2.4.2.1  Yleistä

Taulukossa 1 kuvataan Kela-korvausten saajat ja maksetut korvaukset koko vuoden 2023 osalta kaikkien lääkärinpalkkioiden, hammashoidon palkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvausten osalta. Korvauksia lääkärinpalkkioista maksettiin noin 26 prosentille ja hammashoidon palkkioista vajaalle 17 prosentille väestöstä. Hammashoito sisältää tässä taulukossa hammaslääkärinpalkkiot ja suuhygienistinpalkkiot, mutta ei hammaslääkärin määräämää tutkimusta ja hoitoa. 

Taulukko 1. Kela-korvausten saajat ja maksetut korvaukset vuonna 2023. Lähde: Kelasto.  

Vuonna 2023 korvatuista lääkärinpalkkioista valtaosa koski erikoislääkärin vastaanottokäyntejä. Erikoislääkärikäyntejä oli noin 2,68 miljoonaa (saajia 1,28 miljoonaa) ja maksettuja korvauksia yhteensä 24,0 milj. euroa. Yleislääkärikäyntejä oli noin 647 000 (saajia noin 411 000) ja maksettuja korvauksia yhteensä 5,27 milj. euroa. Palvelujen kustannuksista ja korvauksista valtaosa syntyy näin ollen erikoislääkärinpalkkioista. Vuonna 2023 korvattujen käyntien mukaan yksityisten erikoislääkäripalvelujen suurimmat erikoisalat olivat silmätaudit, naistentaudit ja synnytykset, ortopedia ja traumatologia sekä yleislääketiede.  

Taulukossa 2 on kuvattu lääkärinpalkkioiden korvauksia yleislääkärin ja yleisimpien erikoisalojen osalta vuonna 2023. Eniten korvattuja käyntejä oli yleislääkärille ja erikoisaloista eniten korvattuja käyntejä oli silmätautien erikoislääkärille. 

Taulukko 2. Yleisimmät lääkärikäynnit, saajat ja maksetut korvaukset vuonna 2023. Lähde: Kelasto.  

Taulukossa 3 on kuvattu hammashoidon saajat, käyntimäärät, käyntikohtaiset kustannukset ja korvaukset sekä korvausprosentti hammaslääkärien, erikoishammasteknikoiden ja suuhygienistien osalta vuonna 2023. Hammaslääkärinpalkkioista korvauksia on maksettu noin 0,9 miljoonalle saajalle noin 1,7 miljoonasta käynnistä, ja korvausprosentti on ollut 12,4 prosenttia. Suuhygienistin palkkioista korvauksia on maksettu noin 0,3 miljoonalle saajalle noin 0,35 miljoonasta käynnistä, ja korvausprosentti on ollut 10,9 prosenttia. Erikoishammasteknikon käynneistä korvauksia on maksettu 18 saajalle ja korvausprosentti on ollut 32,1 prosenttia. Erikoishammasteknikon antamaa hoitoa korvataan ainoastaan rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille. Heille korvataan erikoishammasteknikon antama kokoproteesihoito hammaslääkärin tekemän suun tutkimuksen ja hänen antamansa hoitomääräyksen perusteella. 

Taulukko 3. Hammashoidon saajat ja korvaukset vuonna 2023. Lähde: Kelasto.  

Taulukossa 4 on kuvattu tutkimuksen ja hoidon korvausten saajat, toimenpiteiden lukumäärä, toimenpidekohtaisesti ja kokonaisuudessaan perityt maksut sekä laskennallinen korvaus toimenpidettä kohden. Eniten tutkimuksen ja hoidon korvauksia on maksettu radiologisista tutkimuksista. Koska sairaanhoitokorvauksilla on kuuden kuukauden takautuva hakuaika, on vuonna 2023 maksettu vielä korvauksia sellaisista vuonna 2022 tehdyistä toimenpiteistä, jotka eivät ole enää 1.1.2023 lukien kuuluneet sairaanhoidon korvausten piiriin, kuten fysioterapiasta. 

Taulukko 4. Korvausten saajat, toimenpiteet, keskimääräiset perityt maksut ja laskennalliset korvaukset tutkimuksen ja hoidon osalta vuonna 2023. Lähde: Kelasto.  

Vuonna 2022 fysioterapiaa korvattiin yhteensä noin 142 700 saajalle ja korvattuja käyntejä oli noin 966 600. Näistä noin 87 800 saajalla korvattuja käyntejä oli enintään neljä vuoden aikana. Seuraavaksi eniten (noin 30 000 saajaa) oli 5–6 käyntikerran hoitosarjoja. Vuonna 2022 fysioterapiasta sai Kela-korvausta lääkärinlähetteen perusteella enintään 15 kertaa yhtä lääkärin lähetettä kohden. Fysioterapiasta ei ole enää 1.1.2023 alkaen saanut Kela-korvausta. 

Esitystä valmisteltaessa käytettävissä on ollut vuoden 2024 osalta käyntimäärä- ja korvaustilastoja tammi-syyskuun ajalta. Tilastojen perusteella käyntimäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia korvaustaksoihin 1.1.2024 tehdyistä korotuksista huolimatta. Taulukossa 5 on kuvattu Kela-korvausten saajat, väestöosuudet, käynnit, korvausprosentit sekä käyntikohtaiset korvaukset ja kokonaiskustannukset tammikuusta syyskuuhun vuosina 2023 ja 2024. 

Taulukko 5. Lääkärinpalkkioista korvausta saaneet ja maksetut korvaukset koko maassa tammikuusta syyskuuhun vuosina 2023 ja 2024. Lähde: Kelasto.  

Pitkällä aikavälillä yksityisten lääkäripalvelujen käyttö on vähentynyt suhteessa väestön kehitykseen. Vuosina 2014–2023 Kelan korvaama osuus yksityisten lääkäripalveluiden kustannuksista laski. Taustalla vaikuttaa osin inflaation aiheuttama kuluttajien ostovoiman heikkeneminen, mikä vaikuttaa yksityisten palvelujen käyttöön. Kelan tietotarjotin: Kela-korvauksen pienentyminen näkyy yksityislääkärikäynneissä pitkällä aikavälillä. Osoitteessa: . https://tietotarjotin.fi/uutinen/1009918/kela-korvauksen-pienentyminen-nakyy-yksityislaakarikaynneissa-pitkalla-aikavalilla Kuviosta 6 käy ilmi lääkärinpalkkioista korvauksia saaneiden henkilöiden ja käyntimäärien kehitys vuosina 1986–2022. Viimeisen kymmenen vuoden aikana käynti- ja saajamäärissä on tapahtunut laskua etenkin koronapandemian aikana sekä jossakin määrin vuoden 2016 Kela-korvauksiin kohdistuneiden leikkausten jälkeen.  

Kuvio 6. Lääkärinpalkkioista korvauksia saaneet henkilöt ja käynnit 1986–2022. Lähde: Kelan tutkimus.  

Yksityiset palveluntuottajat ja ammatinharjoittajat määrittelevät palveluista perittävät hinnat ja muut maksut. Lääkärin vastaanottopalkkion lisäksi yksityinen palveluntuottaja veloittaa asiakkaalta esimerkiksi erilaisia palvelumaksuja, kuten toimisto-, Kanta- tai poliklinikkamaksuja. Muut maksut voivat muodostaa asiakkaan maksamasta kokonaishinnasta jopa puolet tai kolmasosan. Erilaiset palvelumaksut eivät kuulu sairaanhoitokorvauksen piiriin eli niistä ei saa korvausta. Koska muiden maksujen osuutta ei ilmoiteta Kelalle korvaushakemuksen yhteydessä, ei Kelalla ole tietoa näistä muista perityistä maksuista. Yksityisten palveluntuottajien hinnastojen perusteella vastaanottokäyntiin liittyvinä maksuina peritään tarkasteluhetkellä heinäkuussa 2024 esimerkiksi noin 30 euron suuruisia palvelu- tai poliklinikkamaksuja, 10 euron suuruisia sarjakäynnin palvelumaksuja ja hieman alle 4 euron suuruisia Kanta-maksuja. Alla esitetyissä taulukoissa ei siten ole huomioitu asiakkaan maksamia muita maksuja vaan ainoastaan lääkärinpalkkio.  

Kuviossa 7 esitetään yksityisten yleis- ja erikoislääkäreiden perimät keskimääräiset maksut läsnä käynneistä vuosina 2006–2023 ja etäkäynneistä vuodesta 2020 alkaen. Hinnat on muutettu Tilastokeskuksen julkisten menojen terveydenhuollon hintaindeksin avulla vuoden 2023 hintatasolle. Kaikki vastaanottomaksut ovat nousseet vuosittain ja etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana maksujen nousu on ollut voimakkaampaa. 

Kuvio 7. Yksityislääkärien perimät keskimääräiset palkkiot vuosina 2006–2023. Lähde: Kelan tutkimus.  

Hoito- ja tutkimuskorvausten korvaustaksat ovat euromääräisiä, eikä niitä ole sidottu hinta- ja kustannuskehitystä kuvaavaan indeksiin. Julkisen talouden tasapainottamiseksi hoito- ja tutkimuskorvauksiin on kohdennettu useita säästötoimenpiteitä. Muun muassa tämän seurauksena korvaustaso suhteessa palveluista perittäviin hintoihin on laskenut, eivätkä korvaukset tosiasiallisesti ole enää lisänneet juurikaan mahdollisuuksia palveluntuottajan valintaan. Alla esitetyissä kuvioissa ei ole huomioitu vuoden 2024 alusta voimaan tulleita korvausten korotuksia. 

Kuviossa 8 on esitetty yksityisten lääkärinpalkkioiden korvausprosentit ja käynnit vuosina 1986–2023. Keskimääräinen korvausaste on laskettu jakamalla kokonaiskustannusten määrä korvausten määrällä. 1990-luvun laman aikana yksikkökustannusten kasvu hidastui. Korvaustaksoja ei ole korotettu 1990-luvulla, vaan kuviossa näkyvä nousu selittyy sillä, että laman aikana palveluiden käyttö ja kokonaiskustannukset vähenivät. Kuvio on käyvissä hinnoissa, joten inflaation vaikutusta ei ole huomioitu. Kuviosta ilmenee, että korvausasteen lasku ei juurikaan ole vaikuttanut käyntimääriin, vaan käyntimäärät ovat pysyneet saman tasoisina riippumatta korvausasteen kehityksestä. 

Kuvio 8. Yksityisten lääkärinpalkkioiden korvausten korvausprosentit ja käynnit vuosina 1986–2023. Lähde: Kelan tutkimus.  

Kuviossa 9 on esitetty yksityisten hammaslääkärinpalkkioiden korvausprosentit ja käynnit vuosina 1986–2023. Koko väestö tuli yhteiskunnan tukeman hammashoidon piiriin joulukuussa 2002 myös yksityisen sairaanhoidon korvausten osalta. Kela-korvausten piirissä olevia ikäluokkia on laajennettu vaiheittain vuodesta 1990 lähtien. Korvaustaso on jatkuvasti madaltunut ja käyntimäärät ovat lähes puolittuneet 2000-luvulta 2020-luvulle tultaessa. 

Kuvio 9. Yksityisten hammaslääkärinpalkkioiden korvausprosentit ja käynnit vuosina 1986–2023. Lähde: Kelan tutkimus.  

Kuviossa 10 on esitetty yksityisestä hammashoidosta Kela-korvausta saaneiden asiakkaiden kokonaismäärä sekä erikseen hammaslääkärin hoidosta ja suuhygienistin hoidosta korvausta saaneiden asiakkaiden määrät vuosina 2016–2023. Tarkasteluajanjaksolla korvausta saaneiden asiakkaiden määrä on vähentynyt noin kahdeksan prosenttia, mutta suuhygienistikäynneistä korvausta saaneiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt noin viisi prosenttia. 

Kuvio 10. Yksityisestä hammashoidosta Kela-korvausta saaneiden asiakkaiden määrä vuosina 2016–2023. Lähde: Kelasto.  

Kuviossa 11 on esitetty yksityisten lääkärikäyntien kustannukset ja niistä maksetut korvaukset vuosina 1986–2023. Kuvion perusteella yksityisten lääkärikäyntien kustannukset ovat jatkuvassa kasvussa, mutta korvaustaso on pysynyt matalana. Näin ollen korvaukset ovat kattaneet yhä pienemmän osuuden lääkärikäynnin kustannuksista. 

Kuvio 11. Yksityisten lääkärikäyntien kustannukset ja korvaukset vuosina 1986–2023. Lähde: Kelan tutkimus.  

2.4.2.2  Hoito- ja tutkimuskorvausten kohdentuminen

Tuloluokittainen tarkastelu. Vuonna 2021 julkaistun Kelan tutkimusblogin mukaan kokonaisuutena sairaanhoitovakuutuksen korvaukset jakautuvat tuloluokittain tarkasteltuna tasaisesti suuri- ja pienituloisille, koska lääkekorvaukset muodostavat suurimman osan korvauksista. Yksityislääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden korvaukset keskittyvät keski- ja suurituloisille, ja pienituloiset saavat enemmän matkakorvauksia. Erityisesti tutkimuksen ja hoidon korvaukset ja yksityishammaslääkärinpalkkioiden korvaukset keskittyvät suurituloisille. Mikkola & Räsänen: Kela-korvausten pienentyminen näkyy erityisesti pienituloisten korvauksissa – onko sairaanhoitojärjestelmä reilu? Kelan tutkimusblogi 22.11.2021, osoitteessa: . https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/721756/kela-korvausten-pienentyminen-nakyy-erityisesti-pienituloisten-korvauksissa-onko-sairaanhoitovakuutusjarjestelma-reilu?types=tutkimusblogi&categories=l%C3%A4%C3%A4kkeet&order=latest 

Syyskuussa 2024 julkaistun Kelan tutkimusblogin mukaan vuoden 2024 alusta tehdystä Kela-korvausten nostosta suurempi osuus kohdentui suuri- ja keskituloisille, koska he käyttävät yksityislääkäripalveluita pienituloisia enemmän. Yksityislääkärikäyntejä henkeä kohden oli systemaattisesti sitä enemmän, mitä suurituloisemmista oli kyse. Yksityislääkärikäynnit lisääntyivät varsin samankaltaisesti kaikissa tuloryhmissä vuosien 2023 ja 2024 välillä. Moustgaard, Blomgren ja Nurminen: Yksityislääkärikäynnit eivät juuri lisääntyneet Kela-korvausten noston jälkeen – näin lisäeurot kohdentuivat eri tuloryhmille. Kelan tutkimusblogi 3.9.2024, osoitteessa: . https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1086536/yksityislaakarikaynnit-eivat-juuri-lisaantyneet-kela-korvausten-noston-jalkeen-nain-lisaeurot-kohdentuivat-eri-tuloryhmille 

Kuvion 12 mukaisesti yksityislääkärinpalkkioiden korvauksia maksetaan enemmän ylempiin tuloluokkiin kuuluville. 

Kuvio 12. Yksityislääkärinpalkkioiden kohdentuminen tuloluokittain vuosina 1990, 2000, 2010 ja 2018. Lähde: Kelan tutkimusblogi.  

Alueellinen tarkastelu. Alueellisesti tarkasteltuna yksityisiä sairaanhoitopalveluita käytetään erityisesti suurissa kaupungeissa. Kuvion 13 mukaan hyvinvointialueiden asukkaista yli 45 prosenttia sai korvauksia yksityisestä sairaanhoidosta Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Helsingissä. Vähiten korvausten saajia oli Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla, joissa saajia oli alle 30 prosenttia alueen asukkaista. Hujanen: 40 prosenttia suomalaisista sai Kela-korvausta yksityisestä sairaanhoidosta vuonna 2022. Kelan tietotarjotin, osoitteessa . https://tietotarjotin.fi/uutinen/612248/40-prosenttia-suomalaisista-sai-kela-korvausta-yksityisesta-sairaanhoidosta-vuonna-2022 

Kuvio 13. Yksityisen sairaanhoidon korvausten saajien osuus väestöstä hyvinvointialueittain vuonna 2022.  

Vuoden 2022 syyskuussa Kelan tutkimusblogissa todettiin, että tuolloin syksyllä 2022 hallituksen esittämät, vuoden 2023 alusta voimaan tulleet Kela-korvauksiin esitetyt leikkaukset tulisivat kohdentumaan eniten suurimmille hyvinvointialueille. Fysioterapian osalta leikkaukset osuisivat blogin mukaan kuitenkin erityisesti Itä-Suomeen, kun esitettyjä leikkauksia tarkastellaan etuuden saajia kohti. Blogissa todettiin, että Itä-Suomen muuta maata korkeammat fysioterapian kustannukset voivat selittyä sillä, että väestön sairastavuus ja ikä ovat muita alueita korkeampia. Kuviossa 14 on esitetty Kela-korvauksen ja omavastuun osuudet fysioterapian hinnoista hyvinvointialueittain vuonna 2021. Kelan tutkimusblogi 16.9.2022. Kela-korvausten leikkaukset kohdistuisivat suurimmille hyvinvointialueille – poikkeuksena fysioterapia. Osoitteessa: . https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/720603/kela-korvausten-leikkaukset-kohdistuisivat-suurimmille-hyvinvointialueille-poikkeuksena-fysioterapia 

Kuvio 14. Kela-korvauksen ja omavastuun osuudet fysioterapian hinnoista hyvinvointialueittain vuonna 2021.  

Kuvion 15 mukaan yksityisen sairaanhoidon korvauksia maksetaan eniten Helsingissä, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Länsi-Uudellamaalla ja vähiten Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Kaavion matkakorvaukset sisältävät sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltoon maksetut matkakorvaukset. Maksettuihin matkakorvauksiin vaikuttavat eri alueilla eri tekijät, kuten etäisyydet ja terveydenhuollon yksiköiden sijainti suhteessa palveluiden käyttäjiin sekä sairastavuus ja palveluiden käytön tarve. Vuonna 2022 matkakorvauksia maksettiin henkilöä kohden eniten Kainuussa ja Lapissa ja vähiten Helsingissä ja Vantaan ja Keravan alueella. Kokonaisuudessaan matkakorvauksia maksettiin eniten Pohjois-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen Kelan tutkimusblogi 25.4.2022: Kainuussa ja Lapissa maksettiin eniten sairaanhoidon Kela-korvauksia asukasta kohti. Osoitteessa: . https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/721119/kainuussa-ja-lapissa-maksettiin-eniten-sairaanhoidon-kela-korvauksia-asukasta-kohti?q=sairaanhoitokorvaukset&types=tutkimusblogi .  

Kuvio 15. Yksityisen sairaanhoidon korvaukset ja matkakorvaukset julkiseen ja yksityiseen terveydenhuoltoon nykyisillä hyvinvointialueilla sekä Helsingin kaupungissa ja Ahvenanmaalla vuonna 2022.  

2.4.2.3  Palvelujen tarjoaminen ja palveluun hakeutuminen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä

Julkinen ja yksityinen sektori eivät ole täydellisiä substituutteja keskenään, eikä niiden palveluvalikoima ole sama. Tämä tulee ottaa huomioon tarkasteltaessa esimerkiksi sitä, milloin henkilö hakeutuu julkisen ja milloin yksityisen sektorin asiakkaaksi sekä mahdollisten asiakassiirtymien tarkastelussa. Asiakkaalle maksettavaksi jäävän hinnan (eli palvelun hinnan ja korvaustason erotuksen) lisäksi yksityisen tai toisaalta julkisen terveyspalvelun valintaan vaikuttavat myös muut tekijät, joihin ei voida esimerkiksi Kela-korvauksilla merkittävästi tai ollenkaan vaikuttaa. Palveluiden käyttöön vaikuttavat myös käyttäytymiseen liittyvät tekijät. 

Esimerkiksi Kelan tutkimuksessa vuodelta 2017 Blomgren, Maljanen & Virta (2017): Yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttö, kustannukset ja Kela-korvaukset vuosina 2013–2016. Työpapereita 121/2017. koskien korvaustason alenemisesta johtuneita muutoksia ei voitu päätellä sitä, missä määrin havaitun kehityksen syynä on ollut nimenomaan korvaustason aleneminen ja missä määrin muut tekijät. Tutkimuksen mukaan samanaikaisesti on tapahtunut useita muitakin muutoksia, jotka näkyvät palveluita käyttäneiden osuuksissa ja toteutuneissa käyntikerroissa. Esimerkiksi työllisyyden ja tulojen muutos, muutokset muiden sektoreiden (julkinen terveydenhuolto ja työterveyshuolto) tarjonnassa sekä muutokset yksityisten sairauskuluvakuutusten suosiossa vaikuttavat yksityisen palvelun hinnan ja siitä maksettavan Kela-korvauksen lisäksi ihmisten halukkuuteen käyttää yksityissektorin terveyspalveluita. Tutkimuksessa pidettiin myös mahdollisena, että korvaustasossa tapahtuneet muutokset saattaisivat olla suurempia pidemmässä seurannassa esimerkiksi siitä syystä, että vakuutetut havahtuvat vasta viiveellä korvaustason muutokseen.  

Syyskuussa 2024 Kelan julkaisemassa tutkimusblogissa Moustgaard, Blomgren ja Nurminen: Yksityislääkärikäynnit eivät juuri lisääntyneet Kela-korvausten noston jälkeen – näin lisäeurot kohdentuivat eri tuloryhmille. Kelan tutkimusblogi 3.9.2024, osoitteessa: . https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1086536/yksityislaakarikaynnit-eivat-juuri-lisaantyneet-kela-korvausten-noston-jalkeen-nain-lisaeurot-kohdentuivat-eri-tuloryhmille todettiin, että vuoden 2024 alusta toteutetun Kela-korvausten noston vaikutusta eli syy-yhteyttä käyntien määrään tai siirtymiseen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä ei voitu päätellä tehdyistä tarkasteluista. Tarkastelu kuitenkin antoi käsityksen muutosten suuruusluokasta ja korvausten kasvun kohdentumisesta, joista on todettu jaksossa 2.4.2.2, jossa on käyty läpi nykytilaa ja sen arviointia koskien hoito- ja tutkimuskorvausten kohdentumista.  

Hammashoidon korvausten korvaustason laskun vaikutuksia koskevassa tutkimuksessa Halminen ym. (2022): Yksityisen ja julkisen hammashoidon käyttöasteen kehitys 2010–2016: Kela-korvaustason ja tulotason yhteys käyttöasteeseen. Yhteiskuntapolitiikka 87 (2022):5–6. havaittiin, että vuosina 2010–2016 yksityisten suun terveydenhuollon palveluntarjoajien vuosittainen osuus kaikista käynneistä väheni noin 12 prosenttiyksikköä, kun yksityisten käyntien keskimääräinen korvausosuus väheni noin 33 prosentista 14 prosenttiin. Samaan aikaan käyntihinnat olivat nousseet, minkä arvioitiin osaltaan vähentäneen yksityisten palveluiden käyttöä. Tutkimuksen mukaan on ollut ilmeistä, että Kela-korvausten leikkauksella on ollut yksityisen suun terveydenhuollon kysyntää vähentävä vaikutus.  

Tutkimuksen mukaan käyntiosuuksien muutoksissa oli voimakkaita eroja toimenpiteiden välillä. Yksityisistä toimenpiteistä eniten väheni suun tutkimus ja hoitosuunnitelma (toimenpidekoodi SAA), mihin tutkimuksessa arvioitiin olevan vaikutusta sillä, että lainmuutos rajoitti suun ja hampaiden terveystarkastuksen korvausvälin joka toiseen vuoteen. Yksityisessä terveydenhuollossa tehtiin huomattavasti julkista terveydenhuoltoa enemmän hammaslääkärin suorittamia parodontologisia hoitoja (toimenpidekoodi SDA). Eroa selittänee ainakin osaltaan se, että parodontologista hoitoa vaativat hampaan kiinnityskudossairaudet lisääntyvät ikääntymisen myötä, ja asiakkaat yksityissektorilla ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin julkisella sektorilla. 

Tutkimuksessa myös havaittiin, että suun terveydenhuollon käyttö on vahvasti palveluntarjoajauskollista. Sen arvioitiin olevan yksi monista syistä sille, miksi suun terveydenhuollon palvelujen kysynnän ennustaminen voi olla haastavaa. Tutkimuksen tulokset indikoivat kysynnän siirtyneen yksityiseltä julkiselle sektorille korvaustason laskemisen myötä. Tutkimuksessa todettiin, että käyttäytymiseen vaikuttavilla tekijöillä on olennainen merkitys suun terveydenhuollon palvelujen kysyntään. Hammashoitoa koskevia tutkimustuloksia ei kuitenkaan voitane ainakaan sellaisenaan ulottaa koskemaan myös muita terveydenhuollon palveluja historiallisista hammashuollon palveluiden tarjoamiseen liittyvistä syistä. 

Sen arvioimiseen, miten palveluun hakeudutaan julkisen ja yksityisen sektorin välillä nimenomaan korvaustason muutosten seurauksena, liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. 

2.4.2.4  Yksityisen terveydenhuollon markkinat

Huomattavan suuri enemmistö terveysalan yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla, ja yrityskoko on pääosin verrattain pieni, mikä ilmenee alla olevasta kuviosta 10. Tilastokeskus, Yritysten toimipaikat toimialoittain ja henkilöstön suuruusluokittain 2018–2022. Vuonna 2018 terveydenhuoltoalan yrityksistä 88 prosenttia työllisti alle kaksi henkilöä, ja ne olivat pääosin sivu- ja osa-aikaisten yksityislääkäreiden hallinnassa. Yhtiömuotoisia 2–9 henkilön tiimiyrityksiä oli 9 prosenttia yrityksistä ja vähintään 10 henkilön työnantajayrityksiä oli 3 prosenttia. Vähintään 10 henkilön työnantajayritysten osuus lääkäriasema- ja yksityislääkäritoimintaan tilastoidusta henkilöstöstä ja liikevaihdosta oli kuitenkin vuonna 2018 noin 80 prosenttia. Lith (2021): Lääkäripalvelujen markkinat – Tilastollinen raportti yksityisen ja julkisen perusterveydenhuollon tasoisten lääkäripalvelujen kysynnästä ja tarjonnasta koko maassa ja maakunnittain 2019–2021. Osoitteessa: . https://www.hyvinvointiala.fi/raportti-laakaripalvelujen-markkinat-2019-2021-pekka-lith/ 

Kuvio 16. Terveydenhuoltoalan yritysten toimipaikat ja henkilöstömäärät maakunnittain vuonna 2022.  

Yksityisen sairaanhoidon korvauksia maksetaan erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomen suurissa kaupungeissa. Suurissa kaupungeissa myös yksityisten terveyspalveluiden tarjonta on laajempaa. Vuonna 2019 Uudenmaan osuus toimipaikkojen liikevaihdosta oli 35 prosenttia Lith (2021): Lääkäripalvelujen markkinat – Tilastollinen raportti yksityisen ja julkisen perusterveydenhuollon tasoisten lääkäripalvelujen kysynnästä ja tarjonnasta koko maassa ja maakunnittain 2019–2021. Osoitteessa: . https://www.hyvinvointiala.fi/raportti-laakaripalvelujen-markkinat-2019-2021-pekka-lith/ .  

4.2.2.1  Vaikutukset julkiseen talouteen

Vuonna 2023 yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausmenot olivat noin 84 miljoonaa euroa. 

Yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäyntien sekä etävastaanottokäyntien korvauksia, hammaslääkärin tekemän suun perustutkimuksen korvausta sekä psykiatrian vastaanottokäynnin ja hoidon korvauksia korotettiin vuoden 2024 alusta lukien. Kela on arvioinut, että käyntien määrä lisääntyi tammi–kesäkuussa 2024 noin 2 prosenttia Kelan tiedote 3.9.2024: Yksityislääkärikäynnit eivät ole lisääntyneet merkittävästi – Kela-korvausten nostosta lisäeuroja kohdentui eniten suurituloisille. Osoitteessa: https://www.kela.fi/ajankohtaista/yksityislaakarikaynnit-eivat-ole-lisaantyneet-merkittavasti-kela-korvausten-nostosta-lisaeuroja-kohdentui-eniten-suurituloisille , ja tammi-syyskuussa 2024 käynnit olivat lisääntyneet noin 2,7 prosenttia Tammi-syyskuussa 2024 Kela-korvattuja käyntejä oli 2 598 994. Viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla käyntejä oli 2 531 174. Edellisvuoteen verrattuna nousua oli siis noin 70 000 käyntiä. Lähde: Kelasto. .  

Arvioidut hoito- ja tutkimuskorvausmenot ovat vuonna 2024 noin 146 miljoonaa euroa.  

Vuoden 2024 tilastotietojen perusteella oletetaan, että vuoden 2025 korvausmenot olisivat yhteensä noin 181 miljoonaa euroa ehdotettujen muutosten kanssa. Hallituksen esitys 123/2024 vp muuttaisi valtion rahoitusosuutta sairaanhoitokorvauksista 1.1.2025 alkaen 67 prosentista noin 51,4 prosenttiin. Valtion rahoitusosuus vuoden 2025 arvioiduista Kela-korvausmenoista olisi näin ollen noin 93 miljoonaa euroa. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon viimeisimmät tiedot Kela-korvattavien käyntien määrän kasvusta vuoden 2024 alusta tehtyjen korvaustaksojen korotusten jälkeen sekä oletukset ehdotettujen muutosten vaikutuksista Kela-korvattaviin käynteihin. 

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin vastaanottokäyntien korvaustaksan noston arvioidaan kasvattavan korvausmenoja vuonna 2025 noin 11,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 noin 15,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 noin 15,5 miljoonaa euroa.  

Fysioterapian suoravastaanoton arvioidaan lisäävän korvausmenoja noin 7,5 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2025, 2026 ja 2027.  

Suuhygienistien antaman hoidon korvaamisen ilman hammaslääkärin lähetettä ja suuhygienistinpalkkiotaksojen korottamisen arvioidaan lisäävän korvausmenoja vuonna 2025 noin 4,3 miljoonaa euroa sekä vuonna 2026 ja vuonna 2027 noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Suuhygienistien antaman hoidon korvaukset olivat vuonna 2023 noin 5 miljoonaa euroa. Hammaslääkärinpalkkiotaksojen korotuksen arvioidaan lisäävän korvausmenoja vuonna 2025 noin 9,2 miljoonaa euroa sekä vuonna 2026 ja 2027 noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Hammaslääkärinpalkkiotaksojen korvaussumma vuonna 2023 oli noin 38,5 miljoonaa euroa. 

Mielenterveyspalvelujen korvaustaksojen korotusten arvioidaan lisäävän korvausmenoja vuonna 2025 noin 750 000 euroa ja vuosina 2026 ja 2027 noin 1 miljoona euroa vuodessa.  

Yksityiseen terveydenhuoltoon tehdyistä matkoista on maksettu korvauksia vuosittain noin 4–5 miljoonaa euroa. Matkakorvausten ei arvioida esityksen vuoksi lisääntyvän merkittävästi. 

Esitetyt uudistukset lisäävät julkisia menoja yhteensä vuonna 2025 noin 33,5 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin 17,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2026 ja 2027 julkisten menojen arvioidaan kasvavan noin 41 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtion rahoitusosuus on noin 21 miljoonaa euroa vuodessa.  

Ehdotettujen muutosten oletetaan lisäävän yksityisen sektorin palvelujen käyttöä erityisesti niissä palveluissa, joihin muutokset kohdentuvat. On kuitenkin vaikeaa ennakoida, kuinka suuri osa yksityissektorin arvioiduista lisäkäynneistä tulisi siirtymänä hyvinvointialueiden toiminnasta. Oletettavasti osa yksityisen sektorin käyntimäärän kasvusta tulisi jo ennestään yksityissektorin palveluja käyttävien henkilöiden käyntimäärän kasvusta, osa niiden henkilöiden käynneistä, jotka ovat käyttäneet hyvinvointialueen palveluja ja osa niiden henkilöiden käynneistä, jotka eivät ylipäätään ole käyttäneet palveluja hyvinvointialueella tai muutoin. Yksityisen sektorin oletetun käyntimäärän kasvun arvioidaan kuitenkin hidastavan jossakin määrin hyvinvointialueiden kustannusten kasvua. Esimerkiksi kalliin vuokratyövoiman ja ostopalvelun käytön arvioidaan mahdollisesti vähentyvän. Hyvinvointialueille kohdentuvien taloudellisten vaikutusten arviointi sisältää kuitenkin paljon epävarmuuksia, eikä näitä taloudellisia vaikutuksia ole siten pystytty arvioimaan euromääräisesti. 

Ehdotettujen muutosten vuoksi hoitoon pääsy voisi hyvinvointialueilla parantua, mikä voisi puolestaan tuoda hyvinvointialueiden hoidon piiriin henkilöitä, jotka eivät ole hakeneet palveluja hyvinvointialueilla paikoin olevien pitkien odotusaikojen vuoksi. Tämä puolestaan toisi kustannuksia hyvinvointialueille ainakin lyhyellä tähtäimellä. Piilossa olevaan hoidon tarpeeseen vastaaminen vähentäisi kuitenkin jossain määrin riskiä sairauksien pahenemiseen ja vaikuttaisi siten parhaimmillaan osaltaan päivystyksen ja erikoissairaanhoidon kustannuksia laskevasti pitkällä tähtäimellä. Näille muutoksille ei kuitenkaan ole pystytty laskemaan euromääräisiä taloudellisia vaikutusarvioita. 

Ehdotettujen muutosten vaikutukset eri hyvinvointialueille vaihtelisivat sen mukaan, kuinka laajaa yksityisten palvelujen tarjonta on ja mikä sen hintataso milläkin alueella on. Lisäksi hyvinvointialueiden jonotilanne voisi vaikuttaa siihen, kuinka herkästi asiakkaat siirtyisivät yksityissektorille tai pysyisivät yksityisen sektorin asiakkaina huolimatta siitä, että asiakkaan itselle maksettavaksi jäävä osuus olisi jatkossakin yksityissektorilla julkista sektoria suurempi.  

Ehdotetut muutokset eivät vähentäisi hyvinvointialueiden velvoitteita järjestää palveluja. Onkin tarpeen tehdä jälkiarviointia ehdotusten vaikutuksista hyvinvointialueiden talouteen suhteessa väestön palvelujen saantiin sekä hyödyntää tietoa yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmän mahdollisessa jatkokehittämisessä. 

4.2.2.2  Vaikutukset kotitalouksiin

Ehdotetut muutokset vaikuttaisivat mahdollisesti positiivisesti kotitalouksien käytettävissä olevaan rahamäärään, jos henkilö olisi joka tapauksessa valinnut käyttävänsä yksityisen sairaanhoidon palveluja julkisen terveydenhuollon sijasta. Ottaen huomioon kuitenkin asiakkaan maksettavaksi jäävän omavastuuosuuden sekä palveluntuottajan perimät palvelu- ja vastaavat maksut, jää asiakkaan itsensä kustannettavaksi joka tapauksessa yli puolet palvelun kokonaishinnasta. Tämän on oletettava vaikuttavan siihen, valitseeko henkilö asioivansa yksityisellä vai julkisella sektorilla myös ehdotettujen muutosten voimaantulon jälkeen. Kela-korvattavia palveluja käyttävissä pienituloisissa kotitalouksissa korvauksen merkitys käytettävissä oleviin tuloihin on suurempi kuin suurituloisissa, mutta toisaalta pienituloiset ovat käyttäneet yksityisiä terveyspalveluita vähemmän kuin keski- ja suurituloiset. 

Tässä esityksessä ehdotettujen muutosten ja tämän esityksen yhteydessä Kela-korvauksiin ohjattavan rahoituksen myötä Kela-korvauksissa tapahtuisi useita muutoksia. Muutosten vaikutukset kunkin henkilön kotitalouden kustannuksiin riippuisivat siitä, mitä palvelua hän tarvitsee ja mitä hän valitsee hankkivansa yksityiseltä sektorilta. Koska tämän esityksen yhteydessä suunnattaisiin lisärahoitusta ja muutoksia ehdotetaan suuhygienisti- ja fysioterapiakäyntien korvattavuuteen, näitä palveluja yksityisestä terveydenhuollosta hankkivien asiakkaiden kohdalla muutokset korvattavuudessa lähtökohtaisesti pienentäisivät asiakkaalle itselleen jäävää kustannusta. Myös muita yksityisiä hammashoidon palveluja ja mielenterveyden palveluja hyödyntävien kohdalla asiakkaalle itselleen jäävä kustannus lähtökohtaisesti pienenisi. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinpalkkiosta maksettavan korvauksen osalta on taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa oletettu, että se voisi nousta ehdotettujen muutosten myötä noin 70 euroon käynniltä, mikä myös lähtökohtaisesti pienentäisi asiakkaalle itselleen jäävää kustannusta asiakkaan asioidessa yksityisellä sektorilla. 

On mahdollista, että yksityisiä Kela-korvattavia terveydenhuollon palveluja hyödyntäville kotitalouksille ei aiheutuisi niin paljon taloudellisia muutoksia, jos Kela-korvauksiin suunnattavan rahoituksen myötä taikka muusta syystä asiakkaalta perittävät kustannukset nousisivat. Ehdotettujen muutosten taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on kuitenkin esimerkiksi oletettu, että hammaslääkärin korvaustaksoja korotettaisiin kauttaaltaan jonkin verran ja lisäksi suurempi korotus kohdennettaisiin hampaiden kiinnityskudossairauksien hoitoon. Riskiä esimerkiksi siitä, että hampaiden kiinnityskudossairauksien hoitoon suunnattavat Kela-korvausten korotukset nostaisivat asiakkailta perittäviä palkkioita, vähentää se, että kyseisestä hoidosta kirjattavat toimenpidekoodit ja korvaustaksat perustuvat hoitoon käytettyyn aikaan, mikä lisää asiakaslaskutuksen läpinäkyvyyttä. 

Kela-korvausten muutosten taloudelliset vaikutukset olisivat vähäisemmät niiden henkilöiden osalta, jotka kuuluvat työterveyshuollon sairaanhoidon piiriin. Lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen yleislääkäritasoista, työterveyspainotteista sairaanhoitoa ja muita terveydenhuollon palveluja. Työterveyshuollon sairaanhoidon piiriin kuuluu noin 1,9 miljoonaa palkansaajaa ja yli 90 prosentilla työterveyshuolto sisältää sairaanhoidon palveluita jossain laajuudessa Kelan tilastollinen vuosikirja 2022, osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/1d88e1fc-b4dd-4af0-9998-46932db10f7c/content . Työterveyshuollon sairaanhoitoon kuuluu yleensä työterveyslääkärin, työterveyshoitajan ja työfysioterapeutin antama hoito, työterveyspsykologin sairauden tutkimiseen ja hoitoon kuuluva terveydentilan selvittäminen tai hoitomahdollisuuksien arviointi, fysioterapiahoitosarja työterveyslääkärin lähetteellä, erikoislääkärin konsultaatiot työkyvyn tai hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi siten, että hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä sekä tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset Kela, Sairaanhoito osana työterveyshuolto -verkkosivu, osoitteessa: . https://www.kela.fi/tyonantajat-tyoterveyshuolto-sairaanhoito . Työnantaja ei voi saada Kelasta sairausvakuutuslain mukaista työterveyshuollon korvausta työntekijöilleen järjestämästään hammashoidosta, minkä vuoksi työnantajan työntekijälleen tarjoama työterveyshuolto ei yleensä sisällä hammashoitoa.  

Niihin henkilöihin, joilla on yksityinen sairauskuluvakuutus, Kela-korvausten muutoksilla ei olisi välittömiä vaikutuksia siltä osin, kuin on kyse vakuutuksen kattamista palveluista. Heidän palveluistansa maksamansa osuus, eli omavastuu, määräytyy vakuutussopimuksen ehtojen mukaisesti. Niiden palveluiden osalta, joita sairauskuluvakuutus ei korvaa, Kela-korvausten muutokset hyödyttävät myös sairauskuluvakuutuksen omaavia. Vuonna 2023 vakuutuksia oli yhteensä 1 292 660 henkilöillä, joista lapsia oli 455 830 ja aikuisia 836 830. Aikuisten vakuutuksissa työnantaja oli vakuutuksenottajana 270 955 tapauksessa. Finanssiala ry, Sairauskuluvakuutuksen tilasto 2014–2023, osoitteessa . https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2024/04/fa-tilasto-sairauskuluvakuutus-2014-2023.pdf Finanssialan vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet avio- tai avoliitossa elävistä, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia, oli hankkinut vakuutuksen itselleen tai lapsilleen. Yksinhuoltajista, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia, sairaskuluvakuutuksen oli hankkinut itselleen tai lapsilleen 36 prosenttia vastaajista. Vakuutuksen ottamiseen vaikutti myös vastaajan koulutus ja tulotaso. Finanssiala ry, Vakuutustutkimus 2020, osoitteessa: . https://view.officeapps.live.com/op/view.aspx?src=https%3A%2F%2Fwww.finanssiala.fi%2Fwp-content%2Fuploads%2F2020%2F10%2FFA-Vakuutustutkimus2020-FINAL-1.pptx&wdOrigin=BROWSELINK 

Sairausvakuutuslain perusteella korvataan yksityiseen terveydenhuoltoon tehdystä matkasta aiheutuneet kustannukset vain, jos yksityisessä terveydenhuollossa annettu hoito tai suoritettu tutkimus on sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa. Korvattavuuden laajentuessa fysioterapian ja suuhygienistien suoravastaanottojen korvattavuutta koskevien muutosehdotusten osalta kotitalouksien kustannukset madaltuisivat kyseisiin palveluihin tehtyjen matkojen osalta, sillä jatkossa näihin terveydenhuollon palveluihin tehtävistä matkoista kotitalouksien maksettavaksi koituisi vain omavastuuosuus. Tällä olisi merkitystä etenkin pienituloisten sekä esteettömiä ajoneuvoja, kuten esteettömiä takseja käyttävien kotitalouksien kannalta. 

4.2.2.3  Vaikutukset yrityksiin

Yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajien ja toimipaikkojen määrät ovat kasvaneet vuosittain. Vuoden 2022 lopussa Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto Valviran luvalla Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (741/2023) voimaantuloa toiminimiyrittäjät eivät tarvinneet Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta lupaa toiminnalle, vaan tiedot yritystoiminnasta ilmoitettiin aluehallintovirastoille. Vuoden 2024 alusta lukien kaikkien palveluntuottajien tiedot yhdistettiin Soteri-rekisteriin. Soteri-rekisterin julkista tietopalvelua ei ole vielä heinäkuuhun 2024 mennessä avattu, joten täsmällisiä tietoja toiminimiyrittäjien määrästä ei ole saatavissa. toimi 1 034 yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajaa ja 8 728 toimipaikkaa. Suurin yksityisen terveydenhuollon palveluala on avohoidon lääkäripalvelut, jossa toimii noin 36 prosenttia terveydenhuollon palveluntuottajista. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran tiedote 23.3.2023: Yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajia ja toimipaikkoja vuosi vuodelta enemmän, osoitteessa: . https://www.sttinfo.fi/tiedote/69970284/yksityisen-terveydenhuollon-palveluntuottajia-ja-toimipaikkoja-vuosi-vuodelta-enemman?publisherId=69818750 

Yksityisen sairaanhoidon korvauksiin oikeuttavien kokonaiskustannusten osuus lääkäriasema- ja yksityislääkärialan yritystoimipaikkojen liikevaihdosta oli keskimäärin 26 prosenttia vuonna 2019. Edellä mainittu liikevaihto-osuus oli vähintään kolmanneksen Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Ahvenanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä. Lith (2021): Lääkäripalvelujen markkinat – Tilastollinen raportti yksityisen ja julkisen perusterveydenhuollon tasoisten lääkäripalvelujen kysynnästä ja tarjonnasta koko maassa ja maakunnittain 2019–2021. Osoitteessa: . https://www.hyvinvointiala.fi/raportti-laakaripalvelujen-markkinat-2019-2021-pekka-lith/ Toisaalta ei ole tietoa siitä, miten korvatut käynnit yksityisessä terveydenhuollossa jakautuvat eri kokoisten yritysten välillä.  

Tilastokeskuksen vuoden 2022 tietojen mukaan Suomessa oli 2 972 fysioterapiayritystä. Yleisin fysioterapia-alan yritysmuoto on toiminimellä toimiva fysioterapian ammatinharjoittaja, joiden osuus fysioterapian yrityskentästä on 71 prosenttia. Eniten fysioterapiayrityksiä on pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Suomen Fysioterapeutit ry -Finlands Fysioterapeuter ry: Fysioterapiayritykset Suomessa. Osoitteessa: . https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/fysioterapia-ammattina/tilastotietoa-fysioterapiasta/fysioterapiayritykset-suomessa/ 

Kela-korvausten muutosten oletetaan lisäävän yksityisten terveydenhuollon palveluiden käyttöä. Tällä olisi yksityisten palveluntuottajien näkökulmasta myönteinen vaikutus.  

Esityksen valmistelun yhteydessä on tunnistettu riski siitä, että palveluiden kysynnän lisääntyessä palveluntuottajat nostaisivat palveluista perimiään maksuja. Kyse on lääkärin, hammaslääkärin, suuhygienistin tai fysioterapeutin perimistä vastaanottopalkkioista sekä lääkäri- tai hammaslääkärikeskuksen perimistä poliklinikka-, toimisto- tai palvelumaksuista sekä tukipalveluiden (esim. kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset) maksuista. Tällöin korvaukset ja niiden korotukset hyödyttäisivät palveluntuottajia eivätkä yksityisten palveluiden käyttäjiä. Hyötyjinä voisivat olla sekä itsenäiset ammatinharjoittajina toimivat lääkärit että lääkärikeskukset. Merkittävä enemmistö yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotoista tapahtuu lääkärikeskusten toimitiloissa. Ammatinharjoittajina toimivat lääkärit hinnoittelevat omat vastaanottonsa ja tilittävät osan tuloistaan huoneenvuokrana lääkärikeskukselle. Lääkärikeskus puolestaan hinnoittelee toimistomaksut ja muut vastaavat maksut sekä lääkärin vastaanottoa tukevat palvelut. Nämä muodostavat toisiaan täydentävien palvelujen kokonaisuuden, ja usein palvelut ostetaan samalta palveluntuottajalta. Kela-korvausten muutokset saattavat aiheuttaa muutoksia yritysten terveyspalveluiden hinnoittelussa, millä saattaa olla vaikutusta yritysten väliseen hintakilpailuun. Korvattavien palveluiden hinnoittelun muuttumisen ohella muutoksia voisi tulla myös sellaisten palveluiden hintoihin, joista korvausta ei saa. Edellä kuvattu koskee myös ammatinharjoittajina toimivia hammaslääkäreitä ja hammaslääkärikeskuksia. 

Esitykseen sisältyvän ehdotuksen, jonka mukaan suuhygienistin hoidosta ja tutkimuksesta saisi korvauksen myös ilman hammaslääkärin lähetettä, oletetaan lisäävän näiden palveluiden käyttöä. Oikeus korvaukseen suuhygienistin hoidosta ja tutkimuksesta voisi jossakin määrin vaikuttaa hammaslääkäripalveluiden käyttöön, sillä tällä hetkellä hammaslääkärit tekevät itse toimenpiteitä, joita suuhygienistit voisivat osaamisensa puolesta tehdä. Esitetyn muutoksen tavoitteena olisi muun muassa edistää suuhygienistien ja hammaslääkärien välistä tarkoituksenmukaista työnjakoa, kun työnjakotilanteet eivät enää olisi valtaosin yksistään hammaslääkärin päätettävissä. Yksityishammaslääkäreillä on paikoin vapaata kapasiteettia, mikä voi vähentää halukkuutta lähettää asiakkaita suuhygienistille. Suuhygienistin työpanos oikein kohdennettuna on hammaslääkärin työpanokseen verrattuna sekä yhteiskunnalle että asiakkaalle edullisempaa. Suuhygienistin toimenpiteistä maksettava korvaus olisi edelleen pienempi kuin vastaavista hammaslääkärin tekemistä toimenpiteistä maksettava korvaus. Asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuu suuhygienistihoidosta olisi myös edelleen pienempi kuin hammaslääkärihoidosta, edellyttäen, että yksityisellä sektorilla ei nostettaisi suuhygienistipalvelujen hintoja huomattavasti enemmän kuin hammaslääkäripalvelujen hintoja.  

Myös yhteiskunnan kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että pidemmän ja enemmän yhteiskunnan voimavaroja sitovan koulutuksen saaneen suun terveydenhuollon ammattilaisen, kuten hammaslääkärin, työpanosta siirtyisi lyhyemmän koulutuksen saaneelle ammattilaiselle, kuten suuhygienistille silloin, kun se potilasturvallisuus ja laatu huomioon ottaen on mahdollista. Osa suuhygienisteistä myös tekee vastaanotoilla hammashoitajan työtä sen sijaan, että he tekisivät omaa koulutustaan vastaavaa työtä, ja puolestaan suuhygienistejä lyhyemmän koulutuksen saaneet hammashoitajat voisivat tehdä avustavaa työtä hammaslääkärin työparina sekä muuta tyypillistä hammashoitajan osaamisalueeseen kuuluvaa työtä. 

Suuhygienistien vastaanotoilla, joista asiakas voisi jatkossa saada sairaanhoitokorvauksen ilman hammaslääkärin lähetettä, tuettaisiin pienyrittäjyyttä, kun itsenäiset ammatinharjoittajasuuhygienistit eivät olisi riippuvaisia hammaslääkärilähetteistä. Työssä käyviä suuhygienistejä on arviolta noin 2 000 ja heistä vajaa puolet toimii yksityissektorilla. Heistä puolestaan yrittäjinä toimii arviolta alle viisi prosenttia, joten suuhygienistivetoisia vastaanottoja on arviolta joitakin kymmeniä. Yrittäjyyteen kannustamisella voisi olla myönteistä vaikutusta myös alan hintakehitykseen. Esitetty muutos voisi lisäksi vaikuttaa myönteisesti suuhygienistityövoiman saatavuuteen. Tällä hetkellä ongelmana on erityisesti se, että vuosittain valmistuvasta reilusta 100 suuhygienististä osa hakeutuu pois alalta joidenkin vuosien jälkeen. Suuhygienistien nykyistä parempi mahdollisuus toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina voisi lisätä alan houkuttelevuutta ja pitovoimaa. 

Esitykseen sisältyvän ehdotuksen, jonka mukaan naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinpalkkiosta voisi jatkossa saada korvauksen erikoistaksana, oletetaan lisäävän näiden palveluiden käyttöä yksityisellä sektorilla. Julkisessa terveydenhuollossa ei käytännössä ole tarjolla tämän lääketieteen erikoisalan palveluja taikka tämän erikoisalan sairauksia hoidetaan lähinnä erikoissairaanhoidossa. 

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n kyselyn mukaan 70 prosentilla fysioterapiayrittäjistä taloudellinen tilanne on vaikeutunut Kela-korvauksen poistuttua fysioterapiakäynneistä ja hyvinvointialueiden järjestäessä ja ostaessa sairaanhoitopiirejä vähemmän kuntoutusta. Esitetty korvaus fysioterapiakäynnistä ilman lääkärin lähetettä vaikuttaisi Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n mukaan positiivisesti etenkin pieniin syrjäseuduilla toimiviin kuntoutusalan yrityksiin. Suomen kuntoutusyrittäjät ry 12.2.2024: Kuntoutusyrittäjät purkaa terveydenhuollon jonot – tällainen on esitetty uusi fysioterapian Kela-korvausmalli, osoitteessa: . https://kuntoutusyrittajat.fi/kuntoutusyrittajat-purkaa-terveydenhuollon-jonot-tallainen-on-esitetty-uusi-fysioterapian-kela-korvausmalli/ 

Ehdotetut muutokset koskevat myös niitä vakuutettuja, joilla on yksityinen sairauskuluvakuutus. Eri vakuutuksissa on erilaisia ehtoja ja vakuutusten sisällöt vaihtelevat esimerkiksi sen suhteen, mitä vakuutus korvaa ja miten omavastuuosuus määräytyy. Kela-korvausten korotukset eivät suoraan vaikuta vakuutuksenottajan itsensä maksettavaksi jäävään osuuteen, vaan korotukset pienentävät vakuutusyhtiön vastuulla olevaa palveluntuottajalle maksettavaa määrää eli hyödyttävät vakuutusyhtiötä. Näin olisi myös Kela-korvausten laajentamista koskevien ehdotusten osalta, jos laajennuksen piiriin kuuluvat palvelut kuuluisivat yksityisen vakuutuksen piiriin. On myös mahdollista, että korvauksiin ehdotetut muutokset jossakin määrin hillitsevät uusien sairauskuluvakuutusten ottamista ja niiden hintojen nousua. 

Ehdotettujen muutosten ei arvioida vähentävän työnantajien halukkuutta tarjota sairaanhoidollisia palveluja työntekijöilleen, koska asiakkaiden omavastuu yksityisissä korvatuissa palveluissa olisi edelleen merkittävä. Näin ollen yksityinen palvelu ei korvaisi työnantajan järjestämää palvelua. 

4.2.3.1  Vaikutukset hyvinvointialueisiin

Esityksen valmisteluvaiheessa tehdyt laskelmat yksityissektorin korvattavien käyntien muutoksista ovat karkeita oletuksia, ja oletukset näiden käyntimuutosten vaikutuksista hyvinvointialueiden palvelujen kysyntään sisältävät monista syistä runsaasti epävarmuuksia. 

Jos edes osa väestöstä siirtyisi käyttämään yksityisiä palveluja Kela-korvausten tukemana, hyvinvointialueiden paine järjestää perusterveydenhuollon avosairaanhoidon palveluja (mukaan lukien suun terveydenhuolto) pienenisi. 

Hyvinvointialueiden asiakkaista yksityisiä palveluja siirtyisi käyttämään todennäköisesti erityisesti keski- ja suurituloisia henkilöitä. Samoin ne, jotka pysyisivät yksityisten terveydenhuoltopalvelujen piirissä, olisivat todennäköisemmin keski- ja suurituloisia henkilöitä. Tämä saattaisi johtaa siihen, että hyvinvointialueiden työ painottuisi entistä enemmän sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien ja siten usein vaativampia palveluja tarvitsevien henkilöiden hoitoon. Toisaalta hyvinvointialueilla vapautuisi resursseja tämän väestöryhmän hoitoon, jos osa niistä henkilöistä, joiden on mahdollista maksaa palveluista enemmän, siirtyisi käyttämään yksityisiä palveluja. 

Suuhygienistikäynniltä korvauksen saamiseksi ei enää tarvittaisi hammaslääkärin lähetettä. Samoin fysioterapiakäyntien kohdalla korvauksen saamiseksi ei tarvittaisi lääkärin lähetettä. Näiden muutosten arvioidaan madaltavan kynnystä hakeutua julkiselta sektorilta yksityissektorille näiden vastaanottojen osalta. Yksityissektorilla toimiva suuhygienisti toimii yhteistyössä yksityisen hammaslääkärin kanssa, mikä lisännee myös yksityisen hammaslääkäripalvelun käyttöä. Tämän arvioidaan vähentävän julkisen sektorin painetta. Korvausten suuntaaminen suuhygienistin ja fysioterapeutin suoravastaanottoihin madaltaisi myös kynnystä hakeutua ennaltaehkäisevään ja varhaiseen hoitoon sekä omahoidon ohjaukseen. Tämän arvioidaan vaikuttavan myönteisesti väestön terveydentilaan ja siten vähentävän osaltaan hyvinvointialueiden kuormitusta. Yksityissektorin arvioitu käyntimäärämuutos on toisaalta hyvinvointialueiden vastaavien palvelujen käyntimääriin nähden melko vähäinen.  

Esitetyt rajoitukset korvattavien käyntien lukumäärälle suuhygienisti- ja fysioterapiakäyntien osalta saattavat toisaalta ohjata asiakkaita siirtymään yksityisestä hoidosta hyvinvointialueen palveluihin, jos käyntejä tarvitaan enemmän kuin käyntirajoituksen mukainen enimmäismäärä.  

Esityksen ei arvioida vaikuttavan merkittävästi yhteispäivystykseen, sairaalahoitoon ja erikoissairaanhoitoon. Panostaminen ennaltaehkäisevään ja varhaiseen hoitoon vähentäisi kuitenkin riskiä siitä, että sairaudet etenevät raskaampia palveluja vaativiksi. 

Kuten jaksossa 4.2.2.3 Vaikutukset yrityksiin on todettu, ehdotettujen muutosten ei arvioida vähentävän työnantajien halukkuutta tarjota sairaanhoidollisia palveluja työntekijöilleen, eikä näin ollen yksityinen palvelu korvaisi työnantajan järjestämää palvelua eikä tätä kautta hyvinvointialueille tulisi vaikutusta. 

Hyvinvointialueiden henkilöstö työskentelee suuren paineen alaisena muun muassa henkilöstöpulan vuoksi. Lääkärien ja hammaslääkärien osa-aikainen työskentely on yleistynyt viime vuosina. Viiden yliopiston ja Suomen Lääkäriliiton yhteistyönä vuonna 2023 toteuttaman työmarkkinatutkimuksen mukaan lääkärien osa-aikatyö yleistyy edelleen. Tutkimukseen vastanneista joka neljäs työskenteli osa-aikaisessa työsuhteessa. Sosiaali- ja terveysministeriö: Lääkäri 2023 – Kyselytutkimus vuosina 2012–2021 valmistuneille lääkäreille. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:13, osoitteessa: . https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165701/STM_2024_13_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Hammaslääkäriliiton vuonna 2023 tekemän työvoimaselvityksen Suomen Hammaslääkäriliitto – Finlands Tandläkarförbund ry, Työmarkkinatutkimus 2023. Osoitteessa: . https://www.hammaslaakariliitto.fi/sites/default/files/2023-09/TMT2023_NETTIIN.pdf mukaan osa-aikatyötä teki noin 35 prosenttia hyvinvointialueiden hammaslääkäreistä ja heistä peräti 33 prosenttia ilmoitti osa-aikaisuuden syyksi sen, ettei jaksaisi tehdä täyttä työviikkoa. On mahdollista, että ehdotetut muutokset helpottaisivat hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon jonotilannetta ja työtaakkaa ja siten myös henkilöstön työpainetta.  

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n syksyllä 2023 tekemän kyselyn Juho Ruskoaho: Hyvinvointialueilla on pahin pula lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä. KT-lehti 2/2024. Osoitteessa: . https://www.ktlehti.fi/2024/2/pahin-pula-on-laakareista-ja-sosiaalityontekijoista mukaan lähes kaikista terveydenhuollon ammattilaisista on pulaa hyvinvointialueilla. Lääkäri- ja hammaslääkäripula oli pahinta perusterveydenhuollossa. Tällä hetkellä yksityissektorilla on monin paikoin vapaata kapasiteettia, ja ehdotetut muutokset mahdollistaisivat sen nykyistä paremman hyödyntämisen. Esimerkiksi aiemmin mainitun sosiaali- ja terveysministeriön ja Hammaslääkäriliiton työvoimaselvityksen mukaan syksyllä 2023 yksityishammaslääkäreistä 38 prosenttia vastasi, että voisi hoitaa enemmän potilaita, jos potilaita olisi enemmän. Tämä vapaa kapasiteetti vastaa 174 hammaslääkärityövuotta.  

Suuhygienistejä ja fysioterapeutteja saattaisi jossain määrin siirtyä yksityissektorille erityisesti sen vuoksi, että suoravastaanotoista voisi saada jatkossa Kela-korvauksen. Toisaalta suoravastaanottojen korvaaminen toisi kyseisille ammattiryhmille uudenlaisia mahdollisuuksia työuran varrella, kun he voisivat toimia myös aiempaa itsenäisempinä ammatinharjoittajina ja pienyrittäjinä. Tämä voisi lisätä alojen houkuttelevuutta ja pitovoimaa, mikä osaltaan tukisi myös hyvinvointialueiden henkilöstötilannetta.  

4.2.3.2  Vaikutukset Kansaneläkelaitokseen ja vakuutuskassoihin

Kelan ratkaisutyössä työmäärä kasvaisi jonkin verran nykyisestä. Tällä hetkellä ratkaisutyössä seurataan ainoastaan suun tutkimukselle ja suuhygienistin antamalle hoidolle sairausvakuutuslaissa asetettuja käyntirajoitteita. Ehdotetut fysioterapeutin ja suuhygienistin korvattavien vastaanottokäyntien enimmäismäärät tulisi jatkossa huomioida ratkaisutyössä. Ehdotetut muutokset lisäisivät Kelassa jonkin verran etuusratkaisujen oikeellisuuden jälkikäteisvalvontaa sekä tarvetta pyytää lisäselvityksiä. 

Osaltaan työmäärää kasvattaisivat myös hylättävät hakemukset sekä niihin liittyvät liikamaksujen takaisinperinnät, joiden lukumäärä tulee todennäköisesti lisääntymään korvattavien käyntien rajoitusten vuoksi. Lähtökohtaisesti liikaa maksettu etuus tai korvaus peritään takaisin, jollei ole perusteita luopua takaisinperinnästä osin tai kokonaan.  

Ehdotetut muutokset edellyttäisivät Kelan tietojärjestelmään tehtäviä muutoksia. Myös järjestelmätoimittajien ylläpitämiin ohjelmistoihin tulisi tehdä muutoksia. Muutokset edellyttäisivät myös uusia lomakkeita ja nykyisten lomakkeiden päivityksiä. Myös järjestelmätoimittajien tulisi tehdä uudet lomakkeet ja päivittää nykyiset lomakkeet. 

Yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottajan luokse tehtävien matkojen korvausten toimeenpano on Kelalle haastavaa voimassa olevien sairausvakuutuslain säännösten perusteella, ja ehdotetut muutokset vaikeuttaisivat matkakorvausten lain mukaista toimeenpanoa entisestään. Tämä johtuu siitä, että Kela-taksipalveluiden tuottajilla ei ole tietoa siitä, onko asiakkaan yksityisen terveydenhuollon käynti lain mukaan korvattava vai ei. Myöskään Kela ei lähtökohtaisesti selvitä käynnin syytä, kun matka on tehty julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon. 

Kela huolehtisi siitä, että Kelan asiakkaita, yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajia, järjestelmätoimittajia sekä terveydenhuollon toimintayksiköitä tiedotetaan ja ohjeistetaan riittävästi ehdotetuista muutoksista.  

Muutokset lähetekäytännöissä ja korvattavuudessa aiheuttaisivat useissa vakuutuskassoissa sääntömuutostarpeita. Ehdotettujen muutosten arvioidaan siten aiheuttavan hallinnollista työtä vakuutuskassoissa. 

4.2.4.1  Vaikutukset kansalaisten asemaan

Kela-korvausten muutokset koskevat suurta osaa väestöstä, kuten nykytilaa koskevassa jaksossa 2 on tarkemmin kuvattu. 

Korvattaviin käynteihin sisältyisi jatkossakin asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus. Korvattavan palkkion lisäksi useat palveluntuottajat perivät erilaisia palvelu- ja muita maksuja, joiden osuus kokonaishinnasta voi olla merkittävä. Näin ollen kaikista pienituloisimmilla taikka monisairailla tai pitkäaikaissairailla henkilöillä ei välttämättä olisi jatkossakaan taloudellisia mahdollisuuksia käyttää yksityisen sektorin palveluita.  

Jatkossakin kansalaisilla olisi edelleen aina oikeus valita, käyttävätkö he julkisia perusterveydenhuollon palveluita vai yksityisiä palveluita, joskin pienituloisten mahdollisuudet käyttää yksityisiä palveluita ovat jatkossakin suurituloisia huonommat palveluista maksettavaksi jäävän omavastuuosuuden vuoksi. Mahdollisilla siirtymillä yksityisten palveluiden käyttöön voisi kuitenkin olla myönteinen vaikutus myös niiden henkilöiden näkökulmasta, jotka käyttävät vain julkista perusterveydenhuoltoa. Heidän osaltaan palveluiden saatavuus paranisi ja nopeutuisi, jos osa aiemmin julkisella sektorilla hoidetuista henkilöistä hoidettaisiin yksityisellä sektorilla. Kansalaiset hyötyisivät siitä, että odotusajat julkiseen perusterveydenhuoltoon lyhentyisivät, jos aiempaa suurempi osa väestöstä hakeutuisi yksityissektorille korotetun korvauksen tukemana. 

Muutoksilla ei olisi vaikutusta niiden henkilöiden yksityisten terveyspalveluiden käyttöön, jotka korvausten tasosta riippumatta käyttäisivät yksityisiä palveluita. Samoin, kuten esityksessä on edellä todettu, niihin henkilöihin, jotka käyttävät työterveyshuollon sairaanhoidon palveluita tai joilla on yksityinen sairauskuluvakuutus, esityksellä ei olisi vaikutusta tai vaikutukset olisivat vähäisemmät. 

Ehdotetuilla muutoksilla tavoitellaan myös sairauksien ennaltaehkäisyä ja painopisteen siirtämistä varhaiseen hoitoon. Fysioterapeutin tutkimus ja hoito sekä suuhygienistin tekemä suun ja hampaiden terveystarkastus ja hoito olisivat korvattavia ilman lääkärin tai hammaslääkärin lähetettä. Tämä korvaustaksojen korotusten ohella kannustaisi kansalaisia hakeutumaan hoitoon ennen kuin sairauksia syntyy tai sairaudet pahenevat ja tämän arvioidaan vaikuttavan myönteisesti väestön terveydentilaan. Suun sairauksilla on yhteys moniin muihin sairauksiin ja niiden hoitotasapainoon. Fysioterapeutin palveluita käytetään etenkin tuki- ja liikuntaelinvaivojen tutkimuksessa ja hoidossa. Näin ollen ajoissa toteutettu fysioterapia, mukaan lukien omahoidon ohjaus, ehkäisisi työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä ja ongelmien pahenemista. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat mielenterveyden häiriöiden ohella yleisin sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden peruste. Lisäksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen kuntoutuksella on vaikutus vanhuuden toimintakykyyn ja vanhuspalveluiden tarpeeseen. Korvattavia fysioterapiakäyntejä olisi enintään neljä kalenterivuodessa, mikä vastaa useimpien asiakkaiden tarpeisiin Vuonna 2022 fysioterapiasta sairaanhoidon korvausta saaneista vakuutetuista noin 62 % sai korvausta 1–4 hoitokäynnistä. . Mikäli henkilöllä olisi tarve tätä pitemmälle hoitojaksolle, voisi neljä korvattavaa hoitokertaa kannustaa jatkamaan hoitosarjaa myös korvattavien käyntien jälkeen.  

Olisi tarkoituksenmukaista, kuten myös esityksen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on oletettu, että suuhygienistien korvaustaksoja korotettaisiin suhteessa enemmän kuin hammaslääkärin korvaustaksoja, koska tällä hetkellä korvausprosentti suuhygienistihoidosta on keskimäärin pienempi kuin hammaslääkärin hoidosta. Tavoitteena tällä kohdennuksella olisi lisätä tarkoituksenmukaista työnjakoa ja siirtää hoidon painopistettä ennaltaehkäisevään ja varhaiseen hoitoon. Oletuksena ja tarkoituksenmukaista on myös, että hammaslääkärin korvaustaksoja korotettaessa muita toimenpiteitä suuremmat korotukset tehtäisiin parodontiitin, eli hampaiden kiinnityskudossairauksien, hoitoon. Hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat väestössä hyvin yleisiä, mutta niiden diagnostiikassa ja hoidossa on puutteita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Hampaiden kiinnityskudossairaudet aiheuttavat paikallisen tulehduksen, josta on oireina ienverenvuoto, märkiminen ja hampaiden liikkuvuuden lisääntyminen, mikä johtuu hampaita ympäröivän luukudoksen tuhoutumisesta. Lisäksi hampaiden kiinnityskudossairaudet aiheuttavat elimistön matala-asteisen tulehdustilan ja voivat aiheuttaa etätulehduksia muissa elimissä. Hampaiden kiinnityskudossairauksilla on todettu olevan yhteys muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin, diabeteksen hoitotasapainoon ja raskauskomplikaatioihin, kuten keskenmenoihin, ennenaikaisiin synnytyksiin ja lapsen pienipainoisuuteen. Näin ollen korotusten kohdentaminen hampaiden kiinnityskudossairauksien hoitoihin voisi parhaimmillaan vaikuttaa myönteisesti väestön terveydentilaan laajemminkin. Hampaiden kiinnityskudossairauksien hoito vähentää myös riskiä hampaiden reikiintymiseen ja siten paikkaushoidon tarvetta, koska molempien sairauksien hoidossa panostaminen hyvään suuhygieniaan on oleellista. Lisäksi jaksossa 2.4.2.3 mainitussa Halminen ym. tutkimuksessa vuodelta 2022 havaittiin, että muutokset Kela-korvausten tasossa vuosina 2010–2016 vähensivät yksityisessä terveydenhuollossa hammaslääkärin suorittamien parodontologisten hoitojen määrää 10 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen mukaan vuonna 2016 hammaslääkärin suorittamista parodontologisista hoidoista (toimenpidekoodi SDA) 72 prosenttia toteutettiin yksityisessä terveydenhuollossa. 

Sairausvakuutuslain mukaisia matkakorvauksia voi saada matkasta yksityisen terveydenhuollon palveluun, mikäli palvelu on sairausvakuutuslain mukaan korvattava. Näin ollen palvelujen korvattavuuden laajentuminen lisäisi vakuutettujen mahdollisuuksia asioida yksityisessä terveydenhuollossa. Yksityisen terveydenhuollon palveluita ei ole yhtäläisesti saatavilla alueittain, vaan joillakin alueilla matka yksityiseen terveydenhuoltoon voi olla pitkä, ja tällöin matkakorvauksen saaminen saattaa tosiasiassa vaikuttaa vakuutetun mahdollisuuksiin valita käyttää yksityistä terveydenhuoltoa julkisen terveydenhuollon sijasta. Tällä arvioidaan olevan vaikutusta erityisesti fysioterapian osalta. Alueellisesti vaikutuksen arvioidaan kohdentuvan erityisesti Itä-Suomeen, jossa Kelan tutkimuksen mukaan fysioterapian korvauksia oli vuonna 2021 maksettu kolmannes enemmän kuin muilla alueilla, minkä arvioidaan selittyvän alueen väestön sairastavuudella ja iällä. Kelan tutkimusblogi 16.9.2022: Kela-korvausten leikkaukset kohdistuisivat suurimmille hyvinvointialueille – poikkeuksena fysioterapia, osoitteessa: . https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/720603/kela-korvausten-leikkaukset-kohdistuisivat-suurimmille-hyvinvointialueille-poikkeuksena-fysioterapia Suuri osa yksityisten terveyspalvelujen tuottajista toimii eteläisessä Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa, joissa hoitoon pääsyn arvioidaan olevan pitkien etäisyyksien seutuja helpompaa. Lisäksi suuri osa matkakorvauksista kohdentuu iäkkäille henkilöille. Esimerkiksi vuonna 2015 kaikista matkakorvauksia saaneista henkilöistä 6,9 prosenttia aiheutti puolet maksetuista matkakorvauksista, ja näistä henkilöistä puolestaan 44 prosenttia oli yli 70-vuotiaita. Suhteellisesti eniten matkakorvauksia maksettiin Lapissa ja Kainuussa, pitkien välimatkojen alueilla. Kelan tutkimusblogi 14.9.2016: Matkakorvaukset kohdentuvat pienelle joukolle, osoitteessa: . https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/728213/matkakorvaukset-kohdentuvat-pienelle-joukolle?q=matkakorvaukset Esityksen hoitoon pääsyä edistävien vaikutusten arvioidaan siten korostuvan erityisesti iäkkäiden ja sairastavien, pitkien välimatkojen alueilla asuvien vakuutettujen kohdalla.  

4.2.4.2  Vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon

Sairausvakuutuslain hoito- ja tutkimuskorvauksia koskevat säännökset ovat saman sisältöiset kaikille vakuutetuille sukupuolesta riippumatta ja korvauksia myönnetään samoin perustein kaikille vakuutetuille. Kela-korvausten saajat kuitenkin jakaantuvat sukupuolittain palveluiden erilaisen käytön vuoksi. Vuonna 2023 lääkärinpalkkioiden korvausten saajista oli naisia noin 60 prosenttia ja miehiä noin 40 prosenttia. Hammashoidon palkkioiden korvausten saajista naisia oli vuonna 2023 noin 55 prosenttia ja miehiä noin 45 prosenttia. Myös fysioterapiaa on vuonna 2022, jolloin se vielä oli korvauksen piirissä, korvattu enemmän naisille kuin miehille – fysioterapian korvausten saajista noin 64 prosenttia oli naisia ja noin 36 prosenttia miehiä.  

Ottaen huomioon sen, että naiset käyttävät enemmän yksityisiä terveyspalveluita ja olettaen, että miesten palveluiden käyttö suhteessa naisiin ei jatkossa kasvaisi, kohdistuisivat ehdotetut muutokset jonkin verran enemmän naisiin. 

Lisäksi koska naiset käyttävät miehiä enemmän myös julkisen terveydenhuollon palveluita, voidaan olettaa, että esityksellä tavoiteltu perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden paraneminen koskisi enemmän naisia. 

Ehdotus gynekologin palkkiotaksan korotuksesta erikoistaksaluokkaan parantaisi naisten mahdollisuuksia päästä gynekologipalvelujen piiriin ja käyttää yksityisiä gynekologipalveluja. 

4.2.4.3  Vaikutukset lapsiin ja nuoriin

Vuonna 2023 maksettiin lääkärinpalkkioiden korvauksia yhteensä noin 281 000 alle 20-vuotiaalle (käyntejä noin 850 000). Kaikista yksityisistä erikoislääkäripalveluista lastentaudit oli neljänneksi käytetyin erikoisala korvattujen käyntien perusteella tarkasteltuna vuonna 2023. Lasten ja nuorten kohdalla eniten käyntejä on ollut lastentautien erikoislääkärillä, yleislääkärillä sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärillä. Lisäksi on korvattu erikoislääkäripalveluja yleislääketieteen, lastenkirurgian, ortopedian, lasten neurologian, lasten ja nuorisopsykiatrian sekä silmätautien ja ihotautien erikoisaloilta. Hammashoidon korvauksia on vuonna 2023 maksettu yhteensä 3 810 alle 20-vuotiaalle saajalle. Yksityisten hammashoitopalvelujen käyttö on vähäistä etenkin alle 18-vuotiaiden henkilöiden kohdalla, koska hoito julkisella sektorilla on heille maksutonta, ja hammashoitovakuutukset ovat harvinaisia. 

Vuonna 2022 fysioterapian perusteella Kela-korvauksia oli saanut yhteensä noin 9 200 alle 18-vuotiasta lasta yhteensä noin 33 300 käynnistä, ja Kela-korvausta oli maksettu vuonna yhteensä noin 229 000 euroa. 

Lasten osalta yksityisten terveyspalvelujen käyttöön vaikuttaa erityisesti lasten yksityisten sairauskuluvakuutusten yleistyminen. Vuonna 2023 vakuutuksia oli yhteensä 455 830 lapsella Finanssiala ry, Sairauskuluvakuutuksen tilasto 2014–2023, osoitteessa: . https://www.finanssiala.fi/julkaisut/tilasto-sairauskuluvakuutus-2014-2023/ . Niiden lasten osalta, joille on otettu yksityinen sairauskuluvakuutus ja joiden kohdalla on tähänkin asti käytetty usein yksityisiä terveydenhuollon palveluita, ehdotetuilla muutoksilla ei käytännössä olisi vaikutusta yksityisten palveluiden käyttömääriin. Korvaus vakuutuksen kattamista palveluista määräytyy jatkossakin vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välisen sopimuksen mukaisesti.  

4.2.4.4  Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin

Esitys liittyy perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaiseen oikeuteen riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perustuslain 19 §:n 3 momentti velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistämään väestön terveyttä. Esitys liittyy myös perustuslain 6 §:ään, jonka 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Säännöksellä ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskeva pääperiaate. Perustuslain 6 §:n 1 momentin säännöstä täydentää 2 momentin syrjintäkielto. 

Yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten taso on laskenut ja on pitkään ollut niin matala, ettei korvausten ole voitu katsoa tosiasiallisesti tukevan hoitoon pääsyä. Lisäksi korvattavien hoito- ja tutkimustoimenpiteiden kirjoa on supistettu siten, että vuoden 2023 alusta lähtien vain psykiatrian tai suu- ja leukakirurgian erikoislääkärin tai hammaslääkärin määräämät toimenpiteet ovat olleet korvattavia. Esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla pyritään parantamaan terveyspalveluiden saatavuutta ja näin myös edistämään väestön terveyttä. 

Ehdotuksilla fysioterapian korvattavuudesta yleensä sekä suuhygienistien ja fysioterapeuttien suoravastaanottojen korvattavuudesta on paitsi hoidollinen tavoite, myös sairauksia tai niiden pahenemista ennaltaehkäisevä tavoite. Tavoitetta tukee osaltaan myös se, että matkat tutkimus- tai hoitotoimenpiteeseen olisivat korvauksen piirissä riippumatta siitä, onko kyseessä julkisen vai yksityisen puolen hoito. Matkakulujen korvaaminen voi etenkin pienituloisten, harvaan asutuilla seuduilla tai pitkien etäisyyksien alueilla asuvien, pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden kohdalla edistää mahdollisuuksia täydentää saatavilla olevia julkisen terveydenhuollon palveluja osittain omakustanteisilla yksityisen terveydenhuollon palveluilla. Näin ollen myös tältä osin esityksen voidaan katsoa edistävän väestön terveyttä. 

Sairausvakuutuslain mukaiset hoito- ja tutkimuskorvaukset maksetaan kaikille vakuutetuille samoin lainsäädännössä säädetyin perustein. Kelan korvauskäytäntö on valtakunnallista. Korvauspäätöksistä on muutoksenhakuoikeus sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen vakuutusoikeuteen. Siten hoito- ja tutkimuskorvausten toimeenpano on lähtökohtaisesti valtakunnallisesti yhdenvertaista, eikä korvauksen määrä tai sen saaminen sinänsä riipu vakuutetun asuinpaikasta. 

Kuten esityksessä on edellä todettu, vastaanottokäyntien sekä hoito- ja tutkimustoimenpiteiden kustannuksista jäisi edelleen vakuutetun maksettavaksi omavastuuosuus sekä mahdolliset palvelu- ja muut vastaavat maksut. Kaikilla vakuutetuilla ei jatkossakaan olisi taloudellisia mahdollisuuksia käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluita, jolloin yhdenvertaisuuden toteutuminen terveyspalvelujen saamisessa painottuu julkisen terveydenhuollon kykyyn järjestää tarpeelliset palvelut niitä tarvitseville. Myös asuinpaikka vaikuttaa siihen, missä määrin yksityisiä palveluita on tarjolla. Yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia maksetaan enemmän kaupungistuneilla ja väkirikkailla seuduilla, mikä on todennäköisesti seurausta sekä työikäisten että terveydenhoitoalan yritysten keskittymisestä väkirikkaille kaupunkiseuduille.  

Ehdotetuilla muutoksilla ei heikennettäisi kenenkään oikeuksia nykytilanteeseen nähden, vaan esityksellä pyritään siihen, että nykyistä useammalla olisi halutessaan taloudellisesti mahdollista käyttää yksityisiä terveyspalveluita. Tälläkään hetkellä kaikilla ei ole tosiasiallisesti taloudellista mahdollisuutta käyttää yksityisiä terveyspalveluja ja tämän vuoksi yksityisen sairaanhoidon korvausten voidaan katsoa toteuttavan lähinnä muodollista yhdenvertaisuutta hoitoonpääsyn tukemisessa.  

Esityksen tavoitteena on, että perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus paranee, jos osa muutoin perusterveydenhuollon palveluita käyttävistä siirtyisi käyttämään yksityisen sektorin palveluita. Näin ollen tavoitteen toteutuminen parantaisi kansalaisten yhdenvertaisuutta terveydenhuollon palveluiden käyttäjinä siltä osin, että hoitoonpääsy saattaisi julkisessa terveydenhuollossa parantua mahdollisten asiakassiirtymien seurauksena.