1.1  Asian tausta

Valtiovarainministeriö asetti elokuussa 2021 selvityshenkilön selvittämään nopeavaikutteisia toimenpiteitä, joilla parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista. Selvitystyö valmistui syyskuussa 2021 (Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2021:48) ja yhtenä nopeavaikutteisena toimena selvityksessä esitettiin opintotuen tulorajojen määräaikaista korottamista. Selvityksen mukaan opintotuen tulorajojen kohtuullinen korotus parantaisi opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä ja mahdollisuutta täydentää palkkatuloilla opintotukea. Selvityksen mukaan valtiontalouden kannalta tulorajojen korotus on tehokas tapa kohentaa opiskelijoiden toimeentuloa. Selvityksessä esitettiin, että opintotuen tulorajoja korotetaan esimerkiksi 25 prosentilla. Koska opintotuen tarkoitus on turvata päätoimisen opiskelun toimeentulo, tulisi tulorajojen korotuksen olla maltillinen, ettei sillä lisätä opintoja pitkittävää työssäkäyntiä. 

Pääministeri Sanna Marinin hallitus linjasi vuoden 2022 talousarviota koskevissa budjettineuvotteluissaan toimista, jotka tukevat osaavan työvoiman saatavuutta ja parantavat työvoiman kohtaantoa. Budjettineuvotteluissa tehdyn linjauksen mukaan hallitus keskittyy nopeavaikutteisiin toimiin, joilla vastataan työmarkkinoille syntyneeseen työvoimapulaan. Nuorten työllisyyden edistämistä koskevan kirjauksen mukaan hallitus parantaa nuorten työllisyyden edellytyksiä ja korottaa opintotuen tulorajoja määräaikaisesti vuodeksi 2022. 

Opintotuesta ja opintotukeen vaikuttavista opiskelijan tulorajoista säädetään opintotukilaissa (65/1994). Opintotuen keskeisiä myöntämisperusteita ovat taloudellisen tuen tarve, päätoiminen opiskelu ja opintojen edistyminen. Opiskelijan omiin tuloihin perustuvassa tarveharkinnassa käytetään tukikuukausien määriin suhteutettuja vuositulorajoja, jotka lasketaan tuettomien ja tuellisten kuukausien tulorajojen perusteella. Opiskelija voi ansaita vapaan tulonsa milloin vain kalenterivuoden aikana. Tukea haettaessa ja maksettaessa ei tuloja tutkita, vaan tuloseuranta tehdään jälkikäteen verotuksen valmistuttua. Tulorajojen tarkoitus on ohjata tukea päätoimiseen opiskeluun. Tuellisen kuukauden tuloraja on vuonna 2021 696 euroa ja tuettoman kuukauden tuloraja 2 078 euroa. 

1.2  Valmistelu

Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Kansaneläkelaitoksen (Kela) kanssa. 

Esityksen kiireellisyydestä johtuen lausuntoaikaa oli tarpeen lyhentää säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaisesta lausuntoajasta, ja esitysluonnos oli lyhyellä lausuntokierroksella ajalla 22.—28.10.2021. Lausuntopyyntö esitysluonnoksesta lähetettiin valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, työ- ja elinkeinoministeriölle, oikeusministeriölle, Kelalle, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:lle, Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:lle, Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry:lle ja Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:lle. 

Hallituksen esityksen valmistelua koskevat asiakirjat löytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivulta: https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM058:00/2021 

4.1  Ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi opintotuen tulorajoja määräaikaisesti 25 prosentilla vuodeksi 2022. Lisäksi liikaa maksetun tuen takaisinperintää koskevassa säännöksessä tarkoitettuja euromääriä, jotka huomioidaan opiskelijan vuositulon ylittäessä vapaan tulon määrän vuonna 2022, korotettaisiin vastaavasti 25 prosentilla. Esityksen mukaan tulorajoja ja opiskelijan tulojen perusteella tapahtuvassa opintotuen takaisinperinnässä huomioitavia euromääriä ei poikkeuksellisesti tarkistettaisi yleisen ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti vuonna 2022. 

Opintotukilain 17 a §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Sen perusteella vuonna 2022 poikettaisiin 17 a §:n säännöksestä, jossa tarkoitettu indeksitarkistus tehdään joka toinen vuosi 1 päivästä tammikuuta. Ehdotetun säännöksen mukaan 17 §:ssä säädettyjä tulorajoja sekä 27 §:n 4 momentissa säädettyjä euromääriä ei poikkeuksellisesti tarkistettaisi yleisen ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti vuonna 2022, vaan vuoden 2021 kolmannen vuosineljänneksen loppuun mennessä toteutunutta kahden vuoden ajanjaksona tapahtunutta muutosta vastaava 1 momentissa tarkoitettu ansiotasoindeksiin perustuva tarkistus tehtäisiin vasta 1 päivästä tammikuuta 2023. Viimeisin indeksitarkistus on tehty vuoden 2020 alussa, joten seuraava indeksitarkistus tehtäisiin voimassa olevan säännöksen perusteella vuoden 2022 alussa. Kahden vuoden välein toteutettavaa indeksitarkistusta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä vuoden 2022 alussa, jolloin ehdotettu tulorajojen määräaikainen 25 prosentin kertakorotus toteutettaisiin. Seuraavan kerran 17 §:ssä säädettyjä tulorajoja ja 27 §:n 4 momentissa säädettyjä euromääriä tarkistettaisiin yleisen ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti vuoden 2023 tammikuussa. Tällöin tehtävät ansiotasoindeksiin perustuvat tarkistukset vastaisivat vuoden 2021 kolmannen vuosineljänneksen loppuun mennessä toteutunutta kahden vuoden ajanjaksona tapahtunutta muutosta. Tätä seuraava indeksitarkistus tehtäisiin voimassa olevien säännösten mukaisesti tammikuussa 2024. 

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi opintotukilakiin uusi 18 §, jossa säädettäisiin vapaan tulon laskemisessa noudatettavista opiskelijan tuloja koskevista rajoista vuonna 2022. Esityksen mukaan vuonna 2022 opiskelijan vapaata tuloa laskettaessa poikettaisiin opintotukilain 17 §:n 1 momentissa säädetyistä tulorajoista, joita on vuodesta 2018 lukien tarkistettu joka toinen vuosi yleisen ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti. Ehdotettu 25 prosentin korotus tehtäisiin vuosina 2020 ja 2021 voimassa olleisiin tulorajoihin, jolloin tuellisen kuukauden tuloraja nousisi nykyisestä 696 eurosta 870 euroon ja tuettoman kuukauden tuloraja 2 078 eurosta 2 600 euroon. Selkeyden vuoksi tulorajat pyöristettäisiin lähimpään kymmeneen euroon. 

Esityksen mukaan uudessa 18 §:ssä säädettäisiin, että poiketen siitä, mitä 17 §:n 1 momentissa säädetään opiskelijan vapaan tulon laskemisesta, vuonna 2022 vapaa tulo laskettaisiin siten, että opiskelijalla voi olla tuloa 870 euroa jokaista kuukautta kohden, joilta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää, sekä 2 600 euroa jokaista kuukautta kohden, joilta hän ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää. Esityksen perusteella esimerkiksi yhdeksän kuukautta opintotukea säännöllisesti nostavan opiskelijan vuosituloraja nousisi vuonna 2022 nykyisestä 12 498 eurosta 15 630 euroon. Ehdotettua säännöstä sovellettaisiin vain vuodelle 2022 myönnettyyn opintotukeen, joten tarkoitus on, että vuonna 2023 ja sen jälkeen vapaa tulo laskettaisiin noudattaen ehdotetun lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 

Voimassa olevassa opintotukilain 27 §:n 4 momentissa säädetään opiskelijan omien tulojen perusteella tapahtuvasta opintotuen takaisinperinnästä. Koska opiskelijan omia tulorajoja ehdotetaan määräaikaisesti korotettavaksi 25 prosentilla, tulisi myös opiskelijan omien tulojen perusteella tapahtuvassa opintotuen takaisinperinnässä huomioitavia euromääriä korottaa 25 prosentilla siltä osin, kuin takaisinperintä kohdistuu vuonna 2022 myönnettyyn opintotukeen ja vuoden 2022 vapaan tulon ylitykseen. Siten opintotukilakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 27 b §, jossa säädettäisiin erikseen vuoden 2022 vapaan tulon ylitykseen liittyvässä takaisinperinnässä huomioitavista korotetuista euromääristä, jotka poikkeaisivat voimassa olevan 27 §:n 4 momentissa säädetyistä euromääristä. Voimassa olevan 27 §:n 4 momentissa säädettyjä euromääriä tarkistetaan joka toinen vuosi yleisen ansiotasoindeksin muutoksen perusteella, joten ehdotettu 25 prosentin korotus tehtäisiin vuosina 2020 ja 2021 voimassa olleisiin euromääriin. Selkeyden vuoksi euromäärät pyöristettäisiin lähimpään kymmeneen euroon. 

Ehdotetun 27 b §:n mukaan jos opiskelijan 18 §:ssä tarkoitettu vuositulo ylittää vapaan tulon vuonna 2022, ylityksen jokaista alkavaa 1 730 euroa kohden perittäisiin takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä aikajärjestyksessä alkaen kalenterivuoden viimeisestä tukikuukaudesta. Jos vapaan tulon ylitys olisi ollut enintään 290 euroa, liikaa maksettua tukea ei kuitenkaan perittäisi takaisin. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Vaikutukset opiskelijan taloudelliseen asemaan ja työssäkäyntiin 

Esitys parantaisi niiden opiskelijoiden taloudellista tilannetta, joilla vuonna 2022 vuositulot ylittävät nykyiset vuositulorajat tai joiden ei tarvitse palauttaa tukea tulorajojen noustua. Tulorajojen määräaikainen korottaminen 25 prosentilla lieventäisi tarveharkintaa arviolta 38 000 opintotuen saajalla. Näistä uusia tuen saajia olisi arviolta 3 400. Ehdotettu tulorajojen korottaminen nostaisi tuellisen kuukauden tulorajan 696 eurosta 870 euroon ja tuettoman kuukauden tulorajan 2 078 eurosta 2 600 euroon. Muutos lisäisi esimerkiksi päätoimisen, yhdeksän kuukautta vuodessa opintotuen piirissä olevan opiskelijan mahdollisuutta lisätuloihin noin 3 000 eurolla vuonna 2022 vuositulorajan noustessa nykyisestä 12 498 eurosta 15 630 euroon. Nykyisin opiskelija ei ole oikeutettu tukeen lainkaan, jos vuositulo ylittää 23 554 euroa. Tämä raja nousisi 29 470 euroon vuonna 2022. Vuonna 2023 vuositulorajat palaisivat lähes nykyiselle tasolle, kuitenkin niin, että niitä tarkistettaisiin vuoden 2023 alusta lukien yleisen ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti. Ennakkoarvio ansiotasoindeksin kahden vuoden muutoksesta vuoden 2021 kolmannen neljänneksen päättyessä on 4,39 prosenttia, joten yhdeksän tukikuukautta nostavan opiskelijan vuosituloraja olisi arvion mukaan 13 047 euroa vuonna 2023. 

Esitetyt nykyistä korkeammat tulorajat parantaisivat määräaikaisesti opiskelijoiden mahdollisuuksia työssäkäyntiin opintojen ohella. Lisäksi tulorajojen korottaminen vähentäisi jälkikäteen tapahtuvia opiskelijan tuloista johtuvia takaisinperintöjä, jotka kohdistuvat vuonna 2022 myönnettyyn opintotukeen. 

Työtunneiksi muutettuna esimerkiksi 3 000 euron lisätulo vuodessa voisi tarkoittaa 200—300 työtuntia eli noin 1,5 tai 2 kuukauden työtä. Se voisi tarkoittaa myös esimerkiksi keskimäärin 17—25 työtunnin lisäystä kuukautta kohtia, jolloin työmäärä kasvaisi suunnilleen yhden työpäivän verran viikossa. Vaikutukset työssäkäynnin mahdollisuuksiin ovat kuitenkin erilaisia eri elämäntilanteissa ja eri aloilla opiskelevilla opiskelijoilla. Tyypillisesti työssäkäynti lisääntyy etenkin opintojen loppuvaiheessa. 

Opintojen aikaista työssäkäyntiä ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä tarkastelleen selvityksen (Vanhanen-Nuutinen, Saari, Kotila, Mäki ja Syrjänen (2018): Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:10) mukaan yli 15 työtuntia viikossa vaikuttaa opintojen etenemiseen eri tavoin riippuen työn laadusta, ja siitä, kuinka hyvin työ vastaa opiskeltavaa alaa. Vaativat työtehtävät lisäävät opintojen motivoivuutta, mutta ne näyttäisivät myös lisäävän viikkotuntien määrää ja työstä koettua stressiä. Suuri tuntimäärä alaa huonosti vastaavassa työssä voi puolestaan heikentää motivaatiota ja siten hidastaa opintoja. Selvityksen mukaan työn ja opiskelun synergia parantavat oppimista ja motivaatiota ammattikorkeakouluopinnoissa. 

Opintotuen tulorajojen vaikutusta opintojen etenemiseen käsitellään vuonna 2016 valmistuneessa opintotukijärjestelmän uudistamista koskevassa tutkimuksessa (Karhunen, Määttänen, ja Uusitalo (2016): Opintotukijärjestelmän uudistaminen – rakenteelliseen malliin perustuvia vaikutuslaskelmia. ETLA Raportit No 59.) ja vuonna 2015 valmistuneessa opintotuen tulorajoja ja opiskelijoiden työssäkäyntiä koskevassa tutkimuksessa (Paasiniemi, Markus (2015): Opintotuen tulorajat ja opiskelijoiden työssäkäynti. VATT muistiot 49). Molempien tutkimusten mukaan työnteko hidastaa opintojen etenemistä. Tulorajojen maltillisella korotuksella arvioidaan valtiovarainministeriön laskelmien mukaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia opintojen edistymiseen. Valtiovarainministeriössä tehdyissä tarkasteluissa 1 000 euron kasvu vuosituloissa on yhteydessä noin 0,6 opintopisteen vähenemään vuosittaisissa opintopistesuorituksissa. Arvio perustuu tilastolliseen tarkasteluun, jossa korkea-asteen opiskelijoiden opintopisteiden vuosimuutosta on selitetty vuositulojen muutoksella, vakioiden havaittavia taustamuuttujia. Tämä yhdistettynä arvioon opiskelijoiden vuositulojen kasvusta tarkoittaa, että opintopisteet vähenisivät määräaikaisesti koko korkeakoulusektorilla joillakin prosentin kymmenysosilla. Tarkkaa arviota siitä, miten opintotuen tulorajat vaikuttavat opintojen etenemiseen, ei kuitenkaan ole. Siten nyt ehdotetun korotuksen yhteydessä olisi muutaman vuoden sisällä tarpeen arvioida tulorajojen ja työtulojen vaikutuksia opintojen edistymiseen yksityiskohtaisemmin. 

Vaikutukset julkiseen talouteen 

Esityksen mukainen tulorajojen korottaminen lisäisi opintotukimenoja. Tulorajojen korottaminen lisää momentin 29.70.55 Opintoraha ja asumislisä määrärahatarvetta vaiheittain vuosina 2022—2024. Vuonna 2022 määrärahatarpeen lisäys olisi 3,4 miljoonaa euroa, vuonna 2023 lisäys olisi 2,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 lisäys olisi yhteensä noin 8,1 miljoonaa euroa. Arvio vuoden 2022 määrärahatarpeen lisäyksestä perustuu arvioon uusien tukikuukausien määrästä, joka sisältää myös uudet tuensaajat. Vuosina 2023—2024 määrärahatarve kasvaa edelleen sen vuoksi, että vuositulorajojen nosto vähentää opintotuen vapaaehtoisia palautuksia ja takaisinperintöjä. 

Tulorajoja korotettaessa määräaikaisesti vuodeksi 2022 realisoituisivat opintotukimenot vaiheittain vuosina 2022—2024 seuraavasti: 

Opintotuen lisämäärärahan tarve aiheutuisi siitä, että tarveharkinta lievenee tulorajojen noustessa. Arvioon liittyy epävarmuutta siitä, miten opintotuen ehdot, kuten opintosuoritusvaatimus, tuen myöntö lähtökohtaisesti yhdeksälle kuukaudelle sekä opintojen aloittaminen ja päättäminen kesken kalenterivuoden rajoittaisivat tuen käyttöä, sekä siihen miten vaikutukset jaksottuvat erityisesti vuosien 2023 ja 2024 välillä. Tulorajojen korottaminen 25 prosentilla lieventäisi tarveharkintaa arviolta 38 000 opintotuen saajalla vuonna 2022. Näistä opintotuen saajista suurin osa, eli noin 34 600 (91 %) on nykyisiä tuen saajia, ja lisäksi opintotuen piiriin voi tulla ylimmän tulorajan noustessa uusia tuensaajia noin 3 400 (9 %). Tuen piirissä olevat voisivat saada 1—2 tukikuukautta nykyistä enemmän. Tulorajojen korottaminen 25 prosentilla vähentäisi vapaaehtoisia palautuksia ja opintotuen takaisinperintää arviolta noin 31 700 opintotuen saajalla. Lisäksi tulorajojen korotus lisäisi niiden opiskelijoiden määrää, jotka lisäävät työssäkäyntiä ja verotuloja, mutta jotka eivät lisää opintotuen käyttöä. Määrää on kuitenkin vaikea arvioida tarkasti. 

Tulorajojen määräaikaisen korotuksen taloudelliset vaikutukset toteutuisivat vaiheittain vuosina 2022—2024, päättyen pääosin vuoteen 2024. Opintotukimenot koostuisivat vuonna 2022 tukikuukausien määrän kasvusta nykyisillä ja uusilla tuen saajilla, opintotuen palautusten määrän pienenemisestä vuonna 2023 sekä takaisinperintöjen pienenemisestä vuonna 2024. Käytännössä siis vuonna 2022 myönnettyä opintotukea ei tarvitsisi tulorajojen noustessa palauttaa tarveharkinnan lievetessä tukivuonna ja sitä seuraavana vuonna. Opintotuen tuloseuranta tehdään jälkikäteen verotuksen valmistuttua. Siten tulorajojen korotuksen myötä myös takaisinperinnät pienenisivät noin kahden vuoden kuluttua tulorajojen korotuksen voimaan tulosta. 

Taloudellisia vaikutuksia koskevat arviot perustuvat valtiovarainministeriössä tehtyyn tilastolliseen tarkasteluun, jossa on käytetty muun muassa SISU-mikrosimulointimallin rekisteriaineistoa. Nämä arviot on laadittu simuloimalla nykylainsäädännön mukainen ja korotettujen tulorajojen mukainen vuositulovalvonta vuoden 2018 henkilöaineistolla. Kohderyhmän koko on arvio siitä opiskelijamäärästä, joilla opintotuen takaisinperintä vähenee (sisältäen sekä varsinaisen takaisinperinnän että vapaaehtoiset palautukset tulovalvonnassa) tai jotka voivat nostaa lisää opintotukikuukausia. Arviot vastaavat Kelassa tehtyjä opintotukimenoja koskevia vaikutusarvioita, jotka ovat perustuneet aiemmin tehdyn tulorajojen korotuksen vaikutuksiin sekä tietoon tuen käytöstä ja opiskelijoiden tyypillisestä käyttäytymisestä. Simuloinnin tuloksia on muokattu vastaamaan Kelasta saatua tietoa vapaaehtoisten palautusten osuudesta vuoden 2018 opintotuen tulovalvonnassa. Jaottelu vapaaehtoisiin palautuksiin ja takaisinperintään vaikuttaa vaikutuksen kohdistumiseen vuosien 2023 ja 2024 välillä. Vapaaehtoisesti palautettavien ja takaisinperittävien tukikuukausien määrä vähensi arviolta 1—2 tukikuukautta tuensaajaa kohti. 

Esityksen arvioidaan lisäävän työntekoa, palkkasumman kasvaessa noin 75 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Opiskelijoiden omien tulojen kasvu vähentää yleisen asumistuen menoja. Säästövaikutus on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan vuonna 2022 arviolta noin 5 miljoonaa euroa. Arvio perustuu siihen, että SISU-mikrosimulointimallin yleisen asumistuen tietojen mukaan vuonna 2018 noin 70 prosenttia opintotuensaajista sai yleistä asumistukea. Näistä vuosipalkkatulot olivat yli 10 000 euroa noin 29 prosentilla. Tällä tulotasolla henkilöt olisivat todennäköisesti lähellä asumistuen sovittelua, ja näitä tapauksia olisi 20 prosenttia opintotuen tuensaajista. Yleinen asumistuki on 80 prosenttia hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta ja etuudensaajan tulot nostavat perusomavastuuta kertoimella 0,42, jolloin etuudensaajan tulot vähentävät yleistä asumistukea kertoimella 0,8 * 0,42 = 0,34 yksinkertaisessa tapauksessa. Tällöin säästöt yleisessä asumistuessa olisivat noin 20 % * 0,34 * 75 miljoonaa euroa, eli noin 5,1 miljoonaa euroa. Arvio on jossain määrin optimistinen ja siihen liittyy epävarmuustekijöitä, joten sen vuoksi asumistuen momentin määrärahatarpeeseen ei ole esitetty säästöä. 

Valtiovarainministeriön arvion mukaan tulorajojen korottaminen määräaikaisesti kasvattaisi verotuloja vuonna 2022 arviolta 24,3 miljoonaa euroa. Tulorajojen korottamisen arvioidut verotulovaikutukset syntyvät työssäkäynnin lisääntymisen synnyttämästä kulutusverojen ja yhteisöveron tuoton kasvusta, koska opiskelijoiden tyypillisellä tulotasolla työssäkäynnin lisääntyminen ei juurikaan lisää ansiotuloveron määrän kasvua. Opintotukimenojen osalta arvio on staattinen, eli siinä ei ole huomioitu työssäkäynnin kasvun mahdollisia vaikutuksia opintotukimenoihin. Työllisyyden kasvun fiskaalinen hyöty, jossa on huomioitu myös yleisen asumistuen säästö, olisi arvion mukaan vuonna 2022 yhteensä 29,4 miljoonaa euroa. Kun tästä vähennetään opintotuen lisämäärärahan tarve 3,4 miljoonaa euroa, olisi ehdotetun tulorajojen korottamisen nettohyöty julkiselle taloudelle 26 miljoonaa euroa vuonna 2022. 

Vaikutukset työllisyyteen 

Esitetty opintotuen tulorajojen korottaminen 25 prosentilla kasvattaisi valtiovarainministeriön arvion mukaan työllisyyttä noin 2 000 työllisellä vuonna 2022. Arviossa on hyödynnetty kotimaisen tutkimuskirjallisuuden (Kosonen ja Matikka (2019): Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implications sekä Kosonen ja Järvinen (2019): Opintotuen tulorajat, Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportteja 37) tutkimustuloksia siitä, kuinka opintotuen tulorajojen muutos vaikuttaa opiskelijoiden työntekoon. Aikaisemmat tutkimukset perustuvat tulorajojen korotukseen nykyisestä poikkeavassa ympäristössä ja keskittyy vain yhdeksän kuukautta opintotukea nostaneisiin korkeakouluopiskelijoihin, mistä syystä tutkimustulosten yleistämiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Työllisyyden ja verotulojen kasvun arviot eivät sisällä mahdollisia vaikutuksia opintojen viivästymiseen opiskelijoiden työnteon kasvaessa. Työllisyysvaikutusarvio on ilmaistu kokoaikaisten keskimääräisten palkansaajien tasossa jakamalla arvioitu palkkasumman kasvu talouden keskiansiolla. 

Muut vaikutukset 

Esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia opintotuen toimeenpanoon Kelassa. Tulorajojen korottaminen lieventäisi opintotuen tarveharkintaa sekä vähentäisi jälkikäteen tapahtuvia opiskelijan tuloista johtuvia takaisinperintöjä, mikä puolestaan voisi vähentää vuonna 2022 myönnetyn opintotuen takaisinperintään liittyvää työmäärä Kelassa. Työmäärän vähentyminen kohdistuisi tältä osin käytännössä vain vuoteen 2024. Kelan tulisi tulorajojen määräaikaisesta muutoksesta johtuen huolehtia opiskelijoiden tiedottamisesta sekä opintotukea koskevan tiedotemateriaalin päivittämisestä. Kelan tulisi huolehtia siitä, että tiedottamisessa ja tiedotemateriaaleissa tuodaan laajasti esiin muutoksen määräaikaisuus ja se, mitä tulorajoja sovelletaan määräaikaisen korotuksen päättymisen jälkeen. Esitys ei aiheuttaisi merkittäviä teknisiä muutoksia Kelan järjestelmiin, mutta järjestelmiin olisi päivitettävä tiedot uusista määräajan voimassa olevista tulorajoista, kuten nykyisinkin tulorajojen indeksitarkistusten yhteydessä.