1.1  Tausta

Venäjän sota Ukrainassa on radikaalisti muuttanut paitsi suomalaista ja eurooppalaista turvallisuusympäristöä, myös talouden tilaa ja näkymää. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Eurooppaa uhkaa perustarpeisiin – lämmitykseen, ruokaan tai kulutushyödykkeisiin – kohdistuva niukkuus, joka johtaa myös hintojen nousuun. Esimerkiksi sähkön hinta on viime aikoina noussut merkittävästi. Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien Suomessa sähkön hinnan nousu uhkaa vaikeuttaa erityisesti sähkölämmitteisissä omakoti- tai rivitaloissa asuvien pieni- ja keskituloisten toimeentuloa. Tämän johdosta hallitus päätti budjettiriihessä, että se valmistelee ja toteuttaa määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon. Lisäksi hallitus valmistelee ja toteuttaa määräaikaisen sähkötuen, joka kohdennetaan ihmisille, jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä täysimääräisesti. 

1.2  Valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esitys on käsitelty kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. Hallituksen esityksen tausta-aineisto on saatavilla osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella VM117:00/2022. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset väliaikaisesta sähköenergialaskujen perusteella myönnettävästä kotitalousvähennyksestä. Verovuonna 2023 kotitalousvähennykseen oikeuttaisi myös verovelvollisen vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikassa 1.1.2023–30.4.2023 välisenä aikana kulutetusta sähköenergiasta maksettu määrä. Vakituisen asunnon sähköenergiasta johtuvat kustannukset oikeuttaisivat kotitalousvähennykseen siltä osin kuin maksettu määrä ylittäisi 2 000 euroa ja olisi enintään 6 000 euroa. Edellä mainitut rajat, jotka määrittävät kotitalousvähennykseen oikeuttavan osuuden sähköenergiasta maksetusta määrästä, ovat sähkönkäyttöpaikkakohtaiset. Kotitalousvähennys myönnettäisiin kuitenkin henkilökohtaisesti vastaavalla tavalla kuin muidenkin kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävä vähennys. 

Verovelvollinen saisi vähentää vähennykseen oikeuttavasta maksamastaan määrästä kotitalousvähennyksenä 60 prosenttia. Edellä mainittujen rajojen johdosta sähköenergialaskujen perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen perusteena voisi olla enintään 4 000 euron kustannukset, jolloin vähennystä voisi saada enimmillään 2 400 euroa. Koska kotitalousvähennys on henkilökohtainen vähennys, voisivat kaikki samassa vakituisessa asunnossa asuvat henkilöt hakea vähennystä maksamiensa määrien suhteessa. Samojen kustannusten perusteella vähennys kuitenkin myönnettäisiin vain kerran. 

Sähköenergialaskujen perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä ei otettaisi huomioon kotitalousvähennyksen enimmäismäärää laskettaessa eli se myönnettäisiin muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävän vähennyksen lisäksi. 

Sähköenergialaskujen perusteella määräytyvä vähennys menisi osaksi kotitalousvähennystä, ja se myönnettäisiin vastaavalla tavalla kuin muidenkin kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävä vähennys. Esimerkiksi kotitalousvähennyksessä oleva 100 euron omavastuuosuus koskisi myös sähköenergialaskujen perusteella myönnettävää vähennystä. Myös kotitalousvähennyksen puolisosiirtoja koskevat säännökset tulisivat sovellettavaksi normaalisti myös sähköenergialaskujen perusteella myönnettävään kotitalousvähennykseen. Vähennysoikeuden ylittävä osuus sähkökustannuksista ei kuitenkaan siirtyisi huomioitavaksi puolison verotuksessa. 

Verotuksen kautta myönnettäviä tukia ei voi hyödyntää lainkaan, jos tulot ovat sen verran pienet, että niistä ei tule maksettavaksi tuloveroa. Voi myös olla, että verot riittävät hyödyntämään vain osan kotitalousvähennyksestä. Tämän johdosta hallitus valmistelee myös erillistä väliaikaista sähkötukea niille kotitalouksille, jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä täysimääräisesti. Vähennys sovitettaisiin yhteen sähkötuen kanssa siten, että kotitalousvähennystä ei myönnettäisi, jos samojen kustannusten perusteella olisi myönnetty välitöntä avustusta valtion tai muun julkisyhteisön varoista. Samojen kustannusten perusteella voisi näin ollen saada tukea vain joko suorana tukena tai verovähennyksen kautta. Tarkoituksena on, että verovähennystä hyödyntäisivät ne, joiden verot riittäisivät vähennykseen täysimääräisesti. Esimerkiksi vuonna 2023 veroja aletaan maksaa keskimäärin palkkatulon ylittäessä noin 17 700 euroa, eläketulon ylittäessä noin 12 900 euroa ja etuustulon ylittäessä noin 3 900 euroa. Verojen määrä on esimerkiksi 2 400 euroa keskimäärin palkkatulon ollessa noin 27 200 euroa, eläketulon ollessa noin 18 800 euroa ja etuustulon ollessa noin 12 800 euroa. Edellä mainitut ovat keskimääräisiä esimerkkejä, ja lopulliseen verojen määrään vaikuttaa muun muassa jokaisen henkilökohtaiset vähennykset ja tappiot sekä kunnallisveroprosentti. Lisäksi henkilölle myönnettävän vähennyksen määrä vaikuttaa siihen, riittävätkö verot vähennyksen tekemiseen täysimääräisesti. Verovelvollinen pystyisi itse arvioimaan verojensa riittävyyttä esimerkiksi Verohallinnon veroprosenttilaskurin avulla. 

Kustannuksia ei luettaisi kotitalousvähennyksen perusteeksi siltä osin, kuin kustannukset kohdistuisivat elinkeinotoiminnan tai maatalouden harjoittamiseen taikka, jos kustannukset olisi vähennetty muualla verotuksessa. 

Verovelvollisten olisi itse haettava vähennystä. Vähennyksen voisi hakea joko verokortille tai täydentämällä esitäytettyä veroilmoitusta. Vähennyksen voisi hakea huomioitavaksi vuoden 2023 ennakkoperinnässä. Jos vähennystä hakisi verokortille ennen kuin sähköstä maksettu todellinen vähennyskelpoinen kustannus on tiedossa, tulisi verovelvollisen arvioida tulevien sähkölaskujen määrä. Arvio tulisi korjata vastaamaan toteutuneita kustannuksia viimeistään esitäytetyllä veroilmoituksella. 

Hallituksen budjettiriihessä tekemän linjauksen mukaan tavoitteena oli vähennyksen kohdentuminen muille, kun suurituloisimmille veronmaksajille. Sähkökustannusten perusteella myönnettävän verovähennyksen kohdentaminen esimerkiksi vain tietyllä tulotasolla oleville henkilöille edellyttäisi kuitenkin täysin uuden verovähennyksen lisäämistä luonnollisten henkilöiden tuloverotukseen. Uuden verovähennyksen lisääminen siten, että se olisi toimeenpantavissa vuoden 2023 ennakkoperinnässä, ei ole enää tässä vaiheessa mahdollista. Tämän johdosta sähkölaskujen perusteella myönnettävä verovähennys ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti osaksi kotitalousvähennystä, joka on jo olemassa oleva verovähennys. Sähkölaskujen perusteella myönnettävän vähennyksen lisääminen osaksi jo olemassa olevaa verovähennystä mahdollistaa toimeenpanon vuoden 2023 ennakkoperinnässä, jolloin verovelvollisten on mahdollista saada vähennyksestä taloudellista hyötyä jo verovuoden aikana. Kotitalousvähennys on verosta tehtävä vähennys. Se myönnetään kaikille verovelvollisille siltä osin, kuin heidän tuloverot riittävät ehdot täyttävän vähennyksen tekemiseen. 

Sähköenergialaskujen perusteella myönnettävässä kotitalousvähennyksessä on kyse uudesta verotuesta. Vakituisen asunnon sähköenergialaskujen lisääminen kotitalousvähennyksen piiriin sopii huonosti yhteen kotitalousvähennyksen tavoitteiden, tarkoituksen ja kantavien periaatteiden kanssa. Kyse on poikkeuksellisten aikojen poikkeuksellisesta toimenpiteestä, ja se on tarkoitettu vain määräaikaiseksi tueksi helpottamaan kotitalouksien taloudellista tilannetta kohonneiden sähkökustannusten johdosta. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

4.2.3  Tulonjakovaikutukset

Sähköä kulutetaan keskimäärin 1–2 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista tuloista. Sähkön osuus kaikesta kotitalouden kulutuksesta on suurin alimmalla tulokymmenyksellä ja osuus laskee tulojen myötä. Suurempituloiset kuitenkin kuluttavat sähköä absoluuttisesti enemmän kuin pienituloiset. Laskelmassa oletetaan, että kotitalouksien sopimushinnat jakautuvat tasaisesti tuloluokkien kesken. Alla olevassa taulukossa kuvataan verovähennyksen keskimääräinen vaikutus tulodesiileittäin. 

Tulodesiili	Kotitalouksien lukumäärä	Vähennys yhteensä, milj. euroa	Tulonmuutos desiilissä keskimäärin saajakotitaloutta kohden, euroa
1	3 600	2,3	630
2	3 100	1,8	590
3	14 100	10,3	730
4	21 400	18,8	880
5	26 400	29,0	1 100
6	26 100	25,7	990
7	34 300	33,7	980
8	33 500	33,5	1 000
9	41 300	47,4	1 150
10	47 700	62,5	1 310

Alla olevasta kuviosta käy ilmi tässä esityksessä tehdyn muutosehdotuksen keskimääräinen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin kotitaloutta kohti tulodesiileittäin. Kuviosta käy ilmi, että verotus kevenee kaikissa tulodesiileissä. Vaikutus on euromääräisesti suurin kymmenennessä tulodesiilissä eli suurituloisilla kotitalouksilla. Vaikutus on suhteellisesti suurin viidennessä tulodesiilissä. Kuviossa esitetyt muutokset on laskettu OECD:n modifioidun ekvivalenssiasteikon mukaisilla kotitalouskohtaisilla ekvivalenteilla tuloilla. 

7.1  Tuloverolaki

127 g §.Sähköenergialaskun perusteella myönnettävä kotitalousvähennys vuonna 2023. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, että kotitalousvähennykseen oikeuttaisi verovuonna 2023 myös verovelvollisen vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikassa 1.1.2023–30.4.2023 välisenä aikana kulutetusta sähköenergiasta maksettu määrä siltä osin kuin maksettu määrä ylittää 2 000 euroa ja on enintään 6 000 euroa. Vakituisen asunnon sähköenergialaskut luettaisiin siten kotitalousvähennyksen perusteeksi siltä osin, kun sähköenergiasta maksettu määrä ylittäisi edellä mainittuna ajanjaksona 2 000 euroa kuitenkin enintään 6 000 euroon asti. Edellä mainitut rajat, jotka määrittävät kotitalousvähennykseen oikeuttavan osuuden sähköenergiasta maksetusta määrästä, ovat sähkönkäyttöpaikkakohtaiset. Sähköenergiasta maksetulla määrällä tarkoitettaisiin sähkönkäyttöpaikkaan hankitusta sähköenergiasta maksettua verollista määrää sekä siihen mahdollisesti liittyvää perusmaksua. Sähkönsiirrosta maksettu määrä ei oikeuttaisi kotitalousvähennykseen eikä myöskään esimerkiksi mahdolliset laskun viivästysseuraamukset. Vähennyksen myöntämisen kannalta ei olisi merkitystä sillä, mihin sähköä olisi käytetty. Asunto-osakeyhtiölle maksettu vastike ei oikeuttaisi vähennykseen, vaikka asunto-osakeyhtiö olisi käyttänyt saamansa varat sähköenergian maksuihin. Jos verovelvollinen vastaisi vuokratussa asunnossa kulutetun sähköenergian kustannuksista todellisen kulutuksensa mukaan, sähköenergiasta maksettu määrä oikeuttaisi vähennykseen. 

Verovelvollinen saisi vähentää vähennykseen oikeuttavasta maksamastaan määrästä kotitalousvähennyksenä 60 prosenttia. Jos verovelvollinen maksaisi 1.1.2023–30.4.2023 välisenä aikana kulutetusta sähköenergiasta vähennyskelpoisia sähkölaskuja esimerkiksi 4 000 euroa, hän saisi vähentää 60 prosenttia 2 000 euroa ylittävästä osasta eli 2 000 eurosta. Näin ollen hänen vähennykseksi tulisi 60 prosenttia 2 000 eurosta eli 1 200 euroa, joka vähennettäisiin verosta kotitalousvähennyksenä. Jos henkilöllä ei olisi kotitalousvähennystä muiden vähennyskelpoisten töiden perusteella, vähennettäisiin 1 200 eurosta 100 euron omavastuu eli hänen saamansa hyöty olisi tässä esimerkissä 1 100 euroa. 

Rajat, jotka määrittävät kotitalousvähennykseen oikeuttavan osuuden sähköenergiasta maksetusta määrästä, ovat sähkönkäyttöpaikkakohtaiset, mutta kotitalousvähennys myönnettäisiin henkilökohtaisesti vastaavalla tavalla kuin muidenkin kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävä vähennys. Samojen kustannusten perusteella voisi kuitenkin saada vähennyksen vain kerran. Jos asunnossa asuisi useampi henkilö, he voisivat vaatia vähennystä maksamiensa määrien suhteessa. Jos yksi henkilö olisi maksanut sähkölaskut, voisi hän hakea vähennyksen itselleen koko summasta. Jos taas esimerkiksi kaksi henkilöä olisivat maksaneet sähkölaskut puoliksi, voisivat he molemmat hakea vähennystä maksamiensa määrien suhteessa. Jos esimerkiksi kahden henkilön vakituisen asunnon sähkölaskut olisivat säädetyltä ajankohdalta 4 000 euroa ja molemmat vaatisivat vähennystä puoliksi maksamiensa kustannusten perusteella, jaettaisiin vähennyskelpoinen osuus kustannuksista puoliksi molemmille. Tässä esimerkissä sähkönkäyttöpaikkakohtainen vähennyskelpoinen osuus olisi 2 000 euroa eli molemmille tulisi kotitalousvähennykseen oikeuttavia kustannuksia 1 000 euroa. Kotitalousvähennyksenä vähennettävää vähennystä he saisivat molemmat 60 prosenttia 1 000 eurosta eli 600 euroa. Kotitalousvähennyksen omavastuu on henkilökohtainen eli tässä tapauksessa molemmilta vähennettäisiin vielä 100 euron omavastuu, jos heillä ei olisi muuta kotitalousvähennystä. Molemmat saisivat näin ollen hyötyä 500 euroa. 

Verotuksessa puolisoina pidettäville henkilöille myös sähköenergialaskun perusteella myönnettävä kotitalousvähennys myönnetään siten kuin 127 c §:n 2 momentissa säädetään. Puolisoille kotitalousvähennys myönnetään siten kuin he ovat vähennystä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä vaatineet. Jos vähennystä ei voida tehdä sen mukaan kuin puolisot ovat sitä vaatineet, vähennys myönnetään ensisijaisesti sille puolisolle, jonka ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettava valtion tulovero on verosta tehtävien vähennysten jälkeen suurempi. Siltä osin kuin kotitalousvähennystä tai osaa siitä ei voida tehdä vähennystä vaatineella puolisolla, vähentämättä jäänyt määrä vähennetään hänen puolisonsa veroista samalla tavalla kuin se olisi vähennetty, jos hän itse olisi vähennystä vaatinut. Siltä osin kuin verovelvollisen verot eivät riittäisi vähennyksen tekemiseen, vähentämättä jäänyt määrä vähennettäisiin puolison veroista. 

Koska tämän pykälän 1 momentissa säädetyt rajat määrittävät kotitalousvähennykseen oikeuttavan osuuden sähkökustannuksista, näiden rajojen ylittävää osaa ei siirrettäisi puolisolle. 

Vähennys myönnetään vain verovelvollisen oman vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikan perusteella. Näin ollen esimerkiksi lapset eivät saisi kotitalousvähennystä vanhempiensa vakituisen asunnon sähkölaskuista. Vakituisella asunnolla tarkoitetaan asuntoa, jota käytetään pääasiallisena asuntona eli kotina. Vakituisen asunnon sijainnilla ei olisi merkitystä ja se voisi sijaita myös esimerkiksi ulkomailla. Tilanteissa, joissa verovelvollisella olisi samanaikaisesti käytössään useampi vakituinen asunto, vähennys myönnettäisiin vain yhden sähkönkäyttöpaikan perusteella. Vähennystä ei saisi myöskään esimerkiksi vapaa-ajan asunnon sähkölaskun perusteella. Jos henkilö muuttaisi 1 momentissa tarkoitetun ajanjakson aikana esimerkiksi siten, että hän asuisi tammi – helmikuun asunnossa A ja maaliskuun alusta alkaen asunnossa B, laskettaisiin vähennys molempien asuntojen sähkönkäytön perusteella ja vähennysoikeuden määrittäviä rajoja sovellettaisiin tähän yhteismäärään. 

Pykälän 2 momentin mukaan sähköenergialaskujen perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä ei otettaisi huomioon laskettaessa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää. Tämä tarkoittaisi sitä, että sähkökustannusten perusteella myönnettävä kotitalousvähennys myönnettäisiin muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävän vähennyksen lisäksi eikä se siten vaikuttaisi muiden kustannusten perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen määrään. Lain 127 f §:n mukaan vuonna 2023 verovelvollinen voi saada kotitalousvähennystä enintään 3 500 euroa siten, että kyseiseen enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen sekä tavanomaisen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää vähennystä enintään 2 250 euroa. Tämän lisäksi verovelvollinen voisi siis saada kotitalousvähennystä sähköenergialaskujen perusteella enintään 2 400 euroa eli yhteensä kotitalousvähennystä voisi saada enimmillään 5 900 euroa vuonna 2023. 

Vähennys myönnettäisiin osana kotitalousvähennystä, joten se vähennettäisiin veroista samalla tavalla kuin kotitalousvähennys muutenkin vähennetään. Kotitalousvähennys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. Ansiotuloista menevästä verosta vähennys tehdään muiden vähennysten jälkeen ennen alijäämähyvitystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Myös muilta osin sähkölaskujen perusteella myönnettävään kotitalousvähennykseen sovellettaisiin mitä tuloverolaissa tai muualla laissa säädetään kotitalousvähennyksestä. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, että kotitalousvähennystä ei myönnettäisi sähköenergialaskujen perusteella, jos 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten perusteella olisi myönnetty välitöntä avustusta valtion tai muun julkisyhteisön varoista. Tämän tarkoituksena on yhteensovittaa verovähennys valmisteilla olevan sähkötuen kanssa siten, että samojen kustannusten perusteella voisi saada vain jompaakumpaa tukea. Kotitalousvähennystä ei siten myönnettäisi, jos samojen sähköenergiakustannusten perusteella olisi myönnetty väliaikaista sähkötukea. Myös välittömästi samojen sähköenergiakustannusten perusteella myönnettävä toimeentulotuki estäisi kotitalousvähennyksen myöntämisen. Sähköenergialaskujen huomioiminen esimerkiksi asumistuen määrässä ei kuitenkaan estäisi kotitalousvähennyksen myöntämistä. Valvontaa varten Kansaneläkelaitos toimittaisi Verohallinnolle tiedot tuen saajista verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 18 §:n 8 momentin nojalla. 

Sähköenergialaskut eivät oikeuttaisi kotitalousvähennykseen siltä osin, kuin ne olisivat elinkeinotoiminnan tai maatalouden menoja taikka, jos kustannukset olisi vähennetty muualla verotuksessa. Jos esimerkiksi 1 momentissa tarkoitetut kustannukset olisivat yhteensä 5 000 euroa ja tästä puolet kohdistuisi elinkeinotoimintaan, kotitalousvähennyksessä huomioitava osuus kustannuksista olisi puolet eli 2 500 euroa. Tämä määrä oikeuttaisi kotitalousvähennykseen siltä osin kuin se ylittää 2 000 euroa eli kotitalousvähennykseen oikeuttava osuus olisi 500 euroa, josta vähennys olisi 60 prosenttia. Kotitalousvähennystä ei saisi myöskään esimerkiksi silloin, kun kustannukset olisi vähennetty vuokratuloista. Verohallinnon myöntämä kaavamainen työhuonevähennys ei vaikuttaisi sähkölaskujen perusteella myönnettävään kotitalousvähennykseen. 

9.1  Esityksen riippuvuus muista esityksistä

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys laiksi väliaikaisesta sähkötuesta, johon tämän esityksen perusteluissa viitataan. Kyseisessä esityksessä ehdotettaisiin säännökset väliaikaisesta sähkötuesta, jota maksettaisiin niille kotitalouksille, jotka eivät voisi pienituloisuuden vuoksi hyödyntää tässä esityksessä ehdotettavaa sähköenergialaskujen perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä. 

9.2  Suhde talousarvioesitykseen

Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen sekä täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.