1.1.1  1.1.1 Yleistä

Arpajaislaissa (1047/2001) säädetään arpajaisten toimeenpanosta ja toimeenpanon valvonnasta, arpajaisten tuottojen tilittämisestä ja käyttötarkoituksista sekä tuottojen käytön valvonnasta. Arpajaislain tarkoituksena on taata yleishyödyllisiin arpajaisiin osallistuvien oikeusturva, estää arpajaisiin liittyvät väärinkäytökset ja rikokset sekä ehkäistä ja vähentää arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Arpajaislakia on sen voimassaolon aikana uudistettu useaan otteeseen erityisesti lain rahapelitoimintaa koskevien säännösten osalta. 

Arpajaislaissa arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton. Vastikkeena ei pidetä osallistumisilmoituksesta arpajaisiin osallistuvalle koituvia posti-, paikallis- tai kaukopuhelumaksuja taikka vastaavia kuluja, jotka eivät tule arpajaisten toimeenpanijan hyväksi. Arpajaislaissa säädetään rahapelien toimeenpanomuodoista sekä muista arpajaisista, joita ovat tavara-arpajaiset, arvauskilpailut, bingopeli, tavaravoittoautomaattien pitäminen yleisön käytettävänä sekä eräät peliautomaatit ja -laitteet. 

Arpajaislain 42 §:n mukaan arpajaisten toimeenpanoa valvotaan arpajaisiin osallistuvien oikeusturvan takaamiseksi, väärinkäytösten ja rikosten estämiseksi sekä arpajaisista aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämiseksi. Poliisihallitus vastaa arpajaisten toimeenpanon valtakunnallisesta valvonnasta ja arpajaistoiminnan tilastoimisesta. Poliisihallitus voi antaa arpajaisten toimeenpanoa ja toimeenpanon valvontaa koskevia lausuntoja ja ohjeita. Poliisilaitos valvoo puolestaan alueellaan toimeenpantavia arpajaisia.  

1.1.2  1.1.2 Rahapelit

Suomen rahapelipolitiikka on vakiintuneesti perustunut yksinoikeusjärjestelmään. Järjestelmällä on Suomessa laaja tuki. Vakiintuneella yksinoikeusjärjestelmällä sekä johdonmukaisella ja järjestelmällisellä rahapelipolitiikalla torjutaan rahapelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ja estetään petoksellista pelitoiminnan järjestämistä sekä rahapelitoimintaan mahdollisesti liittyvää rikollisuutta. Sääntely on myös tarpeen pelitoimintaan osallistuvien oikeusturvan takaamiseksi. Suomen rahapelipolitiikka ja siihen liittyvä sääntely kohdistuvat sekä rahapelien luonteeseen että niiden järjestämistapaan.  

Vuonna 2010 toteutetussa uudistuksessa (661/2010) arpajaislakia täydennettiin säännöksillä, joilla tehostettiin rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemistä sekä lisättiin viranomaisten keinoja puuttua lainvastaiseen rahapelitoimintaan. Uudistuksessa muun muassa säädettiin kaikkea rahapelaamista koskeva 18 vuoden vähimmäisikäraja ja lakiin lisättiin säännös rahapelaamista koskevasta sallitusta markkinoinnista. Vuonna 2012 toteutetussa uudistuksessa (575/2011) siirryttiin silloisesta muodollisesta toimilupajärjestelmästä lakisääteisten yksinoikeuksien järjestelmään, jossa oikeus rahapelien toimeenpanemiseen säädettiin laissa nimetyille yksinoikeuksien haltijoille Fintoto Oy:lle, Raha-automaattiyhdistykselle sekä Veikkaus Oy:lle. Vuoden 2017 alussa voimaan tulleella lakimuutoksella (1286/2016) rahapeliyhteisöt Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus Oy yhdistyivät uudeksi valtion kokonaan omistamaksi rahapeliyhtiö Veikkaus Oy:ksi.  

Arpajaislain 3 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan raha-automaatilla tarkoitetaan peliautomaattia tai -laitetta, jota pelaamalla pelaaja voi voittaa rahaa. Arpajaislakiin lisättiin vuoden 2017 uudistuksen yhteydessä säännökset erityisautomaatista. Arpajaislain 3 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan erityisautomaatilla tarkoitetaan peliautomaattia tai -laitetta, jolla pelataan tunnistettuna ja jota pelaamalla voi voittaa rahaa. Kyse on uudentyyppisistä automaateista, joihin voi liittyä erilaisia maksamis- ja voitonmaksujärjestelyjä verrattuna perinteisiin käteisellä toimiviin raha-automaatteihin. Erityisautomaatilla pelataan aina tunnistautuneena. Veikkaus Oy:n raha-automaatteja voi pelata myös verkon välityksellä Veikkaus Oy:n pelipalvelussa. Näiden sähköisesti välitettävien raha-automaattien pelaaminen edellyttää, että pelaaja rekisteröityy Veikkaus Oy:n pelaajaksi ja pelaaminen on tällöin aina jäljempänä esitetyn mukaisesti tunnistautunutta pelaamista. 

Arpajaislain 14 §:ssä säädetään sähköisesti välitettävistä rahapeleistä eli peleistä, joita pelataan verkon välityksellä Veikkaus Oy:n pelipalvelussa. Sähköisesti välitettäviä rahapelejä toimeenpantaessa Veikkaus Oy:n on avattava pelaajakohtainen pelitili. Pelaajalla voi olla ainoastaan yksi pelitili. Pelitilillä tarkoitetaan arpajaislain 4 §:n 4 kohdan mukaan Veikkaus Oy:n rahapelejä varten pitämää pelaajan tiliä, jolle kirjataan pelitapahtumat sekä rahansiirrot pelaajan ja rahapeliyhtiön välillä. Arpajaislain 14 §:n mukaan pelitiliä avattaessa yhtiön on todennettava pelaajan henkilöllisyys ja hänen asuinpaikkansa pelaajan täysi-ikäisyyden sekä muun valtion tai alueen lainsäädännön alueellisen soveltamisalan kunnioittamisen varmistamiseksi. Arpajaislakiin ei sisälly säännöksiä pelaajan tunnistamisesta muiden kuin sähköisesti välitettävien rahapelien osalta. 

Lisäksi pelaajan tuntemisen osalta arpajaislain 14 a §:ään sisältyy viittaussäännös, jonka mukaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen ja paljastamiseen liittyvästä asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta säädetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa (444/2017), jäljempänä rahanpesulaki. Rahanpesulain 1 luvun 3 §:ssä säädetään, että lakia ei sovelleta pidettäessä raha-automaatteja käytettävänä pelikasinon ulkopuolella. Näin ollen Veikkaus Oy:llä ei ole rahanpesulain nojalla velvollisuutta tunnistaa sellaista asiakasta tai todentaa sellaisen asiakkaan henkilöllisyyttä, joka pelaa muualle kuin pelikasinoon sijoitettua raha-automaattia. 

Arpajaislain 13 c §:n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään muun muassa pelipisteissä, erityisissä pelisaleissa ja pelikasinoissa olevien raha-automaattien ja erityisautomaattien lajeista ja enimmäismääristä sekä erityisten pelisalien enimmäismääristä. Sisäministeriön asetuksella puolestaan säädetään rahapelien pelisäännöistä. Pelisääntöjen tulee sisältää voitonjakoa ja pelipanosten palauttamista koskevat määräykset sekä raha-automaattien ja erityisautomaattien ja kasinopelien suurimpia sallittuja pelipanoksia ja pelivoittoja koskevat määräykset. Pelisäännöt voivat sisältää myös muita pelilaji-, pelityyppi- tai pelikohtaisia pelien tahtia sekä muita sellaisia ominaisuuksia koskevia määräyksiä, jotka ovat tarpeen peleihin liittyvien pelihaittojen vähentämiseksi. 

Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanosta annetulla valtioneuvoston asetuksella (1414/2016) säädetään raha-automaattien ja erityisautomaattien sallituista enimmäismääristä. Veikkaus Oy voi siten itse päättää yleisön käytettävänä pitämiensä raha-automaattien määristä asetuksessa säädettyjen rajoitusten puitteissa. Pelipisteissä saadaan pitää yleisön käytettävinä asetuksen mukaan yhteensä enintään 18 600 raha-automaattia ja erityisautomaattia. Erityisissä pelisaleissa saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 3 900 raha-automaattia ja erityisautomaattia. Erityisellä pelisalilla tarkoitetaan yksinomaan tai pääasiallisesti rahapelien pelaamiseen varattua tilaa. Erityisiä pelisaleja ovat Veikkaus Oy:n Pelaamot ja Feel Vegas -pelisalit. Pelipisteellä tarkoitetaan rahapelien muuta myyntipaikkaa kuin erityistä pelisalia tai pelikasinoa. Pelipisteitä ovat esimerkiksi ruokakauppojen, huoltoasemien tai kioskien tilat, joihin on sijoitettu raha-automaatteja. Pelipisteeseen sijoitetusta raha-automaatista käytetään usein myös nimitystä hajasijoitettu raha-automaatti. Pelikasinoissa saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 800 raha-automaattia ja erityisautomaattia.  

Vuoden 2018 alussa pelipisteisiin oli sijoitettuna yhteensä noin 18 500 raha-automaattia. Veikkaus Oy:n pelisaleihin oli sijoitettu noin 2 580 raha-automaattia ja toistaiseksi ainoaan, Helsingissä sijaitsevaan pelikasinoon noin 300 raha-automaattia. Veikkaus Oy ei ole toistaiseksi tuonut pelattaviksi erityisautomaatteja. Automaattien enimmäismääriä koskeva asetuksenantovaltuus ei koske Veikkaus Oy:n pelipalvelussa pelattavia sähköisesti välitettäviä raha-automaatteja, joita pelataan edellä todetulla tavalla aina tunnistautuneena. 

Sisäministeriön asetus Veikkaus Oy:n rahapelien pelisäännöistä sisältää säännökset raha-automaattien ja erityisautomaattien suurimmista sallituista pelipanoksista. Pelisaleissa ja muissa julkisissa tiloissa, joiden sisäänpääsyn edellytyksenä on vähintään 18 vuoden ikä, raha-automaattipelien suurin panos on asetuksella rajoitettu kahteen euroon. Näissä tiloissa pelattavissa peleissä yhdelle pelikierrokselle sijoitettavien panosten yhteismäärä on rajattu enintään kahdeksaan euroon. Pelipisteisiin sijoitettujen raha-automaattipelien suurin panos on yksi euro ja suurin yhdelle pelikierrokselle sijoitettujen panosten yhteismäärä kaksi euroa. Raha-automaattien suurimmat sallitut voitot on rajattu pelisaleihin sijoitettujen automaattien osalta 100 000 euroon ja pelipisteisiin sijoitettujen raha-automaattien osalta 10 000 euroon.  

Alaikäisten suojelemiseksi rahapelihaitoilta arpajaislaissa säädetään kaikkea rahapelaamista koskevasta 18 vuoden vähimmäisikärajasta. Veikkaus Oy sekä elinkeinonharjoittajat ja yhteisöt, jotka välittävät rahapeleihin liittyviä osallistumisilmoituksia ja -maksuja tai luovuttavat tilan raha-automaattien tai erityisautomaattien käytettävänä pitämiseen, eivät arpajaislain 14 a §:n mukaan saa antaa alle 18-vuotiaan pelata rahapelejä. Poliisihallitus arpajaisten toimeenpanon valvonnasta vastaavana viranomaisena valvoo, että Veikkaus Oy kaikessa toiminnassaan noudattaa rahapelaamista koskevaa vähimmäisikärajaa ja että Veikkaus Oy ohjeistaa ja valvoo ikärajan noudattamista rahapelien jälleenmyynnissä ja raha-automaattien sijoituspaikoissa. Veikkaus Oy on sopinut raha-automaattitoiminnan ikärajavalvonnasta Veikkaus Oy:n ja sen yhteistyökumppanien välisissä sijoituspaikkasopimuksissa. Kaupan ala on sitoutunut alaikäisten rahapelaamista estävään omavalvontaan, ja Veikkaus Oy myös seuraa ja valvoo ikärajavalvonnan toimivuutta. Lisäksi Suomessa käytössä olevan vahvan sähköisen tunnistautumisjärjestelmän avulla varmistetaan, että alaikäiset eivät voi pelata Veikkaus Oy:n rahapelejä verkossa. Rahapelaamisen ikärajan säätämisellä on ollut suuri merkitys haittojen ennaltaehkäisyssä, sillä tutkimusten mukaan pelaamisen aloittaminen nuorena on selvä peliongelman syntymisen riskitekijä. 

1.1.3  1.1.3 Muut arpajaiset

Arpajaislain 3 a §:ssä määritellään muut arpajaisten toimeenpanomuodot kuin rahapelit. Tavara-arpajaisilla tarkoitetaan arpajaisia, joissa voi arpomisella tai muulla siihen rinnastettavalla sattumaan perustuvalla tavalla voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja. Bingopelillä tarkoitetaan arpajaisia, joissa voittajia ovat ne, joiden pelilipukkeessa tai muussa sitä vastaavassa sähköisessä muodossa olevassa tositteessa on arvotut numerot pelin sääntöjen mukaisessa järjestyksessä, ja joissa voi voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja. Tavaravoittoautomaatilla tarkoitetaan puolestaan peliautomaattia tai -laitetta, josta pelaaja voi voittona saada tavaraa. Eräiden peliautomaattien ja -laitteiden käytettävänä pitäminen, josta säädetään tarkemmin arpajaislain 56 §:ssä, on myös tavara-arpajaisten toimeenpanomuoto. Arpajaislaissa säädetään myös arvauskilpailuista, joilla tarkoitetaan tavara-arpajaisia, joihin osallistuvalla on mahdollisuus arvauskohteesta, ei kuitenkaan urheilu- ja muista kilpailuista, tekemiensä arvausten perusteella voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja. 

Arpajaislain 5 §:n mukaan arpajaiset saa toimeenpanna rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa. Lain 6 §:n mukaan arpajaiset saa toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla, jollei laissa toisin säädetä. Lain 7 §:n mukaan luvan antamisen yleisenä edellytyksenä on, että arpajaiset toimeenpannaan varojen hankkimiseksi yleishyödyllisen toiminnan edistämiseen, arpajaisten toimeenpano ei ole yleisen edun kannalta ilmeisen epätarkoituksenmukaista ja että lupaviranomaisella ei ole perusteltua syytä epäillä hakijan toimivan arpajaistoiminnasta annettujen säännösten ja määräysten vastaisesti. Lisäksi 7 §:n mukaan uutta lupaa ei tule myöntää ennen kuin verojäämä on suoritettu ja tilitys jätetty viranomaiselle, jos hakija on jättänyt arpajaisveron määräajassa suorittamatta tai tilityksen tekemättä.  

Arpajaislain 25 §:ssä säädetään tavara-arpajaisluvasta. Luvan tavara-arpajaisiin myöntää ja peruuttaa arpajaisten toimeenpanopaikan poliisilaitos toimialueellaan. Jos arpajaiset toimeenpannaan poliisilaitoksen toimialuetta laajemmalla alueella, luvan myöntää ja peruuttaa Poliisihallitus. Lupa voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tavara-arpajaislupa ja tavara-arpajaisiin liittyvä tilitysmenettely ovat tavara-arpajaisten tehokkaimmat valvontakeinot. Jotta viranomaiset voivat riittävän tehokkaasti valvoa arpajaisten toimeenpanoa, on tavara-arpajaisten ja muiden arpajaisten kuin rahapelien toimeenpano-oikeus säädetty määräaikaiseksi. 

Tavara-arpajaislupaa haetaan kirjallisesti. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) mukaan vaatimuksen kirjallisesta muodosta täyttää myös viranomaiselle toimitettu sähköinen asiakirja. Hakemuksen voi näin ollen toimittaa myös esimerkiksi sähköpostilla toimivaltaisen viranomaisen kirjaamoon. Lupaa ei ole mahdollista hakea sähköisesti poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Poliisihallituksen toimivaltaan kuuluvien tavara-arpajaisasioiden osalta lupahakemukset toimitetaan yleensä postitse Poliisihallitukseen. Joitakin hakemuksia on toimitettu sähköpostitse tai jättämällä poliisilaitokselle, joka on siirtänyt ne edelleen Poliisihallitukseen.  

Arpajaislain 26 §:n mukaan tavara-arpajaisluvan antamisen edellytyksenä on, että 1) 7 §:n mukaiset yleiset edellytykset täyttyvät, 2) arpajaisten toimeenpanotapa, arpojen yhteenlaskettu myyntihinta, voittojen arvo ja arpajaisten todennäköinen tuotto eivät ole ilmeisessä epäsuhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja 3) voittojen yhteenlaskettu arvo vastaa vähintään 35 prosenttia arpojen yhteenlasketusta myyntihinnasta ja pienin voitto vastaa vähintään arvan hintaa, eikä voittoina annettavien arpojen arvoa ole sisällytetty voittojen vähimmäisarvoon. Lisäksi pykälässä säädetään, että uutta tavara-arpajaislupaa ei ilman erityistä syytä tule antaa, jos luvanhakijan viimeisen kolmen vuoden aikana toimeenpanemien kaksien edellisten tavara-arpajaisten tuotto on ollut ilmeisessä epäsuhteessa arpojen myynnistä saatuun kokonaistuottoon. 

Arpajaislaissa mahdollistetaan pienimuotoisten tavara-arpajaisten järjestäminen ilman tavara-arpajaislupaa. Lain 5 §:ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö saa toimeenpanna 27 §:n 1 momentin mukaan 7 §:ssä säädetyin edellytyksin tavara-arpajaiset, joissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta ei ylitä 2 000 euroa ja joissa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa. Pienarpajaiset saadaan järjestää varojen hankkimiseksi yleishyödyllisen toiminnan edistämiseen. Pykälän 2 momentin mukaan koululuokka tai sitä vastaava opintoryhmä voi opiskelun tai opiskelua tukevan harrastustoiminnan edistämiseksi toimeenpanna 1 momentissa tarkoitetut pienarpajaiset, jos arpajaisten toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa täysivaltainen henkilö.  

Arpajaislain 28 §:n 1 momentin mukaan tavara-arpajaisten käytännön toimeenpanolla tarkoitetaan tavara-arpajaisluvan nojalla toimeenpantaviin arpajaisiin välittömästi liittyvien tehtävien suorittamista ansiotarkoituksessa. Pykälän 2 momentin mukaan tavara-arpajaisten käytännön toimeenpanoon liittyviä tehtäviä saa suorittaa vain tavara-arpajaisluvan saaja tai tavara-arpajaisluvassa hakemuksesta määrätty elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain (122/1919) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu luonnollinen henkilö, yhteisö tai säätiö. Tavara-arpajaisten käytännön toimeenpanoon liittyviä tehtäviä suorittaa usein luvansaajan puolesta käytännön toimeenpanija.  

Poliisissa on otettu maaliskuussa 2016 käyttöön Rabita-järjestelmä, joka toimii rahankeräys-, bingopeli- ja tavara-arpajaisasioissa asianhallintajärjestelmänä ja sähköisenä arkistona. Poliisihallitus on myöntänyt Rabitan käyttöönoton jälkeen vireille tulleiden tavara-arpajaislupahakemusten johdosta toukokuussa 2018 laaditun tilaston mukaan noin 50 tavara-arpajaislupaa vuodessa. Poliisilaitokset myönsivät vuonna 2017 yhteensä 403 tavara-arpajaislupaa. Vuonna 2016 tavara-arpajaislupia myönnettiin 435 ja vuonna 2015 yhteensä 403.  

Arpajaislain 32 §:ssä säädetään bingoluvasta. Luvan bingopelin toimeenpanemiseen myöntää ja peruuttaa Poliisihallitus. Bingolupaa haetaan kirjallisesti. Lupaa ei ole mahdollista hakea sähköisesti poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Hakemuksen voi kuitenkin toimittaa sähköpostilla Poliisihallituksen kirjaamoon. Lupa voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että 1) 7 §:ssä säädetyt luvan antamisen yleiset edellytykset täyttyvät, 2) luvanhakija esittää selvityksen siitä, että pelin toimeenpanossa käytettävät arvontajärjestelmät ovat luotettavia ja 3) peliä varten varattu tila on tarkoituksenmukainen bingopelin toimeenpanoa varten. Lisäksi pykälässä säädetään, että uutta bingolupaa ei ilman erityistä syytä tule antaa, jos bingopelin toimeenpanosta saatu tuotto on ollut ilmeisessä epäsuhteessa osallistumismaksuista kertyneeseen tuloon tai jos toiminta on ollut kahtena peräkkäisenä tilivuotena tappiollista. 

Poliisihallitus on myöntänyt Rabita-järjestelmän käyttöönoton jälkeen toukokuussa 2018 laaditun tilaston mukaan bingoluvan 155 hakijalle. Vuoden 2018 toukokuun lopussa voimassa olevia bingolupia oli noin 140. 

Arpajaislain 38 § sisältää säännökset tavaravoittoautomaattiluvasta. Tavaravoittoautomaatilla tarkoitetaan peliautomaattia tai laitetta, josta pelaaja voi voittona saada tavaraa. Luvan tavaravoittoautomaatin käytettävänä pitämiseen myöntää ja peruuttaa laitteen sijoituspaikan poliisilaitos. Lupaa haetaan kirjallisesti ja se myönnetään enintään yhdeksi vuodeksi. Luvan myöntäminen edellyttää, että 7 §:ssä säädetyt yleiset edellytykset täyttyvät. Lupaa ei ole mahdollista hakea sähköisesti poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Hakemuksen voi kuitenkin toimittaa sähköpostilla poliisilaitokselle. Poliisilaitokset myönsivät vuonna 2017 yhteensä kolme tavaravoittoautomaattilupaa. Vuosina 2016 ja 2015 poliisilaitokset myönsivät kumpanakin vuonna kaksi lupaa.  

Arpajaislain 56 §:ssä säädetään eräitä peliautomaatteja ja pelilaitteita koskevista poikkeuksista. Sen estämättä mitä lain 5 ja 7 §:ssä säädetään arpajaisten toimeenpanemiseen oikeutetusta tahosta ja luvan myöntämisen edellytyksistä, voi poliisilaitos myöntää luvan elinkeinonharjoittamiseen oikeutetuille pitää maksua vastaan yleisön käytettävänä käsinpyöritettäviä onnenpyöriä ja niitä peliautomaatteja ja pelilaitteita, jotka on hankittu ennen 1 päivää kesäkuuta 1970. Lisäksi huvipuistolle ja tivolille voidaan myöntää lupa pitää maksua vastaan yleisön käytettävänä edellä tarkoitettuja peliautomaatteja ja pelilaitteita, tavaravoittoautomaatteja sekä sellaisia muita peliautomaatteja ja pelilaitteita, joita käyttämällä pelaaja voi saada voittona tavaraa. Lupa myönnetään enintään yhdeksi vuodeksi. Poliisilaitokset myönsivät 56 §:ssä tarkoitettuja lupia vuonna 2017 yhteensä 25. Vuonna 2016 lupia myönnettiin yhteensä 49 ja vuonna 2015 yhteensä 78. 

Tavara-arpajais-, bingo- ja tavaravoittoautomaattilupaan liittyy lähtökohtaisesti tilitysvelvollisuus. Laissa säädetään eräistä poikkeuksista tilityksen tekemiseen ja sen toimittamiseen. Tilitys on keskeinen osa arpajaisten valvontaa. Tilitys tulee toimittaa viranomaiselle arpajaislaissa säädetyssä määräajassa. Tilityksessä ilmoitetaan muun muassa arpajaisten tuotto ja arpajaisten järjestämisestä aiheutuneet välttämättömät kustannukset. Lupaviranomainen tarkastaa tilityksen. Lupaviranomainen voi pyytää lisäselvitystä tarkastamisen yhteydessä ja velvoittaa korjaamaan tilityksessä ilmenevät virheet. Lupaviranomainen voi myös velvoittaa antamaan kokonaan uuden tilityksen, jos virheellisyyksiä on niin paljon, ettei korjaaminen helposti onnistu.  

Arpajaisista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1345/2001) säädetään muun muassa tavara-arpajais-, bingo- ja tavaravoittoautomaattilupaa koskevien hakemusten sisällöstä sekä kyseisiä arpajaisia koskevien tilitysten sisällöstä. 

Tavara-arpajais-, bingo ja tavaravoittoautomaattiluvat ovat maksullisia. Maksun periminen perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992) ja sen nojalla vuosittain annettavaan sisäministeriön asetukseen poliisin suoritteiden maksullisuudesta. Valtion maksuperustelain mukaisesti suoritteen pitää vastata sen tuottamisesta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia täysimääräisesti. Poliisihallituksen ja poliisilaitosten suoritemaksuihin lasketaan asian käsittelyyn käytettävät henkilöstökustannukset, tietojärjestelmä- ja kehittämiskustannukset sekä osuus poliisin yleiskustannuksista, kuten toimitiloista. Tavara-arpajaisluvan hakemisesta perittävä maksu on poliisin suoritteiden maksullisuudesta vuonna 2018 annetun sisäministeriön asetuksen (871/2017) mukaan Poliisihallitukselle kuuluvien hakemusten osalta 300 euroa ja poliisilaitoksille kuuluvien hakemusten osalta 69 euroa. Luvan muuttamista koskeva maksu on 100 euroa Poliisihallituksen osalta ja 34 euroa poliisilaitosten osalta. Bingoluvasta perittävä Poliisihallituksen maksu on 160 euroa. Luvan muuttamisesta peritään maksuna 43 euroa. Tavaravoittoautomaattiluvasta perittävä poliisilaitoksen maksu on 38 euroa. Luvan muuttaminen maksaa 23 euroa. Arpajaislain 56 §:n mukaisesta eräitä peliautomaatteja ja pelilaitteita koskevasta hakemuksesta peritään maksuna 31 euroa.  

1.1.4  1.1.4 Ahvenanmaa

Ahvenanmaan maakunnassa arpajaislainsäädäntö kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla maakunnan omaan lainsäädäntövaltaan. Arpajaisten toimeenpanosta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään maakunnan arpajaislailla (landskapslag om lotterier 1966:10). Ahvenanmaan maakunnassa rahapelien toimeenpanosta vastaa Ålands Penningautomatförening, jäljempänä PAF, jolle maakunnan hallitus on myöntänyt yksinoikeuden raha-automaattien käytettävänä pitämiseen, kasinotoimintaan sekä vedonlyöntipelien järjestämiseen. PAF toimeenpanee rahapelejä myös Itämeren matkustaja-aluksilla, joiden kotisatama on Ahvenanmaan maakunnassa. PAF:n toiminnan valvonnasta vastaa Ahvenanmaan valvontaviranomainen Lotteriinspektion. Muiden arpajaisten kuin rahapelien osalta maakunnan arpajaislaissa säädetään muun muassa arpajaisten järjestämiseen oikeutetuista tahoista, luvan myöntämisen edellytyksistä sekä tilanteista, jolloin arpajaiset voidaan järjestää ilman lupaa. 

1.2.1  1.2.1 Rahapelit

Euroopan unionin oikeus 

Euroopan unionin oikeus on osa Suomen oikeusjärjestystä. Rahapelialaa koskevaa lainsäädäntöä ei ole Euroopan unionissa yhdenmukaistettu. Euroopan unionin tuomioistuin arvioi kansallisen järjestelmän EU-oikeuden mukaisuutta Euroopan unionin perussopimusten mukaisesti. Tuomioistuin on todennut, että rajat ylittävien rahapelipalvelujen tarjoaminen ja käyttö ovat erityislaatuista taloudellista toimintaa (muun muassa asia C-275/92, Schindler, ja sitä seurannut oikeuskäytäntö).  

Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan kansallinen säännöstö, jolla ylläpidetään yksinoikeusjärjestelmää, rajoittaa palvelujen tarjoamisen vapautta (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT, 56 artikla) ja sijoittautumisvapautta (SEUT 49 artikla). Rahapelien erityisen luonteen sekä muun muassa jäsenvaltioiden erilaisten kulttuurien ja perinteiden vuoksi Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan jäsenvaltioilla on kuitenkin harkintavaltaa rahapelien sääntelemisen suhteen. Tuomioistuin on tunnustanut, että rahapelejä koskeva lainsäädäntö kuuluu alueisiin, joilla on huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä moraalisten, uskonnollisten ja kulttuuristen näkökohtien osalta. Koska alaa ei ole yhdenmukaistettu unionissa, jokaisen jäsenvaltion on arvioitava näillä alueilla omien arvoarvostelmiensa mukaisesti, mitä vaatimuksia kyseisten intressien suojaamiseksi on asetettava. Jäsenvaltiot voivat näin ollen vahvistaa vapaasti rahapelialan politiikkansa tavoitteet ja tarvittaessa määritellä täsmällisesti tavoitellun suojan tason, kunhan ne täyttävät tuomioistuimen oikeuskäytännössä asetetut vaatimukset (muun muassa asia C-42/07, Liga Portuguesa, ja asia C-156/13, Digibet Ltd ym.). Tuomioistuimen mukaan jäsenvaltiot voivat pyrkiä näiden intressien suojaamiseen myös myöntämällä yksinoikeuksia.  

Edellä mainitut palvelujen tarjoamisen vapautta ja sijoittautumisvapautta koskevat rajoitukset voivat Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan olla sallittuja, jos ne voidaan oikeuttaa jollakin SEUT 52 artiklan mukaisella perusteella (yleinen järjestys tai turvallisuus taikka kansanterveys) tai yleisen edun mukaisella pakottavalla syyllä. Rahapelien kohdalla tunnustettuja oikeuttamisperusteita ovat erityisesti kuluttajien suojelu, ongelmapelaamisen ehkäiseminen ja alaikäisten suojelu sekä rikollisuuden ja petosten torjunta (muun muassa asia C-463/13, Stanley International Betting ym.). Rajoitusten on kuitenkin oltava syrjimättömiä ja oikeasuhteisia. Niiden on oltava omiaan takaamaan tavoitellun päämäärän saavuttaminen, eivätkä ne saa rajoittavuudeltaan ylittää sitä, mikä on välttämätöntä tämän kannalta (muun muassa asia C-124/97, Läärä, asia C-258/08, Ladbrokes, ja asia C-156/13, Digibet Ltd ym.). Asetettuihin tavoitteisiin on vastattava johdonmukaisella ja järjestelmällisellä tavalla. Tuomioistuin on täsmentänyt, että julkisen vallan tiukassa valvonnassa oleva yksinoikeusjärjestelmä voi olla tehokas keino hallita rahapeleihin liittyviä vaaroja.  

Euroopan unionin tuomioistuin ei ole sulkenut pois rahapelialan valvotun kasvun politiikkaa, vaikka kansallisen järjestelmän tavoitteena olisi rajoittaa pelimahdollisuuksia. Tällainen politiikka voi olla täysin johdonmukainen sen tavoitteen kanssa, joka koskee luvattomia tai kiellettyjä pelejä pelaavien ja vetoja lyövien pelaajien houkuttelemista luvallisen ja säännellyn toiminnan piiriin (niin sanottu kanavointi). Tämän tavoitteen saavuttamiseksi luvan saaneiden toimijoiden on muodostettava luotettava, mutta samanaikaisesti houkutteleva vaihtoehto kielletylle toiminnalle, mikä itsessään voi merkitä laajan pelivalikoiman tarjoamista, tietynlaajuista mainontaa ja turvautumista uusiin jakelutekniikoihin. Mikäli jäsenvaltio kuitenkin harjoittaa rahapelitoiminnan voimakasta laajentamispolitiikkaa yllyttämällä ja rohkaisemalla liiallisesti kuluttajia osallistumaan rahapeleihin, rahapelitoimintaa ei voida katsoa harjoitettavan johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti (muun muassa yhdistetyt asiat C-338/04, C-359/04 ja C-360/04, Placanica ym., ja yhdistetyt asiat C-316/07, C-358/07-C-360/07, C-409/07 ja C-410/07, Stoss ym.).  

Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan rahapeleistä saatavien tuottojen käyttäminen yleishyödyllisen tai yleisen edun mukaisen toiminnan rahoittamiseen ei voi olla rajoittavan politiikan syy, mutta se voi olla sen suotuisa liitännäisseuraus (muun muassa asia C-275/92, Schindler, ja asia C-67/98, Zenatti). Varojen kerääminen ei toisin sanoen voi olla rajoittavan politiikan pääasiallinen tarkoitus (muun muassa yhdistetyt asiat C-338/04, C-359/04 ja C-360/04, Placanica ym., ja yhdistetyt asiat C-316/07, C-358/07-C-360/07, C-409/07 ja C-410/07, Stoss ym.). 

Mikäli jäsenvaltion toteuttama toimenpide käsittää rahapelien yksinoikeuden myöntämisen pelien pelattavana pitämiseen yhdelle toimijalle, oikeuskäytännön mukaan sen käyttöönottoon on liityttävä sellaisten oikeussääntöjen antaminen, joilla voidaan taata, että kyseinen monopolin haltija kykenee tosiasiallisesti tavoittelemaan johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti haluttua päämäärää siihen määrällisesti oikein mitoitetulla ja laadullisesti sitä varten muokatulla tarjonnalla, jota viranomaiset valvovat tiukasti (muun muassa yhdistetyt asiat C-316/07, C-358/07–C-360/07, C-409/07 ja C-410/07, Stoss ym., asia C-212/08, Zeturf, sekä yhdistetyt asiat C-186/11 ja C-209/11, Stanleybet International Ltd ym.). Merkitystä on paitsi rahapelejä koskevalla kansallisella lainsäädännöllä, myös alalla tosiasiassa noudatettavalla käytännöllä. 

Yksinoikeusjärjestelmäämme arvioidaan jatkuvasti EU-oikeuden kannalta. Komissio arvioi yksinoikeusjärjestelmää oma-aloitteisesti sekä saadessaan tutkittavakseen sitä koskevia kansalaisten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanteluita taikka Euroopan parlamentin vetoomuksia ja kysymyksiä. Yksinoikeusjärjestelmä voi tulla Euroopan unionin tuomioistuimen arvioitavaksi myös kansallisten tuomioistuinten esittämien ennakkoratkaisupyyntöjen johdosta. Erityisen olennaista on kyetä osoittamaan, että kansallinen järjestelmä ehkäisee ja vähentää rahapelihaittoja tehokkaasti. 

Rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskenut ehdotus arpajaislain muuttamiseksi ilmoitettiin 31 päivänä toukokuuta 2016 Euroopan komissiolle teknisenä määräyksenä teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun direktiivin (EU) 2015/1535 mukaisesti. Euroopan komissio antoi ilmoituksen johdosta syksyllä 2016 huomautuksen, jossa esitettyjä toimintaohjeita noudattamalla Suomen on mahdollista ylläpitää yksinoikeusjärjestelmään perustuvaa rahapelijärjestelmää myös vastaisuudessa. Komissio katsoi huomautuksessaan, että ehdotus siirtymisestä yhden toimijan malliin ei sinällään vaikuta yksinoikeusjärjestelmään. Komissio muistutti Suomea Euroopan unionin tuomioistuimen yksinoikeusjärjestelmän sallittavuutta koskevasta oikeuskäytännöstä ja korosti, että viranomaisten tehtävänä on jatkossakin varmistaa Euroopan unionin lainsäädännön noudattaminen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Komissio totesi, että uutta rahapeliyhtiötä on valvottava tiukasti ja uudentyyppisten rahapelien on oltava yhdenmukaiset Suomen rahapelipolitiikan tavoitteiden kanssa. Lisäksi komissio huomautti, että Suomen viranomaisten on varmistettava, että kuluttajia ohjataan käyttämään laillisia ja valvottuja palveluja. 

Ruotsi 

Ruotsin rahapelilainsäädäntöä ollaan uudistamassa vuoden 2019 alusta siten, että Ruotsissa siirrytään kokonaisuudessaan lisenssijärjestelmään. Lainsäädäntöuudistusta koskeva hallituksen esitys annettiin parlamentille huhtikuussa 2018 (Prop. 2017/18:220). Ehdotettu lainsäädäntö hyväksyttiin parlamentissa kesäkuussa 2018 pääosin hallituksen esityksen mukaisena. Lisenssijärjestelmään siirtymisestä huolimatta eräiden rahapelien saattaminen yleisön käytettäväksi säilytetään valtion omistaman yhtiön yksinoikeutena. 

Kuten voimassa olevassa lainsäädännössä, automaattien osalta uudessa lainsäädännössä säädetään raha-automaateista (penningautomat), joissa voitto maksetaan käteisellä, sekä arvo-automaateista, joissa voitto maksetaan pelaajan pelitilille, arvosetelillä, poletilla tai niihin verrattavalla tavalla (värdeautomat). Lisenssi molempien edellä mainittujen automaattien pitämiseksi yleisön saatavilla voidaan myöntää valtion kokonaan omistamalle yhtiölle. Perusteena yksinoikeudelle on esitetty vastuullisen pelaamisen edistämistä ja lainvastaisilla peliautomaateilla pelaamisen estämistä. Arvoautomaatit ovat tällä hetkellä sijoitettuina ravintoloihin ja bingohalleihin. Raha-automaatteja voidaan sijoittaa ainoastaan kasinoihin tai Suomen ja Ruotsin välisen matkustajaliikenteen aluksiin. Järjestelmä säilyisi tältä osin samankaltaisena lukuun ottamatta kasinoa, jossa saisi jatkossa olla ainoastaan arvoautomaatteja. Ruotsissa on huomattavaa laittomien raha-automaattien määrä. Ruotsin valvovan viranomaisen Lotteriinspektionenin mukaan laittomia raha-automaatteja on joitakin tuhansia. 

Ikäraja automaattipelaamisessa on 18 vuotta. Arvoautomaattien osalta pelaajan tulee uuden lainsäädännön mukaan asettaa tappioraja. Valtioneuvostolla tai valtioneuvoston määräämällä viranomaisella on mahdollisuus antaa säännöksiä muista arvoautomaatteja koskevista rajoituksista ja rajoitusten muuttamisesta. Hallituksen esityksessä esitetään, että muutosten vaikutuksia seurattaisiin myös haittojen ehkäisyn näkökulmasta erityisesti raha-automaattien ja verkkopelaamisen osalta. Hallituksen esityksen mukaan tutkimus osoittaa, että Ruotsissa pelaajat, joilla on rahapeliongelma, vastaavat suuresta osasta raha-automaattipelien kokonaiskulutuksesta.  

Norja 

Norjassa on rahapelaamiseen liittyvä yksinoikeusjärjestelmä. Norsk Tipping AS:llä on yksinoikeus toimeenpanna lottotyyppisiä pelejä, rahapika-arpajaisia, raha-automaatteja sekä vedonlyöntiä eri kanavissa. Rahapeliautomaattien käyttö ja niistä saatavat tuotot, samoin kuin niiden aiheuttama peliriippuvuus, lähtivät voimakkaaseen kasvuun 2000-luvun alussa. Tämän seurauksena kaikki vanhat raha-automaatit poistettiin vuonna 2007. Ongelmapelaamisen lisäksi päätöstä perusteltiin epätoivottavalla kaupallisuuden lisääntymisellä sekä valvonnan parantamisella. Vuodesta 2008 lähtien raha-automaatit ovat olleet uudentyyppisiä pelaajan tunnistautumista edellyttäviä Multix-automaatteja, joissa on pelattavissa monia erilaisia rahapelejä. Automaatit ovat sijoitettuina kioskeihin, huoltoasemille, ravintoloihin ja joihinkin kahviloihin. Kaikki raha-automaatit on suljettava kello 24 ja aamuseitsemän väliseksi ajaksi. 

Ikäraja raha-automaattipelaamisessa on 18 vuotta. Raha-automaattien sijoituspaikan toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että alaikäiset eivät pääse pelaamaan raha-automaatteja. Raha-automaateilla pelaaminen tapahtuu syöttämällä henkilötunnukseen sidottu pelaajakohtainen kortti automaattiin tai tunnistautumalla älypuhelimen tunnistautumis- ja maksusovelluksella. Automaateilla ei voi pelata lainkaan käteisellä rahalla, vaan pelaaminen tapahtuu pelaajan pelitilin kautta. 

Maksimipanos yhdessä peli-istunnossa on 50 kruunua eli noin 5,3 euroa. Pelaajalla voi olla automaattipelaamista varten kerrallaan saldoa enintään 1 500 kruunua eli noin 160 euroa. Pelaamiselle voi asettaa henkilökohtaiset päivittäiset ja kuukausittaiset maksimitappiorajoitukset. Ne eivät voi kuitenkaan olla suuremmat kuin 650 kruunua eli noin 69 euroa päivässä ja 2 700 kruunua eli noin 286 euroa kuukaudessa. Kaikkia Norsk Tipping AS:n tarjoamia rahapelejä koskeva maksimitappiorajoitus on 20 000 kruunua eli noin 2 120 euroa kuukaudessa. Pelaaminen katkeaa automaattisesti, kun pelaaja on pelannut tunnin raha-automaatilla. Pelaaja saa tuolloin yhteenvedon pelaamisestaan. Pelaaja voi jatkaa pelaamistaan aikaisintaan 10 minuutin kuluttua. Pelaaja voi myös asettaa rajoituksen sille, kuinka monta tuntia hän voi pelata raha-automaatilla päivässä, viikossa tai kuukaudessa. Lisäksi pelaaja voi asettaa itsensä pelikieltoon määräajaksi tai toistaiseksi.  

Tanska 

Tanskassa on rahapeleihin liittyvä osittainen yksinoikeus- ja lisenssijärjestelmä. Raha-automaattien osalta on lisenssijärjestelmä. Lisenssiä raha-automaattien pitämiseen yleisön käytettävänä voi hakea Tanskan lupa- ja valvontaviranomaiselta (Spillemyndighet). Raha-automaatit ovat sijoitettuina pelisaleihin ja ravintoloihin. Tanskassa oli vuoden 2017 lopussa noin 25 000 raha-automaattia ja noin 340 lisenssinhaltijaa. Raha-automaattien määrä on pysynyt vuodesta 2012 suhteellisen vakaana. Lisäksi raha-automaatteja voi olla kasinoissa. Ikäraja raha-automaattipelaamisessa on 18 vuotta. Tanskan lainsäädännössä säädetään esimerkiksi raha-automaattien panoksista ja suurimmista voitoista. Raha-automaattipelaaminen ei edellytä tunnistautumista.  

1.2.2  1.2.2 Muut arpajaiset

Muista arpajaisista kuin rahapeleistä ei ole annettu EU-lainsäädäntöä. Eri maiden järjestelmät poikkeavat jossain määrin toisistaan muun muassa sen osalta, kuka arpajaisia saa järjestää ja missä tarkoituksessa arpajaiset voidaan järjestää.  

1.3.1  1.3.1 Rahapelit

Rahapelihaitat 

Rahapelihaitat voidaan jakaa ainakin taloudellisiin haittoihin, ihmissuhdehaittoihin, työhön tai opiskeluun liittyviin haittoihin, terveyshaittoihin, tunnetason haittoihin ja muihin haittoihin, kuten esimerkiksi rikolliseen toimintaan tai lasten hoidon laiminlyöntiin. Rahapelihaitat voivat olla lieviä tai vakavia, lyhyt- tai pitkäkestoisia, ja ne koskettavat paitsi rahapelaajaa ja hänen läheisiään myös laajemmin yhteiskuntaa. Rahapelihaitat eivät koske ainoastaan henkilöitä, jotka pelaavat usein tai paljon, vaan myös harvemmin pelaavat saattavat kokea rahapelihaittoja.  

Suurimmalle osalle pelaajista rahapelaaminen ei aiheuta haittoja. Tällöin voidaan puhua hallitusta pelaamisesta. Ongelmapelaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa rahapelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista ja aiheuttaa selvästi haittoja, mutta ei vielä täytä rahapeliriippuvuuden kriteerejä. Rahapeliriippuvuus sijoittuu riippuvuuksien jaottelussa toiminnallisiin riippuvuuksiin. Toiminnallisissa riippuvuuksissa ihminen kokee voimakasta halua tai pakonomaista tarvetta johonkin toimintaan, kuten rahapelaamiseen. Riskipelaaminen puolestaan asettuu hallitun pelaamisen ja ongelmapelaamisen välimaastoon. Tällöin pelaaminen on usein rahan- tai ajankäytöltään runsasta, mutta selviä ongelmia ei vielä ole. Tarkkoja rajoja hallitusti pelaamisen, riskipelaamisen, ongelmapelaamisen ja rahapeliriippuvuuden välille on kuitenkin vaikeaa vetää. Rahapelihaittojen vähentäminen ja torjuminen väestötasolla edellyttää toimenpiteitä, joilla vaikutetaan myös hallitusti ja riskitasolla rahapelejä pelaavien ryhmään. 

Vuonna 2015 tehdyn väestökyselyn mukaan 3,3 prosentilla 15–74-vuotiaista oli rahapeliongelma ja 15 prosenttia pelasi riskitasolla. Rahapeliongelma oli 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi miehillä kuin naisilla. Se oli yleisin 18–24-vuotiailla (6 prosenttia), mutta korkea myös 25–34-vuotiailla (3,7 prosenttia). Rahapeliongelman yleisyys oli 15–74-vuotiaiden keskuudessa vuonna 2015 lähes samalla tasolla kuin edellisen väestökyselyn perusteella vuonna 2011. Saman ajanjakson aikana naisten rahapeliongelmat ovat lisääntyneet. Vuosina 2011–2015 myös naisten riskitason pelaaminen lisääntyi. Rahapeliongelman yleisyys alaikäisten (15–17-vuotiaat) keskuudessa on vähentynyt. Vuonna 2007 se oli 10,7 % ja vuonna 2015 1,1 %. Vuodesta 2011 lähtien Suomalaisten rahapelaaminen -väestökyselyissä on tiedusteltu, onko vastaajan läheisellä ollut rahapeliongelma. Vuonna 2015 lähes joka viidennellä vastaajalla oli ollut tällainen läheinen. Tavallisimmin vastaajat kokivat huolta pelaavan läheisen hyvinvoinnista ja terveydestä sekä lisäksi stressiä, ahdistusta, syyllisyyttä, masennusta ja parisuhdeongelmia sekä muita ihmissuhdeongelmia. 

Rahapelaaminen aiheuttaa haittaa myös yhteiskunnallisella tasolla. Rahapelaamisen yhteiskunnalliset haitat liittyvät erityisesti terveyteen ja hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin, talouteen, työntekoon ja opiskeluun. Erilaiset terveydelliset, mielenterveydelliset ja sosiaaliset haitat aiheuttavat yhteiskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollollisia kustannuksia. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät haitat seuraavat suoraan ongelmapelaamisesta ja sen liitännäisongelmista, kuten esimerkiksi verenpainetaudista, unettomuudesta, masennuksesta ja muista mielialahäiriöistä, päihdeongelmista, tupakkatuotteiden käytöstä sekä hoidon ja lääkityksen laiminlyönnistä. Vakavimpia yksilöön kohdistuvia terveyshaittoja ovat itsensä vahingoittaminen ja itsemurhayritykset. Ongelmapelaamiseen liittyviä sosiaalisia haittoja voivat olla erilaiset parisuhde- ja perheongelmat ja lähisuhdeväkivalta lasten kaltoinkohtelu mukaan luettuna, ongelmapelaajien sosiaalinen eristyneisyys, asunnottomuus ja syrjäytyminen. 

Yhteiskunnalle voi koitua rahapelaamisesta myös muita taloudellisia haittoja ja kustannuksia kuin terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä. Rahapelaajien velkaantuminen ja muut taloudelliset ongelmat voivat johtaa sosiaali- sekä talous- ja velkaneuvontapalvelujen käyttöön. Velkaantumiseen ja tulojen menetykseen voi liittyä myös asunnottomuuden uhka. Lisäksi rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito aiheuttavat kustannuksia paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Rahapelaamisella on myös merkittäviä tulonsiirtovaikutuksia, sillä pienituloiset käyttävät suuremman osan tuloistaan rahapelaamiseen suurituloisiin verrattuna. Haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan Suomessa lähes kolmannes rahapelituotoista tulee työttömiltä, eläkeläisiltä tai lomautetuilta. 

Työelämään ja opiskeluun liittyvät haitat kytkeytyvät työkykyyn, tuottavuuteen, työttömyyteen, työvoiman kouluttamiseen sekä opiskelukykyyn ja opinnoista suoriutumiseen. Ongelmapelaaja voi jättää menemättä töihin tai laiminlyödä työtehtäviään, koska hän ei hallitse rahapelaamistaan. Ongelmapelaaminen voi vaikuttaa opiskeluun hallitsemattoman ajankäytön ja taloudellisten ongelmien muodossa. 

Yhteiskunnalliset haitat voivat näkyä myös oikeusjärjestelmän tasolla. Haittoja voivat olla rahapelaamiseen liittyvät omaisuus- ja väkivaltarikokset, rikollisuudesta johtuvat kustannukset rikoksen uhreille tai kohteille sekä poliisityöhön, oikeudenkäynteihin ja rangaistuksen suorittamiseen liittyvät kustannukset. 

Raha-automaattipelaamisen yhteys ongelmapelaamiseen ja alaikäisten pelaamiseen 

Tutkimustieto rahapeliautomaattipelaamisen yhteydestä rahapelihaittoihin on johdonmukaista. Rahapeliautomaatit yhtäältä tuottavat ongelmapelaamista, mutta vetävät myös puoleensa jo olemassa olevaa riippuvuuskäyttäytymistä. Raha-automaattien korkea haittariski liittyy pelin ominaisuuksista erityisesti pelin tahtiin, arvontavälin tiheyteen ja palkitsevuuteen. Lisäksi rahapeliautomaattien kehityksessä on havaittavissa pelin haittariskiä edelleen lisääviä piirteitä ja elementtejä, jotka tekevät niistä aiempaa nopeampia, palkitsevampia, viihteellisempiä ja vuorovaikutteisempia. 

Raha-automaatti pelityyppinä on merkittävin yksittäinen ongelmia aiheuttava pelityyppi Suomessa. Raha-automaattipelaaminen aiheuttaa ongelmia yhä useammin myös verkon kautta pelattuna. Hajasijoitettujen automaattien pelaaminen on kuitenkin edelleen ylivoimaisesti suurin yksittäinen pelaamisen tapa rahapeliongelman taustalla, kun tarkastellaan esimerkiksi rahapeliongelmaan tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita tarjoavan Peluurin tilastoja. Raha-automaattien haitallisuus tulee esille myös muissa rahapeliongelmaan apua tarjoavissa palveluissa. Peliklinikan avohoidon asiakkaista raha-automaattien pelaaminen koetaan selvästi useammin ongelmalliseksi kuin muiden pelien pelaaminen. Tieto- ja tukipiste Tiltissä on kerätty ensikäynneillä tietoa pelikanavasta ja pelityypistä vuodesta 2017 lähtien. Automaatti- arpa- ja numeroarvontavetoinen pelaaminen oli ongelmien taustalla 70 prosentissa saaduista vastauksista. Myös Veikkaus Oy:n teettämän väestökyselyn (Taloustutkimus 4/2018) tulosten mukaan raha-automaattipelit ovat suurin ongelmien aiheuttaja.  

Suomalaisen raha-automaattien hajasijoitteluun perustuvan järjestelmän eräs keskeinen ongelma pelihaittojen näkökulmasta on korkean haittariskin sisältävän pelimuodon helppo saatavuus ja saavutettavuus. Rahapelien saatavuuden rajoittamisen vaikuttavuudesta on tutkimusnäyttöä. Laadukkain tutkimusnäyttö on peräisin Norjasta, jossa rahapeliautomaattien poistamista vuonna 2007 seurasi rahapeliongelmien tilastollisesti merkitsevä väheneminen. Norjalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että fyysisiä rahapeliautomaatteja pelanneiden osallistuminen eri rahapelimuotoihin väheni merkittävästi raha-automaattien poistamisen jälkeen. Lisäksi pelaamisen tiheys eri rahapelimuodoissa väheni merkittävästi. Raha-automaateilla pelaamista ei tutkimuksen mukaan myöskään korvannut mikään muu pelimuoto. 

Nuoriso- ja väestötutkimukset osoittavat, että rahapelaamisen ikärajan nosto 18 ikävuoteen on vähentänyt alaikäisten rahapelaamista merkittävästi. Vuosien 2015 ja 2017 välillä laskusuunta kuitenkin pysähtyi. Rahapeleistä nuorten suosiossa ovat perinteisesti olleet rahapeliautomaatit. Vuonna 2017 tehdyssä valtakunnallisessa Nuorten terveystapatutkimuksessa noin joka kymmenes 12-vuotias poika ja noin joka viides 14-vuotias poika oli pelannut rahapeliautomaatilla kyselyä edeltäneen kuuden kuukauden aikana. Tulokset viittaavat siihen, että ikärajavalvonnassa on puutteita. Ikärajavalvonnan puutteita on havainnoitu myös ostokoemenetelmin. Useiden kuntien ehkäisevän päihdetyön toimijoiden toteuttamien ostokokeiden tulokset osoittavat, että ikärajavalvonta toteutuu raha-automaattipelaamisessa selvästi heikommin kuin muissa ikärajavalvottavissa tuotteissa eli alkoholin ja tupakkatuotteiden myynnissä. 

1.3.2  1.3.2 Muut arpajaiset

Arpajaiset ovat yksi merkittävä varainhankintakeino vapaaehtoistoimintaa harjoittaville ja muille yleishyödyllisille yhteisöille. Varainhankinnan kannalta arpajaislaissa säädetyt lupien enimmäispituudet saattavat olla ongelmallisia, koska varainhankinta on yleensä pitkäkestoista ja usein jatkuvaakin, jolloin esimerkiksi tavara-arpajaisten enintään kuuden kuukauden pituinen lupakausi voi asettaa esteitä pitkäjänteiselle toiminnalle. Monella tavara-arpajaisia toimeenpanevalla järjestöllä onkin ollut useita peräkkäisiä lupia. Toisaalta esimerkiksi arpajaisiin osallistuvien näkökulmasta lupakautta ei ole tarkoituksenmukaista pidentää huomattavasti, koska tällöin osallistujat joutuisivat odottamaan hyvin pitkään tiedonsaantia voittajista ja toisaalta voittajat vastaavasti joutuisivat odottamaan voittoja hyvin pitkään, jos arvonta suoritetaan vasta arpojen myynnin jälkeen.  

Pienarpajaisten arpojen yhteenlaskettua myyntihintaa koskevaan euromääräiseen rajaan ei ole tehty korotuksia lain vuonna 2002 tapahtuneen voimaantulon jälkeen. Yleinen hintakehitys ja rahanarvon muuttuminen huomioon ottaen euromääräistä rajaa on tarpeen tarkastella, jotta se ei asettaisi tarpeettomia rajoituksia varainhankinnalle pienarpajaisten muodossa. Lupamenettelyn ja sitä myötä hakijoille koituvan hallinnollisen taakan keventäminen on katsottu tarpeelliseksi myös muutoin kuin lupakausia pidentämällä. Viime vuosina monia poliisin lupamenettelyistä on esimerkiksi sähköistetty ja muutoinkin sujuvoitettu. Arpajaisia koskevissa lupamenettelyissä sähköinen hakeminen ei kuitenkaan toistaiseksi ole mahdollista.  

3.1.1  3.1.1 Rahapelit

Vaikutukset valtiontalouteen 

Esitys ei edellytä lisämäärärahoja.  

Esityksellä tavoitellaan rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten haittojen ehkäisyn ja vähentämisen tehostamista. Tehokkailla haittojen ehkäisytoimilla tiedetään olevan yleensä vaikutusta pelitoiminnasta saataviin tuottoihin. Pakollisen tunnistautumisen käyttöönottaminen raha-automaateissa vaikuttaisi rahapelitoiminnasta saatavan tuoton ja siitä maksettavan arpajaisveron määrään, koska automaattipelaamisen arvioidaan ehdotetun muutoksen myötä jäljempänä esitetyn tavoin vähenevän. Esityksessä ehdotetaan, että pakollista tunnistautumista koskeva säännös tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022. Ehdotetulla voimaantuloajalla on tarkoitus mahdollistaa se, että siirtyminen tunnistautuneeseen raha-automaattipelaamiseen voitaisiin tehdä hallitusti. 

Esityksellä olisi vaikutuksia valtiontalouteen. Vaikutukset valtiontalouteen liittyvät esityksen vaikutuksiin Veikkaus Oy:n tuottoon ja Veikkaus Oy:n maksamaan arpajaisveroon. Esityksellä olisi rahapelituottoa vähentävää vaikutusta, mutta toisaalta rahapelihaittojen vähenemisen seurauksena esityksellä olisi myös jäljempänä esitetyllä tavalla kustannuksia vähentävää vaikutusta. Vaikutukset ilmenisivät sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.  

Rahapelien tuotto käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Arpajaislain 17 §:n mukaan Veikkaus Oy:n tuotosta käytetään 53 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen, 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja neljä prosenttia hevoskasvatuksen ja -urheilun edistämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö päättävät avustusten myöntämisestä oman toimialansa osalta. Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnasta saatavilla tuotoilla on huomattava yhteiskunnallinen merkitys. Tuottojen käyttäminen yleishyödyllisiin tarkoituksiin ei kuitenkaan ole peruste ylläpitää yksinoikeusjärjestelmää, vaan se voi olla Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ainoastaan rajoittavan politiikan suotuisa liitännäisseuraus.  

Arpajaislain 18 §:n mukaan valtion talousarvioon otetaan vuosittain määrärahat, joiden arvioidaan vastaavan Veikkaus Oy:n asianomaisen tilikauden voittoa ja uudelleen jaettaviksi palautuvia varoja. Veikkaus Oy:n vuoden 2017 liikevaihto oli noin 3 230,9 miljoonaa euroa. Pelikate, joka lasketaan vähentämällä liikevaihdosta pelaajille maksetut voitot, oli noin 1 777,8 miljoonaa euroa. Veikkaus Oy:n vuoden 2017 voitto oli noin 1 021,3 miljoonaa euroa. Veikkaus Oy tilitti valtiolle tuottona tilikauden voiton vähennettynä eräillä rahapeliyhteisöjen yhdistämiseen liittyneillä tuloutukseen vaikuttaneilla erillä (noin 6,6 miljoonaa euroa) eli yhteensä noin 1 014,6 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriölle Veikkaus Oy tilitti noin 537,8 miljoonaa euroa, sosiaali- ja terveysministeriölle noin 436,3 miljoonaa euroa ja maa- ja metsätalousministeriölle noin 40,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Veikkaus Oy maksoi valtiolle arpajaisveroa vuonna 2017 noin 212,8 miljoonaa euroa ja tulosta vähentävänä kustannusvaikutteisena arvonlisäveroa noin 46,3 miljoonaa euroa. Arpajaisvero on arpajaisverolain (552/1992) 4 §:n mukaan 12 prosenttia tuotosta, jolla arpajaisverolaissa tarkoitetaan arpajaisiin osallistumiseksi suoritettujen rahapanosten ja pelaajille voittoina maksettujen määrien erotusta eli pelikatetta. 

Raha-automaattipelien pelikate oli vuonna 2017 noin 821,8 miljoonaa euroa. Luku sisältää sekä fyysiset eli pelipisteisiin, erityisiin pelisaleihin ja pelikasinolle sijoitetut raha-automaatit että sähköisesti välitettävät raha-automaattipelit. Pelipisteiseen sijoitettujen raha-automaattien pelikate oli 591 miljoonaa euroa ja erityisiin pelisaleihin sijoitettujen raha-automaattien pelikate oli 113 miljoonaa euroa. Pelikasinon raha-automaattien pelikate oli 19 miljoonaa euroa ja sähköisesti välitettävien raha-automaattipelien pelikate oli 99 miljoonaa euroa. Fyysisten raha-automaattien osuus kaikkien raha-automaattien pelikatteesta oli 87,9 prosenttia. Kaikkien raha-automaattipelien osuus Veikkaus Oy:n vuoden 2017 liikevaihdosta oli 25,4 prosenttia ja osuus kaikkien rahapelien pelikatteesta oli 46,2 prosenttia. Fyysisten raha-automaattien osuus kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2017 22,4 prosenttia ja kaikkien rahapelien pelikatteesta 40,6 prosenttia. 

Tunnistautuneelle raha-automaattipelaamiselle asetettavien pakollisten kulutusrajojen ja muiden vastuullista pelaamista tukevien elementtien käyttöönoton voidaan arvioida esityksen tavoitteiden mukaisesti vähentävän taloudellisesti haitallista ongelmapelaamista. Vaikutukset riippuvat sekä asetettavien rajoitusten sisällöstä että niiden tasosta. Tutkimusnäyttöä löytyy siitä, että vapaaehtoisten elementtien sijaan pakolliset rajoitukset ovat haittojen ehkäisyn kannalta tehokkaampia. Tällä hetkellä tehokkaimpina pelirajoitustyökaluina haittojen ehkäisyyn pelipisteissä tapahtuvassa raha-automaattipelaamisessa voidaan pitää pelinestomahdollisuutta, pakollisia itse asetettavia tappiorajoja sekä pakollisia itse asetettavia rahansiirtorajoja sekä niihin kytkettäviä, viranomaisen määrittelemiä ylärajoja ja riittäviä aikaviiveitä muutettaessa rajoja ylöspäin. Nämä muodostavat tällä hetkellä pelirajoituskokonaisuuden ytimen myös pelitilin kautta tapahtuvassa sähköisessä pelaamisessa. Asetettavat rajoitukset olisi tarkoitus antaa sisäministeriön asetuksella viimeistään siinä yhteydessä, kun tunnistautunutta raha-automaattipelaamista koskeva säännös tulisi ehdotuksen mukaisesti voimaan vuoden 2022 alussa. Jo ennen pakollista tunnistautumista koskevan säännöksen voimaantuloa asetuksella voitaisiin tarvittaessa antaa rajoituksia niiden raha-automaattien osalta, joita pelattaisiin ehdotetussa 14 c §:ssä tarkoitetulla tavalla tunnistautuneena ja joita Veikkaus Oy toisi pelattaviksi ennen säännöksen voimaantuloa. Rajoituksia voitaisiin ottaa käyttöön myös vaiheittain ja niiden vaikuttavuuden seurannan perusteella voitaisiin arvioida tarvetta muuttaa tai lisätä rajoituksia.  

Siirtymisen pakolliseen tunnistautuneeseen raha-automaattipelaamiseen voidaan arvioida vaikuttavan myös joidenkin satunnaisesti raha-automaatteja pelaavien pelikäyttäytymiseen, millä on vaikutusta rahapelituottoihin. Jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa on käyty tarkemmin läpi niitä mahdollisia teknisiä toteuttamistapoja, joilla raha-automaatteja pelattaisiin tunnistautuneena. Tunnistautumismenettelyn rakentamisella pelaajille riittävän helpoksi voidaan vaikuttaa niiden riskittömästi pelaavien satunnaisten pelaajien pelikäyttäytymiseen, jotka tunnistautumismenettelyn hankaluuden vuoksi voisivat muutoin vähentää raha-automaattipelaamista tai lopettaa sen kokonaan.  

Sisäministeriö on antanut asetuksella säännökset verkossa pelitilin kautta tapahtuvien rahapelien pelaamisen rajoituksista. Asetus sisältää useita vastuullista pelaamista tukevia elementtejä, kuten pakollisen enimmäiskulutusrajoituksen tiettyjen erityisen pelihaittariskin sisältävien pelien osalta, säännökset pelaajan itsensä asettamista rahansiirto- ja kulutusrajoista sekä mahdollisuudesta asettaa itsensä pelikieltoon peliryhmä- tai pelituotekohtaisesti. Vaikutukset Veikkaus Oy:n tuottoon riippuvat muun muassa siitä, minkälaisia rajoituksia raha-automaattipelaamiselle asetetaan. Veikkaus Oy:n arvion mukaan rahapelituotto vähenisi vuonna 2022 noin 53 miljoonaa euroa, jos tunnistautuneessa pelipisteraha-automaattipelaamisessa otettaisiin pelitilipelaamisessa käytössä olevista vastuullisuuselementeistä käyttöön peliajan aikamuistuttaja, kaiken pelaamisen seuraavan vuorokauden loppuun saakka estävä paniikkipainike sekä pelaajan mahdollisuus asettaa itsensä pelikieltoon. Vaikutus arpajaisveron vähenemiseen olisi tällöin noin 11 miljoonaa euroa.  

Veikkaus Oy:n arvion mukaan rahapelituotto vähenisi vuonna 2022 noin 76 miljoonaa euroa, jos tunnistautuneessa pelipisteraha-automaattipelaamisessa otettaisiin käyttöön aikamuistuttaja, paniikkipainike, pelaajan mahdollisuus asettaa itsensä pelikieltoon, pelaajan itsensä asettama pelitilin rahansiirtoraja sekä pelipisteisiin sijoitettuja raha-automaatteja koskeva 2 000 euron erillinen tappioraja. Vaikutus arpajaisveron vähenemiseen olisi tällöin noin 16 miljoonaa euroa. Veikkaus Oy on edelleen arvioinut, että kaikkien pelitilipelaamista koskevien nykyisten rajoitusten käyttöönottaminen myös pelipisteraha-automaattipelaamisessa heti pakollista tunnistautumista koskevan säännöksen voimaantulon yhteydessä vähentäisi vuoden 2022 rahapelituottoja enimmillään noin 145 miljoonaa euroa. Vähentävä vaikutus arpajaisverotuottoon olisi noin 30 miljoonaa euroa.  

Edellä esitetyt Veikkaus Oy:n arviot perustuvat siihen, että tunnistautumiseen riittäisi Veikkaus Oy:n asiakkuuden todentava kortti ilman lisätunnistetta. Veikkaus Oy:n arvion mukaan vaikutukset rahapelituottoon ja arpajaisveroon olisivat suuremmat, jos tunnistautuminen edellyttäisi lisätunnistetta, kuten esimerkiksi korttiin liitettyä PIN-koodia. Tällöin lisätunnisteen ja aikamuistuttajan, paniikkipainikkeen sekä pelikieltomahdollisuuden käyttöönottaminen vähentäisi Veikkaus Oy:n arvion mukaan vuoden 2022 tuottoa noin 78 miljoonaa euroa. Vaikutus arpajaisveron vähenemiseen olisi tällöin noin 16 miljoonaa euroa. Vastaavasti Veikkaus Oy:n arvion mukaan rahapelituotto vähenisi noin 101 miljoonaa euroa, jos lisätunnisteen ja edellä mainittujen rajoitusten lisäksi käyttöön otettaisiin pelaajan itsensä asettama pelitilin rahansiirtoraja sekä raha-automaatteja koskeva tappioraja. Vähentävä vaikutus arpajaisverotuottoon olisi noin 21 miljoonaa euroa. Lisätunnisteen ja kaikkien pelitilipelaamista tällä hetkellä koskevien rajoitusten käyttöönottaminen vähentäisi Veikkaus Oy:n arvion mukaan vuoden 2022 rahapelituottoja enimmillään noin 170 miljoonaa euroa. Vähentävä vaikutus arpajaisverotuottoon olisi noin 36 miljoonaa euroa.  

Rajoitusten vaikutukset pelituottoon ja arpajaisveron vähenemiseen olisivat Veikkaus Oy:n arvion mukaan pienemmät, jos tunnistautunutta pelaamista voidaan onnistuneesti edistää jo ennen säännöksen voimaantuloa tunnistautuneeseen pelaamiseen rajoitetuilla pelillisillä etuuksilla ja muilla kannustimilla. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan toukokuussa 2018 tekemän linjauksen mukaan Veikkaus Oy:n etuasiakasohjelman puitteissa voidaan palkita ja siten kannustaa tunnistautumiseen siirtymistä jo ennen voimaantuloa kuitenkin siten, että nämä toimenpiteet ovat sopusoinnussa yksinoikeusjärjestelmän tavoitteiden kanssa. Tältä osin esityksessä ei kuitenkaan ehdoteta muutoksia rahapelien toimeenpanoa tai rahapelien sallittua markkinointia koskeviin säännöksiin.  

Veikkaus Oy on arvioinut, että jos tunnistautunutta pelaamista voitaisiin edistää edellä mainituilla tavoilla eikä pakollinen tunnistautuminen edellyttäisi lisätunnistetta, yhtiön tuotto vähenisi vuonna 2022 noin 17 miljoonaa euroa siinä tapauksessa, että rajoituksista otettaisiin käyttöön aikamuistuttaja, paniikkipainike ja pelikieltomahdollisuus. Arpajaisvero vähenisi tällöin noin 3,6 miljoonaa euroa. Veikkaus Oy:n arvion mukaan tuotto vähenisi noin 40 miljoonaa euroa ja arpajaisvero noin 8,5 miljoonaa euroa, jos edellä mainittujen rajoitusten lisäksi käyttöön otettaisiin rahansiirtoraja sekä erillinen raha-automaatteja koskeva tappioraja. Siinä tapauksessa, että käyttöön otettaisiin kaikki pelitilipelaamista koskevat rajoitukset, vähenisi Veikkaus Oy:n arvion mukaan tuotto noin 109 miljoonaa euroa ja arpajaisvero noin 23 miljoonaa euroa. 

Veikkaus Oy on edelleen arvioinut, että jos tunnistautunutta pelaamista voitaisiin edistää edellä mainituilla tavoilla ja pakollinen tunnistautuminen edellyttäisi lisätunnistetta, yhtiön tuotto vähenisi vuonna 2022 noin 48 miljoonaa euroa siinä tapauksessa, että rajoituksista otettaisiin käyttöön aikamuistuttaja, paniikkipainike ja pelikieltomahdollisuus. Arpajaisvero vähenisi tällöin noin 10 miljoonaa euroa. Veikkaus Oy:n arvion mukaan tuotto vähenisi noin 71 miljoonaa euroa ja arpajaisvero noin 15 miljoonaa euroa, jos käyttöön otettaisiin edellä mainittujen rajoitusten lisäksi rahansiirtoraja sekä erillinen raha-automaatteja koskeva tappioraja. Siinä tapauksessa, että käyttöön otettaisiin kaikki pelitilipelaamista koskevat rajoitukset, vähenisi Veikkaus Oy:n arvion mukaan tuotto noin 139 miljoonaa euroa ja arpajaisvero noin 29 miljoonaa euroa. 

Taulukko 1. Yhteenveto pakollisen tunnistautumisen ja raha-automaattipelaamista koskevien rajoitusten taloudellisia vaikutuksia koskevista Veikkaus Oy:n arvioista  

Arvioitaessa vaikutuksia rahapelien kokonaistuottoon on otettava huomioon, että pakollisen tunnistautumisen ja raha-automaattipelaamiseen liitettävien rajoitusten lisäksi Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnan kokonaistuottoon vaikuttavat useat seikat, kuten esimerkiksi muiden rahapelien liikevaihdon muutokset.  

Vaikutukset rahapelihaitoista aiheutuviin kustannuksiin  

Suoran pelaamisen vähenemisestä johtuvan tuotto- ja verotulovaikutuksen ohella toimenpiteellä on vastakkainen taloudellisia kustannuksia vähentävä vaikutus. Haittojen vähentyessä myös niistä aiheutuvat taloudelliset kustannukset vähenevät. Rahapeliongelman laajuus huomioiden haittakustannusten kokonaisuus Suomessa lasketaan todennäköisesti sadoissa miljoonissa euroissa. 

Rahapelihaitoista aiheutuu yhteiskunnalle sekä suoria että välillisiä kustannuksia. Esimerkiksi suorien hoidon kustannusten arviointi on vaikeaa, koska sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään kirjataan toistaiseksi hyvin harvoin tietoa rahapelihaitoista. Osa haitoista on sellaisia, joille ei ole mahdollista määritellä rahallista arvoa. Arviointia vaikeuttaa myös rahapeliongelman kytkeytyminen muihin ongelmiin, minkä johdosta syy- ja seuraussuhteita on usein vaikeaa arvioida. Rahapelaamisen kokonaisuuteen liittyviä hyötyjä ja haittoja on alettu Suomessa mallintaa Alkoholitutkimussäätiön rahoittamassa tutkimuksessa, mutta muun muassa nykyisen palvelujärjestelmän pelihaittoihin liittyvien kirjausten puutteellisuudesta johtuen nykytilaa kuvaavia haittakustannuksia tai rahapelien nettovaikutuksia ei ole mahdollista nykyjärjestelmässä tarkkaan arvioida. Yleisiä laskelmia ei myöskään voi hyödyntää yksittäisten pelimuotojen sääntelyssä tapahtuvien muutosten tai muiden yksittäisten toimenpiteiden taloudellisia nettovaikutuksia arvioitaessa. Kansainvälisesti vastaavia analyysejä on hyvin rajallisesti olemassa, arviot ovat kontekstisidonnaisia eikä tutkijoiden keskuudessa ole yhteistä käsitystä siitä, miten laskelmia tulisi suorittaa. Haittakustannuksia on arvioitu erikseen peliriippuvuuden, peliongelman ja laajemmin haittakustannusten näkökulmasta.  

Australian Victorian osavaltiossa on tehty haittakustannuksia laaja-alaisesti arvioiva laskelma. Arviossa keskityttiin kustannuksiin, eikä siinä arvioitu tarkemmin pelitoiminnan hyötyjen ja haittojen kokonaisuudesta muodostuvaa nettovaikutusta. Arvion mukaan rahapelaamisesta aiheutuvat haittakustannukset olivat vuonna 2015 noin 4,5 miljardia euroa. Kustannuslaskelmassa huomioitiin taloudelliset menetykset, hoitokustannukset, yksilö- ja perhetason haitat, lainvalvonnan ja oikeuslaitoksen kustannukset sekä tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset. Vakavista rahapeliongelmista ja rahapeliriippuvuudesta aiheutuviksi kustannuksiksi arvioitiin 1,5 miljardia euroa. Väestömäärältään Victoria on Suomen kokoinen. Rahapeleissä hävityn rahan määrä on Victoriassa Suomea korkeampi (noin 3,7 miljardia euroa Victoriassa, Suomessa noin 1,8 miljardia euroa). 

Ruotsissa rahapeliyhtiö AB Svenska Spelin 2009 teettämän arvion mukaan yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ongelmapelaajaa kohden ovat vuositasolla vähintään 1 700–3 250 euroa ja kokonaisuudessaan vähintään 240–460 miljoonaa euroa vuodessa. Yhdysvalloissa tehdyssä arviossa puolestaan kustannukset on laskettu erikseen ongelmapelaajille ja peliriippuvaisille: yhden ongelmapelaajan aiheuttamiksi kustannuksiksi on arvioitu vuositasolla 600 euroa ja henkilön, joilla ongelmat ilmenevät vakavampana peliriippuvuutena noin 1 000 euroa. Arviot eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska niissä on arvioitu eri tavoin pelaamisesta aiheutuvia haittakustannuksia. Arviot ovat kokonaisarvioita kaiken rahapelaamisen aiheuttamista haittakustannuksista yhteiskunnalle, eikä niiden pohjalta voida arvioida yksittäistä rahapeliä, kuten raha-automaatteja, koskevan sääntelyn vaikutuksia haittakustannuksiin Suomessa. 

Pakollisella tunnistautumisella olisi vaikutusta satunnaispelaamisen ohella haittakirjon vakavassa ääripäässä tapahtuvaan pelaamiseen, johon myös suurimmat pelaajaa kohden lasketut haittakustannukset kohdentuvat. Näin ollen muutoksella olisi todennäköisesti merkittävä haittakustannuksia vähentävä vaikutus. Edellä kuvatun perusteella vaikutuksia ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida euromääräisesti. 

Vaikutukset yleishyödyllisten yhteisöjen ja kolmannen sektorin toimintaan 

Esityksellä on vaikutuksia yleishyödyllisten yhteisöjen ja kolmannen sektorin toimintaan Veikkaus Oy:n tuoton ja tuotosta myönnettävien avustusten määrän vähentyessä. Veikkaus Oy tilitti valtiolle vuonna 2017 rahapelitoiminnan tuottona yhteensä noin 1 014,6 miljoonaa euroa. Jos arvioinnissa käytettäisiin vuoden 2017 rahapelituottotasoa ja vähentyvinä tuottovaikutuksina edellä esitettyjä Veikkaus Oy:n arvioita, avustusten määrä vähenisi arviolta noin 2-17 prosenttia vuonna 2022. Edellä kuvatun mukaisesti esityksen vähentävä vaikutus tuottoon riippuu esimerkiksi siitä, miten tunnistautumismenettely toteutetaan, minkälaisia rajoituksia otetaan käyttöön ja minkälaisilla mahdollisilla pelillisillä etuuksilla tunnistautuneen pelaamisen yleistymistä voidaan edistää. Rahapelituoton vuosittaiseen kokonaistasoon ja yleiseen kehitykseen vaikuttavat lisäksi kuitenkin useat muut seikat kuten esimerkiksi muiden Veikkaus Oy:n rahapelituotteiden liikevaihdon muutokset. Näin ollen tarkkaa arviota siitä, kuinka paljon opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön myöntämien avustusten määrä vähenisi, ei ole mahdollista tehdä.  

Useiden avustuksia saavien järjestöjen mukaan esimerkiksi järjestöjen tuottamasta palvelu-, harrastus-, vapaaehtoistyö- ja edunvalvontatoiminnasta leikkaamisella olisi erittäin merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja se saattaisi järjestökohtaisesti tarkoittaa jopa koko toiminnan lakkaamista. Lisäksi avustusten leikkaamisen todetaan vähentävän merkittävästi yleishyödyllisen toiminnan volyymia ja siten huomattavasti uudistuksen yhteiskunnallisia nettohyötyjä. Toisaalta on otettava huomioon, että esityksen tarkoituksena on tehostaa rahapelaamisesta aiheutuvien ongelmien vähentämistä ja voidaan arvioida, että vähenevät pelihaitat vaikuttavat jossain määrin järjestöjen toimintakenttään erilaisia tuen tarpeita vähentävästi. Yleishyödyllisen toiminnan rahoittaminen ei kuitenkaan ole eikä voi olla yksinoikeusjärjestelmän ylläpitämisen peruste, vaan rahapelitoiminnasta saatava tuotto on ainoastaan järjestelmän suotuisa liitännäisseuraus. Ehdotettu sääntely on Suomen rahapelipoliittisten ja arpajaislain tavoitteiden vuoksi tarpeen, jotta rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja voitaisiin nykyistä tehokkaammin ehkäistä ja vähentää. 

Vaikutukset yrityksiin 

Esityksellä olisi vaikutuksia Veikkaus Oy:n asiamiehinä toimiviin yrityksiin. Muutokset pelipisteraha-automaattipelaamisessa vaikuttaisivat automaattien sijoituspaikkojen saamiin asiamiespalkkioihin, sillä palkkion suuruus on Veikkaus Oy:n sijoituspaikkasopimuksissa sidottu raha-automaatin tuottoon. Asiamiespalkkio on 17 prosenttia raha-automaattien tuotosta arpajaisveron vähentämisen jälkeen. Vuonna 2017 Veikkaus Oy maksoi pelipisteisiin sijoitettujen raha-automaattien osalta asiamiespalkkioita yhteensä 87,8 miljoonaa euroa. Esityksellä olisi siten alentavaa vaikutusta sellaisten yksittäisten sijoituspaikkojen liikevaihtoon, joihin sijoitetun raha-automaatin pelaaminen vähenisi. Edellä kuvatun mukaisesti esityksen vähentävä vaikutus asiamiespalkkioihin riippuu kuitenkin esimerkiksi siitä, miten tunnistautumismenettely toteutetaan, minkälaisia rajoituksia otetaan käyttöön ja minkälaisilla mahdollisilla pelillisillä etuuksilla tunnistautuneen pelaamisen yleistymistä voidaan edistää.  

Maksettavien sijoituspaikkamaksujen vähentyminen heikentäisi Veikkaus Oy:n kumppaniyrityksiä edustavien järjestöjen mukaan yritysten liiketoiminnan kannattavuutta, pakottaisi henkilöstökulujen leikkaamiseen ja mahdollisesti jopa irtisanomisiin tai yrityksen toiminnan lopettamiseen. Lisäksi maksujen vähentyminen vaikuttaisi työllistymiseen ja alueellisten palveluiden saatavuuden heikentymiseen esimerkiksi asiamiespostin kaltaisten palveluiden osalta. Esityksellä on myös vaikutusta yrityksiin siltä osin, kuin siirtyminen pakolliseen tunnistautumiseen edellyttää pelaajien opastusta uudesta pelitavasta. Järjestöt ovat todenneet tämän aiheuttavan hallinnollista taakkaa yrityksille. Esityksen tavoitteena on kuitenkin raha-automaattipelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy ja vähentäminen, millä väistämättä on myös taloudellisia vaikutuksia. Yksinoikeusjärjestelmän ylläpitäminen ei voi perustua siitä saatavaan tuottoon. 

Pakollisen tunnistautumisen käyttöönotto edellyttää Veikkaus Oy:ltä muun muassa useiden eri tieto- ja taustajärjestelmien muuttamista sekä myyntipäätteiden ja niiden tietoliikenneyhteyksien uudistamista. Veikkaus Oy on arvioinut, että sille aiheutuvat kustannukset näistä teknisistä sekä muista pakollisen tunnistautuneen pelaamisen aloittamisen edellyttämistä toimenpiteistä olisivat yhteensä enintään noin 70 miljoonaa euroa. 

3.1.2  3.1.2 Muut arpajaiset

Tavara-arpajaisia, bingopeliä ja tavaravoittoautomaatteja sekä eräitä muita peliautomaatteja ja -laitteita koskevien ehdotetut muutokset voidaan toteuttaa nykyisen talousarvion ja -kehysten puitteissa.  

Ehdotetut muutokset edellyttäisivät muutoksia poliisin Rabita-asiankäsittelyjärjestelmään. Muutostarpeiden laajuutta tai muutosten aiheuttamia kustannuksia ei ole mahdollista arvioida tarkkaan etukäteen ennen kuin tarvittava tarkempi määrittelytyö on tehty. Kustannusten voidaan alustavasti arvioida olevan enintään noin 10 000 euroa.  

Muutoksilla olisi vaikutusta Poliisihallituksen ja poliisilaitosten käsiteltäväksi tulevien tehtävien määrään. Tarkkaa arviota ehdotettujen muutosten vaikutuksesta jatkossa haettavien lupien määrään ei ole mahdollista ennakolta tehdä. Pidemmän lupakauden voidaan arvioida kannustavan myös sellaisia tahoja hakemaan lupaa, jotka eivät ole aiemmin arpajaisia järjestäneet. Toisaalta lupahakemusten määrät ovat olleet vuosittain suhteellisen vakiintuneet. Jatkossa vuosittain haettavien lupien määrän arvioidaan olevan nykyistä vähäisempi olettaen, että uusia hakijoita ei tulisi merkittävässä määrin lisää. Lisäksi pienarpajaisten euromääräisen rajan nostamisen saattaa jossain määrin vähentää haettavien tavara-arpajaislupien määrää, sillä rahoitustarve olisi joissakin tilanteissa mahdollista toteuttaa järjestämällä pienarpajaiset lupaa edellyttävien tavara-arpajaisten sijaan. Pienarpajaisten määrästä ei ole mahdollista saada tietoa, koska ne eivät tule viranomaisten tietoon. Myönnettävien lupien määrän vähentyessä myös suoritteiden tuottamisesta saatavat tulot vähenisivät. Ottaen kuitenkin huomioon kyseisten lupien suhteellisen vähäisen määrän verrattuna poliisin lupahallintoon kokonaisuutena ei esityksellä arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Poliisihalitukseen tai poliisilaitoksiin.  

Lupakausien pituutta ja pienarpajaisten euromääräistä rajaa koskevilla muutosehdotuksilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia lupahakemusten käsittelystä perittäviin maksuihin, koska luvan myöntämisen edellytyksiin tai lupamenettelyyn itsessään ei esityksessä ehdoteta muutosta. Toisaalta ehdotetut säännökset edellyttävät vähäisiä tietojärjestelmämuutoksia, mitkä vaikuttavat maksujen määrää nostavasti. Maksujen periminen perustuu valtion maksuperustelakiin, jonka mukaan maksun pitää vastata sen tuottamisesta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia täysimääräisesti. Suoritemaksujen suuruutta ei ole mahdollista arvioida tarkemmin tässä vaiheessa. Suoritemaksuja tarkasteltaisiin tavanomaiseen tapaan lain voimaantulon jälkeen vuosittain poliisin suoritteiden maksullisuudesta annettavan sisäministeriön asetuksen valmistelun yhteydessä.  

Muutoksilla olisi myönteisiä taloudellisia vaikutuksia luvanhakijan kannalta niissä tilanteissa, joissa sama taho hakee toistuvasti lupaa arpajaisten järjestämiseen. Tällöin pidempien lupakausien myötä hakemuksesta perittävä maksu tulisi suoritettavaksi nykyistä harvemmin.  

3.3.1  3.3.1 Rahapelit

Rahapelihaittoja ehkäisevänä ja vähentävänä toimenpiteenä pelaajien pakollinen tunnistautuminen raha-automaattipelaamisessa tehostaisi huomattavasti riskipelaamisen hallintaa silloin, kun siihen liitetään pelaamisen hallintaan liittyvät mekanismit. Se myös vähentäisi haittoja aiheuttavaa raha-automaattipelaamista ja alaikäispelaamista. Tunnistautuneena pelaaminen mahdollistaisi myös pelaajien pelikäyttäytymisen sekä pelikulutuksen seurannan. Pelaamisesta saatavia tietoja voitaisiin hyödyntää rahapelihaittojen viranomaisarvioinnissa sekä laajemmin rahapelihaittojen ehkäisy- ja vähentämistoiminnassa. Tutkimusnäyttöä pelaajien pakollisen tunnistautumisen vaikutuksista on vielä vähän, koska menetelmä ei ole käytössä laajasti eikä vastaavaa raha-automaattien hajasijoitusjärjestelmää löydy muualta. Alaikäispelaamisen osalta näyttö siitä, että varhaisnuoruudessa aloitettu säännöllinen rahapelaaminen on myöhemmän rahapeliongelman riskitekijä, on vahva.  

Tunnistautuneeseen raha-automaattipelaamiseen liittyvistä rajoituksista, kuten esimerkiksi pakollisista enimmäistappiorajoista ja pelaajan itsensä asettamista tappiorajoista sekä muista vastuullista pelaamista tukevista elementeistä olisi tarkoitus säätää sisäministeriön asetuksella viimeistään tunnistautunutta rahapelaamista koskevan säännöksen voimaantulon yhteydessä. Jo ennen pakollista tunnistautumista koskevan säännöksen voimaantuloa asetuksella voitaisiin tarvittaessa antaa rajoituksia niiden raha-automaattien osalta, joita pelattaisiin tunnistautuneena ja joita Veikkaus Oy toisi pelattaviksi ennen säännöksen voimaantuloa. Sisäministeriö on antanut asetuksella vastaavanlaiset säännökset tunnistautunutta pelitilin kautta tapahtuvaa pelaamista koskien. Kyseisiä säännöksiä on sovellettu joulukuusta 2017 lukien ja niiden vaikuttavuutta pelihaittojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen seurataan tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä. Samanlainen seuranta on tarkoitus käynnistää myös tunnistautuneeseen raha-automaattipelaamiseen kytkettävien rajoitusten vaikuttavuudesta. Seurannan perusteella voitaisiin arvioida tarvetta rajoitusten muuttamiselle tai lisäämiselle haittojen ehkäisyn tehostamiseksi. 

Ennalta ehkäisevissä toimissa välittömiä vaikutuksia ei välttämättä ole lainkaan, mutta pitkällä aikavälillä terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset voivat olla merkittäviä. Tutkimusten mukaan väestöstä 3,3 prosentilla on rahapeliongelma. Henkilömääräksi muutettuna osuus vastaa runsasta 124 000 henkilöä. Koska tutkimusten mukaan raha-automaattipelaaminen aiheuttaa Suomessa suurimman osan väestötason rahapeliongelmista, tunnistautunut raha-automaattipelaaminen ja siihen liittyvät riskipelaamista vähentävät rajoitukset voisivat alentaa merkittävästi riski- ja ongelmapelaajien määrää sekä rahapelihaittoja kaiken kaikkiaan. Raha-automaatit ovat hajasijoitusjärjestelmän johdosta vahvasti esillä ihmisten arkisissa ympäristöissä, kuten esimerkiksi ruokakaupoissa ja kioskeissa. Tämä suomalainen erityispiirre on vaikeuttanut rahapeliriippuvuuden kanssa kamppailevien ihmisten arjessa selviytymistä. Pakolliseen tunnistautumiseen kytkettävät pelaamisen hallintatyökalut toisivat näille pelaajille mahdollisuuden kontrolloida omaa pelikäyttäytymistään. Näin kyseisillä työkaluilla päästäisiin vaikuttamaan täsmällisesti ja vaikuttavasti erityisesti ongelmapelaajan arjen sujumiseen ja elämänlaatuun.  

Rahapelaamisen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia arvioitaessa kansainvälisesti on todettu yhdenvertaisuuden näkökulmasta, että rahapelaamisen hyödyt ja haitat kohdentuvat tyypillisesti eri väestöryhmille, jolloin rahapelaamisella saattaa olla eriarvoisuutta lisääviä vaikutuksia yhteiskunnassa. Rahapelaamisen kulutus jakaantuu Suomessa siten, että 5 prosenttia pelaajista tuottaa puolet rahapelituotosta. Merkittävä osa rahapelikulutuksesta tulee pelaajilta, joiden sosioekonominen asema on heikko. Suomalaisessa järjestelmässä verotuloina yhteiskunnalle palautuvan pelikatteen ohella pelitoiminnasta jäävä voitto palautuu laajalle joukolle väestöryhmiä ja kohteita. Avustustenjaosta päättävät maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Tarkkaa tietoa avustustenjaon haittakuormaa tasaavasta vaikutuksesta tai siitä, miten hyödyt ja haitat jakaantuvat kokonaisuutena eri väestöryhmien kesken, ei ole. 

Edellä nykytilan arviointia koskevassa osiossa tarkasteltujen väestötutkimusten mukaan rahapeliongelma on 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi miehillä kuin naisilla. Vuosien 2011 ja 2015 välillä miesten rahapeliongelmat ovat pysytelleet noin 4 prosentin tasolla, mutta naisten rahapeliongelmat ovat lisääntyneet 1,1 prosentista 2,4 prosenttiin. Samana ajanjaksona myös naisten riskitason pelaaminen on lisääntynyt. Raha-automaattipelaaminen on miehillä naisia yleisempää. Hajasijoitettujen raha-automaattien pelaaminen on merkittävin yksittäinen pelaamisen tapa peliongelman taustalla. Raha-automaattipelaaminen on naisilla miehiä keskeisemmässä roolissa osana peliongelmaa. Esitys saattaa siten vähentää suhteellisesti jonkin verran enemmän naisten ongelmapelaamista ja riskitason pelaamista. 

Rahapelituoton vähenemisen johdosta esityksellä on Veikkaus Oy:n tuotosta avustuksia saavien järjestöjen mukaan vaikutusta yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan ja niiden tarjoamien palvelujen heikentymisen johdosta vaikutuksia myös toiminnalla tavoitettavien ihmisten asemaan.  

Pelikasinon ulkopuolella sijaitsevat raha-automaatit, joita pelattaisiin ehdotetussa arpajaislain 14 c §:ssä tarkoitetulla tavalla tunnistauneena, tulisivat jatkossa rahanpesulain soveltamisalan piiriin. Rahanpesulain soveltamisala laajenisi siten rahapelien osalta merkittävästi, millä on rikosten estämistä tehostavaa vaikutusta.  

3.3.2  3.3.2 Muut arpajaiset

Tavara-arpajaisia, bingopeliä ja tavaravoittoautomaatteja sekä eräitä muita peliautomaatteja ja -laitteita koskevien ehdotettujen muutosten myötä lupamenettely keventyisi luvanhakijan ja -saajan näkökulmasta, koska pidemmän lupakauden myötä lupaa tarvitsisi hakea ja tilitys tehdä nykyistä harvemmin. Lisäksi ilman lupaa järjestettävien pienarpajaisten euromäärän nostaminen mahdollistaisi pienarpajaisten käyttämisen nykyistä laajemmin varainhankintakeinona. Hallitusohjelman mukaisesti muutoksilla helpotettaisiin vapaaehtoistoimintaa hallinnollista taakkaa keventämällä. Näin ollen esitys voi myös vaikuttaa siihen, että nykyistä useammat tahot järjestäisivät jatkossa arpajaisia. Toteutuessaan esitys edistäisi yleishyödyllisten yhteisöjen varainhankintamahdollisuuksia. 

Pidempi lupakausi tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi tavara-arpajaisiin osallistuvien näkökulmasta sitä, että osallistujat joutuisivat odottamaan nykyistä pidempään tiedonsaantia voittajista ja toisaalta voittajat vastaavasti joutuisivat odottamaan voittoja pidempään, jos kyseessä olisi arpajaiset, joissa arvonta suoritetaan vasta arpojen myynnin jälkeen. Muutoksella ei kuitenkaan arvioida tältä osin olevan merkittävää vaikutusta arpajaisiin osallistuvien henkilöiden asemaan. 

Esityksellä ei toteutuessaan arvioida olevan merkittäviä rikostorjunnallisia vaikutuksia. Arpajaistoimintaan liittyvien rikosten ja rikkomusten määrä on ollut viime vuosina vähäinen. Poliisille ilmoitettiin arpajaisrikoksia ja -rikkomuksia vuonna 2012 yhteensä kaksi, vuonna 2013 yksi, vuonna 2014 yhteensä neljä, vuonna 2015 yksi ja vuonna 2016 yksi. Vuonna 2017 arpajaisrikoksia tai -rikkomuksia ei ilmoitettu poliisille yhtään. Vuoden 2018 tammi- ja syyskuun välisenä aikana poliisille on ilmoitettu kaksi arpajaisrikosta. Osa poliisin tietoon tulleista arpajaisrikoksista ja -rikkomuksista voi liittyä myös rahapelitoimintaan. Arpajaistoiminta olisi edelleen pääosin luvanvaraista, jolloin viranomaisten tietoon tulisi muun muassa arpajaisia järjestävä tahot. Arpajaisista tehtäisiin myös pääsääntöisesti tilitys viranomaiselle. Viranomaisvalvonnan ulkopuolelle jääviin pienarpajaisiin ei arvioida liittyvän merkittävää rikostorjunnallista riskiä ottaen muun muassa huomioon, että näiden arpajaisten pienimuotoisuudesta johtuen tuotot olisivat jatkossakin suhteellisen vähäiset ja arpojen myynnin ja voittojen jaon tapahtuessa samassa tilaisuudessa voisivat arpajaisiin osallistuvat valvoa arpajaisten järjestämisen asianmukaisuutta.