1
Nykytila
Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) mukaan kotieläintaloutta päätoimisesti harjoittavalla maatalousyrittäjällä on oikeus saada vuosilomaa 26 päivää vuodessa. Lomituspalvelujen saaminen edellyttää, että maatalousyrittäjä pääsääntöisesti kuuluu maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisen niin kutsutun pakollisen MYEL-vakuutuksen piiriin, kyseessä on pk-yritys ja että kotieläintalous käsittää vähintään kuusi asetuksella määriteltyä kotieläinyksikköä. Maatalousyrittäjä ei voi lomitusajankohtana saada tiettyjä estäviä eläkkeitä, eikä yritys voi olla vaikeuksissa oleva yritys tai yritys, jolla on maksamaton komission perintämääräys.
Kotieläintaloutta harjoittavalla maatalousyrittäjällä on oikeus sijaisapuun silloin, kun hän ei pysty huolehtimaan yrityksen hoitoon kuuluvista välttämättömistä tehtävistään laissa säädetyn tilapäisen syyn vuoksi. Sijaisavun enimmäiskesto on kunkin perusteen osalta määritelty laissa.
Vuosiloma on siihen mahdollisesti liittyvää valvontakäyntiä ja varallaoloa lukuun ottamatta maksutonta ja sijaisavun saajalta peritään sijaisavusta tuntimaksu. Sijaisavun maksu sisältää kolmen euron suuruisen perusosan sekä tulosidonnaisen osan, joka määräytyy sijaisavun saajan MYEL-työtulon mukaan. Tuntimaksua määrättäessä työtulo jaetaan luvulla 5400. Sijaisapumaksun suuruuteen vaikuttaa eräissä tapauksissa se, millä perusteella sijaisapua on saatu. Jos sijaisapua annetaan äitiysrahaperusteella, pääsäännön mukainen maksu peritään 50 prosentilla alennettuna. Jos sijaisavun saajalla on palkka- tai yrittäjätuloa tilan ulkopuolisen työskentelyn johdosta, maksu peritään 50 prosentilla korotettuna. Samoin käy, jos sijaisavun perusteena on alle 3-vuotiaan lapsen hoito. Yritystoiminnan järjestelyjä varten myönnetystä sijaisavusta peritään kiinteä tuntimaksu, vuoden 2017 palkkakertoimen tasossa, 13,66 euroa tunnilta.
Vuonna 2017 on kuitenkin voimassa väliaikainen laki, jonka mukaan vuonna 2017 pidetyssä sijaisavussa sijaisavun tuntimaksua alennetaan 31 prosentilla, yritystoiminnan järjestely sijaisavussa tuntimaksu on vuonna 2017 määritelty 12 euroksi tunnilta.
Vuosilomaan oikeutettuja maatalousyrittäjiä on vuonna 2017 arviolta noin 17 000 ja lomitettuja vuosilomapäiviä on arviolta noin 435 000. Sijaisapua on arvioitu käyttävän noin 5 700 maatalousyrittäjää ja sijaisapupäiviä on arvioitu olevan noin 288 000.
Hallitus päätti syksyn 2017 budjettiriihessä kohdistaa 1 miljoonan euron panostuksen lomituspalvelujen sijaisapumaksujen osittaiseen alentamiseen. Maksualennuksilla halutaan tukea maatalousyrittäjien jaksamista haastavassa taloudellisessa tilanteessa.
2
Ehdotetut muutokset
Esityksessä ehdotetaan, että lomituspalvelulain 27 §:ään lisättäisiin 2 momentti, jonka mukaan vuonna 2018 pidetyssä sijaisavussa pykälän 1 momentin mukaan määrättyä tuntimaksua alennettaisiin 4,59 prosentilla. Sijaisapumaksun alentuminen vaikuttaisi tätä kautta kaikkien sijaisapuperusteiden asiakasmaksua alentavasti, paitsi sijaisapumaksuun yritystoiminnan järjestelyn perusteella.
Esityksessä ehdotetaan, että lomituspalvelulain 27 b §:ään lisättäisiin 2 momentti, jonka mukaan yritystoiminnan järjestelyjä varten vuonna 2018 pidetystä sijaisavusta perittävä asiakasmaksu olisi vuoden 2018 tasossa 12 euroa tunnilta. Ilman maksualennusta maksu olisi vuoden 2018 palkkakerrointasossa arviolta 13,77 euroa tunnilta.
Maksualennuksia sovellettaisiin vuonna 2018 pidettyyn lomitukseen ja vuodelta 2018 perittäviin maksuihin.
3
Esityksen vaikutukset
3.1
Taloudelliset vaikutukset
Sijaisapumaksun alentaminen 4,59 %:lla sekä yritystoiminnan järjestelyjä varten myönnetyn sijaisavun kiinteän tuntimaksun alentaminen 12 euroon tunnilta aiheuttaisi arviolta yhteensä 1 miljoonan euron lisäkustannukset. Kustannusten arvioidaan syntyvän sillä oletuksella, että sijaisavun käyttö lisääntyisi 1 %:lla ja asiakasmaksukertymä pienenisi 4,59 %:a.
3.2
Vaikutukset palvelujen käyttäjiin
Maatilojen heikko kannattavuus on entisestään lisännyt yrittäjien henkistä kuormitusta. Esityksellä tuetaan maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä, maatalousyrittäjien työssä jaksamista sekä edistetään perheen ja työn yhteensovittamista.
Sijaisapuun on oikeus, kun yrittäjä ei pysty huolehtimaan yrityksen hoitoon kuuluvista välttämättömistä tehtävistään laissa säädetyn tilapäisen syyn vuoksi. Sijaisavuista noin 97 % käytetään työkyvyttömyystilanteissa ja perhevapaisiin. Maatalousyrittäjien vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuvat maksuvaikeudet aiheuttavat sen, että yhä useampi yrittäjä tekee sairaana töitä ja perhevapaita jää pitämättä. Sijaisapumaksun alentamisella pyritään tukemaan yrittäjien mahdollisuutta irrottautua työstä myös sairaana tai perhevapaiden johdosta.
4
Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen asiantuntijoiden kanssa.
Asia on käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa 10 päivänä lokakuuta 2017.