1.1  Tausta

Covid-19-tautia aiheuttava SARS-CoV-2 -virus on ihmiselle uusi taudinaiheuttaja, minkä vuoksi väestöllä ei ole sille aiempien tartuntojen tuomaa spesifiä immunologista vastustuskykyä. Virus tarttuu pääasiassa pisaratartuntana, kun tartunnan saanut henkilö yskii tai aivastaa. Tauti on levinnyt joka puolelle maailmaa. Globaalisti SARS-CoV2-viruksen aiheuttamia covid-19-tautitapauksia oli marraskuuhun 2021 mennessä todettu yli 260 miljoonaa ja tautiin oli menehtynyt lähes 5,2 miljoonaa ihmistä WHO Coronavirus (COVID-19) Dashboard. Viitattu 23.11.2021. Saatavilla: . . Suomessa laboratoriovarmistettuja tautitapauksia oli todettu yli 180 000 ja tautiin liittyviä kuolemia yli 1 200 THL. Varmistetut koronatapaukset Suomessa (COVID-19). Viitattu 23.11.2021. Saatavilla: . , THL. Hybridistrategian seuranta – tilannearvioraportti 10.11.2021. Saatavilla: .. Maailman väestöstä noin 53 % oli marraskuussa saanut vähintään yhden covid-19-rokoteannoksen Our World in Data. Coronavirus (COVID-19) Vaccinations. Viitattu 23.11.2021. Saatavilla: . . Suomessa koko väestön rokotuskattavuus yhden rokotteen osalta oli 86 % ja rokotesarjan osalta 81 % THL. COVID-19-rokotusten edistyminen. Viitattu: 23.11.2021. Saatavilla: . . 

Covid-19-epidemiaa on Suomessa hallittu lainsäädännöllisesti monilla eri tavoilla. Rajoitustoimenpiteet ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintakykyä turvaavat valtuudet ovat perustuneet valmiuslakiin ja perustuslain 23 §:n nojalla annettuun väliaikaiseen lainsäädäntöön (poikkeusololainsäädäntö), uuteen tavalliseen lainsäädäntöön sekä jo voimassa olleen lainsäädännön soveltamiseen. 

Tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevien säännösten tavoitteena on ollut torjua pääasiassa pisaratartuntana leviävän SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamia covid-19-tartuntoja testauksen ja tartunnanjäljityksen avulla, hygieniatoimin sekä lähikontakteja välttämällä. Säädöksillä on voitu estää ulkomaista alkuperää olevien covid-19-tartuntojen leviämistä Suomeen, tehostaa covid-19-tartuntaketjujen katkaisua tietojärjestelmän avulla, varmistaa hygieniatoimien toteutuminen ravitsemisliikkeissä ja muussa toiminnassa, rajoittaa asiakas ja osallistujamääriä sekä edellyttää asiakkailta EU:n digitaalista koronatodistusta. 

1.2  Valmistelu

Hallituksen esityksen tarkoituksena on jatkaa tartuntatautilain ulkomaista alkuperää olevien covid-19-tartuntojen Suomeen leviämisen estämistä, ravitsemisliikkeissä sekä henkilöliikenteessä ja muissa palveluissa noudatettavia erityisiä hygieniavelvoitteita ja toiminnan väliaikaista rajoittamista epidemiatilanteen sitä vaatiessa, EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallista käyttöä sekä näihin liittyvää valvontaa, tarkastuksia, pakkokeinoja ja virka-apua koskevien velvoitteiden ja rajoitusten voimassaoloaikaa 1.1.2022 lukien 30.6.2022 saakka. Hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä ja valmistelu on perustunut niihin hallituksen esityksiin ja eduskunta-asiakirjoihin, joissa ravitsemistoimintaa koskevat säännökset (HE 6/2021 vp , HE 32/2021 vp ja HE 73/2021 vp), henkilöliikennettä ja muita palveluja koskevat säännökset (HE 245/2021 vp, HE 31/2021 vp ja HE 73/2021 vp), ulkomaista alkuperää olevien covid-19-tartuntojen Suomeen leviämisen estämistä (HE 105/2021 vp ja HE 131/2020 vp), covid-19-tartuntaketjujen katkaisua tehostavaa tietojärjestelmää altistuneiden tavoittamiseksi (HE 101/2020 vp ja HE 225/2020 vp) sekä EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallista käyttöä (HE 131/2020 vp) on perusteellisesti käsitelty.  

Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella 11.-18.11.2021. Esitysluonnoksen tartuntatautilain muutoksia koskevasta osiosta annettiin yhteensä 53 lausuntoa. Lausunnon antoivat oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriön valtionhallinnon kehittämisosasto, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäministeriö ja Rajavartiolaitos, Tulli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, aluehallintovirastot (yhteinen lausunto), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Työterveyslaitos, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Suomen Kuntaliitto ry, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Torni-on kaupunki, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Tehy ry, VR-Yhtymä, Music Finland ry, Suomen Terveydenhoitajaliitto ry, SantaPark Oy, LiveFIN ry, Suomen Lentäjäliitto ry, Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys ry, Suomen Satama-liitto ry, Suomen Varustamot ry, Tapahtumateollisuus ry, Keskuskauppakamari, KULTA ry, Suomen Yrittäjät, Finavia, Finnair, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto, Lapin kauppakamari, Suomen Filmikamari ry, Suomen Lentäjäliitto ry, Suomen Taksiliitto ry, Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry sekä kaksi yksityishenkilöä. 

Esitysluonnos on käsitelty Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan kirjallisessa menettelyssä 22.-24.11.2021. 

Esitysluonnoksesta järjestettiin neuvottelu Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa 22.11.2021. Ahvenanmaan maakunnan hallitus antoi myös kirjallisen lausunnon 24.11.2021. 

Esityksen kiireellisyyden vuoksi tavanomaisista lainvalmistelua koskevista lausunto- ja kuulemisohjeista on jouduttu poikkeamaan. 

2.1  Koronavirustaudin epidemiologinen ja lääketieteellinen tilannekuva

2.2  Covid-19-rokotekehitys ja rokotusten vaikutukset

Rokotevalmisteiden myyntilupaprosessia sekä rokotesuojan muodostumista ja kestoa on kuvattu hallituksen esityksessä HE 131/2021 vp.  

Globaalisti yhteensä 28 rokotevalmistetta oli marraskuuhunn 2021 mennessä saanut myyntiluvan tai ehdollisen myyntiluvan Unicef. COVID-19 Vaccine Market Dashboard. Saatavilla: . Viitattu 23.11.2021.. WHO:n hätätilalistalla oli kahdeksan rokotetyyppiä ja niiden 14 eri rokotevalmistetta.16 Covid-19 Vaccine Tracker. Vaccines Approved for Use by WHO. Saatavilla: . Viitattu 23.11.2021., WHO. Prequalification of Medical Products. Vaccines/COVID-19 vaccine EUL issued. Viitattu 23.11.2021. Saatavilla: . Euroopan lääkeviraston (EMA) on myöntänyt ehdollisen myyntiluvan neljälle rokotteelle (kaksi mRNA-rokotetta ja kaksi adenovirusvektorirokotetta) EMA. COVID-19 vaccines: authorised. Viitattu 23.11.2021. Saatavilla: . . Jos EMA saa arviointityönsä valmiiksi suunnitellusti, syksyn 2021 aikana EU:n markkinoille on tulossa kolme uutta valmistetta (yksi mRNA-rokote ja kaksi proteiiniadjuvanttirokotetta). Useissa EU-maissa on käytössä ainoastaan EMA:n hyväksymiä rokotteita, mutta jotkut EU-maat ovat ottaneet käyttöön myös muita rokotteita. 

Tämänhetkisen satunnaistettujen kliinisten tutkimusten ja seurantatiedon valossa on ilmeistä, että sekä mRNA-rokotteiden että adenovirusvektorirokotteiden kahden annoksen jälkeen suojateho vakavaa tautimuotoa ja kuolemaa vastaan on erinomainen (yli 90 %). Teho lievää ja oireetonta tautia vastaan on myös hyvä kahden annoksen jälkeen (yli 65 %). Kahdenkin rokoteannoksen jälkeen saadun infektion aikana on mahdollista, että rokotettu voi erittää virusta ja mahdollisesti tartuttaa sitä eteenpäin joidenkin päivien ajan. PHE. COVID-19 vaccine surveillance reports. 18 November 2021 (week 46). Saatavilla:  

2.3  Covid-19-seulonnan vaikuttavuus

Oireettomien henkilöiden covid-19-testauksella voidaan todeta oireettomia tai vielä itämisvaiheessa olevia tartuntoja, minkä vuoksi todistusta negatiivisesta covid-19-testistä on edellytetty sekä maahan saapuvilta tai EU-koronatodistusta kansallisesti käyttäviltä.  

THL on arvioinut covid-19-ennakkotestauksen ja myöhemmin maahan saapumisen jälkeen otettavan testin vaikuttavuutta tartuntojen torjuntaan rajat ylittävässä liikenteessä, mikä on kuvattu tarkemmin hallituksen esityksessä tartuntatautilain muuttamisesta HE 105/2021 vp Eduskunta. Asian käsittelytiedot HE 105/2021 vp. Saatavilla: .. THL:n arvion mukaan 72 tuntia ennen maahan saapumista otettu negatiivinen covid-19-testi laskee jatkotartuntojen riskiä 10,9 %, kun taas 48 tuntia ennen maahan saapumista otettu testi 20 %. Covid-19-testi välittömästi maahan saapumisen jälkeen laskee suhteellista jatkotartuntojen riskiä 51,7 %. Jos maahan saapuva henkilö välttää lähikontakteja Suomeen saapumisen jälkeen negatiivisen testituloksen saamiseen saakka, laskee 72 tuntia maahan saapumisen jälkeen otettu testi jatkotartuntojen riskiä 95,7 %. Käytännössä rajanylitykseen liittyvällä testauksella estettävien jatkotartuntojen määrä riippuu eri maista tulevista matkustajamääristä sekä epidemiatilanteen eroista Suomen ja lähtömaiden välillä sekä ennen kaikkea lähtömaan ja Suomen väestön rokotekattavuudesta. Mitä korkeampi on väestön rokotuskattavuus lähtömaassa, sitä matalampi on Suomeen saapuvan rokottamattoman henkilön tartuntariski. Toisaalta mitä korkeampi on väestön rokotuskattavuus Suomessa, sitä pienemmän riskin jatkotartuntojen leviämiselle ulkomaista alkuperää olevat covid-19-tapaukset aiheuttavat. 

Eri testimenetelmien soveltuvuutta oireettomien henkilöiden covid-19-seulontaan on kuvattu tarkemmin hallituksen esityksessä HE 131/2021 vp. 

2.4  Covid-19-testaus ja rokotukset rajat ylittävässä liikenteessä

Matkustajien testauksella ja karanteenilla voidaan torjua covid-19-tartuntojen leviämistä ja edistää terveysturvallisuutta rajat ylittävässä liikenteessä ECDC. Guidance for COVID-19 quarantine and testing options for travellers. 12 March 2021. ECDC: Stockholm; 2021. Saatavilla verkosta: , ECDC. Rapid risk assessment: Assessing SARS-CoV-2 circulation, variants of concern, non-pharmaceutical interventions and vaccine rollout in the EU/EEA, 15th update. Saatavilla: . , Bou-Karroum ym. Public health effects of travel-related policies on the COVID-19 pandemic: A mixed-methods systematic review. J Infect. 2021 Jul 24;S0163-4453(21)00360-1. doi: 10.1016/j.jinf.2021.07.017.. Valtaosa maailman maista on ottanut käyttöön liikenteen rajoituksiin, rokotuksiin, testaukseen tai karanteeniin perustuvia toimia rajat ylittävässä liikenteessä UNWTO. COVID-19 related travel restrictions – a global review for tourism. Tenth report as of 5 July 2021. Saatavilla: . . Suomessa tartuntatautilain muutokset, joissa määriteltiin maahan saapuvilta edellytettävät todistukset sekä testaus maahan saapumisen jälkeen, tulivat voimaan 12.7.2021 ja ovat voimassa 31.12.2021 saakka. 

ECDC:n ohjeen mukaan matkustajiin kohdistuvalla testauksella ja karanteenilla voidaan vähentää covid-19-tartunnan riskiä matkailtaessa sekä hidastaa muuntuneiden viruskantojen leviämistä maahan. ECDC:n arvion mukaan toistaiseksi saatavilla oleva tutkimustieto tukee 48 tuntia ennen matkalle lähtöä otetun ennakkotestin tai rajalla tehtävän testin yhdistämistä 14 vuorokauden karanteeniin, jota voisi lyhentää toisella testillä 5–7 päivää maahan saapumisesta. Matkustajiin kohdistuvat toimet tulisi kohdentaa erityisesti niiltä alueilta saapuviin, missä on havaittu runsaasti virusmuunnoksia tai missä taudin ilmaantuvuus on korkea. Rajat ylittävään matkustamiseen liittyvää tartuntojen leviämisen riskiä voidaan lisäksi torjua lähikontakteja välttämällä, hygieniatoimilla, maskin käytöllä, ilmastointia tehostamalla, tarkkailemalla oireita sekä rajat ylittävällä tartunnanjäljityksellä. Tutkimusnäyttö ei sen sijaan tue matkustajien kehon lämpötilan seulontaa eikä oirekyselykaavakkeiden käyttöä. European Centre for Disease Prevention and Control. Guidance for COVID-19 quarantine and testing options for travellers. 12 March 2021. ECDC: Stockholm; 2021. Saatavilla:  

Väestön covid-19-rokotukset etenevät ja rokotusten on havaittu estävän tartuntoja ja vähentävän tartuttavuutta, minkä vuoksi terveysviranomaiset ovat suositelleet, että matkustajien testaus- ja karanteenisuosituksista voitaisiin luopua rokotettujen henkilöiden kohdalla European Centre for Disease Prevention and Control. Interim guidance on the benefits of full vaccination against COVID-19 for transmission risks and implications for non-pharmaceutical interventions – 21 April 2021. ECDC: Stockholm; 2021. Saatavilla verkosta: . Tutkimusten mukaan sairastettu tauti näyttää suojaavan uudelta tartunnalta tehokkaasti noin puolen vuoden ajan. European Centre for Disease Prevention and Control. Risk of SARS-CoV-2 transmission from newly-infected individuals with documented previous infection or vaccination. 29 March 2021. ECDC: Stockholm, 2021. Saatavilla: ECDC suosittelee, että matkustamiseen liittyvistä testaus- karanteenikäytännöistä voidaan luopua niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat sairastaneet laboratoriovarmistetun covid-19-infektion korkeintaan 180 päivää aikaisemmin. European Centre for Disease Prevention and Control. Guidance for COVID-19 quarantine and testing options for travellers. 12 March 2021. ECDC: Stockholm; 2021. Saatavilla:  

Rajoilla suoritettujen terveysturvallisuustoimien tehokkuutta covid-19-pandemian torjunnassa selvittäneessä tieteellisessä tutkimuskatsauksessa tarkasteltiin yhteensä 69 tutkimusta. Suurin osa tutkimuksista (50) perustui mallinnukseen. Päähavaintona oli, että aikaisessa vaiheessa toteutettu rajojen sulkeminen on tehokas keino vähentää tapauksia ja epidemian leviämistä. Matkailijoiden 14 vuorokauden karanteeni vähentää tapauksia, mutta toimen teho riippuu karanteenin toteutumisesta ja karanteeni yhdistettynä testaukseen erityisesti lyhyemmän karanteeniajan yhteydessä voi olla tehokkaampi keino vähentää tapauksia. Laajalla ennakko- tai maahantulotestauksella ei löydetä isoa osaa tartunnan saaneista eikä se siten ole tehokas keino epidemian leviämisen rajoittamisessa. Suurin osa tutkimuksista oli toteutettu Itä-Aasiassa tai Eteläisen Tyynenmeren alueella ja tutkimusten todistusvoima oli matala tai hyvin matala.8 

Covid-19-rokotuksilla voidaan nähdä kolmenlaisia hyötyjä rajat yli leviävien covid-19-tartuntojen torjunnassa: 1) Suomeen saapuvien rokotukset estävät tartuntojen leviämistä rajan yli estämällä tartuntoja ja vähentämällä tartuttavuutta; 2) Suomeen saapuvien rokotukset vähentävät Suomeen saapuvien matkailijoiden sairaalahoidon sekä rajat ylittävien tartunnanjäljitysten tarvetta ja siten turvaavat terveydenhuollon kantokykyä; 3) Suomen väestön lisääntyvä rokotuskattavuus torjuu tartuntojen leviämistä ja suojaa terveydenhuollon kantokykyä myös tilanteessa, jossa rajan yli saapuisikin yksittäisiä tartuntoja. 

Perustuen kertyneeseen tutkimustietoon covid-19-rokotusten tehosta, ECDC on suositellut, että täyden rokotussarjan saaneiden henkilöiden kohdalla voitaisiin luopua matkustamiseen liittyvistä testaus- ja karanteenikäytännöistä, jos lähtömaassa ei esiinny rokotussuojaa väistäviä virusmuunnoksia25. 

2.5  Sisä- ja ulkorajaliikenteen rajoitukset covid-19-epidemian aikana

Sisä- ja ulkorajaliikenteen rajoituksia covid-19-pandemian aikana 17.3.2020 alkaen on kuvattu hallituksen esityksessä tartuntatautilain muuttamisesta HE 105/2021 vp. Sisärajavalvonta päättyi 26.7.2021. Ulkorajaliikenteen rajoitukset jatkuvat toistaiseksi. Ulkorajaliikenteessä täyden covid-19-rokotesarajan vähintään 7 vuorokautta ennen maahan saapumista saaneet henkilöt voivat matkustaa Suomeen. Hallituksen muistion Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle : Hallituksen muistio 20.4.2021. Saatavilla: Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle mukaan kolmansista maista tapahtuvan liikenteen avaamisessa huomioidaan EU:n suositukset ja yhteinen lähestymistapa. Tämän rinnalla tarkastellaan ulkoministeriön johdolla mahdollisuuksia luoda kahdenvälisiä järjestelyjä erityisesti liikematkustamisen mahdollistamiseksi hyvän rokotekattavuuden ja tautilanteen omaavien maiden kanssa. 

2.6  Liikenne- ja matkustajamäärien kehityksestä covid-19-epidemian aikana

Rajat ylittävää liikenne- ja matkustajamäärien kehitystä covid-19-pandemian aikana on kuvattu hallituksen esityksessä tartuntatautilain muuttamisesta HE 105/2021 vp niin lentoliikenteen, merenkulun kuin rautatieliikenteen osalta. Rajavartiolaitos marraskuussa 2021 arvioinut, että ulkorajaliikenteen määrät olivat lentoliikenteessä 15 % ja maarajoilla 10 % normaalista. Sisärajaliikenteen määrät lentoliikenteessä ovat noin 35 %, laivaliikenteessä 45-75 % ja pohjoisen rajanylityspaikoilla noin 60 % aiemmasta normaalitasosta. Lentoliikenne sisärajoilla on noin 35% aiemmasta normaalitasosta. Laivaliikenteessä sisärajoilla liikenteen palautumisessa on edelleen satamakohtaisia eroja. 

2.7  Terveysturvallisuustoimet rajat ylittävässä liikenteessä

Rajojen terveysturvallisuustoimien toteutumista Suomessa covid-19-pandemian aikana on kuvattu hallituksen esityksessä tartuntatautilain muuttamisesta HE 105/2021 vp. Tartuntatautilain 12.7.2021–15.10.2021 voimassa olleiden (701/2021) sekä 16.10.2021 alkaen voimaan tulleiden muutosten (876/2021) mukaan Suomeen riskimaista saapuvilta on edellytetty covid-19-tautia koskevia todistuksia sekä testausta maahan saapumisen jälkeen. Kunnat ovat tarkastaneet maahan saapuvien todistuksia, järjestäneet testausta, seuranneet testien toteutumista sekä tarjonneet maahan saapuville neuvontaa terveysturvallisuustoimiin liittyen. Väestön covid-19-rokotusten järjestäminen sekä kotimaista alkuperää olevien tartuntojen lukumäärän lisääntyminen ovat lisänneet rokottamiseen, testaukseen ja tartunnanjäljitykseen tarvittavan terveydenhuoltohenkilökunnan tarvetta, minkä vuoksi kunnilla ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta kattavasti tarkastaa maahan saapuvien covid-19-tautia koskevia todistuksia eikä myöskään seurata myöhemmin maahan saapumisen jälkeen otettavien testien toteutumista.  

Kunnilla on ollut haasteita erityisesti todistusten tarkastamiseen liittyvän henkilöresurssin saatavuudessa. Tarvittaessa toimintaan on hyödynnetty myös Rajavartiolaitoksen virka-apua. Maahan saapuvien lähtömaa ja vaaditut todistukset on resurssihaasteista huolimatta pyritty tarkastamaan mahdollisimman kattavasti. Kesän aikana rajanylityspaikoille saatiin myös todistusten tarkistamiseen lukusovellus, josta saadut kokemukset ovat hyvät ja sen on koettu nopeuttavan todistusten tarkistamista. Pistokoetarkastuksiin on turvauduttu ruuhkatilanteissa, joissa liikenteen merkittävä hidastuminen on voinut aiheuttaa myös viruksen leviämiseen riskitilanteita sekä rajanylityspisteillä, joissa liikennemäärät ovat erittäin vähäiset ja satunnaisia. Rokotuskattavuuden lisääntymisen myötä rajoilla tehtävien testien määrä on osittain vähentynyt, mutta esimerkiksi Kaakkois-Suomen maarajoilla testimäärät ovat pysyneet suurina, koska kaikkien siellä esitettyjen todistusten ei katsota täyttävän tartuntatautilain 16 g §:ssä määritellyn luotettavan todistuksen kriteereitä. 

Helsinki-Vantaan lentoasemalla koronatodistusten tarkastaminen on sujunut syksyn aikana pääosin hyvin, vaikka sen toteuttaminen on vaatinut merkittäviä matkustajavirtojen uudelleenjärjestelyjä. Myös kotimaan jatkolennolle lähtevien todistukset on tarkastettu. Vantaan kaupungin päätöksen mukaisesti päätettiin lentoasemalla siirtyä pysyvästi pistokoemaiseen tarkastusmalliin. Lentoaseman Tukiryhmä linjasi 22.9.2021 kokouksessaan, että täysin rokotettujen ja sairastetun koronataudin todistuksien kera matkustavien todistukset alettiin tarkistaa pistokoemaisesti. Schengen lentojen maahantulijoista selkeällä enemmistöllä on todistus täydestä rokotussarjasta. Nämä sekä sairastetun taudin matkustajat eivät myöskään tarvitse jatkoneuvontaa maahan tullessaan. Pistokoemaisen tarkastustoiminnan otettua käyttöön ei kontrolloimattomia ruuhkautumisia ole enää syntynyt. Lentokentän toimintaprosessia tullaan muuttamaan 1.12.2021 alkaen uuden terminaalin käyttöönoton myötä niin, että prosessi on yksikertaisempi ja henkilöstöresurssien käytön kannalta tehokkaampi matkustajamäärien kasvaessa. Matkustajamäärät Helsinki-Vantaan lentokentällä ovat jatkaneet kasvua ja joulukuussa näillä näkymin päästään jo yli 920 000 matkustajan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on 3.8.2020-31.8.2021 testattu yhteensä 133 031 matkustajaa. Näytteistä 2 381 (1,8 %) on ollut positiivisia. Testausten määrät ovat edelleen laskeneet aikaisempaa tasoa matalammalle. Testejä otettiin syyskuun aikana 5 728 (elokuussa 9116). Positiivisten testien osuus testatuista on ollut laskeva, syyskuun aikana 1,0 %. Järjestyshäiriöitä ja testeistä kieltäytyneitä on ollut hyvin vähän.  

Helsingin satamassa on ajoittain ruuhkahuippujen aikana jouduttu turvautumaan pistokokeisiin. Helsingin satamassa on maaliskuun 2021 jälkeen tehty noin 35 000 covid-19-testiä. Tällä hetkellä noin kolmella neljästä matkustajasta on todistus täydestä koronarokotussarjasta.  

Turun lentoasemalla ja satamassa covid-19-testauksen tarve on merkittävästi laskenut ja testiin ohjautuu tällä hetkellä vain yksittäisiä henkilöitä. 

Vaalimaan maarajalla lokakuussa 2021 testiin ohjautuvien osuus oli 40% kaikista matkustajista. 20 %:lla matkustajista oli todistus testistä tai sairastetusta taudista, noin 31% hyväksytty rokotussarja ja näiden osuus kasvaa koko ajan. Vaalimaan raja-asemalla on positiivisia tuloksia päivittäin, kaikista testeistä vajaa 1% on positiivisia. Vaalimaalla on ollut jatkuvasti haasteita näytteenottohenkilöstön rekrytoinnissa. 

Nuijamaan maarajalla noin 40 % matkustajista ohjataan testeihin, vaihtelua on päivittäin. Testattavien määrä on vähenemässä, täyden rokotussarjan ja todistusten määrä on kasvanut. Henkilöstön saaminen ja riittävyys on ollut haastavaa, kuntayhtymien päivittäistoimintojen järjestäminen alkaa olla myös hyvin haastavaa. Henkilöstön saatavuuden ongelmien vaikuttavuus on ollut odotettua suurempi. 

Tornion rajanylityspaikalla ovat matkustajamäärät vähentyneet sen jälkeen, kun voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen poikkeuksista velvollisuus esittää covid-19 todistus tai osallistua covid-19 testiin mukaan Ruotsin rajakunnat eivät ole olleet enää asetuksessa mainittuja lähtöalueita- tai maita, joita velvollisuus ei koske. Marraskuun alussa rajanylittäjiä on n. 6000-7000 vuorokaudessa ja testejä otetaan 130-300 vuorokaudessa. Näytteistä löytyy yksittäisiä positiivisia löydöksiä. Rajavartiolaitos tarkistaa virka-apuna todistuksia vuorokauden ympäri Tornion rajanylityspaikoilla lukuun ottamatta Näränperän ylityspaikkaa, jossa tarkastuksia tehdään satunnaisesti. Pääosin toiminta on ollut sujuvaa. 

Lapin alueella toimintaan on vaikuttanut valtioneuvoston asetus poikkeuksista velvollisuuteen esittää koronatodistukseen ja osallistua koronavirustestiin Suomeen ulkomailta saapuessa sekä sisärajavalvonnan päättyminen. Tarkastuksia alueella tehdään pääsääntöisesti pistokokein. Kuitenkin loka- ja marraskuun vaihteessa Pohjois-Norjan epidemiologinen tilanne on nopeasti heikentynyt. Alueella on tästä syystä päätetty tehostaa toimenpiteitä Norjan vastaisella rajalla. Rajavartiolaitos lisää yksiköitä Norjan rajanylityspaikoille ja Pohjois-Norjasta tuleville matkailijoille tehdään oma erillinen ohjeensa. Lapin alue on varautunut talven matkailusesonkiin ja tehnyt suunnitelmia todistusten tarkistamiseksi ja testausten järjestämiseksi. Lapin lentokentille suuntautuu myös matkustusta ulkomailta talven aikana.  

Syksyn 2021 kahden viikon välein toteutetuissa tilannekuvakyselyissä kunnat ovat raportoineet pystyneensä tarjoamaan pääosin hyvin tai kohtalaisesti rajat ylittävän matkustajaliikenteen covid-19-epidemiaan liittyviä terveyspalveluja. Vaikeutuneita tilanteita raportoitiin vain myöhemmin maahan saapumisen jälkeen otettavan testin toteuttamiseen liittyen muutamilla alueilla. Tällä hetkellä kaikkia maahan saapuneita ei tavoiteta toisessa covid-19-testissä käymisen varmistamiseksi. Valvontaa vaikeuttavat ennen kaikkea puutteelliset henkilöresurssit, mutta myös maahan saapuvien henkilöiden antamat virheelliset yhteystiedot, joiden vuoksi henkilöitä ei voida tavoittaa. 

Kunnat ja kuntayhtymät ovat viestineet varautuvansa jatkamaan toimintaa myös vuoden 2022 keväällä, sillä epidemia ei ole ohi ja rajalla tehtäviä testauksia ja todistusten tarkastamista varten tarvittavaa henkilöstöä on pitänyt jo varata eri toimintoihin. 

2.8  Digitaaliset palvelut Suomeen saapuville matkustajille covid-19-epidemian aikana

Suomeen saapuvien henkilöiden neuvonnassa, covid-19-todistusten tarkastamisessa ja testiin ohjauksessa voidaan hyödyntää digitaalisia järjestelmiä kuten EU:n digitaalista covid-19-todistusta sekä Finentry-palvelua, joiden toimintaperiaatteita on kuvattu tarkemmin hallituksen esityksessä tartuntatautilain muuttamisesta HE 105/2021 vp. Lisäksi Lapin alueella on käytössä Laplandentry-palvelu. 

EU:n digitaalisia covid-19-todistuksia oli Suomeen saapuvilta tarkastettu 7.11.2021 mennessä onnistuneesti noin 279 000 kertaa. Valtaosan tarkastuksista ovat tehneet terveysviranomaiset (78%) ja rajaviranomaiset (21 %). Tullin ja poliisin osuus tarkastuksista on ollut alle prosentin. Viisi yleisintä tarkastuspistettä ovat olleet Helsinki-Vantaan lentoasema (72 %), Helsingin satama (11 %), Tornion rajanylityspaikka (3 %), Nuijamaa (2 %) ja Turun satama (2 %). 97 % tarkastuskelpoisista todistuksista ovat olleet rokotustodistuksia, kun taas sairastetun taudin ja negatiivisen testin osuudet todistuksista ovat molemmat olleet n. 1-2%. EU-koronatodistusten tarkastustapahtumien määrä lisääntyi kesä-heinäkuun vaihteessa ja on sen jälkeen pysynyt vakaalla tasolla. Suomen jälkeen (52 %) eniten tarkastettiin Saksan (10 %), Ruotsin (6 %), Ranskan (4 %) ja Viron (4 %) myöntämiä todistuksia. 

8.11.2021 mennessä Finentry-palvelun verkkosivuilla oli vieraillut yhteensä 1,1 miljoonaa kävijää, joista palveluun oli siirtynyt noin 0,65 miljoonaa kävijää. Yhteensä noin 473 000 kävijää oli varannut Finentry-palvelun kautta ajan covid-19-testiin. Kävijämäärät, kirjautumiset ja ajanvaraukset olivat kaikki huipussa heinä-elokuun vaihteessa 2021 ja marraskuun alkuun mennessä palvelun käyttö oli vähentymässä. Valtaosa (noin 75 %) testiajanvarauksista oli matkustajien itse suorittamia. Aktiivisimmin Finentry-palvelua käyttivät Helsinki-Vantaan lentoaseman, Helsingin sataman, Turun sataman sekä Vaalimaan ja Nuijamaan rajanylityspaikkojen kautta Suomeen saapuvat. 

Sairaanhoitopiireistä Finentry-palvelun oli syyskuuhun 2021 mennessä ottanut käyttöön valtaosa. Myös Ahvenanmaalla palvelu on käytössä. Palvelun käyttöönotto oli yhä kesken kolmen sairaanhoitopiirin alueella (Länsi-Pohja ja Kainuu). Lapin ja Vaasan sairaanhoitopiirit eivät ole ottamassa palvelua käyttöön lainkaan. 

2.9  Voimassa olevat alueelliset rajoitustoimet

Tartuntatautilain 58 d §:n mukaisia tilojen käyttöä koskevia aluehallintoviraston asettamia rajoituspäätöksiä on voimassa seuraavasti. 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut määräyksen ajalle 25.11.-24.12.2021 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelle. Määräyksen mukaan voi järjestää korkeintaan 20 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos henkilöllä ei ole istumapaikkoja. Jos kyseessä on sisätiloissa järjestettävä yhteislaulutilaisuus ja siihen osallistuu yli 20 henkilöä, tilaan saa ottaa enintään puolet muun lainsäädännön nojalla tilaan hyväksyttävästä enimmäisosallistujamäärästä. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin.  

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on antanut määräyksen ajalle 16.11.-16.12.2021 Varsi-nais-Suomen alueelle. Määräyksen mukaan voi järjestää korkeintaan 50 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa. Tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Satakuntaa koskee ajalle 22.11.-22.12.2021 annettu määräys, jonka mukaan voi järjestää korkeintaan 50 henkilön ti-laisuuksia sisätiloissa. Tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja.  

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon antanut määräyksen ajalle 15.11.-5.12.2021 Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueelle. Määräyksen mukaan voi järjestää korkeintaan 100 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos käytössä on katsomotiloja, joissa kaikille osallistujille ei ole määritelty istumapaikkoja tai on kyse yleisötilaisuuksiin kuuluvista yhteislaulutilaisuuksista. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. 

Tartuntatautilain 31.12.2021 saakka väliaikaisesti voimassa olevassa 58 a §:ssä (447/2021) on säädetty koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi ravitsemisliikkeiden asiakkaiden ohjeistus- ja hygieniavaatimuksista, yleisestä asiakaspaikkojen etäisyysvaatimuksesta ja toiminnan suunnitteluvelvollisuudesta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä näistä vaatimuksista sekä asiakkaiden oleskeluun ja asiakaspaikkojen sijoittamiseen liittyvistä velvollisuuksista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös rajoittaa ravitsemisliikkeen asiakaspaikkamäärää sekä aukiolo- ja anniskeluaikaa laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. 

Tartuntatautilain 58 a §:n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi (826/2021), jonka 3 §:ssä säädetään asiakkaiden oleskelusta ja sijoittamisesta ja 4 §:ssä ravitsemisliikkeiden asiakasmäärien sekä anniskelu- ja aukioloajan rajoittamisesta maakunnittain ja ravintolatyypeittäin. Valtioneuvoston on tartuntatautilain 58 b:n 3 momentin mukaan tarkoin seurattava, ovatko säädettyjen rajoitusten edellytykset edelleen voimassa. 

Valtioneuvosto on säännöllisesti alueiden epidemiatilanteita seuraten muuttanut asetuksessa säädettyjä rajoituksia. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä on voimassa rajoituksia. Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Rajoituksen mukaan alkoholijuomien anniskelua pääasiallisena ravitsemistoimintanaan pitävien liikkeiden asiakasmäärä on rajoitettu sisä- ja ulkotiloissa puoleen normaalista ja muiden ravitsemisliikkeiden asiakasmäärä sisätiloissa kolmeen neljäsosaan normaalista. Anniskelu- ja aukioloaikarajoitusten mukaan anniskelu sallitaan kello 24:ään saakka ja vastaavasti sallittu aukioloaika on kello 5-1. Vaihtoehtona ravitsemistoiminnan erityisille rajoituksille toimija voi edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä. Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla. 

Rajoitustoimien kohteena olevien toimialojen liikevaihtoa ja työllistämisvaikutuksia covid-19-pandemian aikana on kuvattu tarkemmin hallituksen esityksessä HE 131/2021 vp. 

2.10  EU:n koronatodistuksen kansallinen käyttö

EU:n digitaalinen koronatodistuksen muodostumista Omakanta-palveluun on kuvattu tarkemmin hallituksen esityksessä HE 131/2021 vp. THL:n mukaan toiminnanharjoittajat ja muut tahot ovat ottaneet EU-koronatodistuksen lukijasovelluksen käyttöön sovelluskaupasta noin 80 000 kertaa. Tarkempia seurantatietoja EU-koronatodistuksen kansallisesta käytöstä ei toistaiseksi ole käytettävissä.  

EU-koronatodistusten muodostumista säätelee EU-asetus 2021/953 (EY) kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi helpottamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana EU-asetus 2021/953 (EY). Saatavilla: . EU-asetuksen 5 artiklan mukaan jäsenmaiden tulee myöntää EU-koronarokotustodistus jäsenmaassa annetuista rokotuksista. Lisäksi, asetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat pyynnöstä myöntää EU-koronarokotustodistuksia myös kolmansissa maissa annetuista rokotteista. Todistus voidaan myöntää rokotevalmisteista, joille joko Euroopan komissio tai jäsenmaan oma myyntilupaviranomainen on myöntänyt myyntiluvan tai jotka Maailman terveysjärjestö (WHO) on hyväksynyt hätätilannekäyttöön. 

Vaikka lähtökohtaisesti koronarokotustodistuksen myöntää se maa, jossa rokotus on annettu, asuu Suomessa henkilöitä, jotka ovat saaneet rokotuksia ulkomailla ja joilla on tarve saada EU-koronarokotustodistus Suomesta. EU-koronarokotustodistus on tarpeen esimerkiksi, jos ulkomailla rokotuksia saanut henkilö haluaa hyödyntää EU-koronatodistusta kansallisessa käytössä eikä hänellä ole toisen EU-jäsenvaltion tai sellaisen kolmannen maan myöntämää digitaalista covid-19-todistusta, joka olisi yhteentoimiva EU-koronatodistuksen kanssa. 

STM on 13.10.2021 ohjeistanut kuntia myöntämään EU-koronarokotustodistuksia ulkomailla rokotetuille henkilöille STM. Ohjauskirje 13.10.2021. EU-koronarokotustodistusten myöntäminen ulkomailla annetuista covid-19-rokotuksista. Saatavilla: https://stm.fi/-/stm-on-antanut-ohjauskirjeen-koronatodistuksen-myontamisesta-ulkomailla-annetuista-rokotuksista.. Todistusten myöntäminen edellyttää kansallisen tulostus- ja kirjaamispalvelun käyttöä (KTKP), sillä muut käytössä olevat potilastietojärjestelmät eivät mahdollista rokotusmaan tai muiden kuin Suomessa käytössä olevien rokotevalmisteiden kirjaamista. KTKP-järjestelmä on otettavissa käyttöön maksutta kaikissa kunnissa ja kyseessä on sama järjestelmä, jonka avulla terveydenhuolto voi tarvittaessa tulostaa Omakanta-palvelun rokotustodistuksen henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää itse Omakanta-palvelua. 

Tekniset edellytykset kirjata Euroopan komission myyntiluvan saaneita rokotevalmisteita ovat olleet toiminnassa 25.10.2021 alkaen ja tekniset edellytykset kirjata WHO-rokotuksia ovat olleet toiminnassa 5.11.2021 alkaen. Marraskuun puoliväliin mennessä EU-koronarokotustodistuksia oli myönnetty noin 100 kappaletta useassa eri kunnassa. Koska EU-koronarokotustodistuksella on suoria oikeusvaikutuksia esimerkiksi henkilön pääsyyn rajoitusten kohteina oleviin asiakas- ja osallistujatiloihin, mikäli toiminnanharjoittaja on ottanut käyttöön EU-koronarokotustodistuksen, on EU-koronarokotustodistusten myöntämisessä ulkomailla rokotetuille kyse julkisen vallan käytöstä. Edelleen, koska päätös EU-koronarokotustodistuksen myöntämisestä ulkomailla rokotetuille on luonteeltaan viranomaisen ratkaisu, tulee siitä antaa asiakkaalle valituskelpoinen hallintopäätös sekä valitusosoitus sekä myönteisten että kielteisten päätösten yhteydessä. 

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat 10.11.2021 tiedottaneet, etteivät ne myönnä EU-koronarokotustodistuksia ulkomailla annetuista rokotuksista Espoo. Tiedote 10.11.2021. Pääkaupunkiseudun kunnat eivät kirjoita EU-koronatodistuksia ulkomailla annetuista koronarokotuksista. Saatavilla: .. Myöhemmin Helsingin kaupunki on 16.11.2021 kirjeessään STM:lle todennut, että mikäli hallintopäätökset nimenomaan kuntien tekemänä katsotaan välttämättömiksi, tulisi EU:n ulkopuolisten rokotustodistusten oikeellisuuden ja aitouden arviointi säätää erikseen kuntien tehtäväksi. 

2.11  Koronavilkku

Covid-19-tartuntaketjujen katkaisua tehostava tietojärjestelmä koronavirukselle mahdollisesti altistuneiden tavoittamiseksi (Koronavilkku) otettiin käyttöön Suomessa 1.9.2020. Sovellus on ollut yhteentoimiva muiden EU-maiden vastaavien sovellusten kanssa 7.1.2021 alkaen. Mobiilisovelluksella on ollut epidemian kulun kannalta myönteistä vaikutusta. Koronavilkun toimeenpanoprojektin 17.9.2021 tehdyn arvioin mukaan syyskuussa 2021 sovelluksen aktiivisia käyttäjiä oli 1,7 miljoonaa. Yli 80% tartunnan saaneille luoduista avauskoodeista syötettiin mobiilisovellukseen aina elokuuhun 2021 asti. Lisäksi Helsingissä on otettu käyttöön avauskoodien automaattinen lähettäminen ja HUS:n Haavi-alue on lähellä automatiikan käyttöönottoa. Tämä nopeuttaa mahdollisesti altistuneiden henkilöiden tavoittamista. 7.9.20-16.9.21 mobiilisovelluksesta Omaolon koronaoirearvioon on ohjautunut 58 008. Perustuen Iso-Britanniassa tehtyihin simulaatioihin jo jäljityssovelluksen 15 % käyttöaste väestötasolla vähentää tartuntoja ja kuolemia. Koronavilkun käyttöaste Suomessa on tällä hetkellä noin 45 %. 

STM:n 14.9.2021 julkaisemassa testaus- ja jäljitysstrategiassa testausta kohdennetaan, lieväoireisia kahdesti rokotettuja ei enää aina testata. Oireiset täyden rokotussuojan saaneet, jotka ovat altistuneen koronavirukselle, kuitenkin on jatkossakin tarkoitus testata. Toimenpanon näkemyksen mukaan Koronavilkun hälytyksen jälkeen oireiset myös rokotetut ohjataan jatkossakin testiin. Tästä on mahdollisesti merkitystä epidemian hallinnassa (ml. mahdolliset uudet tarttuvat variantit) ja hyötyä testaamisen kohdentamiseen. THL on suosittanut, että mobiilisovelluksen käyttöä jatkettaisiin esityksen ehdotuksen mukaisesti. Tätä näkemystä tukevat Koronavilkun tilastot ja kyselytutkimustiedot sekä niiden vertailu vasten kansainvälisiä arvioita DPT-sovellusten vaikuttavuudesta. 

2.12  Aikataulu- ja reittitiedoista ilmoittaminen covid-19-epidemian aikana

Liikenteen palveluista annetun lain 179 §:n 2 momentissa säädetään henkilöliikenteen kuljetuspalvelun tarjoajan velvollisuudesta ilmoittaa säännöllisesti tarjottavan palvelun aloittamisesta, lopettamisesta ja olennaisista muutoksista viimeistään 60 päivää ennen suunnitelman toteuttamista Liikenne- ja viestintävirastolle. Olennaiset muutokset voivat olla muutoksia esimerkiksi suunnitelluissa aikatauluissa, reiteissä tai pysäkeissä (HE 161/2016 vp). Tiedot on toimitettava maksutta. Koska sama tieto on toimitettava viranomaiselle vain kerran, ei tietoja tarvitse toimittaa siinä tapauksessa, että ne ovat saatavilla 154 §:n mukaisista rajapinnoista. Jos Liikenne- ja viestintävirasto mainitun pykälän 2 momentin mukaisesti järjestää tietopalvelun hankkimalla sen Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä, ilmoitus on tehtävä suoraan Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:lle.  

Covid-19-epidemiasta johtuen 60 päivän ilmoitusvelvollisuudesta on väliaikaisesti poikettu ja ilmoitus on tullut tehdä viimeistään viisi päivää ennen suunnitelman toteuttamista (ks. laki 1256/2020 ja HE 202/2020 vp, laki 198/2021 ja HE 263/2020 vp, laki 407/2020 ja HE 62/2020 vp sekä laki 676/2021 ja HE 64/2021 vp). Lain 179 a §:ssä säädetty väliaikainen poikkeus on voimassa 31.12.2021 asti.  

Koska covid-19-epidemiatilanne on heikentynyt ja joukkoliikenteen käyttöaste on covid-19-epidemian johdosta alhainen, on joukkoliikenteen joustavamman järjestämisen mahdollistaminen yhä tärkeää. Joukkoliikenteen joustavamman järjestämisen mahdollistaminen on tärkeää myös siksi, että matkustajien palaaminen joukkoliikenteeseen voi olla hidasta ja toiminnan palautuminen viedä aikaa, vaikka epidemiatilanne alkaisi helpottaa. Joukkoliikenteen palautuminen edellyttää joustavuutta sääntelyyn ja muuttuneesta aikataulusta tai reitistä ilmoittamisen mahdollistaminen viisi päivää ennen muutoksen voimaantuloa on siten edelleen tarpeen. Tämä edellyttää väliaikaista poikkeamista lain 179 §:n 2 momentin mukaisesta henkilöliikenteen kuljetuspalvelun tarjoajan velvoitteesta ilmoittaa mahdollisista aikataulumuutoksista viimeistään 60 päivää etukäteen. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Tartuntatautilaki 

Tartuntatautilainväliaikaisia terveysturvalliseen maahantuloon liittyvien 16 a–16 g §:ssä olevien säännösten voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi. Nykyisten väliaikaisten säännösten päättymisen jälkeenkin Suomeen saapuvilta henkilöiltä edellytettäisiin luotettavaa todistusta kuuden kuukauden sisällä sairastetusta covid-19-taudista, saadusta hyväksyttävästä covid-19-rokotussarjasta tai ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta covid-19-testistä. Jos Suomeen saapuvalla henkilöllä ei olisi esittää tällaista todistusta covid-19-taudista, hänen tulisi käydä testissä Suomeen saavuttuaan. Velvoite käydä covid-19-testissä 72–120 tunnin kuluessa maahan saapumisesta koskisi heitä, joilla olisi covid-19-testitodistus, jotka kävisivät covid-19-testissä Suomeen saavuttuaan tai jotka olisivat saaneet vain osittaisen rokotesarjan. Rokotesarjan määritelmää myös tarkennettaisiin siten, että rokotussarjalla tarkoitettaisiin myyntiluvassa määriteltyjen rokoteannosten lukumäärän lisäksi myös aikaisemmin sairastetun covid-19-taudin ja yhden covid-19-rokoteannoksen yhdistelmää. Lain 16 §:n 2 momentin voimassaoloa ei ehdoteta jatkettavaksi, joten voimassa olevassa säännöksessä oleva maita ja alueita koskeva poikkeus sekä valtioneuvoston asetuksenantovaltuus poistettaisiin. 

Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi väliaikaisia tartuntatautilain 4 a luvun säännöksiä koskien koronan jäljitykseen tarkoitetun mobiilisovelluksen ja tietojärjestelmän käyttöä. Lisäksi ehdotetaan jatkettavaksi voimassa olevaan tapaan tietojärjestelmän käytön yhteydessä tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä ja niiden suojasta. 

Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi 58 a–58 h § ja 59 a–59 e pykälien voimassaoloa. Säännökset koskevat ravitsemisliikkeiden hygieniavelvoitteita, toiminnan väliaikaista rajoittamista ja valvontaa, henkilöliikenteessä ja muissa palveluissa noudatettavia erityisiä hygieniavelvoitteita ja toiminnan väliaikaista rajoittamista epidemiatilanteen sitä vaatiessa sekä näiden valvontaa, tarkastuksia, määräyksiä, pakkokeinoja, toimivaltaisia viranomaisia ja tietojen saantioikeutta. 

Lisäksi ehdotetaan jatkettavaksi matkustajamäärien väliaikaista rajoittamista henkilöliikenteessä ja tilojen väliaikaista sulkemista koskevia 58 f ja g §:ien voimassaoloa siten muutettuina, että säädetyistä viranomaisen päätöksenteon kriteereistä poistetaan covid-19-taudin ilmaantuvuus. Samalla tarkennettaisiin kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todettujen tartuntaryppäiden kriteeriä siten, että säännöksen soveltaminen edellyttäisi, että tartuntaryppäät alueella ovat merkittäviä ja ne voisivat aiheuttaa riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella. 

Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi 58 i §:n mukaista mahdollisuutta edellyttää yleisötilaisuuteen osallistuvilta taikka asiakas- ja osallistujatilaan tai ravitsemisliikkeeseen tulevilta ihmisiltä covid-19-tautia koskevaa luotettavaa todistusta viranomaispäätöksissä toiminnalle asetettujen rajoitusten välttämiseksi (koronatodistus). Koronatodistuksen käyttöä koskevaa sääntelyä tarkennettaisiin kohdentamalla käyttö koskemaan yleisötilaisuuden ja tilan aukioloaikoja. Lisäksi jatkettaisiin voimassa olevaan tapaan 58 j §:n mukaista sääntelyä koronatodistukseen liittyvien henkilötietojen käsittelystä ja 58 k §:n mukaista koronatestejä koskevaa sääntelyä.  

Esityksessä ehdotetaan sääntelyä siitä, millä edellytyksillä kuntien tulee myöntää EU-koronarokotustodistuksia ulkomailla rokotetuille. Kyse ei olisi kunnille säädettävästä uudesta tehtävästä, sillä terveydenhuoltolain 22 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että sen asukas tai terveyskeskuksen potilas saa terveydentilaansa koskevan todistuksen silloin, kun todistuksen tai lausunnon tarve perustuu lakiin, tai on asukkaan tai potilaan hoidon, toimeentulon, opiskelun tai muun vastaavan syyn kannalta välttämätöntä. Todistuksen myöntäminen on välttämätöntä, jotta kunnan asukkailla, joiden suoja covid-19-tautia vastaan on samanlainen, olisi yhdenvertaset oikeudet osallistua kunnan alueella järjestettäviin palveluihin, joiden terveysturvallisuuden varmistamiseksi edellytetään EU:n digitaalisen koronatodistuksen esittämistä. 

Kuntien hallinnollisen taakan keventämiseksi ehdotetaan, ettei todistuksen myöntämisestä tarvitse laatia erillistä hallintopäätöstä. Hallintopäätös perusteluineen ja valitusosoituksineen tulisi kuitenkin tehdä silloin, jos EU:n digitaalista koronatodistusta ei hyväksyttäisi. 

Lisäksi jatkettaisiin edellä mainitusta sääntelystä johtuvien kustannusten korvausta, virka-apua ja päätösten täytäntöönpanoa koskevien 79 §:n 3 momentin, 89 a §:n ja 91 §:n täsmennysten voimassaoloa. Myös covid-19-testin laiminlyöntiä koskevaa rikkomusta koskevan 87 a §:n voimassaoloa jatkettaisiin.  

Liikenteen palveluista annettu laki 

Ehdotetulla lailla liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta jatkettaisiin liikenteen palveluista annetun lain 179 a §:n voimassaoloa kuudella kuukaudella 30.6.2022 saakka.  

Lain 179 a §:ssä säädetty lyhyempi ilmoitusaika mahdollistaa liikennöitsijöille muun muassa aikataulu- ja reittimuutokset sekä vuorojen perumisen ja aloittamisen nopeammassa aikataulussa covid-19-epidemian aikana. Julkisen liikenteen järjestelyiden joustavoittamista pidetään yhä tarpeellisena, koska covid-19-epidemiatilanne on heikentynyt ja voi esitysluonnoksen valmistelun aikaisen arvion mukaan jatkua vuodenvaihteen yli. Vaikka epidemiatilanne helpottaisi, on todennäköistä, että joukkoliikenteen palautuminen normaaliin, epidemiaa edeltävään toimintaan vie aikansa. Joukkoliikenteen palautuminen edellyttää joustavuutta sääntelyyn. Joukkoliikenteen palautumisen lisäksi on mahdollista, että matkustajamäärät pysyvät toistaiseksi matalina ja matkustajien palaaminen joukkoliikenteen pariin tapahtuu hiljalleen. Joukkoliikenteen ja matkustajamäärien palautumiseen sekä julkisen liikenteen suosioon vaikuttaa todennäköisesti myös etätyön lisääntyminen, oman auton omistamisen lisääntyminen ja esimerkiksi ympäristöystävällisten autojen määrän lisääntyminen. Kehitystä on vaikea ennakoida, mutta on mahdollista, että aiemmin joukkoliikennettä käyttäneet matkustajat ovat siirtyneet covid-19-epidemian johdosta enenevissä määrin yksityisautoiluun. Poikkeuksen voimassaolon jatkaminen mahdollistaa lopetettujen vuorojen joustavamman uudelleenkäynnistämisen ja on siten tärkeää myös normaalitilaan palautumisen kannalta. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Ehdotetuilla muutoksilla pystytään tehokkaasti suojelemaan väestön terveyttä sekä turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon kantokykyä ehkäisemällä covid-19-tartuntojen leviämistä.  

Esityksen vaikutuksia Suomeen saapuviin henkilöihin, matkustajavirtoihin Suomeen saavuttaessa, rajalla toimivien viranomaisten toimintaan sekä matkailuelinkeinoon rajat ylittävässä liikenteessä on kuvattu hallituksen esityksissä tartuntatautilain muuttamisesta HE 105/2021 vp ja HE 131/2021 vp. Samoin hallituksen esityksissä HE 105/2021 vp ja HE 131/2021 vp on arvioitu ehdotetun 87 a § mukaisen seuraamusmenettelyn vaikutuksia.  

Ehdotetun voimassaolon aikana keskeisiä muutoksia covid-19-tartuntojen torjunnassa rajat ylittävässä liikenteessä aiheuttavat ulkorajaliikenteen rajoitusten purkaminen, matkustajamäärien kasvu sekä ulko- että sisärajaliikenteessä sekä rokotustodistusten yleistyminen. Ennakoimattomia vaikutuksia voivat aiheuttaa epidemian epäsuotuisia kehitys Suomessa, rokotesuojan heikkeneminen ajan myötä sekä tarvittavat tehosteannokset sekä uusien huolestuttavien virusmuunnosten ilmaantuminen globaalisti. 

Mobiilisovelluksen osalta vaikutuksia on kuvattu tarkemmin esityksessä HE 101/2020 vp kohdassa ”4.2 Pääasialliset vaikutukset”, minkä vuoksi niitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisesti. Säännöksillä on esimerkiksi vaikutuksia covid-19 tartuntaketjujen jäljittämisen sekä katkaisun tehostamiseen. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vastaavilla tartunnanjäljitystä tehostavilla mobiilisovelluksilla on voitu estää covid-19-tartuntojen leviämistä. 

Ravitsemistoimintaan kohdistuvien rajoitusten yleisiä vaikutuksia on kuvattu hallituksen esityksissä HE 32/2020 vp ja HE 6/2021 vp. Ravitsemisliikkeisiin liittyvien altistumistilanteiden määrän arviointi on haasteellista. Altistuneiden todellisen määrän arvioidaan olevan raportoitua määrää huomattavasti suurempi, sillä pienempiä altistustilanteita on paljon ja hyvin usein altistuneiksi voidaan nimetä tai tunnistaa vain oman seurueen jäsenet eikä muita, toisilleen tuntemattomia asiakkaita. Sama koskee myös ravitsemisliikkeissä tapahtuneiden tartuntojen määrää, joka on todennäköisesti aliarvio johtuen sekä raportoinnin puutteista että siitä, että tartunnan lähde jää nykyisellään suuressa osassa tapauksista selvittämättä. Suomessa on aluehallintoviranomaisten mukaan lähes 10 000 anniskelulupaa ja niiden piirissä 3,2 miljoonaa asiakaspaikkaa. THL luokittelee tartuntariskin suuruuden ja leviämispotentiaalin arvioinnin perusteella baarien ja pubien, karaokebaarien ja yökerhojen sisätilat merkittävän riskitason ympäristöiksi, ulkoilma-anniskeluterassit kohtalaisen riskitason ympäristöiksi ja vastaavasti henkilöstöravintolat sekä ruokaravintoloiden sisätilat ja ulkoilmaruokailu-terassit vähäisen riskitason ympäristöiksi THL. Arvio tapahtumien ja kokoontumisten koronavirukseen liittyvästä riskistä. Viitattu 8.11.2021. Saatavilla: . . Laitoksen arvio on, että alkoholimyyntiin keskittyvissä ja myöhään auki olevissa ravitsemisliikkeissä vallitsee erittäin merkittävä tartunnan riski erityisesti rokottamattomille tai vain osittain rokotetuille henkilöille. Ottaen huomioon ko. ravitsemisliikkeiden riskitason sekä erittäin suuren asiakaspaikkojen määrän, voi ravitsemisliikkeiden toiminnan rajoittamisella olla hyvin suuri merkitys epidemiatilanteen hallitsemiseksi. 

Henkilöliikenteessä ja muissa palveluissa noudatettavia erityisiä hygieniavelvoitteita ja toiminnan väliaikaista rajoittamista epidemiatilanteen sitä vaatiessa koskevien säännösten 58 c – 58 h §:n ja 59 a – 59 e §:n osalta vaikutuksia on arvioitu voimassa olevia väliaikaisia lakeja koskevien hallituksen esitysten (HE 245/2020 vp ja HE 31/2021 vp) jaksossa 4.2 Pääasialliset vaikutukset. Vaikutuksia on arvioitu myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöissä StVM 1/2021 vp, StVM 2/2021 vp ja StVM 7/2021 vp sekä esimerkiksi sivistysvaliokunnan lausunnossa SiVL 12/2020 vp. 

Koronatodistuksen käyttöä täsmennettäisiin ehdotuksen 58 i §:n 2 momentissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on todennut, että jos koronatodistusta käytetään ravitsemisliikkeissä vain osan aikaa, todistuksen tavoitteena ollut tartuntariskien vähentäminen ei toteudu, vaan nämä käytännöt saattavat jopa lisätä riskejä. Ehdotuksen mukaan säädettyjä tai päätettyjä rajoituksia ei tarvitsisi noudattaa, jos koronatodistukset vaaditaan koko kyseisen tilaisuuden tai liikkeen aukioloajan. Ehdotuksen tarkoituksena on suojella erityisesti rokottamattomia henkilöitä nykytilannetta tehokkaammin ihmisjoukoissa leviäviltä tartunnoilta. Koronatodistuksen haltijoiden, joita on yli 80 prosenttia 12 vuotta täyttäneestä väestöstä, palveluiden käyttömahdollisuuksiin täsmennys ei vaikuttaisi. Ravitsemisliikkeiden, yleisötilaisuuksien ja muiden tilojen asiakasmääriä täsmennys voisi pienentää aluksi jonkin verran, mutta rokotuskattavuuden lisääntyessä tämä vaikutus lievenisi. 

Koronatodistukseen liittyviä vaikutuksia on selvitetty tarkemmin hallituksen esityksessä laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta HE 131/20210 vp kohdassa 4. Pääasialliset vaikutukset, minkä vuoksi niitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisesti. Koronatodistuksen esittämisedellytystä koskevilla säännöksillä voidaan mahdollistaa erilaisten yleisötilaisuuksien terveysturvallinen järjestäminen ja tilojen käyttö nykyistä laajemmin ja parantaa näin toimijoiden ja elinkeinonharjoittajien liiketoimintamahdollisuuksia ilman, että näihin liittyy nykyrajoituksiin verrattuna suurempaa tartuntojen leviämisen riskiä.  

Kunnille säädettäisiin väliaikainen tehtävä myöntää EU-koronarokotustodistuksia ulkomailla rokotetuille. Samalla kunnat vapautettaisiin velvollisuudesta laatia erillinen hallintopäätös myönteisen päätöksen yhteydessä. Esitys selkeyttää nykyistä kuntien käytäntöä myöntää EU-koronarokotustodistuksia ja samalla helpottaa kuntien hallinnollista työmäärää. Asiakkaan näkökulmasta ehdotus edistää yhdenvertaista mahdollista hyödyntää todistusta rokotuksista EU-koronatodistuksen kansallisen käytön yhteydessä. Henkilöitä, joilla on kotikunta Suomessa tai kotikuntaan rinnastuva oikeus saada julkisen terveydenhuollon palveluja Suomessa ja joilla on tarve saada EU:n digitaalinen koronarokotus ulkomailla annetuista rokotuksista, arvioidaan olevan noin 5 000. 

Esityksessä mainitulla rajoitussääntelyllä ei pystytä yksin vaikuttamaan koronaviruksen leviämiseen, mutta rajoitukset ovat selvästi olleet tarpeellinen ja välttämätön osa julkisen vallan eri alueille ulottuvien suositusten, rajoitusten ja velvoitteiden muodostamaa keinovalikoimaa. Vaikka yksittäisten rajoitustoimien vaikutusta epidemian kulkuun ja tartuttavuusluvun muutokseen on erittäin vaikeaa tutkia ja määrittää, esimerkiksi juuri ravitsemistoiminnan, liikenteen ja muun elinkeinotoiminnan rajoitusten arvioidaan suojaavan väestöä tartuntataudin leviämiseltä. Juuri kysymyksessä olevia rajoituksia on myös käytetty muissa maissa ja niiden vaikuttavuutta määrittäviä tutkimuksia on jatkossa odotettavissa.  

Esitettyjä rajoituksia ei välttämättä käytettäisi koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi. Lain voimassaolon tarkoitus on sen sijaan varmistaa, että rajoitukset voidaan ottaa käyttöön tilanteessa, jossa ilman niitä epidemia leviäisi hallitsemattomasti. Tällaisesta leviämisestä on useita esimerkkejä globaalisti ja uhka tästä on ollut läsnä myös Suomessa. On myös mahdollista, että virusmuunnokset voivat saada aikaan vakavien tautitapausten lisääntymistä ja aiheuttaa sairaala- ja tehohoidon kapasiteetin nopeaakin ylikuormittumista. Kapasiteetin ylikuormittuminen aiheuttaa paitsi koronatartunnan saaneiden hoidon vaarantumisen, myös muista sairauksista kärsivien hoidon viiveitä ja hoidon laadun huomattavaa heikkenemistä. 

4.3  Taloudelliset ja viranomaisiin kohdistuvat vaikutukset

Vaikutukset yrityksiin ja muihin yhteisöihin

Esityksen rajojen terveysturvallisuutta koskevien säännösten (16 a–g §) vaikutuksia kansainvälisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja matkailualan sekä rajat ylittävään liikenteen yritystoimintaan on kuvattu hallituksen esityksessä HE 131/2021 vp.  

Koronatodistukseen liittyviä vaikutuksia on selvitetty tarkemmin hallituksen esityksessä laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta HE 131/20210 vp kohdassa 4 .3 Taloudelliset vaikutukset, minkä vuoksi niitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisesti. Koronatodistuksen esittämisedellytyksen käyttöönotto olisi toiminnanharjoittajille vapaaehtoista ja muodostaisi näin toiminnanharjoittajalle vaihtoehdon lain 58, 58 a ja 58 d §:ssä tarkoitettujen rajoituspäätösten noudattamiselle pois lukien yleisötilaisuuksien kieltäminen kokonaan lain 58 §:n nojalla. Toiminnanharjoittajilla viitataan tässä sekä yrityksiin että yhteisöihin. Ottamalla koronatodistuksen esittämisedellytyksen käyttöön toiminnanharjoittaja välttyisi muiden covid-19-epidemian leviämistä ehkäisevien rajoitusten noudattamiselta.  

Vaikutukset covid-19-testausmääriin

Suomeen saapuvien matkustajien covid-19-testaus ja covid-19-testaus EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallista käyttöä varten kuluttavat rajallista kansallista testauskapasiteettia. Testauskapasiteetti on kokonaisuus, joka käsittää sekä näytteenoton ja analysoinnin tarvikkeet ja laitteiston että näytteenottoon ja analysointiin tarvittavan henkilöstön. Tällä hetkellä Suomen PCR-testauskapasiteetti on noin 40 000 näytettä vuorokaudessa. Lisäksi antigeenitestauskapasiteettia on noin 5 000–8 000 näytettä vuorokaudessa. STM. Kansallinen covid-19-testaus- ja jäljitysstrategia 14.9.2021. Saatavilla: . Kansallisen testauskapasiteetin kuormitukseen vaikuttaa keskeisesti Suomen epidemiatilanne – mitä enemmän tautitapauksia todetaan, sitä enemmän testausta tarvitaan diagnostiikan ja tartunnanjäljityksen käyttöön. Kansalliseen testaustarpeeseen vaikuttaa myös testauksen kohdentaminen esimerkiksi rokottamattomaan väestöön. Rokotuskattavuuden nousu voi näin ollen vähentää testaustarvetta ja vapauttaa kapasiteettia esimerkiksi rajoilla ja oleskelukunnissa tapahtuviin testauksiin.  

Siitä huolimatta, että rokotuskattavuus globaalisti nousee, Suomeen saapuvien matkustajien määrän lisääntyminen ylläpitää ja mahdollisesti lisää tarvetta covid-19-testaukselle niin rajanylityspaikoilla ja muissa kuntien järjestämissä testauspisteissä. Hallituksen esityksessä HE 105/2021 vp on arvioitu Suomeen saapuvien henkilöiden päivittäistä testaustarvetta. Arvioon vaikuttavat keskeisesti saapuvien matkustajien määrä sekä lähtömaan rokotuskattavuus, taudin sairastaneiden osuus sekä niiden matkustajien osuus, joilla on ennakkotestitodistus.  

Ilman hyväksyttävää covid-19-tautia koskevaa todistusta Suomeen saapuvien rajanylittäjien osuus vaihtelee rajan ylityspisteittäin. Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapui syyskuussa 2021 noin 154 000 matkustaja, joista noin 4 % ohjattiin välittömästi covid-19-näytteenottoon lentoaseman näytteenottopisteeseen. Covid-19-rokotuskattavuuden noustessa matkustajien lähtömaissa, on todennäköistä, että maahantulotestaukseen osallistuvien osuus tulee edelleen vähenemään kesään 2022 mennessä. Suomeen saapuvien kansainvälisten lentomatkustajien lukumäärällisesti merkittävimmät lähtömaat ovat sellaisia, joissa väestön rokotuskattavuus on keskimäärin hyvällä tasolla. 

Helsingin satamassa on heinä-lokakuussa 2021 tehty noin 5 000–7 000 covid-19-testi kuukausittain ja määrä on noussut sisärajavalvonnan päättymisen 26.7.2021 jälkeen. Testausmäärissä ei ole vielä havaittu muutoksia lähtömaiden rokotuskattavuuden nousun myötä, mikä johtunee samanaikaisesti lisääntyvistä matkustajamääristä. Tällä hetkellä noin kolmella neljästä matkustajasta on todistus hyväksyttävästä rokotesarjasta. 

Turun lentoasemalla ja satamassa covid-19-testauksen tarve on merkittävästi laskenut ja testiin ohjautuu tällä hetkellä vain yksittäisiä henkilöitä. 

Vaikutukset julkiseen talouteen

EU:n koronatodistusten lukemisen kansallisessa käytössä mahdollistavan sovelluksen n kehittämisen ja siihen suoraan liittyvän viestinnän kustannuksiksi on arvioitu noin 580 000 euroa. Tämä summa on osoitettu THL:n johtaman projektin käyttöön ja jakautuu sieltä sovellusta kehittävälle taholle, Kelalle todistuksessa käytettävän tiedon laadun parantamiseen sekä THL:n omaan määrittelytyöhön.  

Koronatodistuksiin liittyvän valvonnan sekä ohjauksen ja muun kuin kansalaisiin kohdistuvan neuvonnan arvioitiin hallituksen esityksessä HE 131/2021 vp lisäävän aluehallintovirastojen resurssitarvetta 5-8 henkilötyövuotta valtakunnallisesti. Asian toimeenpanossa on ilmennyt, että erityisesti neuvontatehtävä on työllistänyt aluehallintovirastoja, mutta koronatodistusten käyttöönotto on saattanut korvata tai jopa keventää tartuntatautilain nojalla asetettujen rajoitusten valvontaa. Aluehallintovirastot ovat keskittäneet koronaan liittyviä neuvontatehtäviään valtakunnalliseen asiakaspalveluun ja esimerkiksi usein kysyttyjen kysymysten keräämisen internet-sivustoille arvioidaan keventävän neuvonnan resurssitarpeita pidemmällä aikavälillä. Muille kuin kansalaisille kohdistuvan koronatodistuksiin liittyvän neuvonnan reusurssitarpeen arvioidaan koronatodistuksen käyttöönoton jälkeen vaativan koronatilanteesta riippuen noin 2-4 henkilön työpanoksen, joka riittää myös muuhun aluehallintovirastojen koronaan liittyviin neuvontatehtäviin. Aluehallintovirastojen valvonnan sekä ohjauksen ja neuvonnan resurssitarpeisiin liittyy kuitenkin epävarmuutta ja ne riippuvat suuressa määrin epidemiatilanteen kehittymisestä ja viranomaispäätöksin asetettuja rajoitusten laajuudesta ja voimassaolosta.  

Aluehallintovirastoille ja muille lain johdosta tehtäviä aiheuttaville viranomaisille lain toimeenpanosta vuonna 2022 aiheutuvat kustannukset riippuvat covid-19-epidemian kestosta, etenemisestä sekä sen leviämisen estämisen edellyttämien toimenpiteiden tasosta, on lain toimeenpanosta vastaavien viranomaisten mahdollista lisämäärärahatarvetta arvioitava vuoden 2022 lisätalousarvioiden valmistelun yhteydessä. 

Koska koronatodistuksen esittämisedellytys on vaihtoehto rajoituksille, on oletettavaa, että rajoitusten poistuessa erilainen taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy. Tätä on käsitelty tarkemmin yritysvaikutusosiossa. Lisäksi taloudellisen toimeliaisuuden kasvu lähtökohtaisesti parantaa yritysten kannattavuutta ja verotulojen kasvua. Koronatodistuksen käyttöönotto voisi myös vähentää yritystukien tarvetta, koska yritykset pystyisivät harjoittamaan elinkeinotoimintaansa vapaammin koronatodistuksen myötä eikä yritysten tarvitsisi rajoittaa elinkeinotoimintaansa erinäisten rajoitusten vuoksi. Vastaavasti vähenisi tarve kulttuuri- ja liikunta-alan koronatuille. Parantuvan työllisyyden myötä myös maksettavat sosiaaliturvaetuudet (työttömyysturva, asumis- ja toimeentulotuki) oletettavasti vähenisivät.  

EU-koronarokotustodistusten myöntämistä koskeva säännös ulkomailla rokotetuille kunnan asukkaille saattaisi lisätä kuntien kustannuksia, vaikka velvollisuus todistuksen myöntämiseen tuleekin jo voimassaolevan terveydenhuoltolain 22 §:stä. Kustannusten syntyminen johtuisi siitä, ettei kunnilla ole ennen covid-19-epidemiaa tarvetta kehittää erillistä menettelyä ulkomaisten covid-19-rokotteiden hyväksymiseksi. Kustannuksia voi siis syntyä kertaluontoisesti KTKP-järjestelmän käyttöönotosta ja toimintamallin suunnittelusta, mitä vähentää se, jos kunnat sopivat toiminnan järjestämisestä alueellisessa yhteistyössä. Lisäksi kustannuksia muodostuu myönnettyjen todistusten lukumäärästä riippuen todistusten oikeellisuuden arvioinnista, rokotustietojen kirjaamisesta, tarvittaessa hallintopäätösten laatimisesta kielteisen päätöksen saaneille sekä mahdollisten oikaisuvaatimusten käsittelystä. Jos todistuksia laadittaisiin kaikkiaan noin 5 000 kappaletta, on STM arvioinut kaikille kunnille toiminnasta syntyviksi kokonaiskustannuksiksi noin 150 000 euroa. Hallitus on sitoutunut korvaamaan covid-19-epidemiaan liittyvät välittömät kustannukset kunnille ja kuntayhtymille niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Kustannukset korvataan valtion talousarviomenettelyn kautta. Kunnat voisivat hakea korvattavaksi myös EU:n digitaalisen koronatodistuksen myöntämisestä aiheutuneita välittömiä kustannuksia. 

Vaikka julkiseen talouteen syntyisi uudistusten myötä menojen kasvua, uudistuksen kokonaisvaikutus julkiseen talouteen odotetaan yllä mainittujen seikkojen perusteella olevan selvästi myönteinen. 

Vaikutukset kuntiin

Ehdotettujen 16 a-16 g §:n osalta vaikutuksia kuntiin on tarkasteltu tarkemmin tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (701/2021) säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 105/2021 vp) kappaleessa 4.2 Pääasialliset vaikutukset sivuilla 32-35. Kunnat ovat epidemian aikana kehittäneet toimintamalleja, joilla vastataan lisääntyneen matkustajamäärän neuvontaan ja ohjaukseen, tulkkauspalvelujen järjestämiseen, todistusten tarkastamiseen, testaukseen sekä erilaisten viranomaispäätösten tekemiseen. Vaikka kunnat ovat toistaiseksi pystyneet järjestämään vaaditut palvelut hyvin tai kohtalaisesti, ovat ne ja sairaanhoitopiirit viestittäneet, että rajaturvallisuuteen käytetyt resurssit ovat haitanneet muiden terveydenhuollon palvelujen järjestämistä. Osa kunnista arvioi, etteivät ne matkustajamäärien kasvaessa tai tilanteen pitkittyessä kykene huolehtimaan todistusten tarkastamisesta, Suomeen saapuvien matkustajien covid-19-testauksesta sekä matkustajien covid-19-testauksen toteutumisen valvonnasta nykyiseen tapaan siitä huolimatta, että todistusten digitaalista ja/tai pistokoemaista tarkastamista, Finentry-palvelua sekä muiden kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista hyödynnettäisiin mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti terveydenhuollon henkilöstön saatavuus on rajallinen ja sitä kuluttavat kunnissa niin väestön rokotusten järjestäminen, kotimaista alkuperää olevien tautitapausten lukumäärä kasvu ja sen edellyttämä tartunnanjäljitystehtävien lisääntyminen sekä kasvanut kiireettömän hoidon hoitovelka ja sen purkaminen. 

Ehdotettujen EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallista käyttöä koskevien 58 i - j §:n lisäämisellä tartuntatautilakiin ja niihin liittyen rajoituspäätösten valvontaa koskevien 59 a, 59 c ja 59 e §:n muuttamisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kuntiin. Koronatodistuksen käyttöönotto olisi vaihtoehtoinen toimintamalli viranomaisen tekemille rajoituspäätöksille, eikä näin ollen edellyttäisi kunnilta erillisiä toimia. Valvontasäännökset velvoittavat kuntia jo voimassa olevan lain nojalla, eikä koronatodistuksen käyttöönoton valvonta edellytä merkittäviä muutoksia kuntien jo nyt suorittamaan valvontaan, vaan valvonta voidaan suorittaa jo rajoituspäätöksiä koskevan valvonnan yhteydessä. 

Ehdotetun 58 l §:n mukainen velvollisuus sisältyy asiallisesti jo voimassaolevan terveydenhuoltolain 22 §:ään, mutta ehdotettu sääntely tarkentaisi niitä perusteita, joiden täyttyessä kuntien tulisi jatkossa myöntää EU:n ulkopuolella rokotuksen saaneille kunnan asukkaalle EU-asetuksen mukainen EU-koronarokotustodistus. Mikäli todistusta ei myönnettäisi, henkilölle olisi annettava asiasta valituskelpoinen päätös. Kuntien hallinnollisen taakan keventämiseksi ehdotettaisiin, ettei kuntien tarvitsisi tehdä todistuksen myöntämiseen liittyvää päätöstä silloin, kun se myönnettäisiin hakijalle hakemuksen mukaisesti. 

Kunnissa ei kuitenkaan välttämättä ole aikaisemmin myönnetty EU:n digitaalisia koronatodistuksia Euroopan ulkopuolella rokotetuille henkilöille, minkä vuoksi kunnan velvollisuuden selkeyttäminen voi merkitä uusien prosessien kehittämistä kunnissa. EU-koronarokotustodistusten tarvetta ulkomailla rokotetuille on vaikea arvioida, sillä ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni henkilö, jolla on kotikunta Suomessa tai kotikuntaan rinnastuva hoito-oikeus Suomessa, on saanut rokotuksia ulkomailla. Loka-marraskuun 2021 aikana todistuksia oli myönnetty noin 100 kappaletta. Mikäli todistusten kysyntä olisi vastaavaa kuin Hollannissa, olisi tarvittavien todistusten määrä Suomessa noin 10 000 kappaletta. Kysyntään vaikuttaa kuitenkin ulkomailla rokotuksia saaneen väestömäärän ohella rajoitustoimenpiteiden käyttöönotto toiminnoissa, joissa koronapassia voidaan edellyttää. Tarve saada EU-koronatodistus ulkomailla annetuista rokotuksista koskee nimenomaan EU-koronatodistuksen kansallista käyttöä, sillä rajat ylittävässä liikenteessä voidaan hyväksyä myös muu todistus kuin EU:n digitaalinen koronatodistus. Koska Hollannissa EU-koronatodistus on otettu kansalliseen käyttöön laajasti ilman ehdollisuutta muille rajoitustoimenpiteillä, on todennäköistä, että Suomessa EU-koronarokotustodistusten tarve ulkomailla rokotetuille on pienempi, noin 5 000 kappaletta. Mikäli todistusten tarve jakautuisi tasaisesti kaikkien kuntien välillä, tarkoittaisi se noin 16 todistusta kuntaa kohden. Käytännössä todistusten tarve kohdistuu luultavimmin kuitenkin väestömäärältään suuriin kuntiin, joissa todistusten tarve voi olla tuhansia. 

Nykyiseen toimintamalliin verrattuna ehdotus vähentää kuntien todistusten myöntämiseen kuluvaa hallinnollista työmäärää, sillä esityksen mukaan kunnat vapautettaisiin velvollisuudesta laatia hallintopäätös viranomaisen myönteisestä ratkaisusta. Kielteisen päätöksen yhteydessä kuntien olisi kuitenkin laadittava hallintopäätös ja liitettävä siihen valitusosoitus. Hollannista saatujen tietojen perusteella todistusten yleisten hakuedellytysten täyttyessä on kielteisten päätösten osuus ollut erittäin vähäinen. Kokonaisuutena arvioituna ehdotetulla sääntelyllä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kuntiin. 

Vaikutukset kuntien talouteen ja kansantalouteen

Ehdotus tulee lisäämään kuntien ja valtion kustannuksia, jotka liittyvät maahan saapuvien henkilöiden ennakkotodistusten tarkastamiseen, covid-19-testaukseen sekä toiminnan suunnitteluun ja valvontaan. Syntyvien kustannusten määrään vaikuttavat keskeisesti Suomeen saapuvat matkustajamäärät, ennakkotodistusten kattavuus, testaustarve, testien hinta, sähköisten neuvonta- ja ajanvarauspalveluiden saatavuus sekä niiden hankintahinta ja hyödyntäminen sekä valittu valvontamekanismi (digitaalisten lukulaitteiden hyödyntäminen, tarkastaminen pistokokein). Rajanylityspaikoilta saadun ajantasaisen tilannetiedon ja viimeaikaisen kehityksen perusteella voidaan arvioida, että Suomeen saapuvien matkustajien testaamisen päiväkohtainen määrä olisi noin 600–1 000 ja kustannukset noin 13–22 miljoonaa euroa lain voimassaoloaikana. Vuoden 2021 syksyn aikana rajoilla tehtävän testaamisen määrä ei ole kasvanut matkustajamäärien kasvusta huolimatta, jonka voidaan arvioida johtuvan rokotuskattavuuden noususta. 

Ehdotus voi myös tuoda kunnille ja yrityksille tuloja, mikäli rajat ylittävän liikenteen rajoituksesta pystyään terveysturvallisesti luopumaan ja matkustajamäärät lisääntyvät. Pitkällä tähtäimellä epidemian hallinta normalisoi palvelutarvetta terveydenhuollossa, kun covid-19-epidemiaan torjuntaan tarvitut resurssit voidaan vapauttaa. Mikäli liikennöitsijät jatkavat ennakkotodistusten edellyttämistä matkustajiltaan, vähentää se tarkastamisesta, testauksesta ja valvonnasta aiheutuvia kustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle. 

Matkustamisen vapautuminen mahdollistaa kansainvälisen yritystoiminnan ja matkailun elpymisen, mikä vaikuttaa tältä osin myös työllisyyteen positiivisesti. Kaikki edellä mainitut tekijät puolestaan lisäävät kulutusta ja vaikuttavat myönteisesti kansantalouteen. Parantuva työllisyys lisää kuntien verotuloja. 

Kustannusten korvaamisesta

Tartuntatautilain 78 ja 79 §:ssä säädetään kustannusten korvaamisesta. Hallitus on sitoutunut korvaamaan covid-19-epidemiaan liittyvät välittömät kustannukset kunnille ja kuntayhtymille niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Selvyyden vuoksi lain 79 §:ään lisätyn väliaikaisen 3 momentin, jossa säädettäisiin erikseen todistusten tarkastamisesta ja covid-19-testauksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille ja kuntayhtymille, voimassaoloa jatkettaisiin. Sääntelyn seurauksena näistä toimista aiheutuvat kustannukset eivät jäisi kuntien kannettavaksi, vaan valtio kantaisi vastuun kustannuksista. Kustannukset korvataan kunnille ja kuntayhtymille myönnettävillä valtionavustuksilla. 

Rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain (1201/2013) 20 §:n mukaan Kansaneläkelaitos korvaa kunnille ja sairaanhoitopiireille julkisen terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset, jos hoitoa on annettu henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa mutta, jolla on kansainvälisen lainsäädännön tai kansainvälisen sopimuksen nojalla oikeus saada terveydenhuollon palveluita Suomessa. Lisäksi valtion korvausta voi poikkeuksellisesti hakea kotikunnan omaaville henkilöille annettujen terveydenhuollon palveluiden kustannuksista, jos toinen valtio on EU-lainsäädännön nojalla vastuussa kyseiselle henkilölle annetun hoidon kustannuksista. Laissa ’terveydenhuollon palvelulla’ tarkoitetaan potilaan terveydentilan määrittämiseksi taikka hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi terveydenhuollon ammattihenkilön tai terveydenhuollon toimintayksikössä tehtäviä toimenpiteitä. Rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain pääasiallisena tavoitteena on turvata yksittäisen henkilön oikeus saada tarvitsemiaan terveydenhuollon palveluita. Oireettoman henkilön covid-19 testaaminen voi kuitenkin kuulua lain soveltamisalan piiriin, jos testaaminen suoritetaan terveydenhuollon ammattihenkilön antaman ohjeistuksen seurauksena esimerkiksi altistumistilanteessa. Maahan tuloon kytkeytyvä testaaminen on tarkoitus tehdä kansanterveyden suojelemiseksi, jolloin tällaisen testaamisen kustannukset olisi ensisijaisesti katettava valtion avustuksella tai muulla valtion rahoituksella. 

Liikenteen palveluista annettu laki 

Aikataulu- ja reittitiedoista ilmoittamista covid-19-epidemian aikana koskevan liikenteen palveluista annetun lain 179 a §:n voimassaolon jatkaminen mahdollistaisi säännöllisen henkilöliikenteen vuorojen lakkauttamisen tai perustamisen hyvin lyhyellä varoitusajalla myös joulukuun 2021 jälkeen. Erityisesti vuorojen lakkauttamisella olisi vaikutusta viranomaisten toimintaan, koska markkinaehtoisen liikenteen heikennykset voivat edellyttää, että viranomaiset järjestävät korvaavaa liikennettä peruspalvelutasoisten ja erityisesti lakisääteisiin oikeuksiin liittyvien kuljetusten turvaamiseksi (koulumatkat, työssäkäynti, huoltovarmuus). Nopeat muutokset markkinaehtoisen liikenteen vuorotarjonnassa aiheuttaa haasteita toimivaltaisille viranomaisille korvaavan tarjonnan järjestämisessä. Korvaavien järjestelyjen luominen on sitä haasteellisempaa, mitä lyhyemmällä varoitusajalla joudutaan toimimaan. Korvaaviksi hankittavien palvelujen hankkiminen lyhyessä ajassa voi olla tavallista kalliimpaa ja siten lisätä toimivaltaisten viranomaisten kustannuksia. Viranomaisten lisäksi matkustajilla voisi olla haasteita järjestää liikkumistaan aikataulujen muuttuessa nopeasti. Koska vastaava poikkeus on ollut voimassa lähes koko covid-19-epidemian keston ajan, ei ehdotuksella arvioida kuitenkaan olevan merkittäviä tai uusia vaikutuksia viranomaisten toimintaan nykytilaan verrattuna. 

4.4  Yhteiskunnalliset vaikutukset

Vaikutukset kansalaisten asemaan

Kansalaisille ei aiheudu kustannuksia Omakanta-palvelusta tai terveydenhuollosta saatavasta EU:n koronatodistuksesta. Myös covid-19-rokotukset ovat väestölle maksuttomia. Ehdotettu 58 l § lisäisi EU:n ulkopuolella rokotuksen saaneiden mahdollisuutta saada EU-asetuksen mukainen EU-koronarokotustodistus. Lisäksi sääntely parantaisi alueellista yhdenvertaisuutta ja selkeyttäisi oikeustilaa, sillä todistuksia ei ole tähän saakka myönnetty terveydenhuollosta kaikilla alueilla samalla tavalla. 

Kansallisen covid-19-testaus- ja jäljitysstrategian mukaan testauskapasiteetti kohdennetaan ensisijaisesti oireisten henkilöiden testaamiseen Kansallinen covid-19-testaus- ja jäljitysstrategia. Sosiaali- ja terveysministeriö. 14.9.2021. Saatavilla: . Strategiassa todetaan, että kaikilla henkilöillä, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai epäily koronatartunnasta tulee olla mahdollisuus lääketieteellisin perustein päästä tarvittaviin diagnostisiin tutkimuksiin. Oireisten henkilöiden testaamisen lisäksi testausta toteutetaan edelleen erityisesti rajojen terveysturvallisuuden täydentämiseksi. 

Mobiilisovelluksen osalta väestöön koskevia vaikutuksia on kuvattu tarkemmin esityksessä HE 101/2020 kohdassa ”4.2 Pääasialliset vaikutukset”, minkä vuoksi niitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisesti. Covid-19-tartuntaketjujen jäljittämistä ja katkaisua tehostavan mobiilisovelluksen käyttöönotto ja käyttäminen olisi jatkossakin väestölle maksutonta ja vapaaehtoista. Sovelluksen käyttö perustuisi käyttäjän omaan päätöksentekoon ja aktiivisuuteen sovellusta käyttäessään, jolloin on otettava huomioon henkilön mahdollisuus toimia itsenäisesti tai tuetusti sovelluksen käyttäjänä sekä ymmärtää sovelluksen merkitys muun ohella tietosuojan näkökulmasta. 

Koronatodistukseen liittyviä vaikutuksia on selvitetty tarkemmin hallituksen esityksessä laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta HE 131/20210 vp kohdassa 4 .6 Yhteiskunnalliset vaikutukset, minkä vuoksi niitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisesti. 

Oikeus ulkomailla rokotetuille saada EU-koronarokotustodistus lisää kansalaisten yhdenvertaisuutta mahdollistamalla osallistumisen tilaisuuksiin, joissa edellytetään EU-koronarokotustodistusta. 

Vaikutukset lapsiin

Ehdotettujen rajojen terveysturvallisuutta koskevien säännösten vaikutuksia lapsiin on kuvattu tarkemmin hallituksen esityksessä HE 105/2021 vp.  

Koronapandemia on monin tavoin syventänyt eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Koronakriisin ja poikkeusolojen vaikutukset eivät ole samanlaisia kaikkien lasten ja nuorten kohdalla, vaan kriisin kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat jo ennen pandemiaa olleet heikommassa asemassa ja joissa on voinut olla jo ennen koronapandemiaa kasaantunutta huono-osaisuutta. Vaikutukset kasaantuvat ja kumuloituvat lasten, nuorten ja perheiden arjessa huomattavasti enemmän kuin paremmassa asemassa olevien lasten perheissä. Harrastustoiminnan suhteen lapset ja nuoret ovat jo lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa. Lapsen mahdollisuus harrastaa riippuu myös vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Koronapandemian aikana monien sosioekonominen asema on huonontunut ja toimeentulo vaarantunut, jolloin harrastusmahdollisuudet voivat olla entistä huonommat. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:2. Lapset, nuoret ja koronakriisi. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162647/VN_2021_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

Covid-19-taudin leviämisen ehkäisemiseksi määrätyt rajoitukset ovat merkittävästi heikentäneet lasten mahdollisuuksia liikunta-, kulttuuri- ja muihin harrastuksiin sekä vapaa-ajan viettoon. Tällä on ollut kielteisiä vaikutuksia lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Perheissä muun muassa stressi ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja elintavat ovat heikentyneet. Lasten ja nuorten sosiaalipalveluissa työskentelevät ovat myös arvioineet lasten ja nuorten pahoinvoinnin sekä yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen lisääntyneen. Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: Asiantuntija-arvio, kevät 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. , Hastrup A, Pelkonen M, Varonen P (2021) Koronaepidemian vaikutukset lapsiperheiden sosiaalipalveluihin – pulmia ja ratkaisuehdotuksia. Tutkimuksesta tiiviisti 43/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 

Tutkimustiedon perusteella kaikenikäiset lapset ovat muiden ikäryhmien tapaan alttiita covid-19-taudille, mutta monet lapset sairastavat koronavirusinfektion hyvin lieväoireisena tai oireettomana ECDC. COVID-19 in children and the role of school settings in transmission - second update. 8 July 2021. Saatavilla: . Alakouluikäiset lapset ja sitä nuoremmat vaikuttavat myös välittävän tautia eteenpäin harvemmin kuin vanhemmat lapset tai aikuiset. Lapsilla on myös todettu muita ikäryhmiä vähemmän tautiin liittyvää sairaalahoidon tarvetta. 

Hallitus on pitänyt tärkeänä, että covid-19-epidemian aikana asetettujen rajoitusten purkamisessa tavoitellaan ensisijaisesti lasten ja nuorten elämään ja arkeen liittyvien rajoitusten lieventämistä ja purkua Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja –suositusten hallitulle purkamiselle. Hallituksen muistio 20.4.2021. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:42. . Sosiaali- ja terveysministeriö on korostanut lapset ja nuoret ensin -periaatteen konkretisoimista rajoitustoimien käytössä ohjauskirjeessään 17.8.2021 ja suositellut käyttämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoitustoimia viimesijaisena toimena, jos ne ovat välttämättömiä.  

Koronarokotteen lisäksi alaikäisellä olisi mahdollisuus saada todistus negatiivisesta testituloksesta. Koska yksityisillä palveluntuottajilla covid-19-testeistä perittävät maksut voisivat muodostua tosiasialliseksi esteeksi monissa perheissä hankkia lapselle tai nuorelle testitodistusta, olisi lasten oikeuksien toteutumisen ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi perusteltua turvata alle 18-vuotiaiden tarvitsemien testien toteutuminen julkisessa terveydenhuollossa. 

Mobiilisovelluksen osalta esityksen vaikutuksista lapsiin on kuvattu tarkemmin esityksessä HE 101/2020 kohdassa ”4.2 Päätöksen vaikutukset”, minkä vuoksi niitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisesti. Lähtökohtana mobiilisovelluksen toteutuksessa tulee jatkossakin olla, että sovelluksen toteutus turvaa mahdollisimman täysimääräisesti lapsen oikeudet yksityisyyteen, osallisuuteen, tietojen saantiin sekä parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. 

Vaikutukset kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen

Covid-19-pandemian leviämisen ehkäisemiseksi toteutetut yleisötilaisuuksia ja tilojen käyttöä koskevat rajoitustoimet ovat olennaisesti supistaneet ihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään. Suuri osa kulttuuripalveluista ja –laitoksista on ollut rajoitustoimien vuoksi pitkiä jaksoja suljettuna tai toimintaa on jouduttu olennaisesti rajoittamaan. Ehdotetun sääntelyn mukaan sellaisiin kulttuuripalveluihin ja –laitoksiin, joissa edellytetään koronatodistusta, ei kohdistuisi yleisömäärää koskevia rajoitustoimia. Tämä mahdollistaisi kulttuuripalveluiden järjestämisen pääosin normaaliin tapaan. 

Vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Viranomaispäätöksin asetettavat ja ravitsemisliikkeisiin valtioneuvoston asetuksella asetettavat rajoitustoimenpiteet pyrkivät tartuntojen ehkäisemiseen muun muassa erilaisilla asiakasmäärän rajauksilla, riittävien etäisyyksien turvaamisella, hygieniatoimilla ja asiakasohjauksella. Käytössä olevillakaan rajoitustoimenpiteillä ei kuitenkaan ole mahdollista täysin estää tartuntoja lukuun ottamatta tilojen sulkemista ja yleisötilaisuuksien kokonaan kieltämistä, koska tiloissa ja tapahtumissa säilyy mahdollisuus alttiiden ja tautia sairastavien, mahdollisesti oireettomien, henkilöiden kontakteille. 

Tapahtumiin ja asiakas- ja osallistujatiloihin liittyvä tartuntariski on oleellisesti riippuvainen kulloinkin vallitsevasta epidemiatilanteesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut ennakkotestaamisen tai rokotteen ottamisen vaikutusta tartunnan riskiin eri kokoisissa tapahtumissa ja erilaisen covid-19-taudin ilmaantuvuuden vallitessa. Esimerkiksi ilmaantuvuuden ollessa tasolla 144/100 000/ 14 vuorokautta, olisi 100 henkilön tilaisuudessa laskennallisesti noin 4,88-9,52 % todennäköisyys, että jollakin tapahtumaan saapuvista olisi covid-19-tartunta. Edellyttämällä osallistujilta ennakkotestiä 72 h ennen tapahtumaan osallistumista riski sille, että tapahtumaan osallistuisi covid-19-tartunnan saanut, olisi 3,68-7,23 %. Negatiivinen testitulos ennen tapahtumaa ei täysin poista tartuntariskiä testaukseen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Tuloksen luotettavuuteen vaikuttavat muun muassa näytteenoton ajoitus ja näytteenoton onnistuminen. 

Hiljattain sairastettu tauti tai saatu rokotussarja vähentää yksilön kannalta tartunnanriskiä oleellisesti. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole varmaa tietoa siitä, että mahdollisuus viruksen kantajuuteen ja sitä kautta tartuttavuuteen kokonaan poistuisi. Edellisessä kappaleessa todetussa esimerkissä THL:n arvion mukaan riski pienenisi 1,00-1,98 %:iin, mikäli osallistujilla olisi rokote, joka antaisi 80-prosenttisen suojan tautia vastaan. 

EU-koronarokotustodistuksen myöntäminen ulkomailla rokotetuille voi vähentää ulkomailla rokotettujen henkilöiden hakeutumista ylimääräisille rokoteannoksille, joita THL ei suosittele, ja siten vähentää tarpeettomien rokotusannosten antamista sekä liian varhainen epätarkoituksetta otetuista lisäannoksista aiheutuvia rokotehaittoja. 

Vaikutukset tietosuojan toteutumiseen

Koronatodistuksen osalta tietosuojaan liittyvät vaikutukset on esitetty hallituksen esityksessä HE 131/2021 vp kohdassa ”4.5. Yhteiskunnalliset vaikutukset, minkä vuoksi niitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisesti 

Mobiilisovelluksen osalta tietosuojaan liittyvät vaikutukset on esitetty esityksessä HE 101/2020 vp kohdassa ”4.2 Päätöksen vaikutukset”, minkä vuoksi niitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisesti. Ehdotettujen jatkettujen säännösten mukaisen tietojärjestelmän yhteydessä käsiteltäisiin henkilötietoja ja sillä olisi henkilötietojen suojaan liittyviä vaikutuksia. Sovellus ei keräisi tai tallentaisi käyttäjästä jatkossakaan mitään suoria tunnistetietoja. 

Rokotustodistusten sisältämien terveystietojen käsittely EU-koronarokotustodistusten myöntämisen yhteydessä ulkomailla rokotetuille perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 c alakohdan mukaisesti lakisääteisen tehtävän hoitamiseen, josta ehdotetussa säännöksessä nimenomaan esitettäisiin. Lisäksi hakija luonnollisesti voi antaa tietosuoja-asetuksen mukaisen suostumuksen henkilötietojen käsittelyyn noudattaen, mitä tietosuoja-asetuksessa ja Euroopan tietosuojaneuvoston suuntaviivaohjeistuksessa on todettu suostumuksen käyttämisen mahdollisuudesta käsittelyn oikeusperustana. Kunnilla on jo muutenkin toimivalta käsitellä terveystietoja, arvioida todistusten oikeellisuutta sekä käyttää julkista valtaa hallintoasioiden ratkaisuun. Oikeus käsitellä tietoja perustuu EU:n tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 c alakohdan perusteella lakisääteisen tehtävän hoitamiseen ja 9 artiklan 2 h ja i alakohtiin. Voimassa olevissa potilastietojen käsittelyä koskevissa säännöksissä on useita rekisteröityjen oikeuksia turvaavia suojatoimia ja käsittelyn on katsottava olevan eri perusoikeuksien turvaamisen osalta hyväksyttävää, oikeasuhtaista ja riittävän täsmällistä. 

Vaikutukset työllisyyteen ja työelämään

Koronatodistuksen osalta työllisyyteen ja työelämään liittyvät vaikutukset on esitetty hallituksen esityksessä HE 131/2021 vp kohdassa ”4.5. Yhteiskunnalliset vaikutukset, minkä vuoksi niitä ei käsitellä tässä yksityiskohtaisesti. 

Koronarajoitukset ovat vaikuttaneet erityisen paljon kulttuurialan freelancereiden työskentely- ja ansaintamahdollisuuksiin, kun esityksiä on jouduttu perumaan ja ohjelmistoa supistamaan. Freelancereiden osuus kulttuurialalla työskentelevistä on jo pitkään ollut kasvussa. Esimerkiksi Näyttelijäliiton työikäisistä jäsenistä jo noin 80 prosenttia on freelancereita. 

Pitkäaikaiset vaikutukset terveydenhuoltojärjestelmään

Syksystä 2020 alkaen terveydenhuoltoa on kuormittanut covid-19-epidemiaan liittyvä hoito, testaus ja tartunnanjäljitys sekä kasvanut hoitovelka, joka edellyttäisi kiireettömien koronavirukseen liittymättömien terveyspalvelujen tuotannon lisäämistä. Tällä hetkellä henkilöstöä tarvittaisiin rajoilla tapahtuvasta toiminnasta takaisin muihin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteisiin ja palveluihin, esimerkiksi covid-19-rokotusten antamiseen ja koronasta aiheutuvan palvelu- ja hoitovelan purkamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuudessa on tällä hetkellä useilla paikkakunnilla merkittäviä ongelmia, mikä aiheuttaa haasteita palveluiden järjestämiselle. 

Terveydenhuollon voimavarojen kohdentaminen rajanylityspisteille ja maahan saapuvien henkilöiden neuvontaan ja testaukseen voi johtaa palveluvajeisiin muussa terveydenhuollossa, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia muuhun kansanterveyteen ja väestön hyvinvointiin. Mikäli ehdotuksen mukaiset rajaturvallisuustoimenpiteet onnistuvat siten, että rajojen yli tulevien matkustajien kautta syntyvät tartuntaketjut voidaan minimoida ja mahdollisten uusien virusmuutosten hallinta onnistuu, tämä vähentää osaltaan covid-19 -epidemian aiheuttamaa kuormitusta terveydenhuoltojärjestelmälle hoidon osalta ja pitkällä tähtäimellä edesauttaa palautumista normaalitasolle. 

Kokemukset uusista ratkaisuista, toimintavoista, viranomaisyhteistyön muodoista ja digitalisaation hyödyntämisestä palvelevat terveydenhuollon järjestelmää myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi epidemian aikana kehitetyt tekniset ratkaisut voivat olla hyödynnettävissä myös muissa terveydenhuollon tehtävissä. 

Liikenteen palveluista annettu laki 

Liikenteen palveluista annettuun lain väliaikaisella muuttamisella turvattaisiin ja helpotettaisiin yhteiskunnallisia toimintoja covid-19-epidemian jatkuessa. 

Aikataulu- ja reittitiedoista ilmoittamista covid-19-epidemian aikana koskevan liikenteen palveluista annetun lain 179 a §:n voimassaolon jatkamisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia liikennöitsijöille nykytilaan verrattuna. Ehdotuksella jatkettaisiin covid-19-epidemian aikana käytössä ollutta ja hyväksi havaittua poikkeusta. Poikkeus mahdollistaa liikennöitsijöille aikataulu- ja reittimuutosten tekemisen sekä vuorojen perumisen ja aloittamisen normaalia nopeammassa aikataulussa covid-19-epidemian aikana. Lyhyemmän ilmoitusajan voimassaolon väliaikaisen jatkamisen johdosta liikennöitsijät voisivat sopeuttaa kustannuksiaan nopeammin myös joulukuun 2021 jälkeen ja covid-19-epidemiasta johtuvat tulonmenetykset jäisivät pienemmiksi. Lähes koko covid-19-epidemian ajan voimassa ollutta poikkeusta normaalista ilmoitusajasta on pidetty erittäin tarpeellisena. 

8.1  Laki tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta

16 a §.Covid-19-tautia koskeva todistus Suomeen saavuttaessa.  

Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (701/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 105/2021 vp) lukuun 8. Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöihin (StVM 18/2021 vp ja StVM 25/2021 vp). 

16 b §.Covid-19-testi Suomeen saavuttaessa. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (701/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 105/2021 vp) lukuun 8. Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 18/2021 vp). 

16 c §. Poikkeus velvollisuudesta esittää todistus ja osallistua testiin. Pykälän 1 momentti vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (701/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 105/2021 vp) lukuun 8. Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8 Säännöskohtaiset perustelut. 

Voimassa olevan säännöksen 2 momentin voimassaoloa ei ehdoteta jatkettavaksi. Säännöksen mukaan sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, velvollisuus esittää todistus ja osallistua testiin ei koske henkilöä, joka on viimeisen 14 vuorokauden aikana ennen Suomeen saapumistaan oleskellut vain sellaisessa maassa tai sellaisella alueella, jossa covid-19-taudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta suhteessa Suomen covid-19-taudin ilmaantuvuuteen tai muuntuneen viruksen yleisyyteen erityistä epidemian leviämisen riskiä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tässä momentissa tarkoitetuista maista ja alueista.  

Valtioneuvoston asetuksessa säädettyjen maiden ja alueiden lukumäärä on ollut melko vähäinen. Tällä hetkellä voimassa olevassa asetuksen 1 §:n pykälässä vapautus koskee henkilöitä, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden aikana ennen Suomeen saapumistaan oleskelleet vain Bhutanissa, Hongkongissa, Indonesiassa, Intiassa, Japanissa, Kiinassa, Kuwaitissa, Macaossa, Saudi-Arabiassa, Taiwanissa, Uudessa-Seelannissa, Vatikaanissa taikka Norjan Etelä-Varangin, Kaarasjoen, Omasvuonon, Raisin tai Tenon kunnassa. 

Lapin ja Länsi-Pojan sairaanhoitopiirien alueelta saatujen tietojen mukaan Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan pohjoisten rajayhteisökuntien vapautuksesta säätämisestä asetuksella ei ole ollut merkittävää käytännön vaikutusta. Saatujen tietojen mukaan Torniossa rajalla rajavartiolaitoksen edustajat tarkastavat jokaisen maahan saapuvan ja ohjaavat rajalla covid-19-testiin, jos henkilöllä ei ole säädettyä todistua tai hän ei saavu kunnasta, joka on mukana asetuksen 1 pykälässä. Haasteena valtioneuvoston asetuksessa on ollut myös se, että asetuksenantohetkellä pienessä rajayhteiskunnassa on epidemiatilanne voinut ollut hyvä ja kunta on näin ollen otettua asetukseen, mutta epidemiatilanne on voinut muuttua nopeasti, mikä on saattanut aiheuttaa terveysturvallisuustilanteen heikkenemisen, koska näistä kunnista on voinut saapua Suomeen ilman terveysturvallisuustoimenpiteitä, vaikka kunnan ilmaantuvuusluku onkin muuttunut korkeaksi.  

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontavirasto (ECDC) ylläpitää karttaa covid-19-epimiatilanteesta eri EU-maissa perustuen Euroopan neuvoston suositukseen 1475/2020. Suosituksen tavoitteena on koordinoida lähestymistapoja vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen pandemian aikana. Kartassa eri maat on jaettu viiteen värikoodattuun luokkaan epidemiatilannetta kuvaavan yhdistelmäindikaattorin mukaan. Komissio on ennakkotietojen perusteella julkaisemassa marraskuun 2021 lopussa esityksensä matkustukseen liittyvästä uudesta riskinarviomallista. Komission tavoite on siirtyä edellä mainitusta maakohtaisesta arvioinnista matkustajakohtaiseen arviointiin, jolloin ilmaantuvuuteen ja testipositiivisuuteen perustuvan mallin sijaan matkustajalta edellytettäisiin EU- tai vastaavaa koronatodistusta. Muutos on saanut vahvaa kannatusta EU-jäsenmaissa. Tavoitteena on tehdä asiasta päätös ennen Eurooppa-neuvoston kokousta 16-17.12.2021.  

16 d §.Covid-19-testi maahan saapumisen jälkeen. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (701/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 105/2021 vp) lukuun 8. Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 18/2021 vp). 

16 e §.Neuvontavelvollisuus. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (701/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 105/2021 vp) lukuun 8. Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 18/2021 vp). 

16 f §.Saamelaisten kulttuurin ja elinkeinotoiminnan harjoittamista koskeva poikkeus. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (701/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 105/2021 vp) lukuun 8 Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8 Säännöskohtaiset perustelut.  

16 g §.Covid-19-tautia koskeva luotettava todistus. Ehdotettu säännös vastaisi suurimmaksi osaksi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Pykälän 1 momentissa olevaa rokotussarjan määritelmää ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että rokotussarjalla tarkoitettaisiin myyntiluvassa määriteltyjen rokoteannosten lukumäärän lisäksi myös aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun covid-19-taudin ja yhden hyväksyttävän covid-19-rokoteannoksen yhdistelmää. Kyseisen todistusmuodon hyväksyminen on aiheuttanut epäselvyyttä säännöksen soveltamiskäytännössä. Sekä kansalliset että kansainväliset viralliset suositukset puoltavat sitä, että covid-19-taudin sairastanutta ja yhden rokoteannoksen saanutta kohdellaan yhdenmukaisesti täyden rokoteannoksen saaneiden kanssa. Euroopan neuvosto on suosituksessaan (EU) 2021/961 koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen covid-19-pandemian johdosta annetun suosituksen (EU) 2020/1475 muuttamisesta todennut, että henkilöä, joka on SARS-CoV-2-tartunnan jälkeen saanut yhden annoksen kahtena annoksena annettavasta covid-19-rokotteesta, jolle on myönnetty myyntilupa asetuksen (EY) N:o 762/2004 mukaisesti, olisi pidettävä matkustamisen yhteydessä täysin rokotettuna, jos rokotustodistuksesta käy ilmi, että rokotusohjelma on suoritettu loppuun yhden annoksen antamisen jälkeen. Myös THL on suositellut, että covid-19-taudin sairastaneille voidaan antaa kahden sijasta vain yksi koronarokoteannos. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän suojan kuin muut saavat kahdesta annoksesta. Toinen rokoteannos nyt käytetyillä annosväleillä ei enää oleellisesti paranna yhden annoksen antamaa suojaa taudin sairastaneilla. 

Muilta osin ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (701/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 105/2021 vp) lukuun 8. Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 18/2021 vp). 

4 a luku  

Covid-19-tartuntaketjujen katkaisua tehostava tietojärjestelmä koronavirukselle mahdollisesti altistuneiden tavoittamiseksi 

43 a §.Tietojärjestelmän toteuttaminen. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (582/2020) koskevan hallituksen esityksen (HE 101/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 17/2020 vp). 

43 b §.Kansaneläkelaitoksen tehtävät taustajärjestelmän ylläpidossa. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (582/2020) koskevan hallituksen esityksen (HE 101/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. 

43 c §.Tietojärjestelmän käytön yhteydessä tapahtuva henkilötietojen käsittely. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (582/2020) koskevan hallituksen esityksen (HE 101/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 17/2020 vp). 

43 d §. Poikkeus 22 §:ssä säädetystä ilmoitusvelvollisuudesta. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (582/2020) koskevan hallituksen esityksen (HE 101/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. 

43 e §. Tietojärjestelmästä saatujen mahdollista altistumista koskevien tietojen käsitteleminen. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (582/2020) koskevan hallituksen esityksen (HE 101/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 17/2020 vp). 

43 f §.Taustajärjestelmän ylläpidon ohjaus. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (582/2020) koskevan hallituksen esityksen (HE 101/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. 

43 g §. Tietojärjestelmän tietoturvallisuuden arvioiminen. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (582/2020) koskevan hallituksen esityksen (HE 101/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. 

43 h §. Valvonta. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (582/2020) koskevan hallituksen esityksen (HE 101/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. 

43 i §.Tietojärjestelmän rajat ylittävän käytön yhteydessä tapahtuva henkilötietojen käsittely. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (1186/2020) koskevan hallituksen esityksen (HE 225/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. 

58 a §. Ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikainen rajoittaminen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (165/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 6/2021 vp.) kappaleeseen 4.1. Ehdotukset sekä tartuntatautilain 58 a ja 58 b §:n muuttamisesta annettua lakia (304/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 32/2020 vp) lukuun 4.1 Ehdotukset.  

58 b §.Ravitsemisliikkeiden valvonta ja rajoitusten edellytysten seuranta. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (165/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 6/2021 vp.) kappaleeseen 4.1. Ehdotukset.  

58 c §.Toimenpiteet covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi.Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (447/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 73/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan perustelujen osalta myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp. 

58 d §. Asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytykset covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan hallituksen esityksen (HE 245/2020) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön StVM 1/2021 vp. Lisäksi viitataan 58 g §:n muutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 31/2021 vp) valiokuntakäsittelyn yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemään 58 d §:n muutokseen ja sen perusteluihin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä StVM 7/2021 vp. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan myös tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta annettua lakia (859/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 118/2021 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemään 58 d §:n muutokseen ja sen perusteluihin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä StVM 14 /2021 vp. 

58 e §.Henkilöliikennettä koskevat toimenpiteet covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (447/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 73/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. 

58 f §.Matkustajamäärän väliaikainen rajoittaminen covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momentissa säädettyjä viranomaisen päätöksenteon kriteerejä muutetaan siten, että säännöksen soveltamiskriteereistä poistetaan covid-19-taudin ilmaantuvuus. Samalla tarkennetaan kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todettujen tartuntaryppäiden kriteeriä siten, että säännöksen soveltaminen edellyttää, että tartuntaryppäät alueella ovat merkittäviä ja ne voisivat aiheuttaa riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella. Muutos on perusteltua, sillä ilmaantuvuusluvun käytettävyys rokotuskattavuuden noustessa ei kuvasta enää epidemian kannalta oleellista edellytystä. Säännös vastaisi sisällöltään voimassa olevan 58 d §:n 2 momenttia ja ehdotettua 58 g §:n 2 momentin 1 kohtaa. 

Valiokunta kiinnitti tartuntatautilain 58 d §:n muutosta koskevassa mietinnössään (StVM 21/2021 vp) huomiota siihen, että muissa samaan kokonaisuuteen liittyvissä väliaikaisesti voimassa olevissa tartuntatautilain säännöksissä käytetään edelleen ilmaantuvuuslukuarajoitusten edellytyksenä. Tällaisia ovat 58 f §:n 2 momentin 1 kohta sekä 58 g §:n 2 momentin 1 kohta. Valiokunta korosti, että sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi tulee kyseistä rajoitusten tarpeellisuutta muuttuneessa epidemiatilanteessa arvioida kokonaisuutena ja valmistella tarvittaessa säädösmuutokset. 

Merkittävillä tautiryppäillä tarkoitettaisiin sellaisia tilanteita, joissa tartuntaketjuja ei pystyttäisi luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttaisivat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella. Laajalla leviämisellä tarkoitetaan uusien tapausten merkittävää lisääntymistä ja leviämisten ryppäiden ulkopuolella, mikä vaikeuttaa tapausten jäljitettävyyttä. Harkinta siitä, milloin kyseessä olisi merkittävä tautirypäs, jää päätöksentekijälle, jonka tulee päätöksenteossaan nojautua asiantuntija-arvioon. Tautiryppäiden merkittävyyteen vaikuttavat edellä todetut pykälässä säädetyt edellytykset jäljitettävyydestä sekä merkittävästä laajan leviämisen riskistä. Mikäli tartuntaketjut pystytään jäljittämään, tarkoittaa se sitä, että ne pystyään katkaisemaan tartuntatautilain mukaisten eristämis- ja karanteenipäätösten avulla. Toisaalta tilanteessa, jossa merkittävää osaa tartunnoista ei pystytä jäljittämään, on todennäköistä, että tartunnat leviävät väestössä laajemmin. Asiantuntija-arvion mukaiseen merkittävään riskiin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella puolestaan vaikuttavat paikalliset olosuhteet, esimerkiksi missä väestöryhmissä, tilanteissa ja tiloissa tartuntoja havaitaan, kuinka paljon tartuntoja havaitaan ja miten määrä on kehittynyt. Lisäksi asiantuntija-arvioon vaikuttaa tieto leviävistä viruskannoista ja niiden ominaisuuksista. 

Säännöksessä tarkoitettu tautiryppäiden merkittävyys liittyy keskeisesti esimerkiksi uhkaan siitä, että tautiryppäät tai niiden nopea laajeneminen lisäävät riskiä tartuntataudin hallitsemattomalle väestöleviämiselle, hyvinvointipalvelutarpeen merkittävälle kasvamiselle tai hengen ja terveyden vaarantumiselle. Myös terveydenhuollon kantokyvyn ja voimavarojen riittävyyden vaarantuminen on olennaista tautiryppäiden merkittävyyden ja rajoitusten tarpeellisuuden arvioinnissa. 

Ehdotettu säännös vastaisi muilta osin 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (447/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 73/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp). 

58 g §. Tilojen väliaikainen sulkeminen asiakkailta ja osallistujilta covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi.Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momentissa säädettyjä viranomaisen päätöksenteon kriteerejä muutetaan siten, että säännöksen soveltamiskriteereistä poistetaan covid-19-taudin ilmaantuvuus. Samalla tarkennetaan kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todettujen tartuntaryppäiden kriteeriä siten, että säännöksen soveltaminen edellyttää, että tartuntaryppäät alueella ovat merkittäviä ja ne voisivat aiheuttaa riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella. Muutos on perusteltua, sillä ilmaantuvuusluvun käytettävyys rokotuskattavuuden noustessa ei kuvasta enää epidemian kannalta oleellista edellytystä. Säännös vastaisi sisällöltään voimassa olevan 58 d §:n 2 momenttia ja ehdotettua 58 f §:n 2 momenttia. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti tartuntatautilain 58 d §:n muutosta koskevassa mietinnössään (StVM 21/2021 vp) huomiota siihen, että muissa samaan kokonaisuuteen liittyvissä väliaikaisesti voimassa olevissa tartuntatautilain säännöksissä käytetään edelleen ilmaantuvuuslukuarajoitusten edellytyksenä. Tällaisia ovat 58 f §:n 2 momentin 1 kohta sekä 58 g §:n 2 momentin 1 kohta. Valiokunta korosti, että sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi tulee kyseistä rajoitusten tarpeellisuutta muuttuneessa epidemiatilanteessa arvioida kokonaisuutena ja valmistella tarvittaessa säädösmuutokset. 

Merkittävillä tautiryppäillä tarkoitettaisiin sellaisia tilanteita, joissa tartuntaketjuja ei pystyttäisi luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttaisivat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella. Laajalla leviämisellä tarkoitetaan uusien tapausten merkittävää lisääntymistä ja leviämisten ryppäiden ulkopuolella, mikä vaikeuttaa tapausten jäljitettävyyttä. Harkinta siitä, milloin kyseessä olisi merkittävä tautirypäs, jää päätöksentekijälle, jonka tulee päätöksenteossaan nojautua asiantuntija-arvioon. Tautiryppäiden merkittävyyteen vaikuttavat edellä todetut pykälässä säädetyt edellytykset jäljitettävyydestä sekä merkittävästä laajan leviämisen riskistä. Mikäli tartuntaketjut pystytään jäljittämään, tarkoittaa se sitä, että ne pystyään katkaisemaan tartuntatautilain mukaisten eristämis- ja karanteenipäätösten avulla. Toisaalta tilanteessa, jossa merkittävää osaa tartunnoista ei pystytä jäljittämään, on todennäköistä, että tartunnat leviävät väestössä laajemmin. Asiantuntija-arvion mukaiseen merkittävään riskiin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella puolestaan vaikuttavat paikalliset olosuhteet, esimerkiksi missä väestöryhmissä, tilanteissa ja tiloissa tartuntoja havaitaan, kuinka paljon tartuntoja havaitaan ja miten määrä on kehittynyt. Lisäksi asiantuntija-arvioon vaikuttaa tieto leviävistä viruskannoista ja niiden ominaisuuksista. 

Säännöksessä tarkoitettu tautiryppäiden merkittävyys liittyy keskeisesti esimerkiksi uhkaan siitä, että tautiryppäät tai niiden nopea laajeneminen lisäävät riskiä tartuntataudin hallitsemattomalle väestöleviämiselle, hyvinvointipalvelutarpeen merkittävälle kasvamiselle tai hengen ja terveyden vaarantumiselle. Myös terveydenhuollon kantokyvyn ja voimavarojen riittävyyden vaarantuminen on olennaista tautiryppäiden merkittävyyden ja rajoitusten tarpeellisuuden arvioinnissa. 

Ehdotettu säännös vastaisi muilta osin 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (262/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 31/2021 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut, tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut sekä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (447/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 73/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. 

58 h §.Suunnitelma toimenpiteistä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan viittaus liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 18 a §:ään, joka on taksiyrityksiä ja pienempiä kuljetusyrityksiä koskeva väliaikainen poikkeussäännös. Tämä säännös laajentaa näiden yritysten varautumisvelvollisuutta ja velvoittaa ne laatimaan varautumissuunnitelman covid-19-epidemian aikana. Tämä poikkeussäännös on voimassa liikenteen palveluista annetussa laissa vuoden 2021 loppuun saakka, eikä sen voimassaolon jatkamista pidetä tarpeellisena, sillä liikennealan varautumista koskevat olemassa olevat säännökset kattavat riittävästi epidemiatilanteen hallinnan.  

Ehdotettu säännös vastaisi muilta osin 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (447/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 73/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp). 

58 i §.EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö. Pykälän 2 momenttiatäsmennettäisiin siten, että asetuksella säädetyt tai viranomaisen päätöksellä määrätyt rajoitukset eivät koskisi tilaisuutta, tilaa tai toimintaa sillä edellytyksellä, että koronatodistuksen esittämistä edellytetään tilaisuuden tai tilan koko aukioloaikana. Koronatodistuksen esittämisestä säädetään tällä hetkellä vain yleisellä tasolla ja tämän vuoksi esimerkiksi ravitsemisliikkeissä saatetaan ensin harjoittaa ravitsemistoimintaa ilman koronatodistuksia ja todistuksia edellytetään asiakkailta vasta yöllä, kun toimintaan säädetyistä rajoituksista halutaan vapautua. Lähtökohtaisesti koronatodistuksen käyttäminen rajoitusten kohteena olevana aikana pienentää kyseiseen aikaan kohdistuvia tartuntariskejä, mutta näin toimien juuri rokottamattomien henkilöiden altistumisia tapahtuu tiloissa jo ennen koronatodistuksen käyttöönottoa. Kun koronatodistuksen käyttö koskisi ehdotuksen mukaan koko toiminnan aukioloaikaa, tartuntariskejä hallittaisiin sekä ravitsemisliikkeissä että erilaisissa tilaisuuksissa ja tiloissa säännöksessä tarkoitetulla tavalla samalla, kun liiketoiminta olisi mahdollista ilman rajoituksia. 

Muilta osin ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 25/2021 vp). 

58 j §.Oikeus käsitellä EU:n digitaalisen koronatodistuksen tietoja. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 25/2021 vp). Pykälän soveltamisessa on kuitenkin ollut jonkin verran haasteita liittyen siihen, mitä on tarkoitettu tilanteilla, jolloin todistuksen tarkastaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyväksymällä lukijaohjelmalla ei olisi teknisistä syistä mahdollista ja jolloin todistuksen voimassaolon voisi tarkastaa ilman sähköistä lukijaohjelmaa. Todistusten tarkastaminen sähköisesti on lainsäädännön lähtökohta. Sillä minimoidaan henkilötietojen käsittelyä käyttötarkoituksen kannalta ja sillä omalta osaltaan myös estetään väärinkäytöksiä, koska QR-koodin väärentäminen on erittäin vaikeaa. Todistusten ei sähköinen tarkastaminen edellyttää myös toiminnanharjoittajalta lisäresursointia, erityisasiantuntemusta ja se huomattavasti hidastaa tilaisuuksiin sisäänpääsyä. Teknisillä syillä tarkoitetaan lähtökohtaisesti tilannetta, että lukijaan ja/tai lukijaohjelmaan tulee tekninen toimintahäiriö, jonka takia tekninen tarkastaminen ei onnistu. Ensisijaisesti kyseissä tilanteessa tulisi kokeilla laitteen uudelleen käynnistämistä, tarkastamista toisella lukijalaitteella ja varmistua, että käytössä on ajanmukaisesti päivitetty lukijaohjelmisto. Teknisillä syillä, jolloin muu kuin sähköinen tarkastus olisi mahdollista, ei kuitenkaan ole tarkoitettu tilanteita, jolloin lukijaohjelmisto ei vielä tue jonkin todistuksen tarkastamista.  

58 k §.Koronatestin järjestäminen koronatodistuksen saamiseksi. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännös lisättiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 25/2021 vp). 

58 l §.EU:n digitaalisen koronarokotustodistuksen myöntäminen Euroopan unionin ulkopuolella rokotuksen saaneelle. Pykälässä säädettäisiin kunnan velvollisuudesta myöntää EU:n digitaalinen koronarokotustodistus kansanterveyslain (66/1972) 14 §:ssä tarkoitetulle kunnan asukkaalle tilanteessa, jossa kunnan asukas olisi saanut ehdotetun 16 g §:n 1 momentin tarkoittaman hyväksyttävän rokotuksen EU:n ulkopuolisessa maassa ja jolla ei näin ollen vielä olisi käytössään EU:n digitaalista koronatodistusta. Edellytyksenä todistuksen hyväksymiselle olisi lisäksi se, että EU:n digitaalista koronatodistusta koskevan asetuksen (2021/953) 8 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät. EU:n digitaalisen koronarokotustodistuksen myöntämistä koskeva asia olisi käsiteltävä viivytyksettä ja kielteisestä päätöksestä tulisi antaa hakijalle erillinen hallintopäätös valitusosoituksineen. Valituskelpoista hallintopäätöstä ei tarvitsisi antaa silloin, kun EU:n digitaalinen koronatodistus myönnettäisiin hakijalle. 

Kunnan tulisi myöntää EU-koronarokotustodistus ulkomailla rokotteita saaneelle kansanterveyslain (66/1972) 14 §:ssä tarkoitetuille kunnan asukkaalle tämän pyynnöstä. Velvollisuus myöntää todistus koskisi kunnan asukkaita sekä tiettyjä henkilöryhmiä, joilla on kotikuntaan verrannollinen oikeus terveyspalveluihin. Säännöksen estämättä kunta voisi myöntää todistuksia myös muille henkilöille, jos se olisi esimerkiksi kunnan resurssien puolesta mahdollista.  

Kunnan tulisi arvioida edellytykset todistusten myöntämiselle henkilöille, jotka ovat saaneet koronarokotuksia EU:n ulkopuolisissa maissa. EU:n ulkopuolisissa maissa rokotuksia saaneisiin kuuluvat myös ne henkilöt, jotka ovat saaneet koronarokotuksia Suomessa sijaitsevien kolmansien maiden suurlähetystöjen järjestämänä. EU-asetuksen 953/2021 mukaan EU-jäsenvaltioissa rokotuksia saaneiden tulee saada rokotustodistus rokotuksen antaneesta jäsenvaltiosta. 

EU:n digitaalista koronatodistusta koskevan asetuksen 8 artiklan 1 momentin mukaan jäsenvaltion viranomaiselle on koronatodistuksen myöntämistä varten annettava kaikki tarpeelliset tiedot mukaan lukien luotettava todiste saadusta rokotuksesta. Tarvittavilla tiedoilla tarkoitetaan rokotustodistuksen tietosisältöä, joihin kuuluvat tiedot on kuvattu tarkemmin asetuksen liitteessä. Näitä tietoja ovat henkilön koko nimi ja syntymäaika, covid-19-rokotevalmisteen nimi ja rokotteen myyntiluvan haltija tai valmistaja, annosnumero rokotussarjassa ja sarjarokotteen annosten kokonaismäärä, rokotuspäivä, josta käy ilmi viimeksi saadun annoksen antopäivä, jäsenvaltio tai kolmas maa, jossa rokote annettiin sekä todistuksen myöntäjä. 

Ehdotetaan, että todistuksen myöntämisen edellytyksenä olisi, että annettu rokote olisi joko valmiste, jolle Euroopan komissio on myöntänyt ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista unionin lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 nojalla myyntiluvan tai valmiste jonka Maailman terveysjärjestö on hyväksynyt hätäkäyttölistalleen. 

Pykälän 2 momentin mukaan todistuksen tai sen oikeaksi todistetun käännöksen Euroopan unionin ulkopuolella saadusta rokotuksesta olisi oltava suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Saamen kielilaissa (1086/2003) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella esitetty todistus saisi olla myös saamenkielinen. Säännös vastaisi ehdotetussa 16 g §:ssä olevaa säännöstä hyväksyttävistä kielistä.  

Ehdotetaan, että EU:n digitaalisen koronarokotustodistuksen myöntämistä koskeva asia tulisi käsitellä viivytyksettä. Asian käsittelyn viivytyksettömyys on perusteltua, sillä EU:n digitalisen koronatodistuksen myöntämisellä voi olla suoria oikeusvaikutuksia sitä tarvitsevalle henkilölle. Ehdotetun 58 i §:n mukaan EU:n digitaalista koronatodistusta voidaan edellyttää tiettyjen rajoitustoimenpiteiden vaihtoehtona useissa erilaisissa palveluissa niiden terveysturvallisuuden varmistamiseksi. Näin ollen henkilöllä, joka on saanut vastaavan rokotesuojan kuin mitä kunnassa rokotuksen saaneella asukkaalla olisi, tulee olla yhtäläinen mahdollisuus osallistua tapahtumiin tai käyttää tiloja, joissa toiminnanharjoittaja on ottanut käyttöönsä koronatodistuksen esittämisedellytyksen asiakkailta ja toimintaan osallistuvilta. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin päätöksen antamisesta henkilön hakiessa EU:n digitaalista koronarokotustodistusta kunnan viranomaiselta.  

EU:n digitaalinen koronatodistus on asiakirja, jolla on itsenäisiä oikeusvaikutuksia esimerkiksi matkustamiseen ja tapahtumiin pääsyyn oikeuttavana asiakirjana. EU:n digitaalisen koronatodistuksen luonne poikkeaa muunlaisen lääkärintodistuksen luonteesta, sillä lääkärintodistus ei yleensä itsessään oikeuta mihinkään etuuteen (esimerkiksi sairauspäiväraha) tai oikeuteen (esimerkiksi ajo-oikeus), vaan kyseisestä etuudesta tai oikeudesta päätetään erikseen toimivaltaisessa viranomaisessa ja lääkärintodistus otetaan päätöksenteossa huomioon. Lääkärintodistuksen laatiminen on niin sanottua tosiasiallista hallintotoimintaa eikä asiakkaalla ole oikeutta hakea muutosta kyseiseen lääkärintodistukseen, vaan kyseisestä etuudesta tai oikeudesta päättävän viranomaisen päätökseen.  

EU:n digitaalisen koronarokotustodistuksen myöntämistä tai myöntämättä jättämistä koskevan ratkaisun on sen sijaan katsottava olevan luonteeltaan viranomaisen tekemä hallintopäätös, sillä se kohdistuu henkilön oikeuksiin ja EU:n digitaalinen koronatodistus itsessään oikeuttaa henkilön pääsyn esimerkiksi tapahtumiin, joihin todistusta edellytetään. 

Perustuslain 21 §:n 1 momentissa on säädetty jokaiselle oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti tuomiovaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Perustuslaki näin ollen edellyttää, että viranomaisen on käsiteltävä jokainen sille tehty vaatimus, joka kuuluu sen päätösvaltaan ja annettava siihen asianmukainen vastaus. Velvollisuus tehdä hallinnollinen päätös on sellaisen vaatimuksen tai hakemuksen johdosta, joka koskee asianosaisen etua, oikeutta tai velvollisuutta. 

Hallintolaissa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Lain 7 lukuun sisältyy säännökset asian ratkaisemisesta. Lain 43 § koskee päätöksen muotoa. Sen mukaan hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Päätös voidaan antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Päätöksen sisällöstä säädetään lain 44 §:ssä. Sen mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta, 2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu, 3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu, sekä 4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä. Päätöksen perustelemisesta säädetään lain 45 §:ssä. Sen mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Päätöksen perustelut voidaan jättää tekemättä, jos: 1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista, 2) päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvin-vointiyhtymän taikka kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia, 3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan omi-naisuuksien arviointiin, 4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta, taikka 5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä tarpeetonta. 

Hallintolain lähtökohta on siis se, että hallintopäätös on pääsääntöisesti annettava kirjallisena. Kirjallinen päätös muutoksenhakuosoituksineen turvaa hakijalle mahdollisuuden hakea muutosta päätökseen.  

Valtaosalle henkilöistä EU:n digitaalinen koronarokotustodistus myönnettäisiin hakemuksen mukaisesti todistuksen saamisen edellytysten täyttyessä. Tällöin hakija saisi hakemuksensa johdosta EU:n digitaalisen koronatodistuksen, joka olisi osoituksena viranomaisen myönteisestä ratkaisusta. Henkilöllä ei olisi asiassa tällöin muutoksenhaun tarvetta, sillä hänen hakemuksensa olisi hyväksytty sellaisenaan. Näin ollen on tarkoituksenmukaista, että kun EU:n digitaalinen koronarokotustodistus myönnettäisiin hakemuksen mukaisesti, hakijalle ei annettaisi asiassa erillistä hallintopäätöstä eikä valitusosoitusta. Tämä vähentäisi myös viranomaisen hallinnollista taakkaa. Asiasta ehdotetaan 2 momenttiin nimenomaista säännöstä. Ehdotettu 2 momentti vastaisi passilain (671/2006) 20 §:n säännöstä, jonka mukaan hakijalle ei anneta erillistä hallintopäätöstä eikä valitusosoitusta, kun passi myönnetään hakemuksen mukaisesti. 

Jos henkilölle ei myönnettäisi EU:n digitaalista koronarokotustodistusta, hakijalle olisi sen sijaan annettava hallintolain mukaisesti erillinen hallintopäätös valitusosoituksineen. Päätöksen muutoksenhausta säädetään laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019), jonka 6 §:n mukaan valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta. 

59 a §. Valvonta. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut, tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (447/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 73/2021 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut sekä tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp). 

59 b §.Tarkastukset. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut sekä 58 d §:n muuttamisesta ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (447/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 73/2021 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp). 

59 c §.Määräykset ja pakkokeinot. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut, tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (447/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 73/2021 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut sekä tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8. Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöihin (StVM 1/2021 vp) ja (StVM 25/2021 vp). 

59 d §.Toimivaltainen viranomainen kunnassa. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut sekä 58 d §:n muuttamisesta ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (447/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 73/2021 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 1/2021 vp). 

59 e §.Oikeus saada tietoja. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8. Säännöskohtaiset perustelut.  

79 §. Valtion osallistuminen erityisiin kustannuksiin. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8. Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 25/2021 vp). 

87 a §.Covid-19-testin laiminlyöntiä koskeva rikkomus. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (701/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 105/2021 vp) lukuun 8. Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8. Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 18/2021 vp). 

89 a §.Virka-apu covid-19-tautia koskevien toimenpiteiden yhteydessä. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (701/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 105/2021 vp) lukuun 8 Säännöskohtaiset perustelut ja tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (876/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 131/2021 vp) lukuun 8. Säännöskohtaiset perustelut. Säännöstä muutettiin valiokuntakäsittelyjen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tältä osin viitataan säännöskohtaisten perustelujen osalta lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 18/2021 vp). 

91 §. Päätösten täytäntöönpano. Ehdotettu säännös vastaisi 31.12.2021 asti voimassa olevan väliaikaisen säännöksen sanamuotoa. Säännöskohtaisten perustelujen osalta viitataan tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (147/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020 vp.) kappaleeseen 7. Säännöskohtaiset perustelut, tartuntatautilain muuttamisesta annettua lakia (165/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 6/2021 vp) kappaleeseen 4.1 Ehdotukset sekä tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia (447/2021) koskevan hallituksen esityksen (HE 73/2021 vp) lukuun 7 Säännöskohtaiset perustelut. 

8.2  Laki liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

179 a §.Aikataulu- ja reittitiedoista ilmoittaminen covid-19-epidemian aikana. Lailla 676/2021 liikenteen palveluista annettuun lakiin lisätyn väliaikaisen 179 a §:n voimassaoloa ehdotetaan jatkettavan 30.6.2022 asti. Koska aiemman 179 a §:n voimassaolo päättyy 31.12.2021, jatkettaisiin säännöksen voimassaoloa lisäämällä lakiin uusi, saman sisältöinen 179 a § 1.1.2022 alkaen. Lain voimassa olevan 179 a §:n mukaan joukkoliikenteen muutoksista tulisi covid-19-epidemian aikana ilmoittaa viimeistään viisi päivää etukäteen. Henkilöliikenteen kuljetuspalvelun tarjoajan olisi ilmoitettava säännöllisesti tarjottavan palvelun aloittamisesta, lopettamisesta ja olennaisista muutoksista Liikenne- ja viestintävirastolle viimeistään viisi päivää ennen suunnitelman toteuttamista, voimassa olevan lain edellyttämän 60 päivän sijaan, siltä osin kuin tiedot eivät ole saatavilla 154 §:n 1 momentin mukaisesta rajapinnasta. Mikäli Liikenne- ja viestintävirasto mainitun pykälän 2 momentin mukaisesti järjestäisi tietopalvelun hankkimalla sen Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä, ilmoitus olisi tehtävä suoraan tälle palveluntarjoajalle. Olennaisilla muutoksilla tarkoitettaisiin muutoksia esimerkiksi suunnitelluissa aikatauluissa, reiteissä tai pysäkeissä. Lyhyempi ilmoitusaika mahdollistaisi palveluiden nopeamman aloittamisen, lopettamisen ja olennaiset muutokset covid-19-epidemian aikana. Lyhyempi ilmoitusaika on ollut käytössä keväästä 2020 (HE 62/2020 vp, HE 202/2020 vp, HE 64/2021 vp). Ensin poikkeus oli voimassa 31.10.2020 asti, jonka jälkeen poikkeusta on jatkettu laeilla 1256/2021 ja 676/2021. Nykyinen poikkeus on voimassa 31.12.2021 asti.