntelyä ja sääntely on merkityksellistä perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta.