1.1  Tausta

Päästökauppalaki (1270/2023) astui voimaan 1.1.2024. Päästökauppalailla toimeenpantiin muutetun päästökauppadirektiivin säännökset laitosten, meriliikenteen ja lentoliikenteen osalta. Esityksellä kumottiin voimassa ollut päästökauppalaki. Päästökauppadirektiivin muutos julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 16.5.2023 ja kansallisesti edellä mainitut uudistukset tuli olla toimeenpantuna 31.12.2023 mennessä. 

Muutetun päästökauppadirektiivin valmistelua ja sisältöä on kuvattu kattavasti hallituksen esityksessä 71/2023. 

Kiireellisen toimeenpanon johdosta ei kansallisen lainsäädännön valmistelussa ole voitu huomioida komission EU:ssa annettavaa alemman asteista sääntelyä tai komission ohjeistuksia, joiden myötä on tarkoitus harmonisoida päästökauppajärjestelmän toimeenpanoa jäsenmaissa. Lisäksi päästökauppalain (1270/2023) voimaantulon jälkeen on ilmennyt myös muita lakiteknisiä korjaustarpeita. 

1.2  Valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä. Hallituksen esitys on ollut lausunnoilla 20.12.2024-4.2.2025. Lausuntoja pyydettiin seuraavilta tahoilta: liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, oikeusministeriö, Energiavirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Finnair oyj, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan pääosin lakiteknisiä päivityksiä sekä tiettyjä voimassa olevan sääntelyn selkeytyksiä. Esityksessä ehdotetaan määritelmiin sekä tiettyihin muihin säännöksiin päivityksiä komission delegoidun asetuksen ja täytäntöönpanoasetusten muutosten johdosta. Todentamista koskeviin säännöksiin päivitetään viittaus ilmastoneutraaliusraportista. Lisäksi esityksen myötä tehdään muita luonteeltaan lakiteknisiä muutoksia. 

Esityksessä ehdotetaan voimassa olevan sääntelyn selkeyttämistä yli 95 prosenttia kestävää biomassaa käyttäviä laitoksia koskevaan sääntelyyn. Ehdotuksen mukaan vuodesta 2026 soveltamisalasta ulosrajattavien biomassalaitosten osalta tarkennettaisiin sääntelyä siten, että jos laitos lisää fossiilisen polttoaineen käyttöä vuodesta 2026 alkaen ja kestävän biomassan käyttö alenee alle 95 prosenttiin, tulisi laitoksen hakeutua päästökaupan soveltamisalaan uudestaan. Päästökauppadirektiivi jättää kansallista liikkumavaraa 95%- säännön toimeenpanossa ja komission antaman GD0-ohjeistuksen myötä pidetään tarpeellisena selkeyttää oikeustilaa säännön kansallisen toimeenpanon osalta. Lisäksi selkeytettäisiin sääntelyä siltä, osin kuin voimassa olevan päästökauppalain soveltamisalan ulkopuolella oleva yksinomaan biomassaa käyttävä laitos ei vuodesta 2026 alkaen täyttäisi biomassalaitoksia koskevaa rajausta. Päästökauppalaissa ei ole säädetty siitä, miten toimitaan tällaisten laitosten kanssa, jotka eivät ole toimineet koko viiteajanjakson ajan (2019-2023) tai jotka ovat aloittaneet toimintansa viiteajanjakson jälkeen. 

Maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevat komission asetusmuutokset eivät kaikilta osin olleet voimassa tai asetusluonnosten tarkempi sisältö tiedossa nykyistä päästökauppalakia säädettäessä. Sen jälkeen voimaan tulleet ja vielä valmistelussa olevat muutokset ovat aiheuttaneet tarpeen selkeyttää kansallisia säännöksiä. Keskeisimmät muutokset liittyvät ilmaisjaon täysimääräisen saamisen ehtoihin. 

Energiatehokkuusehtoa koskeva unionin lainsäädännön tuleva sisältö voitiin päästökauppalakia valmisteltaessa ottaa pääasiallisesti huomioon. Lakia ehdotetaankin nyt siltä osin muutettavaksi vain vastaamaan paremmin ilmaisjakoasetuksen 22 a artiklan lopullista muutettua muotoilua, komission todentamisasetuksen muutoksia sekä komission ilmaisjaon mukautussäädöksen odotettavissa olevia muutoksia. Ehdotetuilla tarkennuksilla ja lisäyksillä ei ole tosiasiallisia vaikutuksia nykytilanteeseen, vaan niillä yhdenmukaistetaan unionin lainsäädännön ja kansallisen lain sisältöä ja siten niiden tulkintaa. 

Ilmastoneutraaliusehtoa koskeva EU:n lainsäädäntö on päästökauppalain säätämisen jälkeen tarkentunut ja tulee edelleen tarkentumaan vuoden 2025 aikana annettavissa suoraan sovellettavissa komission asetuksissa. Nykyisessä laissa on jo huomioitu ilmastoneutraaliussuunnitelmaan liittyvät edellytykset. Komission ilmaisjaon mukautussäädöstä tullaan kuitenkin päivittämään lisäämällä kriteerejä täysimääräisen ilmaisjaon saamiselle. Toiminnanharjoittajan tulee muun muassa toimittaa edellä mainitun mukautussäädöksen vaatimusten mukainen todennettu ilmastoneutraaliusraportti kutakin ilmastoneutraaliussuunnitelman kattamaa jaksoa koskien. 

Lisäksi lakia Energiavirastosta päivitettäisiin siten, että Energiaviraston tehtäviin päivitettäisiin viittaus voimassa olevaan päästökauppalakiin, lisättäisiin tehtäväksi fossiilisen polttoaineen jakelua koskevan päästökauppaalain mukaiset tehtävät sekä poistettaisiin viittaus kumottuun lentoliikenteen päästökauppalakiin. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Hallituksen esityksellä ei arvioida olevan varsinaisia uusia vaikutuksia koska ehdotetulla esityksellä tehdään lakiteknisiä korjauksia sekä voimassa olevan sääntelyn selkeyttämistä eikä ehdoteta uutta sääntelyä. Kappaleessa pyritään kuitenkin täydentämään 95% säännön vaikutuksia siltä osin kuin vaikutuksista on saatavilla lisätietoa päästökauppalakia koskevan hallituksen esityksen antamisen jälkeen. 

Biomassalaitosten poissulkeminen päästökaupasta poistaa laitoksilta keskeisen kannustimen fossiilisista polttoaineista peräisin olevien päästöjen vähentämiselle. 

Yksittäisten laitosten mahdollista fossiilisten polttoaineiden käytön lisäyksestä ei voida saada ennakolta tietoa. Fossiilisen polttoaineen käytön lisääminen päästökaupasta ulos suljettavissa laitoksissa johtaisi kuitenkin mahdollisesti merkittäviin päästölisäyksiin taakanjakosektorilla. 

Ehdotuksen mukainen velvoite hakea päästölupaa uudelleen laitoksen kestävästä biomassasta peräisin olevien päästöjen alittaessa 95-prosentin rajan kannustaisi biomassan käyttöön ja rajaisi kannusteita fossiilisten polttoaineiden käytön lisäämiselle. Jos oletetaan, että kaikki päästökaupasta ulossuljettavat laitokset, lukuun ottamatta opt-in –laitoksia, joiden päästöt ovat jo nykyisellään fossiilista alkuperää, nostaisivat fossiilisen polttoaineen käyttönsä viiteen prosenttiin, eli käytännössä optimoisivat polttoaineiden käyttöä siten, että pysyisivät 95% raja-arvon yläpuolella, ilman velvoitetta päästöluvan uudelleen hakemiseen, nousisivat fossiiliset päästöt n. 0,35 Mt perustuen v. 2023 tilanteeseen. Kun huomioidaan nykyiset 0,17 Mt:n suuruiset fossiiliset päästöt, olisivat nämä jatkossa taakanjakosektorille laskettavat päästöt suuruusluokaltaan n. 0,5 Mt vuodessa. 

Yleisen päästökaupan ulkopuolisia fossiilisia päästöjä koskee vuonna 2027 käynnistyvä fossiilisen polttoaineen jakelun päästökauppa (ETS2). Todennäköisesti päästöoikeuden hintataso yleisessä päästökaupassa ja fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupassa eroavat kuitenkin toisistaan jonkin verran. Asiaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia eikä siten voida arvioida miten ETS2 hinnoittelu vaikuttaa ulossuljettaviin laitoksiin. 

Laitoksella olisi velvoite hakea päästölupaa uudelleen kestävän biomassan käytön laskiessa alle 95 prosentin rajan. Velvoite rajaisi mahdollisuuksia hyötyä fossiilisten päästöjen kevyemmästä hinnoittelusta, mikä ehkäisisi myös markkinoiden vääristymistä nykyiseen yleiseen päästökauppaan kuuluvien ja sieltä v. 2026 ulossuljettavien laitosten välillä. Arvion mukaan uudelleen päästökaupan piiriin tulevat laitokset olisivat oikeutettuja ilmaisjakoon uuden osallistujan statuksella. 

Toistaiseksi ei ole tiedossa, millä tavoin päästöjen siirtäminen päästökauppasektorilta taakanjakosektorille toteutetaan. Vertailuvuoden valinnalla on mahdollisesti merkittävä vaikutus taakanjakosektorin tilanteelle, jossa nykytilanteen mukaisesti tarvitaan lisätoimia päästövähennys-velvoitteiden täyttämiseksi. Tilanteessa, jossa päästökaupasta ulossuljettavat laitokset lisäisivät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisäisivät siten taakanjakosektorin päästöjä, tulisi päästöjä vähentää entistä voimakkaammin muilta taakanjakosektorin osilta kuten liikenteestä, rakennusten lämmityksestä ja maataloudesta. Lisäisten toimien toteuttaminen johtaisi kustannusnousu-paineeseen kuluttajille ja yrityksille. 

Ilmaisjakoon liittyvästä ilmastoneutraaliusraportoinnista aiheutuu vaikutuksia sen piiriin kuuluville toiminnanharjoittajille ja näiden laitosten todentajille sekä hallinnollisia vaikutuksia Energiavirastolle. Toiminnanharjoittajien on laadittava täysimääräisen ilmaisjaon saamiseksi erillinen raportti ilmastoneutraaliussuunnitelman tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamisesta ja todentajien on todennettava kyseinen raportti. Erityisesti ensimmäisen vuonna 2026 jätettävän raportin osalta uuden sääntelyn edellyttämät toimenpiteet oletettavasti kuluttavat resursseja nykytilannetta enemmän. Energiavirastoon kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu ilmastoneutraaliusraporttien ja niiden todentamisraporttien tarkistamisesta sekä ilmastoneutraaliussuunnitelmien mahdollisten päivitysten tarkastusvelvoitteesta, josta on myös odotettavissa komission sääntelyä. Ilmastoneutraaliusehdon velvoitteiden piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa kuitenkin vain yhdeksän, joten kokonaisvaikutukset uskotaan jäävän pieniksi. 

5.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi yli 95 prosenttia biomassaa käyttävien laitosten sääntelyä. Vaihtoehtoisesti esityksessä voisi ehdottaa säädettäväksi komission ohjeistuksen ehdottamalla tavalla, jonka mukaan päästökaupan soveltamisalan ulkopuolelle suljetut laitokset pysyvät soveltamisalan ulkopuolella vuoden 2030 loppuun asti, riippumatta siitä lisääkö laitos fossiilisen käyttöä ja siten käyttää enemmän fossiilista polttoainetta kuin enintään viisi prosenttia. 

Päästökaupasta ulos suljettavilla laitoksilla olisi käytännössä mahdollisuus vuosina 2026–2030 käyttää fossiilisia polttoaineita ilman yleisen päästökaupan päästöohjausta. Turvetta lukuun ottamatta polttoaineita koskisi vuodesta 2027 alkaen uuden EU:n fossiilisen polttoaineen päästökaupan hintaohjaus. 

Vaihtoehdolla voidaan arvioida olevan myös kilpailua vääristävä vaikutus, sillä päästöjen hinnoittelu päästökauppaan kuuluvien ja sieltä v. 2026 ulossuljettavien laitosten välillä muodostuisi erilaiseksi. Periaatteessa on mahdollista, että hyvin samankaltaiset toistensa kanssa kilpailevat laitokset joutuisivat hyvin erilaisten sääntöjen piiriin riippuen siitä, onko biomassan käyttö ylittänyt tai alittanut 95 prosentin rajan. 

5.2  Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot

Päästökauppadirektiivin biomassalaitoksia koskeva sääntely koskee pääasiallisesti Suomea sekä Ruotsia. Ruotsissa on alustavasti rajautumassa päästökaupan ulkopuolelle 270 biomassalaitosta vuodesta 2026. Ruotsissa on säädetty siten, että päästökaupan ulkopuolelle rajautuvat laitokset pysyvät soveltamisalan ulkopuolelle vähintään vuoden 2030 loppuun asti. 

6.1  Johdanto

Hallituksen esitysluonnoksesta pyydettiin lausuntoja 20.12.2024-4.2.2025. Ruotsinkielinen aineisto lisättiin lausuntopalveluun 7.1.2025, ja ruotsiksi annettujen lausuntojen osalta lausuntoaika päättyi 18.2.2025. Lausuntopyyntöön saatiin lausuntoajan puitteissa 10 vastausta. Lausunnon jättivät liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto, liikenne- ja viestintävirasto (Traficom), Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja WWF Suomi. Oikeusministeriö ja Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoittivat, etteivät jätä lausuntoa. 

6.2  Yleinen palaute

Energiavirasto kannatti kokonaisuudessaan lausunnoilla ollutta esitystä. Energiavirasto totesi, että esityksessä ehdotetut muutokset ovat tarpeellisia, ja ne tukevat sekä vahvistavat viraston edellytyksiä hoitaa lakisääteisiä tehtäviään päästökauppaviranomaisena. 

WWF piti tärkeänä, että hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan päästökauppalain säännöksiin korjauksia niissä ilmenneiden virheiden oikaisemiseksi, tarkennuksia sääntelyn selkeyden ja täsmällisyyden parantamiseksi sekä muutoksia, joiden avulla säännökset saataisiin vastaamaan paremmin EU-oikeuden sisältöä. 

6.3  Lentoliikenne

Liikenne- ja viestintäministeriö piti tarpeellisena hallituksen esitykseen sisältyviä teknisluonteisia täsmennyksiä, jotka koskevat päästökaupan soveltamista ilmailuun. LVM:n mukaan täsmennyksillä varmistetaan, että päästökauppalain sisältö on selkeä ja linjassa päästökauppadirektiivin kanssa. Myös Traficom lausui kannattavansa ehdotettuja muutoksia, ja osallistuneensa niiden valmisteluun. Traficom totesi ehdotettujen korjausten olevan teknisiä, eikä niillä ole vaikutuksia ilma-aluksen käyttäjille. 

6.4  95 %:n biomassasääntö

Energiavirasto kannatti ehdotettua yli 95 prosenttia biomassaa käyttäviä laitoksia koskevan sääntelyn selkeyttämistä. Virasto katsoi, että ehdotetut uudet 2 ja 3 momentit 26 pykälään päästöluvasta selkeyttäisivät oikeustilaa biomassalaitosten suhteen ja vahvistaisivat oikeusvarmuuden periaatteen toteutumista hallintomenettelyssä. 

WWF kannatti ehdotusta lisätä päästökauppalain 26 §:ään uusi 3 momentti, jonka mukaan laitoksen tulee hakeutua uudelleen päästökaupan piiriin, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy ja 95 prosentin raja alittuu. WWF katsoi, että edellä esitetty sääntely olisi perusteltu ottaen huomioon EU:n päästökauppajärjestelmän tavoitteen vähentää teollisuuden hiilidioksidipäästöjä ja, että se voisi rajoittaa päästökaupan ulkopuolelle suljettuja laitoksia lisäämästä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. 

Energiateollisuus totesi, että esitetty muutos selkeyttäisi toimintaa tilanteessa, missä ’95%’-säännön nojalla laitoksen päästölupa perutaan, mutta laitos muuttaa polttoainehankintaansa siten, että 1.1.2026 jälkeen jonkin kalenterivuoden aikana laitoksen päästöistä alle 95 % olisi lähtöisin kestävästä biomassasta. Energiateollisuus totesi, pitävänsä päästökauppadirektiiviin sisällytettyä ’95%’-sääntöä epäonnistuneena. 

Metsäteollisuus ry totesi, että lakiluonnoksessa ehdotettu 95 % säännön tulkinnan muuttaminen on seurausta sekavasta EU-lainsäädäntökokonaisuudesta. Metsäteollisuus ry toteaa, että ensisijaisesti 95 % sääntö tulisi kumota direktiivistä niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin tasapuolisten kilpailuedellytysten näkökulmasta. 

Metsäteollisuus ry korosti olevan ensiarvoisen tärkeää, että lakiluonnoksessa ehdotetun 95 % säännön muutoksen takia päästökauppaan mahdollisesti palaavilla laitoksilla on varmuus niille kuuluvien maksuttomien päästöoikeuksien saamisesta päästökauppakauden loppuun asti. Metsäteollisuus totesi, että lakiluonnoksessa olisi tärkeää kuvata maksuttomien päästöoikeuksien saamiseen liittyvät mahdolliset erovaisuudet päästökauppaan palaavalle laitokselle suhteessa tilanteeseen, jossa laitos olisi jatkanut päästökaupan soveltamisalassa ilman 95 % sääntöä. 

Metsäteollisuus kiinnitti huomiota siihen, että päästölupien hakeminen lisää hallinnollista taakkaa niin toiminnanharjoittajille kuin Energiavirastolle. Teollisuuden näkökulmasta mahdollisen uudelleenluvitusprosessin sujuvuus on tärkeää. Metsäteollisuus ry ehdotti lakiluonnosta muutettavaksi siten, että päästölupahakemus voitaisiin jättää jo loppuvuodesta 2025, jolloin laitoskohtaiset polttoainesuunnitelmat ovat valmistuneet. Lisäksi mahdollinen päästölupahakemus takaisin kiinteiden laitosten päästökauppaan tulisi Metsäteollisuus ry:n mukaan ottaa huomioon tarkasteltaessa ETS2 päästökauppavelvoitteita. 

Bioenergia ry kiinnitti Metsäteollisuus ry:n tavoin huomiota hallinnolliseen taakkaan, ja totesi, että uudelleenliittymisessa tulisi pyrkiä minimoimaan hallinnolliset kustannukset niin Energiavirastossa kuin hakijan osalta ja mahdollisuuksien mukaan pyrkiä hyödyntämään laitosta koskeneet tiedot ajalta, kun se vielä oli päästökaupan piirissä. Hallinnolliset kustannukset tulisi minimoida myös silloin, kun laitoksia siirretään uuteen päästökauppaan (ETS2). 

Bioenergia ry totesi myös pitävänsä esitettyjen muutosten tavoitteita hyvinä, ja katsoi, että on päästökauppadirektiivin hengen mukaista, että laitos hakeutuu uudelleen päästökauppaan mikäli laitoksessa kestävän biomassan osuus laskee alle 95 % rajan. Bioenergia ry totesi, että esityksessä kuvatut 95 %-sääntöön liittyvät epäselvyydet ja esitetyt korjaukset ovat merkki siitä, ettei kyse alun perinkään ole kovin onnistuneesta ja tehokkaasta, Euroopan ilmastotavoitteita palvelevasta sääntelystä. 

Energiateollisuus Suomen kansallisessa lainsäädännössä tulisi pyrkiä turvaamaan kansalliset erityispiirteet eli pidettävä ’95%’-laitokset mahdollisuuksien mukaan päästökaupassa ja mahdollistettava taakanjakosektorin ja päästökaupan väliset siirtymät. 

6.5  Taakanjakosektorin päästöt ja päästötietojen raportointi

Ympäristöministeriö piti positiivisena sitä, että taakanjakosektorin päästöt kasvaisivat ehdotuksen myötä vähemmän kuin ilman ehdotuksen mukaista sääntelyä. Ympäristöministeriö korosti, että vaikka päästökaupan soveltamisalan ulkopuolella olevat laitokset eivät raportoi päästötietojaan Energiavirastolle, laitokset ovat ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan lupa-, ilmoitus tai rekisteröintivelvollisia toimintoja. Ympäristönsuojelulain 210 §:n mukaan toiminnan päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön laatutiedot ovat julkista tietoa eli Energiavirasto voisi tarvittaessa ja erityisesti epäillessään, että jonkin laitoksen päästöt alittavat 95 %:n rajan, selvittää laitosten päästötiedot myös YLVA-raportointijärjestelmää hyödyntäen. 

Ympäristöministeriö totesi myös pitävänsä tärkeänä, että hallitusten esitystä täydennettäisiin kuvauksella mihin lainsäädäntöön kestävyyden osoittaminen perustuu, millaisia laitoksia se koskee ja millaisilla laitoksilla ei olisi velvollisuutta kestävyyden osoittamiseen. Lisäksi tulisi arvioida onko riskiä sille, että kestävyyskriteerit täyttämättömän biomassan käyttö lisääntyisi. 

WWF totesi, että esityksen mukainen sääntely varmistaisi, että jos päästökaupan ulkopuolelle suljettu biomassalaitos alkaisi lisäämään fossiilisista polttoaineista aiheutuvia päästöjään, niitä ei tilastoitaisi jo ennestään merkittäviä päästövähennyspaineita kohtaavalle taakanjakosektorille, vaan päästökauppasektorille. WWF katsoi myös, ettei toiminnanharjoittajan oma epäilys kestävän biomassan poltosta aiheutuvien päästöjen 95 %:n raja-arvon alittamisesta ole yksin riittävä varmistamaan, että laitokset hakeutuisivat uudelleen päästökaupan piiriin. WWF totesi siten pitävänsä tärkeänä, että epäilys kytketään toiminnanharjoittajaa koskevaan päästöjen tarkkailuvelvoitteeseen. WWF katsoi, että kyseisten laitosten toiminnanharjoittajille tulisi voida poikkeuksellisesti asettaa päästökauppalain mukainen tai sitä vastaava päästöjen tarkkailuvelvoite. 

6.6  Hiilidioksidin talteenotto

Metsäteollisuus ry ja Bioenergia ry ilmaisivat huolen, että 95 prosentin rajaa koskeva sääntely aiheuttaa epävarmuutta ja hämärtää toiminnanharjoittajien hiilidioksidin talteenoton ja sen mahdollisen jatkojalostamisen tulevaisuuden näkymää. Bioenergia ry totesi, että hiilidioksidin poisto palvelisi EU:n ilmastotavoitteita ja poistojen sääntely on Euroopassa kehitysvaiheessa ja, että tulevaisuudessa se saattaa kytkeytyä myös päästökauppaan. 

Myös WWF totesi, että moniin biomassan polttolaitoksiin suunnitellaan hiilidioksidin talteenoton investointeja, jotka mahdollistaisivat hiilidioksidin pitkäaikaista varastointia. Tällaisten teknologisten ratkaisujen mahdollistamien niin sanottujen negatiivisten päästöjen laskentaan voi merkittävästi vaikuttaa se, kuuluuko laitos taakanjakosektorille vai päästökauppasektorille. WWF ilmaisi kantanaan, että pysyvät hiilenpoistot tulisi käsitellä täysin erillisenä ilmastopolitiikan lohkona, jolla on oma määrällinen tavoitteensa, ja että lain perusteluihin olisi syytä kirjata vähintään, että tällä lainsäädännön muutoksella ei ratkaista kysymystä siitä, mihin ilmastopolitiikan lohkoon tekniset hiilinielut lasketaan. 

7.1  Päästökauppalaki

2 §.Määritelmät . Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän kohtiin 10, 38 ja 39 päivitetään viittaukset komission antamiin asetuksiin. Muutoksen myötä päivitetään ja yhdenmukaistetaan viittaukset asetuksiin. Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi 40 kohta komission ilmastoneutraaliussuunnitelma-asetuksen määritelmästä ja 41 kohta päästöselvityksen määritelmästä. Pykälään ehdotetut muutokset ja lisäykset ovat luonteeltaan lakiteknisiä.  

Pykälän 10 kohtaan päivitettäisiin uuden huutokauppa-asetuksen nimi ja numero. Voimassa olevassa määritelmässä viitataan kumottuun huutokauppa-asetukseen. Ehdotetun kohdan mukaan huutokauppapaikalla tarkoitettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä vahvistamalla kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoitusta, hallinnointia ja muita näkökohtia koskevista säännöistä annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/2830, jäljempänä huutokauppa-asetus, 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyä palveluntarjoajaa, joka vastaa päästöoikeuksien huutokauppojen järjestämisestä ja muista sille mainitun asetuksen 27 artiklassa osoitetuista tehtävistä. 

Pykälän 38 kohtaan päivitettäisiin komission todentamisasetuksen nimi ja numero. Ehdotetun kohdan mukaan komission todentamisasetuksella tarkoitettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta tietojen todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista annettua komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2018/2067. 

Pykälän 39 kohtaan päivitettäisiin komission ilmaisjaon mukautussäädöksen nimi ja numero. Ehdotetun kohdan mukaan komission ilmaisjaon mukautussäädöksellä tarkoitettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY soveltamista koskevien sääntöjen vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse tuotantotason muutoksista johtuvia päästöoikeuksien maksutta tapahtuvan jaon mukautuksia koskevista lisäjärjestelyistä annettua komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2019/1842. 

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 40 kohta komission ilmastoneutraaliussuunnitelma-asetuksesta. Ehdotetun kohdan mukaan komission ilmastoneutraaliussuunnitelma-asetuksella tarkoitettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY soveltamissäännöistä päästöoikeuksien maksutta tapahtuvaan jakoon tarvittavien ilmastoneutraaliussuunnitelmien sisällön ja muodon osalta annettua komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2023/2441. 

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 41 kohta. Ehdotetun kohdan mukaan päästöselvityksellä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten sekä komission tarkkailuasetuksen, MRV-asetuksen tai komission CORSIA-MRV-asetuksen mukaista selvitystä toiminnanharjoittajan, laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän raportointikauden vuotuisista päästöistä, mukaan lukien komission tarkkailuasetuksen 75 v artiklan ja liitteen Xa mukaista raporttia. 

5 §.Laitokset . Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 momentti koskien biomassalaitosten soveltamisalan rajausta koskevan sääntelyn selkeyttämistä. Ehdotetun uuden 6 momentin mukaan, jos laitoksen toimintaa olisi muutettu siten, että laitoksella käytetään laitoksen tai polttoyksikön käynnistystä tai pysäytystä lukuun ottamatta yksinomaan biomassaa ja toiminnanharjoittaja on ilmoittanut Energiavirastolle laitoksen jatkavan tämän lain soveltamisalassa, sovelletaan tätä lakia laitokseen toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2025. Ehdotetulla momentilla selkeytetään sääntelyä siltä osin, kun laitoksessa käytetään yksinomaan biomassaa, joka ei täytä kestävyyskriteereitä ja siten kuuluisi lain soveltamisalaan 1.1.2026 lähtien.  

7 §.Laitoksen kapasiteetin määrittäminen . Pykälän 3 momentissa ehdotetaan korjattavaksi kirjoitusvirhe. Ehdotetun 3 momentin mukaan, jos laitoksen kuuluminen tämän lain soveltamisalaan määräytyy liitteessä I mainitun polttoyksiköiden kokonaispolttoainetehon perusteella, polttoainetehot laskettaisiin yhteen kaikista kyseiseen laitokseen kuuluvista teknisistä yksiköistä, joissa polttoaineita poltetaan. Kokonaispolttoainetehoa laskettaessa ei oteta huomioon polttoyksiköitä, joiden polttoaineteho on pienempi kuin 3 megawattia.  

21 §.Päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyminen . Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että lisätään tarkkailusuunnitelman hyväksynnän kestoa koskeva säännös. Ehdotetulla muutoksella selkeytetään sääntelyä siten, että tarkkailusuunnitelma voidaan hyväksyä toistaiseksi tai erityisestä syystä määräajaksi. Määräaikainen hyväksyntä koskisi tilanteita, joissa esimerkiksi laitoksen ympäristönsuojelulain mukainen lupa olisi määräaikainen. Ehdotettu muutos vastaa kumotun päästökauppalain (311/2011) mukaista sääntelyä. Ehdotetun pykälän mukaan toiminnanharjoittajan olisi laadittava lain soveltamisalaan kuuluvalle laitokselle päästöjen tarkkailusuunnitelma ja haettava sille Energiaviraston hyväksyntä. Tarkkailusuunnitelma hyväksyttäisiin toistaiseksi tai erityisistä syistä määräajaksi.  

26 §.Päästölupa . Pykälää ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 ja 3 momentti. Ehdotuksen myötä pykälää selkeytettäisiin biomassalaitosten vaatimusten osalta.  

Ehdotetun uuden 2 momentin mukaan, jos laitos on tullut päästökaupan soveltamisalaan, koska tämän lain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukainen rajaus ei soveltunut siihen, toiminnanharjoittajan tulisi hakea 1 momentin mukaista päästölupaa laitokselle. 

Ehdotetun uuden 3 momentin mukaan, jos laitoksen päästölupa olisi peruutettu 40 §:n 2 momentin 4 kohdan perusteella, toiminnanharjoittajan tulisi kuitenkin hakea 1 momentin mukaista päästölupaa, jos jonkin peruuttamista seuraavan kalenterivuoden aikana laitoksen keskimääräiset kestävän biomassan poltosta aiheutuvat päästöt muodostavat enintään 95 prosenttia laitoksen kokonaispäästöistä. Päästölupaa tulee hakea viipymättä ja viimeistään kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä, mikäli syntyy epäilys siitä, että edellä tarkoitettu enintään 95 prosentin raja alittuu. Ehdotettu momentti selkeyttää voimassa olevaa oikeustilaa. Nykytilaa koskevassa kappaleessa on kuvattu voimassa olevan päästökauppalain biomassalaitoksia koskeva sääntely sekä komission ohjeistuksen mukainen tulkinta päästökauppadirektiivin säännöksestä. 

Päästökauppadirektiivissä ei ole säädetty nimenomaisesti siitä, kuinka direktiivin liitteen 1 kohdan 1 mukaisesti päästökaupasta poisjätetty laitos tulee takaisin päästökauppaan, mikäli sen kestävän biomassan poltosta aiheutuneet päästöt laskevat ja laitoksen fossiilisista polttoaineista aiheutuvat päästöt lisääntyvät. Direktiivin 4 artiklassa on säädetty tyhjentävistä poikkeustilanteista, joissa laitoksen ei tule hakea päästölupaa, vaikka se harjoittaa päästökauppaan kuuluvaa toimintaa. Direktiivin 4 artiklassa ei ole säädetty poikkeusta, että liitteen 1 kohdan 1 perusteella poisjätetty laitos olisi tällaisessa tilanteessa erityisasemassa verrattuna muihin laitoksiin, joiden tulee hakea päästölupaa, mikäli ne harjoittavat liitteessä 1 lueteltua toimintaa. Näin ollen päästökaupasta yllä mainitun 95%:n biomassakriteerin vuoksi poisjätetyn laitoksen poisjättämisen jälkeisen oikeustilan selkeyttämiseksi päästökauppalain 26 §:ään on ehdotetaan lisättäväksi uusi kolmas momentti. Säännöksen katsotaan kuuluvan päästökauppadirektiivin mahdollistaman kansallisen liikkumavaran piiriin. 

Kummassakin tapauksessa päästölupa myönnettäisiin aikaisintaan 1.1.2026 voimaan tulevana ja päästölupa olisi voimassa toistaiseksi. Lupahakemuksen voisi kuitenkin jo jättää ennen vuotta 2026, mikäli laitoksen muutos koskisi vuotta 2026. Uutta päästölupaa ei kuitenkaan voisi myöntää ennen laitoksen voimassa olevan päästöluvan peruuttamista. 

Ehdotus vahvistaa laitosten yhdenvertaista kohtelua sekä EU:n päästökauppajärjestelmän tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi unionin ilmastoneutraaliustavoitteen ja sen ilmastotavoitteiden ja siten Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin ollen ehdotus tukee myös EU:n perussopimuksessa ilmaistuja ympäristöllisiä tavoitteita ja on näin perussopimusten mukainen. 

Päästökaupan soveltamisalan ulkopuolella olevat laitokset eivät raportoi päästötietojaan Energiavirastolle. Ehdotetun momentin mukainen epäilys 95 % rajan alittumisesta olisi siten ensisijaisesti toiminnanharjoittajan oma epäilys, jonka perusteella syntyisi velvoite hakeutua päästökaupan piiriin. Tietyissä tapauksissa on myös mahdollista, että Energiavirastolle voi herätä epäilys rajan alittumisesta esimerkiksi julkisuudesta saatujen tietojen perusteella. Tuolloin asiaa olisi mahdollista selvittää viraston toimesta esimerkiksi toimijalle tehtävällä hallintolain mukaisella selvityspyynnöllä. 

40 §.Laitoksen päästöluvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelmapäätöksen peruuttaminen . Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että lupia koskevista muutoksista olisi ilmoitettava viipymättä.  

Ehdotetun 40 § mukaisesti laitoksen katsottaisiin lopettaneen toimintansa ilmaisjakoasetuksessa säädetyissä tilanteissa. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava laitoksen toiminnan lopettamisesta Energiavirastolle välittömästi toiminnan lopettamisen jälkeen. Kahden tai useamman laitoksen yhdistymisestä, laitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan raukeamisesta ympäristönsuojelulain 88 §:n perusteella tai ympäristöluvan peruuttamisesta ympäristönsuojelulain 93 §:n perusteella on myös ilmoitettava Energiavirastolle välittömästi, jos laitosten yhdistyminen on tapahtunut tai ympäristölupa on rauennut tai peruutettu. 

Voimassa olevan lain mukaan toiminnanharjoittaja on voinut ilmoittaa kahden tai useamman laitoksen yhdistymisestä ja laitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan raukeamisesta ympäristönsuojelulain 88 §:n perusteella tai ympäristöluvan peruuttamisesta ympäristönsuojelulain 93 §:n perusteella Energiavirastolle viipymättä, kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin laitosten yhdistyminen on tapahtunut tai ympäristölupa on rauennut tai peruutettu. Lakiesityksen mukaan jatkossa kaikista laitoksen päästöluvan ja tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen peruuttamiseen johtavista muutostilanteista olisi ilmoitettava välittömästi Energiavirastolle. Muutos johtuu komission ilmaisjakoasetuksen muutoksesta, minkä johdosta kesken vuoden toimintansa lopettaneen laitoksen ei enää kuulu saada maksutta jaettavia päästöoikeuksia toiminnan lopettamispäivän, laitoksen yhdistymispäivän tai ympäristöluvan raukeamis- tai peruuttamispäivän jälkeiselle kalenterivuoden osalle. 

48 §.Maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrän alentaminen jakokaudella 2026–2030 . Pykälän 1, 2 ja 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne vastaisivat selkeämmin komission ilmaisjakoasetuksen säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, joka olisi luonteeltaan informatiivinen. Voimassa oleva 5 momentti kumottaisiin tarpeettomana päivitetyn ilmaisjakoasetuksen myötä.  

Ehdotetun 1 momentin mukaan vakiintuneelle laitokselle myönnettävien päästöoikeuksien määrää vähennettäisiin 20 prosentilla, jos toiminnanharjoittaja, jota koskee energiatehokkuuslain (1429/2014) 6 §:n mukainen velvoite pakollisesta yrityksen energiakatselmuksesta tai joka on vapautunut siitä mainitun lain 7 §:ssä säädetyllä perusteella, ei ole toteuttanut energiakatselmuksen tai energianhallintajärjestelmän suosituksia. Päästöoikeuksien määrää ei kuitenkaan vähennettäisi, jos toiminnanharjoittaja osoittaa ilmaisjakoasetuksen 22 a artiklassa säädettyjen edellytysten täyttyvän. Ehdotuksen myötä momenttia selkeytettäisiin vastaamaan ilmaisjakoasetuksen muutosta. 

Ehdotetun 2 momentin mukaan vakiintuneelle laitokselle myönnettävien päästöoikeuksien määrää vähennettäisiin 20 prosentilla, jos toiminnanharjoittaja, jota koskee päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 1 kohdan viidennessä alakohdassa säädetty velvoite tehdä mainitun direktiivin 10 b artiklan 4 kohdassa tarkoitettu ilmastoneutraaliussuunnitelma, ei toimita ilmastoneutraaliussuunnitelmaa Energiavirastolle ilmaisjakoasetuksessa säädetyssä ajassa. Päästöoikeuksien määrää vähennettäisiin myös, jos ilmaisjakoasetuksen 22 b artiklassa, komission ilmastoneutraaliussuunnitelma-asetuksessa tai komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä säädetyt muut edellytykset eivät täyty. Ehdotetussa muutoksessa momenttiin päivitettäisiin viittaukset komission säädöksiin. 

Ehdotetun 4 momentin mukaan, jos toiminnanharjoittaja osoittaisi toteuttaneensa 1 momentissa tarkoitetut suositukset maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntämistä koskevan päätöksen antamisen jälkeen, päästöoikeuksien määrän vähennys poistettaisiin jakokauden jäljellä olevien kalenterivuosien ilmaisjaon osalta. Vähennyksen poistamisesta säädettäisiin tarkemmin ilmaisjakoasetuksessa ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä. Momentissa mainittujen säädösten päivittämisen myötä menettelyä on tarkentunut siten, että toiminnanharjoittaja voi toteuttaa jäljellä olevia suosituksia jakokaudella 2026-2030 vuosittaisen tuotantotasoraportin todentamiseen asti ja saada siten vielä jaon täysimääräisenä kyseiselle ja sitä seuraaville vuosille. 

Ehdotetun 5 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on laadittava ja pantava täytäntöön 1 momentissa tarkoitettuja suosituksia koskeva menettely ja ylläpidettävä sitä ilmaisjakoasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotettu 5 momentti on uusi ja lisättäisiin ilmaisjakoasetuksen päivityksen myötä. Voimassa oleva 5 momentti kumottaisiin samasta syystä tarpeettomana. 

59 §.Maksutta jaettavien päästöoikeuksien kirjaaminen . Voimassa olevaa 59 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälään selkeytetään päästöoikeuksien kirjaamista koskevaa menettelyä. Ehdotetun pykälän mukaan, jos laitos on lopettanut toimintansa, ei laitoksen tilille saisi kirjata päästöoikeuksia toiminnan lopettamispäivän jälkeiselle kalenterivuoden osalle ja sen jälkeisille vuosille. Ehdoista, joiden täyttyessä laitoksen katsotaan lopettaneen toimintansa, ja päästöoikeuksien kirjaamisen lopettamisesta säädetään ilmaisjakoasetuksessa. Energiavirasto tekee päätöksen päästöoikeuksien kirjaamisen lopettamisesta. Ehdotetun muutoksen myötä selkeytetään päästöoikeuksien kirjaamista laitoksen lopettaessa toimintansa. Laitokselle voi kirjata sille kuuluvat päästöoikeudet ajalta ennen lopettamista ja näiden päästöoikeuksien kirjaaminen voi tapahtua laitoksen lopetettua toimintansa. Lopettamisen jälkeiselle ajalla ei voi myöntää ja siten ei myöskään kirjata kyseisiä päästöoikeuksia.  

64 §.Maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien jakoperusteet . Pykälään esitetään lisättävän tarkennus maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien jakoperusteisiin sovellettavista vertailutiedoista. Pykälän 1 momentin kautta vuonna 2024 maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakoperusteiden vertailuvuosi oli 2023, mutta säännöksestä ei käynyt selvästi ilmi, että laskennassa tulee huomioida todennetut päästöt myös niiden lentojen osalta, jotka kuuluvat päästökauppajärjestelmään vasta 1.1.2024 alkaen. Nyt esitettävä täydennys 64 §:n 2 momenttiin varmistaisi vertailutietojen oikeellisuuden. Säädösteknisesti tarkennus tulisi uutena virkkeenä pykälän ensimmäisen virkkeen jälkeen. Voimassa olevan pykälän viimeinen virke erotettaisiin omaksi 2 momentikseen, koska se koskee ilmaisjakoa vuodesta 2026 lähtien.  

65 §.Kestävien lentopolttoaineiden käytöstä maksutta jaettavat päästöoikeudet . Pykälän 1 momenttia esitetään vähäisiä tarkennuksia, joilla varmistetaan säännöksen yhdenmukaisuus päästökauppadirektiivin kanssa. Ensinnäkin tarkennettaisiin, että ilmaisjako kestävien lentopolttoaineiden käytön perusteella koskee vain kaupallisia ilma-aluksen käyttäjiä ja on mahdollista vain sellaisten lentojen osalta, joilta päästöoikeudet on palautettava vuosien 2024–2030 aikana. Samalla tarkennettaisiin, että ilmaisjako kestävien lentopolttoaineiden käytön perusteella ei ole mahdollista sellaisten lentojen osalta, joita koskeva päästöoikeuksien palautusvaatimus katsotaan täytetyksi päästökauppadirektiivin 28 a artiklan 1 kohdan nojalla.  

Lisäksi tarkennettaisiin siten, että viittaus päästökauppadirektiivin 3 c artiklan 6 kohtaan koskisi päästöoikeuksien jakoperusteita eikä päästöoikeuksien hakumenettelyä. Käytännössä momenttiin lisättäisiin uusi virke, jonka mukaan maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrään sovellettaisiin päästökauppadirektiivin 3 c artiklan 6 kohtaa. Maksuttomilla päästöoikeuksilla kavennetaan kestävän ja fossiilisen lentopolttoaineen hintaeroa niin, että mitä kestävämmäksi polttoaine on mainitussa direktiivin kohdassa katsottu, sitä suurempi suhteellinen osuus hintaerosta katetaan maksuttomilla päästöoikeuksilla. Direktiivin säännöksen tarkoituksena on kattaa osittain tai kokonaan fossiilisen lentopetrolin käytön ja kestävien lentopolttoaineiden käytön välinen hintaero, ottaen huomioon hiilen hintaan ja fossiilisten polttoaineiden yhdenmukaistettuihin vähimmäisverotasoihin perustuvat kannustimet, ja siten kannustaa kestävien lentopolttoaineiden käyttöön. 3 c artiklan 6 kohdan mukaisesti maksutta jaettavilla päästöoikeuksilla katettaisiin 70 prosenttia hintaerosta edistyneiden biopolttoaineiden ja vihreä vedyn osalta sekä 95 prosenttia ei-biologista alkuperää olevien synteettisten polttoaineiden osalta). Hintaero katettaisiin kokonaan, jos kestävä polttoaine tankataan alle 10 000 km2 kokoisella saarella tai syrjäisellä alueella sijaitsevalla lentoasemalla taikka lentoasemalla, joka ei alle 800 000 vuosittaisen matkustajamäärän takia ole ReFuelEU Aviation -asetuksen uusiutuvien lentopolttoaineiden sekoitevelvoitteen piirissä. 

73 §.Päästöoikeuksien palautusvelvollisuus . Pykälää muutettaisiin siten, että virheellinen viittaus päästökauppalain lukuun 10 korjattaisiin luvuksi 7. Ehdotetun 73 pykälän muutoksen mukaan toiminnanharjoittajan, laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän olisi palautettava 69 §:ssä tarkoitettuun unionin rekisteriin vuosittain syyskuun loppuun mennessä edellisenä kalenterivuonna kustakin toiminnanharjoittajan laitoksesta aiheutuneita tai laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän aiheuttamia, 7 luvun mukaisesti todennettuja päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.  

81 §.Todentajan hyväksyminen . Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälässä tarkennettaisiin hyväksynnän koskevan myös ETA- valtiossa sertifioidun todentajan hyväksyntää. Ehdotetun pykälän mukaan Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa akkreditoitu tai sertifioitu todentaja rinnastettaisiin 1 momentissa tarkoitettuun todentajaan, jos todentaja on yhteisö tai säätiö taikka tällaisen osa ja täyttää 79 §:ssä säädetyt edellytykset sekä akkreditoinnissa on noudatettu vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa säädettyä vastaavaa menettelyä, taikka luonnollisen henkilön on sertifioinut todentajaksi komission todentamisasetuksen 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muu Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansallinen viranomainen. Ehdotetulla muutoksella täsmennetään kansallista lainsäädäntöä vastamaan komission todentamisasetuksen sisältöä niistä tahoista, jotka voidaan hyväksyä toimimaan todentajana Suomessa. Lisäksi muutos täydentää päästökauppalain 80 §:ssä sertifioitujen todentajien hakemuksesta jo säädettyä.  

83 §.Käytettävä todentaja . Pykälää ehdotetaan muutettavan siten, että lisätään viittaus ilmastoneutraalisuusraportista. Ehdotetun pykälän mukaan toiminnanharjoittajan, ilma-aluksen käyttäjän ja laivayhtiön olisi käytettävä päästöselvitysten, toiminnanharjoittajan lisäksi perustietoselvitysten, uuden osallistujan tietoselvitysten, vuotuisten tuotantotasoraporttien ja ilmastoneutraaliusraporttien sekä ilma-aluksen käyttäjän lisäksi CORSIA-järjestelmän ilmastoyksiköiden mitätöinnin todennuttamiseen todentajaa, joka on hyväksytty tämän lain nojalla. Ehdotettu muutos johtuu komission täytäntöönpanoasetusten valmisteilla olevista muutoksista ja muutoksen myötä pykälää täydennettäisiin sisältämään kaikki raportit, joita todennuttaminen voi koskea.  

86 §.Todentamisraportti . Ehdotetun muutoksen myötä lisätään ehdotetun 83 §:n muutosta vastaavalla tavalla viittaus ilmastoneutraalisuusraporttiin. Ehdotetun pykälän mukaan todentajan olisi laadittava todentamisraportti laitoksen ja ilma-aluksen käyttäjän päästöselvityksen, 39 §:ssä tarkoitetun selvityksen, perustietoselvityksen, uuden osallistujan tietoselvityksen, vuotuisen tuotantotasoraportin ja ilmastoneutraaliusraportin todennuksesta.  

92 §.Päästöoikeuden ylitysmaksu . Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että tarkennetaan kuluttajahintaindeksin tarkoittavan Euroopan kuluttajahintaindeksiä. Päästöoikeuden ylitysmaksusta säädetään päästökauppadirektiivissä eikä se jätä kansallista harkintaa sovellettavan kuluttajahintaindeksin osalta. Ehdotetun pykälän mukaan ylitysmaksu olisi 100 euroa kultakin hiilidioksidiekvivalenttitonnilta, jolta päästöoikeuksia ei ole palautettu. Vuonna 2013 alkaneesta päästökauppakaudesta lukien ylitysmaksua korotetaan Euroopan kuluttajahintaindeksin muutoksen mukaisesti.  

97 §.Päästökaupparikkomus . Pykälän 4 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että päästökaupparikkomukseksi katsottaisiin myös väärien tietojen toimittaminen 55 §:ssä tarkoitetun raportin tai ilmoituksen toimittamisen yhteydessä. Ehdotetun pykälän 4 kohdan mukaan päästökaupparikkomuksesta tuomitaan, jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö 55 §:ssä tarkoitetun raportin tai ilmoituksen toimittamisen päästöoikeusmäärän alentamista varten tai toimittaa vääriä tietoja. Lainkohtaa esitetään muutettavaksi vastaamaan voimassa olevan lain yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevää lainsäätäjän tarkoitusta, joka on jäänyt kirjaamatta pykälätekstiin.  

7.2  Laki Energiavirastosta.

1 §.Tehtävät . Pykälään lisättäisiin energiaviraston tehtäviin viittaus lakiin fossiilisen polttoaineen jakelusta sekä päivitettäisiin viittaus päästökauppalakiin ja poistettaisiin viittaus kumottuun lentoliikenteen päästökauppalakiin. Ehdotetut muutokset ovat luonteeltaan lakiteknisiä.