1.1  Tausta

Kiinteistönmuodostamislaki on kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden kiinteistötoimituksella tapahtuvaa muodostamista, kiinteistöjaotuksen muuttamista, rekisteriyksiköihin kohdistuvien oikeuksien muotoamista ja vahvistamista sekä kiinteistöjaotukseen liittyvien epäselvyyksien selvittämistä koskeva yleislaki. Laissa säädelty kiinteistötoimitus on määrämuotoinen menettely, joka sisältää asioiden käsittelymenettelynä piirteitä kirjallisesta hallintomenettelystä. Kiinteistötoimitusmenettelyllä on myös yhtymäkohtia tuomioistuimissa noudatettavaan oikeudenkäyntimenettelyyn. Kiinteistönmuodostamislaissa kiinteistötoimituksissa käsiteltävien asioiden yksinomaiseksi käsittelymenetelmäksi on säädetty toimituskokous käsiteltävien asioiden laadusta riippumatta. 

Kiinteistörekisteri on julkinen ja muodostaa osan valtakunnallisesta kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ). Se on luonteeltaan luettelo maa- ja vesialueiden rekisteriyksiköistä ja muodostaa pohjan muun muassa KTJ:n lainhuuto- ja kiinnitysrekisterille. Kiinteistörekisterin tietoja ylläpidetään kiinteistötoimituksilla. Rekisteriin merkitään rekisteriyksiköittäin kiinteistötoimituksissa muodostetut uudet kiinteistöt ja muut rekisteriyksiköt kiinteistönmuodostustietoineen sekä toimituksissa kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksikköjen fyysiseen ja oikeudelliseen ulottuvuuteen tehdyt muutokset. Kiinteistörekisteriin sisältyy rekisteriyksiköiden ominaisuustietoja koskevan osan lisäksi kiinteistörekisterikartta, josta käy ilmi maanpinnan jakautuminen kiinteistöihin ja muihin rekisteriyksiköihin. 

Kiinteistötietojärjestelmän selvyys ja luotettavuus edellyttävät muun muassa sitä, että maa- ja vesialueiden omistusoikeusjaotuksessa tapahtuneiden muutosten seurauksena syntyneet uudet omistusoikeusyksiköt (määräalat) muodostetaan kiinteistötoimituksilla uusiksi kiinteistörekisterin kiinteistöyksiköiksi ja rekisteröidään kiinteistörekisterin ilmentämän kiinteistöjaotuksen osaksi ilman viivytystä. Kiinteistötoimitusmenettely, joka edellyttää asioiden käsittelyä kokousmenettelyssä käsiteltävän asian laadusta kuten esimerkiksi sen riidattomuudesta ja selvyydestä riippumatta, hidastaa kirjaamisrekisteriin merkittyjen omistusoikeusmuutosten päivittymistä kiinteistöjaotusmuutoksina kiinteistörekisteriin. 

Esityksen tarkoituksena on uudistaa kiinteistötoimitusmenettelyä toimitustuotannon tehostamiseksi ja edistää lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen maa- ja vesialueiden omistusoikeusjaotuksessa tapahtuneiden muutosten päivittymistä kiinteistörekisteriin toimitusmenettelyä sujuvoittamalla. 

1.2  Valmistelu

Maa- ja metsätalousministeriö on 1.10.2018 annetulla päätöksellä asettanut lainsäädäntöhankkeen hallituksen esitykseksi kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta kiinteistötoimitusmenettelyn uudistamiseksi ja sähköisen asioinnin edistämiseksi. 

Esitys on valmistelu maa- ja metsätalousministeriössä virkamiestyönä Maanmittauslaitoksen aloitteen pohjalta. Valmistelun aikana on oltu yhteydessä oikeusministeriöön ja ympäristöministeriöön siltä osin kuin esityksellä on yhtymäkohtia mainittujen ministeriöiden hallinnonalojen lainsäädäntöön. 

Esityksen tausta-aineisto valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella MMM033:00/2018 

2.1  Nykytila

2.2  Nykytilan arviointi

3.1  Kiinteistötoimitusmenettelyn joustavoittaminen ja nopeuttaminen

Esityksen tavoitteena on kehittää toimitusmenettelyä asiakkaiden ja kiinteistönmuodostamisviranomaisten kannalta yksinkertaisemmaksi ja joustavammaksi sekä samalla tehostaa toimitustuotantoa. 

3.2  Kiinteistötoimitusmenettelyn sähköistäminen

Esityksen tavoitteena on edistää sähköisten menetelmien käyttöä toimitusmenettelyssä ja parantaa samalla asiakaspalvelua. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

4.2  Pääasialliset vaikutukset

5.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

5.2  Ruotsin lainsäädäntö

6.1  Johdanto

Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:ltä, Maanmittauslaitokselta, Espoon, Helsingin, Vantaan, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun kaupungeilta ja Suomen Kuntaliitto ry:ltä. 

Lausunnon ovat antaneet oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f., Maanmittauslaitos, Espoon -, Helsingin -, Vantaan -, Turun -, Kuopion - ja Oulun kaupungit sekä Suomen Kuntaliitto ry sekä lisäksi liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 

Lausunnon antajista valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Maanmittauslaitos, Traficom, Väylävirasto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. ovat pitäneet esitystä kannatettavana. 

Valtiovarainministeriö edellytti lisäksi lausunnossaan esityksen käsittelemistä jatkovalmistelun yhteydessä Kuntalain (410/2015) 11 §:ssä edellytetyllä tavalla Kuntatalouden- ja hallinnon neuvottelukunnassa. Käsittely neuvottelukunnassa olisi ollut tarpeen, koska kiinteistötoimitusten rekisteröintiin ehdotetuista muutoksista olisi tullut aiheutumaan osalle kuntia merkittäviä lisäinvestointitarpeita teknisten valmiuksien lisäämiseksi ja joista aiheutuvat kustannukset olisi tullut kattaa valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. 

Esitys ei ole ollut valtiovarainministeriön esittämällä tavalla neuvottelukunnan käsiteltävänä neuvottelukunnan ilmoitettua käsittelytarpeen poistuneen sen jälkeen, kun esityksen jatkovalmistelussa luovuttiin ehdotetusta toimitusten rekisteröintiä koskeneesta uudistuksesta jäljempänä esitetysti. 

6.2  Kiinteistötoimituksen rekisteröinti lainvoimaa vailla olevana toimituksena

Kiinteistönmuodostamislain voimassa olevassa rekisteröintimenettelyssä kaikki toimitukset merkitään kiinteistörekisteriin sen jälkeen, kun toimitus on tullut lainvoimaiseksi. Tällöin muutoksenhaku voi lykätä toimituksen rekisteröintiä enimmillään 2-3 vuotta. Toimituksen suorittamisen jälkeisenä toimenpiteenä rekisteröinti ei toisaalta ole mahdollista ennen kuin toimituksen asiakirjat ovat valmistuneet. Kun toimituksen rekisteröintiajankohtaa ei ole lailla tarkemmin säädetty, rekisteröintiajankohta ja suoritettua toimitusta koskevan tiedon välittyminen kiinteistörekisteriin riippuu täysin siitä, missä ajassa kiinteistönmuodostamisviranomainen suorittaa toimitusta koskevat lopputoimenpiteet kunkin yksittäisen toimituksen osalta. Kun toimitusta ei voida merkitä kiinteistörekisteriin ennen sen lainvoimaiseksi tuloa, kiinteistörekisteri sisältää suoritettuja toimituksia koskevina tietoina vain lainvoimaista ja pysyvää tietoa. 

Jos rekisteröinnistä vastaa sama henkilö kuin toimituksen suorittamisesta, voimassa olevan rekisteröintimenettelyn seurauksena toimituksen suorittajan on otettava lopettamansa toimitus vielä uudelleen käsiteltäväkseen sen jälkeen, kun toimitus on voimassa olevan lain mukaan tullut rekisteröintikelpoiseksi. Tämä lisää kiinteistönmuodostamisviranomaiselle toimituksen läpiviennistä aiheutuvaa kustannusta 

Kiinteistörekisterin suoritettuja toimituksia koskevan informaation parantamiseksi lausuttavana olleessa luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle kiinteistönmuodostamislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta kiinteistönmuodostamislaissa säädettyä rekisteröintimenettelyä ehdotettiin uudistettavaksi aikaistamalla toimituksen rekisteröintiajankohtaa. Ehdotuksen mukaan kaikki toimitukset olisi tullut merkitä kiinteistörekisteriin toimituskokouksessa ilmoitettuna toimituksen lopettamisajankohtana lainvoimaa vailla olevina toimituksina viimeistään neljäntoista päivän kuluessa toimituskokouksesta. Toimitus olisi siten merkitty kiinteistörekisteriin reaaliaikaisesti samana päivänä, jona sitä koskeva muutoksenhakuaikakin olisi alkanut. Kiinteistörekisteri olisi näin sisältänyt sekä lainvoimaista, pysyvää tietoa että lainvoimaa vailla olevaa, muutoksenhaun johdosta mahdollisesti muuttuvaa tietoa. 

Ehdotetussa menettelyssä toimitusta ei olisi myöskään ollut tarpeen ottaa uudelleen käsiteltäväksi rekisteröinnin suorittamiseksi, mikä olisi osaltaan tehostanut kiinteistönmuodostamisprosessia. 

Oikeusministeriö toteaa lausunnossaan ehdotuksesta, että nykyisenkin sääntelyn puitteissa voidaan vuosittain suoritettavista noin 17 000 toimituksesta merkitä noin 98 % kiinteistörekisteriin muutoksenhakuajan umpeuduttua eli 30 päivän kuluttua toimituksen lopettamisesta. Oikeusministeriö lausuu ehdotetusta rekisteröintiuudistuksesta, ettei se voi kaikilta osin yhtyä rekisteröintimenettelyn tarkistamisen puolesta esitettyihin perusteisiin. Oikeusministeriön käsityksen mukaan kiinteistörekisterin tietosisällön luotettavuutta ei edistä sellaisten tietojen rekisteriin merkitseminen, jotka eivät ole lainvoimaisia tai jää pysyviksi. Rekisteriin merkittyjen tietojen luotettavuus on merkityksellinen tekijä siinä missä rekisterin tietosisällön ajantasaisuuskin. Oikeusministeriö lausuu ehdotettuun menettelyyn liittyen lisäksi, että lainvoimaa vailla olevien tietojen merkitseminen kiinteistörekisteriin edellyttää myös sääntelyä, jonka nojalla muutoksenhaun johdosta perusteettomiksi käyneet merkinnät voidaan poistaa kiinteistörekisteristä. Virheellinen merkintä, johon ei ilmeisesti liity minkäänlaista tulkinnanvaraisuutta, tulisi voida poistaa nopeasti ja yksinkertaisesti hallinnollisessa menettelyssä. 

Kiinteistönmuodostamisviranomaisina toimivat kiinteistörekisteriä pitävät kunnat ovat todenneet lausunnoissaan, ettei ehdotettu rekisteröintimenettely nopeuta niiden kiinteistönmuodostamisprosessia. Kunnat ovat pitäneet ehdotettua rekisteröintiuudistusta kuntien kiinteistönmuodostamis- ja rakentamisprosessien sujuvuuden kannalta tarkasteltuna tarpeettomana ja niitä hankaloittavana. Kuntien lausuntojen mukaan ehdotettu rekisteröintimenettely vaatisi myös teknisiä muutoksia käytössä olevaan rekisteröintijärjestelmään. 

Kunnat katsovat edelleen, että asianosaisten hyväksymä kiinteistötoimitus tulisi voida rekisteröidä vastaavalla tavalla kuin voimassa olevassa laissa. Toimitusinsinöörillä tulisi myös olla mahdollisuus jättää riitainen toimitus merkitsemättä lainvoimaa vailla olevana toimituksena kiinteistörekisteriin, koska rekisteritiedot voivat muuttua mahdollisen muutoksenhaun johdosta. 

Kunnat katsovat myös, että kokouksessa ilmoitettavan rekisteröintiajankohdan tulisi olla joustava mahdollisten teknisten ongelmien tai sairaustapausten varalta. Kunnat ovat pitäneet toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemiselle ehdotettua aikaikkunaa em. syiden vuoksi ahtaana. Toimitus tulisi voida merkitä kiinteistörekisteriin ilman aiheetonta viivästystä sekä kokousmenettelyssä ilmoitetusta toimituksen lopettamisajankohdasta että kirjallisessa menettelyssä ilmoitetusta toimituspäätöksen antamisajankohdasta lukien. 

Maanmittauslaitos on lausunnossaan katsonut, että toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisen tulisi voida tapahtua viimeistään toimituskokouksessa ilmoitettuna lopettamisajankohtana. Maanmittauslaitos on myös lausunnossaan kuten kunnatkin katsonut, että kiinteistötoimituksen rekisteröintiä koskevassa sääntelyssä tulisi huomioida mahdolliset poikkeustilanteet, kun toimitusta ei saada rekisteröityä toimitusinsinöörin sairastumisen, rekisteröintiteknisten ongelmien tai ilmaantuneen laillisen esteen vuoksi toimituskokouksessa ilmoitettuna määräpäivänä. 

Esityksen jatkovalmistelussa lausuttavana ollutta ehdotusta on tarkistettu kokonaisharkinnan pohjalta tältä osin siten, että ehdotettu kiinteistötoimitusten rekisteröintimenettelyä koskenut uudistus on poistettu esityksestä. Ehdotettu rekisteröintimenettely ei olisi siihen ehdotetuin tarkistuksin kokonaisuutena edistänyt kiinteistöjärjestelmän selvyyttä ja luotettavuutta. Kiinteistörekisterin suoritettuja toimituksia koskevan tietosisällön paremmasta ajantasaisuudesta ja kiinteistönmuodostamisprosessin tehostumisesta aiheutuvat hyödyt eivät olisi tällöin myöskään muodostuneet oikeasuhtaisiksi voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna. 

Voimassa oleva kiinteistötoimitusten rekisteröintimenettely, jossa toimitus merkitään kiinteistörekisteriin sen jälkeen, kun se on tullut lainvoimaiseksi, on menettelynä yksinkertainen ja selkeä. Rekisteröintiajankohdan muuttamista koskevassa ehdotuksessa kiinteistötoimituksen lopettamishetki ja kiinteistötoimituksen rekisteröintihetki on ehdotettu lähtökohtaisesti samaksi sääntelyn pysyttämiseksi myös jatkossa selkeänä ja yksinkertaisena. Lausunnoissa ehdotettuun rekisteröintimenettelyyn esitetyt muutokset, jotka käytännössä merkitsisivät toimituksen lopettamishetken ja rekisteröintihetken erottamista toisistaan sekä voimassa olevan rekisteröintimenettelyn osittaista säilyttämistä ehdotetun uuden menettelyn rinnalla, olisivat johtaneet sääntelyn monimutkaistumiseen ja tilannekohtaiseen sääntelyyn. Riitaisen toimituksen merkitsemättä jättäminen kiinteistörekisteriin mahdollisen muutoksenhaun johdosta ja rekisteröinti vasta muutoksenhaun jälkeen olisi ollut myös vastoin ajatusta suoritettuja toimituksia koskevan tiedon mahdollisimman aikaisesta rekisteröinnistä. 

Ehdotetussa rekisteröintimenettelyssä tieto suoritetusta toimituksesta olisi merkitty kiinteistörekisteriin noin 1-2 viikon kuluessa toimituskokouksesta lainvoimaa vailla olevana tietona. Voimassa olevan lain mukaisessa menettelyssä tieto suoritetusta toimituksesta voidaan merkitä kiinteistörekisteriin lainvoimaisena tietona sen jälkeen, kun toimitusta koskeva muutoksenhakuaika (30 pv) on umpeutunut, jos toimituksesta ei valiteta. Käytännössä tieto suoritetusta toimituksesta on voimassa olevassa rekisteröintimenettelyssä merkittävissä lainvoimaisena tietona kiinteistörekisteriin noin viiden viikon kuluttua toimituskokouksesta. Ehdotetussa rekisteröintimenettelyssä tieto suoritetusta toimituksesta olisi siten näkynyt rekisterissä noin kolme viikkoa aikaisemmin kuin mitä voimassa olevassa menettelyssä. 

Kiinteistönmuodostamisviranomaisten (Maanmittauslaitos ja 71 asemakaava-alueilla kiinteistörekisteriä pitävää kuntaa) voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvat rekisteröintiprosessit poikkeavat toisistaan. Vaikka tiedon saatavuuden reaaliaikaisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti, moni lausunnonantaja piti ehdotettua aikaikkunaa liian nopeana. Rekisteröinnin toteuttaminen ehdotetussa kahden viikon aikaikkunassa tilanteessa, jossa rekisteröinti on eriytetty toimituksen suorittamisesta, olisi ollut hyvin haastavaa ja käytännössä mahdotonta toteuttaa ilman joustoa ja prosessien uudelleen järjestämistä. Jouston säätämisen yhteydessä olisi ollut mahdollista myös pidentää aikaikkunaa, jonka kuluessa toimitus olisi tullut merkitä kiinteistörekisteriin. Tällöin kuitenkin rekisteröintiajankohtien ero voimassa olevan rekisteröintimenettelyn ja ehdotetun menettelyn välillä olisi kaventunut niin pieneksi (n. 2 viikkoa), että uudistukselle asetettu tavoite kiinteistörekisterin suoritettuja toimituksia koskevan informaation parantamisesta rekisteröintiajankohtaa aikaistamalla olisi jäänyt vähäiseksi. 

6.3  Kustannusvaikutukset kunnille

Valtiovarainministeriö on lausunnossaan todennut, että ehdotetuista muutoksista aiheutuisi käyttöönottovaiheessa osalle kuntia merkittäviä lisäinvestointitarpeita teknisten valmiuksien parantamiseksi. Valtiovarainministeriö on tämän vuoksi katsonut, että esitys tulee käsitellä kuntalain (410/2015) 11 §:n edellyttämällä tavalla Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. 

Kun lausuttavana ollutta ehdotusta kiinteistönmuodostamislain muuttamiseksi on esityksen jatkovalmistelussa tarkistettu jättämällä siitä pois ehdotettu kiinteistötoimitusten rekisteröintiuudistus ja säilyttämällä toimitusmenettelyssä kuntien käyttämä sopimusmenettely, ehdotuksesta ei aiheudu kunnille lisäinvestointitarvetta teknisten valmiuksien parantamiseksi eikä välitöntä henkilöstön lisäkoulutustarvetta. Ehdotuksesta johtuva henkilöstön lisäkoulutus voidaan toteuttaa muun koulutuksen yhteydessä. 

6.4  Henkilötietojen käsittely

Viranomaisen verkkosivustolla yleisessä tietoverkossa julkaistava kokouskutsu voi sisältää henkilötietoja. Kiinteistönmuodostamislakiin on Euroopan unionin yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja kansallisessa tietosuojalaissa säädetyn henkilötietojen suojan toteuttamiseksi ehdotettu lisättäväksi uutena säännöksenä 168 a § kutsussa julkaistavien henkilötietojen laadusta ja kutsun poistamisesta viranomaisen verkkosivustolta. 

Oikeusministeriö on lausunnossaan tältä osin todennut, että ehdotuksessa ei ole arvioitu sitä, missä määrin ehdotettu säännös olisi tarpeellinen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain täsmentämiseksi. Ehdotusta on tältä osin pidetty edelleen tarpeellisena esityksestä ilmenevin perustein tarkistettuna. 

6.5  Lunastuslaki

Lausuttavana olleessa esityksessä lunastuslain 72 a-d §:t ja 76 §:n 2 momentti on ehdotettu tarkistettavaksi siten, että lunastuslaissa säädettäisiin lainkohdissa tarkoitetut ratkaisut kiinteistörekisterin pitäjän tehtäviksi päätöksiksi asioiden käsittelyssä noudatettavan menettelyn mukaisesti ja tähän liittyen myös ehdotettu lain 87 ja 89 § tarkistettaviksi. 

Esityksen jatkovalmistelussa on katsottu, ettei laintasolla ole tarkoituksenmukaista säätää lailla muutoin Maanmittauslaitoksen tehtäväksi säädetyn tehtävän suorittajasta. Edellä mainitut lainkohdat on tämän vuoksi poistettu jatkovalmistelussa lunastuslain muuttamista koskevasta ehdotuksesta. 

7.1  Kiinteistönmuodostamislaki

3 §. Pykälässä säädetään menettelystä, jota noudattaen lain 1 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet suoritetaan. Pykälän 1 momentin mukaan toimenpiteet suoritetaan kiinteistötoimituksessa tai kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä. Pykälän 2 momentin mukaan kiinteistötoimitusten ja muiden 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamisesta huolehtii Maanmittauslaitos. Asemakaava-alueella suoritettavista kiinteistötoimituksista ja muiden toimenpiteiden suorittamisesta huolehtii kuitenkin se viranomainen, joka kiinteistörekisterilain 5 §:n mukaisesti toimii kiinteistörekisterin pitäjänä asianomaisella alueella. 

Voimassa olevan lain kiinteistötoimituksen toimitusmenettelyä koskevien säännösten mukaan toimituksessa esille tulevat asiat käsitellään ja ratkaistaan suullisesti asian laadusta riippumatta toimituskokouksissa. Toimituskokouksia pidetään tarpeen mukaan yksi tai useampia. Kun kiinteistötoimituksissa käsiteltävien asioiden laatu ja toimitusten laajuus vaihtelevat suuresti, laissa ainoaksi menettelyksi säädetty asioiden kokouskäsittely aiheuttaa kiinteistönmuodostamisviranomaiselle tarpeetonta lisätyötä ja ylimääräisiä kustannuksia selvissä ja riidattomissa asioissa. Asioiden pakollinen kokouskäsittely heikentää myös kiinteistönmuodostamisviranomaisen asiakaspalvelun laatua toimituksen kestoa ja asian käsittelyaikaa pidentämällä. 

Toimitusmenettelyn joustavoittamiseksi pykälän 1 momenttia esitetään tarkistettavaksi sisällyttämällä siihen mahdollisuus kiinteistötoimituksen suorittamisesta myös kirjallisessa menettelyssä. Säännöksen mukaan 1 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet suoritettaisiin kiinteistötoimituksessa kokousmenettelyssä tai kirjallisessa menettelyssä taikka kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. 

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti niistä kiinteistötoimituksista, jotka voitaisiin käsitellä kirjallisessa menettelyssä. Säännöksen mukaan asianosaisten sopimukseen perustuva riidaton ja selvä lohkominen, 154 §:n 1 momentissa tarkoitettua pysyvää rasitetta koskeva asia ja vapaaehtoinen tilusvaihto voitaisiin käsitellä kirjallisessa menettelyssä, jos toimituksessa tehtävät ratkaisut eivät vaikuttaisi sopimuksen ulkopuolisten kiinteistöjen käyttöön ja jos toimitusinsinööri katsoisi menettelyn tarkoituksenmukaiseksi eikä kukaan asianosaisista vastustaisi menettelyä. Samalla voimassa oleva 2 momentti esitetään siirrettäväksi uudeksi 3 momentiksi ja kirjoitusasua selkeytettäväksi. 

Kirjallista menettelyä voitaisiin soveltaa tilanteessa, jossa toimituksessa päätettävien ja ratkaistavien asioiden käsittely toimituskokouksessa olisi selvästi tarpeetonta. 

Kysymys siitä, voidaanko toimitus käsitellä kirjallisessa menettelyssä, ratkeaa sopimuksen laadun ja toimitusta koskevien arkistotutkimusten perusteella. Perusedellytys kirjalliselle menettelylle olisi se, että toimituksen perusteena oleva sopimus kattaisi kaikki toimituksessa päätettävät asiat ja ne olisivat tulleet sovituiksi sopimuksella. Toimitusinsinöörin arkistotutkimuksilla, joihin hänen kirjallista menettelyn käyttöä koskeva harkinta myös perustuu, voidaan selvittää muun muassa se, vaatiiko kiinteistöjärjestelmän selvyys ja luotettavuus toimituksen suorittamista kokousmenettelyssä. Jos sopimukseen perustuvan toimituksen suorittamisella on vaikutuksia sopimuksen kohteena oleviin kiinteistöihin rajoittuviin kiinteistöihin ja merkitystä näiden kiinteistöjen omistajien oikeudellisen aseman kannalta kiinteistöjen omistajina, toimitusta ei voida suorittaa kirjallisessa menettelyssä. Kirjallisen menettelyn edellytyksenä on myös toimituksen kohteena olevien kiinteistöjen rajojen selvyys ja riidattomuus toimituksessa käsiteltäväksi tulevilta osin. Tämä voi selvitä vasta toimituksen maastotöiden yhteydessä. Jos toimituksen suorittaminen edellyttää esimerkiksi sivutoimituksena tehtävää rajankäyntiä, toimitusta ei voida käsitellä kirjallisessa menettelyssä. 

Lohkomistoimituksessa muodostetaan uusi kiinteistö toimituksen perusteena olevan määräalan kauppakirjan perusteella. Mikäli muodostettavan uuden kiinteistön ulottuvuus ja sille tapahtuva kulku ovat myyjän ja ostajan välisen kauppakirjan perusteella riidattomat ja selvät, ei asioiden käsittely uudelleen toimituskokouksessa ole välttämättä tarpeen, elleivät asianosaiset sitä nimenomaisesti halua. Voimassaolevaa kiinteistöjaotusta voidaan muuttaa myös asianosaisten välisellä tilusvaihtosopimuksella esimerkiksi oikaisemalla kiinteistön tilusten käyttöä hankaloittava mutkikas raja tiluksia vaihtamalla. Tilusvaihdon ollessa riidaton ja selvä toimituskokous jää puhtaan muodolliseksi toimenpiteeksi. Vastaavasti myös lain 154 §:n 1 momentissa tarkoitetun pysyvän rasitteen ulottuvuus, sijainti ja sitä koskevat korvausasiat on voitu käsitellä rasitesopimuksessa niin hyvin, ettei toimituksen suorittaminen vaadi erillistä toimituskokouskäsittelyä. 

Kun toimitusinsinööri on todennut toimituksen suorittamisen mahdolliseksi kirjallisessa menettelyssä, hänen tulee saada vielä asianosaisilta suostumus menettelyn käyttämiselle, ellei asianosainen ole antanut suostumustaan jo ennakolta siten kuin jäljempänä esitetään. Kun kirjallisessa menettelyssä käsiteltäväksi ehdotetut toimitukset perustuvat asianosaisia sitovaan sopimukseen ja toimituksen tarkoituksena on sen perusteena olevan sopimuksen toteuttaminen, voi suostumuksen antaminen riidattoman ja selvän asian käsittelemiseksi kirjallisessa menettelyssä tapahtua vapaamuotoisesti vastaamalla toimitusinsinöörin asiaa koskevaan kirjalliseen tiedusteluun siinä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Asianosaisen suostumus voisi olla myös niin sanottu hiljainen suostumus, joka voi ilmetä esimerkiksi siten, että asianosainen jättää vastaamatta toimitusinsinöörin nimenomaiseen asiaa koskevaan kirjalliseen tiedusteluun. Jotta asianosaisen passiivisuus voitaisiin tulkita hiljaiseksi suostumukseksi, toimitusinsinöörin kirjallisesta toimitusmenettelyä koskevasta tiedustelusta on käytävä asianosaiselle selvästi ilmi vastaamatta jättämisen merkitys. 

Maanmittauslaitoksen yhden miehen toimitusmallissa, jossa määräalan lohkomistoimituksen tekevä toimitusinsinööri myöntää myös ko. määräalalle lainhuudon, toimitusinsinööri voi jo lainhuutoasiaa käsitellessään todeta, soveltuuko määräala mahdollisesti kirjallisessa menettelyssä lohkottavaksi. Tällöin asianosaisten kantaa lohkomisessa noudatettavaan toimitusmenettelyyn olisi mahdollista tiedustella aikaisimmillaan jo siinä vaiheessa, kun määräalan omistajalle ilmoitetaan lainhuudon myöntämisen jälkeen toimituksen vireille tulosta ja toimitusmääräyksen antamisesta. 

Kirjallisessa menettelyssä edellytetty asianosaisen suostumus on mahdollista saada myös ennakollisena. Kirjallisessa menettelyssä käsiteltäviksi esitetyistä toimituksista vapaaehtoinen tilusvaihto ja rasitetoimitus tulevat vireille kiinteistönmuodostamisviranomaiselle tehtävällä hakemuksella. Suostumus toimituksen suorittamiseksi kirjallisessa menettelyssä voitaisiin tällöin antaa esimerkiksi rastittamalla hakemuskaavakkeesta ko. toimitusmenettelyä koskeva kohta. Lohkomistoimituksen osalta asianosaisen ennakollinen suostumus kirjalliseen menettelyyn voitaisiin saada esimerkiksi kauppakirjan toimitusmenettelyä koskevan nimenomaisen kohdan perusteella. 

Toimitusinsinööri voisi viran puolesta muuttaa kirjallisessa menettelyssä suoritettavaksi ilmoitetun toimituksen kokousmenettelyssä käsiteltäväksi myöhemmin ilmi tulleen syyn perusteella. Vastaavasti jos asianosainen kirjallista menettelyä koskevan suostumuksen annettuaan vaatisi asioiden käsittelyä toimituskokouksessa, ei toimitusta voitaisi suorittaa kirjallisessa menettelyssä edellä menettelyn käytölle säädettäväksi esitettyjen edellytysten jäädessä täyttymättä. Kun asianosainen voisi antaa suostumuksen kirjallisen menettelyn käytölle vapaamuotoisesti, voisi hän myös perua suostumuksensa vapaamuotoisesti. 

Kiinteistönmuodostamislain 232 § sisältää muun muassa toimitusta koskevia prosessuaalisia säännöksiä, joita koskeviin kysymyksiin on haettava muutosta toimituksen kestäessä. Näistä voisi kirjallisessa menettelyssäkin nousta esille esimerkiksi kysymys henkilön oikeudesta olla asianosaisena toimituksessa tai asianosaisen esittämä jääviysväite toimitusinsinööriä kohtaan. Jos toimitusinsinööri päättää esimerkiksi hylätä häntä kohtaan kirjallisessa menettelyssä esitetyn estemuistutuksen, tulee hänen käsitellä toimitus kirjallisen menettelyn sijasta kokousmenettelyssä ja antaa asiasta perusteltu muutoksenhakukelpoinen ratkaisu. Toinen vaihtoehto olisi jäävätä itsensä esteellisyysmuistutuksen johdosta ja siirtää toimitus toimitusmääräyksellä toisen insinöörin käsiteltäväksi. 

Pykälän 3 momentti vastaisi sisällöltään voimassa olevaa 2 momenttia. 

4 §. Pykälässä säädetään kiinteistötoimituksen toimitusmiehistön kokoonpanosta. Pääsääntönä on, että kiinteistötoimituksen suorittavat toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä. Toimitusinsinööri voi kuitenkin suorittaa muun kiinteistötoimituksen kuin yhteisen alueen jakamisen, uusjaon ja rakennusmaan järjestelyn ilman uskottuja miehiä, jos uskottujen miesten käyttäminen ei ole tarpeellista eikä kukaan asianosainen vaadi uskottujen miesten käyttämistä. Toimitusinsinöörin yksin suoritettavissa toimituksissa on kysymys selväpiirteistä toimituksista, jotka on katsottu voitavan suoritta yhden miehen kokoonpanossa asianosaisten oikeusturvan vaarantumatta. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös kirjallisessa menettelyssä käsiteltävien kiinteistötoimitusten toimitusmiehistä. Säännöksen mukaan kirjallisessa menettelyssä suoritettavan toimituksen suorittaisi toimitusinsinööri yksin.  

14 §. Pykälän 1 momentin säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että voimassa olevan lain virheellinen viittaus 5 §:n 3 momenttiin tarkistetaan viittaukseksi 5 §:n 2 momenttiin. 

Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan on säädettävä lailla. Voimassa olevassa lainsäädännössä oikeudesta hakea kiinteistötoimitusta on säädetty valtioneuvoston asetuksen tasoisella säännöksellä kiinteistönmuodostamisasetuksen (1189/1996) 6 §:ssä. Säännöksen mukaan kiinteistötoimitusta saa hakea sellaisen rekisteriyksikön tai määräalan omistaja tai osaomistaja, jonka omistamaa rekisteriyksikköä tai määräalaa toimitus välittömästi koskee. Asetuksen tasoinen säännös ehdotetaan aineellisoikeudellisena säännöksenä annettavaksi laintasoisena säännöksenä kiinteistönmuodostamislain uutena 14 §:n 2 momenttina. Samalla voimassa oleva pykälän 2 momentti ehdotetaan siirrettäväksi pykälän uudeksi 3 momentiksi. 

Voimassa olevan lain 2 momentin valtuutusta koskeva säännös ehdotetaan lisäksi tarkistettavaksi siten, että hakemuksesta ja siihen liittyvästä selvityksestä annettaisiin tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 

50 §. Pykälä sisältää säännökset halkomismenetelmästä. Halkomisen tarkoituksena on jakaa tila omistusosuuksien mukaisessa suhteessa jako-osakkaiden kesken. Halkominen voidaan tehdä joko tilushalkomisena tai kokonaisarvohalkomisena. Kiinteistönmuodostamislailla (voimaan 1.1.1997) mahdollistettu kokonaisarvohalkominen oli jakotapana uusi menetelmä verrattuna kiinteistönmuodostamislailla kumotun jakolain (604/1951) halkomistapaa koskevaan sääntelyyn. Jakolain voimassa ollessa halkominen voitiin tehdä vain ns. tilushalkomisena. Näistä menetelmistä kokonaisarvohalkominen on jakotapana nopeampi ja toimituskustannuksiltaan edullisempi menetelmä kuin tilushalkominen. 

Halkomalla muodostettavien tilojen suunnittelussa pyritään siihen, että kukin jaossa muodostettava tila saisi valitusta halkomismenetelmästä riippuen joko osittelua vastaavan määrän halottavan tilan tilusten jyvitysarvosta tai tilan kokonaisarvosta. 

Tilushalkominen on tarkoitettu alun perin maan jakoon alueilla, joilla maan arvo perustuu sen pysyvään käyttöön maa- ja metsätalousmaana. Tilushalkomisessa maa- ja metsätalousmaa jaetaan tuottokykynsä perusteella. Jaon tavoitteena on, paitsi jakaa kokonaisjyvitysarvo jakoperusteen mukaisesti, jakaa myös eri käyttötarkoituksiin soveltuvat tilukset jakoperusteen mukaisesti. Erityisestä syystä tiluslajeja voidaan vaihtaa keskenään tarkoituksenmukaiseen jakotulokseen pääsemiseksi. Muusta omaisuudesta kuten esimerkiksi halottavan tilan rakennuksista suoritetaan tilikorvaus. Tilushalkomisen tyyppitapauksessa jaon perusratkaisu löytyy tuottokyvyltään yhtäläisten peltojen ja metsien tarkasta tasajaosta. 

Tilushalkomisen jakotapaa koskevan sääntelyn perusperiaatteita on myös se, että kunkin jako-osakkaan tulisi saada mahdollisuuksien mukaan toimituksen kohteena olevan tilan kaikista eri omaisuusosista jako-osuuttaan vastaava osa. Kokonaisarvomenetelmässä luovutaan tästä perusajatuksesta. 

Kokonaisarvohalkominen on säädetty kiinteistönmuodostamislakiin otettuna uutena jakomenetelmänä toissijaiseksi jakotavaksi asettamalla menetelmän käytölle ehdoksi asianosaisten tätä koskeva sopimus. Sopimus on perustelujen mukaan säädetty menetelmän edellytykseksi sen vuoksi, että menetelmää käytettäessä voidaan poiketa paljonkin eri omaisuusosien jako-osuuksien mukaisesta tasajaosta. 

Jos asianosaiset eivät pääse toimituksessa sopimukseen käytettävästä halkomismenetelmästä, toimitusinsinööri voi tehdä päätöksen kokonaisarvohalkomisen käyttämisestä halkomisen jakotapana. Voimassa olevan lain mukaan kokonaisarvohalkomista voidaan käyttää jakomenetelmänä toimitusinsinöörin päätöksellä, jos se on tarpeen tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen aikaansaamiseksi. Toimitusinsinöörin päätöksellä kokonaisarvomenetelmää on siten voitu käyttää esimerkiksi juuri sellaisissa tilanteissa, joissa tarkoituksenmukainen jaon lopputulos on edellyttänyt suurtakin poikkeamista halottavan tilan eri omaisuusosien jako-osuuksien mukaisesta jakamisesta. Perustelujensa mukaan kokonaisarvomenetelmä soveltuisikin erityisen hyvin pienten tilojen halkomisjakoihin. 

Kokonaisarvohalkomisella voidaan välttää tilusten pirstoutumista ja muodostaa tarkoituksenmukaisia tilakokonaisuuksia ilman erillisiä tilikorvauksia, jotka voivat tilushalkomisessa nousta suuriksikin. Menetelmänä tilan kokonaisarvon jakamiseen perustuva jakotapa on myös joustavampi kuin tilusten tuottokykyyn perustuva jakotapa, koska se tarjoaa menetelmänä enemmän vaihtoehtoja jaon suorittamiseksi ja mahdollistaa jako-osakkaiden jakoa koskevien toiveiden paremman huomioon ottamisen jaossa. Kun lisäksi kokonaisarvohalkomisessa kukin jako-osakas voi saada osuutensa kiinteänä omaisuutena ilman erillisiä tilikorvauksia tai mahdolliset tilikorvaukset muodostuvat pienemmiksi kuin tilushalkomisessa, lopputulos voi kokonaisuutena muodostua paremmaksi kuin tilushalkomisena suoritetussa jaossa. 

Halkomisen kohteena olevien tilojen käyttötarkoitukset ovat nykyisin moninaisia ja niiden tiluksilla on erityisarvoja. Halottavat tilat ovat nykyisin myös pinta-alaltaan pienempiä. Kokonaisarvohalkominen soveltuu tilushalkomista joustavampana tapana paremmin muuttuneissa olosuhteissa halkomisen ensisijaiseksi suorittamistavaksi. Kun tilushalkominen soveltuu lähinnä maa- ja metsätalouskäytössä olevien tilojen halkomistavaksi ja tällainen tila voidaan jakaa tarkoituksenmukaisesti myös kokonaisarvomenetelmällä, halkomisen jakotapaa koskevaa sääntelyä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että jatkossa kokonaisarvohalkominen olisi ensisijainen jakomenetelmä ja tilushalkominen toissijainen jakomenetelmä. Kun tilushalkomisten osuus kaikista halkomisista on tällä hetkellä noin 15 %, esitys vastaisi myös tältäkin osin vallitsevaa toimituskäytäntöä. 

Pykälän ensimmäisen momentin mukaan halkomisessa osakkaalle muodostettavan tilan tulisi vastata arvoltaan osakkaalle jakoperusteen mukaan kuuluvaa osuutta koko halottavan tilan arvosta. Kun halottavan tilan kokonaisarvo muodostuu sen tiluksien, puuston, rakennusten, kiinteiden laitteiden ja rakennelmien, yhteisalueosuuksien ja erityisten etuuksien yhteisestä arvosta, osakkaalle muodostettavan tilan arvon tulisi vastata osakkaalle jakoperusteen mukaan kuuluvaa osuutta edellä mainitusta tilan kokonaisarvosta. 

Halkomisen lopputuloksen olisi lisäksi oltava tarkoituksenmukainen. Halkomisella saavutettavan jakotuloksen tarkoituksenmukaisuus on sidoksissa jaettavan kohteen ominaisuuksiin kuten sen kokoon, arvonmuodostukseen ja tilusten käyttötarkoituksiin. Jos halottavan tilan pinta-ala ei ole vähäinen, tilaan kuuluu säännönmukaisesti eri käyttötarkoituksiin soveltuvia alueita. Tällöin tilat tulee muodostaa siten, että kunkin tilan tilukset soveltuvat mahdollisimman hyvin sen ajateltuun käyttöön. 

Kokonaisarvohalkomisessa pyritään jakomenettelyn yksinkertaistamiseen ja tarkoituksenmukaisten tilakokonaisuuksien muodostamiseen. Kiinteistönmuodostamislain 52 §:n 2 momentin mukaan tilukset on jaettava niin, etteivät 51 §:n 4 momentissa tarkoitetut jakoperusteesta poikkeamisesta määrättävät korvaukset tule kohtuuttoman suuriksi. Kokonaisarvohalkomisen etuna on, ettei korvauksia yleensä tule suoritettavaksi. 

Pykälän 2 momentin mukaan halkominen voitaisiin suorittaa kokonaisarvomenetelmän sijasta tilushalkomisena asianosaisten jakotapaa koskevalla sopimuksella tai erityisestä syystä toimitusinsinöörin päätöksellä. Tilushalkomista voitaisiin siten käyttää tilan jakotapana pääsääntöisesti vain jako-osakkaiden jakomenetelmää koskevan sopimuksen perusteella. Toimitusinsinöörin päätöksellä halkominen voitaisiin tehdä tilushalkomisena ainoastaan silloin, jos tilaa ei olisi mahdollista jakaa kokonaisarvomenetelmällä. 

Tilan jakaminen kokonaisarvomenetelmällä voisi estyä kiinteistönmuodostamislain 51 §:n osittelusta poikkeamista koskevien säännösten vuoksi esimerkiksi tilanteessa, jossa halottava tila olisi kooltaan pieni ja sillä sijaitsevan rakennuksen omaisuusosa-arvo muodostaisi huomattavan osan jaettavan tilan kokonaisarvosta. Tällöin halkominen olisi suoritettava toimitusinsinöörin päätöksellä tilushalkomisena, elleivät asianosaiset tee tästä nimenomaista sopimusta. Tilushalkomisessa tilan tilukset jaettaisiin jakoperusteen mukaisessa suhteessa. Jos tilaan kuuluvat eri omaisuusosat kuten esimerkiksi rakennukset eivät jakaudu tasaisesti jaossa muodostettavien tilojen kesken, jako-osakkaiden suoritettavaksi määrättävät tilikorvaukset voivat nousta hyvinkin suuriksi. Lain 52 §:n 2 momentin mukaan tilukset on jaettava niin, etteivät omaisuuden epätasaisesta jakautumisesta määrättävät korvaukset tule kohtuuttoman suuriksi. 

Halkomisen tarkoituksena on jakaa tila siten, että toimituksessa muodostettavat tilat vastaavat saajiensa jako-osuuksia arviointiajankohtana ja jakohetken olosuhteissa. Jaon kohteena olevan tilan tiluksilla voi olla erityisarvona odotusarvoa maan nykykäytön muuttumisesta tulevan kaavoituksen johdosta. Kokonaisarvomenetelmässä odotusarvo sisältyy suoraan sitä omaavan tiluksen rahamääräiseen arvoon. Tilushalkomisessa tilusten odotusarvo voidaan puolestaan huomioida joko maan jyvityksessä tai siitä voidaan tehdä erityisarvon tili. Vaikka tilushalkomisessa jako-osakkaille voidaan ajatella jaettavan samassa määrin odotusarvomaata, kaavoituksen valmistumisen tuottama maan arvon nousu ei välttämättä jakaudu tasan jaossa muodostettujen tilojen kesken. Tämä johtuu siitä, että lopullisessa kaavassa esimerkiksi rakennusmaaksi osoitettavien alueiden kohdentuminen ja rakentamistehokkuus eivät ole riittävällä tarkkuudella ennakoitavissa ennen kaavaehdotuksen valmistumista. Käytännössä jakotavan valinnalla sinänsä ei siten voida poistaa tai vähentää riskiä kaavoituksen tuottaman maan arvonnousun mahdollisesta jaon jälkeisestä epätasaisesta jakautumisesta halkomisessa muodostettavien tilojen kesken. Kun halkomisen tarkoituksena on jakaa tila jakohetken mukaisissa olosuhteissa jako-osuuksia arvoltaan vastaaviin tiloihin ja kun riskiä kaavoituksen tuottaman maan arvonnousun epätasaisesta jakautumisesta tulevaisuudessa ei voida poistaa jakotavan valinnalla, kulloisessakin tilanteessa sovellettavan jakomenetelmän valinta ei ole perusteltavissa jakotavan vaikutuksella kaavoituksesta johtuvan maan arvonnousun jakautumiseen jaossa muodostettavien tilojen kesken. Jaon tarkoituksenmukaisen lopputuloksen kannalta olennaista on tilusten soveltuminen mahdollisimman hyvin kulloiseenkin käyttötarkoitukseensa kokonsa, muotonsa ja sijaintinsa perusteella. Tuleva kaavoitus voi kuitenkin olla eräänä lähtökohtana jakoehdotuksen suunnittelulle valittavasta jakotavasta riippumatta. 

Jos halkomisen suorittaminen kokonaisarvomenetelmällä ei ole mahdollista osittelusta poikkeamista koskevien säännösten perusteella taikka tilushalkominen johtaisi kohtuuttomiin tilikorvauksiin tai tilusten pirstoutumiseen eivätkä asianosaiset sovi jakotavasta, yhteisomistussuhde on purettavissa siten kuin eräistä yhteisomistussuhteista annetussa laissa (180/1958) säädetään. Jos toimituksen suorittamiselle ei ole olemassa laissa säädettyjä edellytyksiä, toimitus on jätettävä sikseen siten kuin kiinteistönmuodostamislain 179 §:ssä säädetään. 

51 §. Pykälässä säädetään rajat jakoperusteen mukaisesta osittelusta poikkeamiselle ja poikkeamisen takia maksettavasta korvauksesta. Pykälän 1 momentti ja 2 momentin 3 kohta on kirjoitettu 50 §:ää vastaavasti siten, että tilushalkominen olisi ensisijainen jakotapa ja kokonaisarvohalkominen toissijainen jakotapa. Pykälän 1 momentti ja 2 momentin 3 kohta esitetään tarkistettavaksi teknisesti siten, että ne vastaisivat edellä 50 §:ssä ehdotettua jakomenetelmien ensisijaisuutta koskevaa muutosta. 

Voimassa olevan pykälän 3 ja 4 momentti säilyisivät muuttumattomina. 

52 §. Pykälä sisältää viittauksen voimassa olevan lain 50 §:n 1 momenttiin. Viittaus ehdotetaan tarkistettavaksi edellä ehdotetun 50 §:n muutoksen mukaisesti kohdistuvaksi 50 §:n 2 momenttiin. 

54 §. Pykälän 3 momentissa säädetään halkomistoimituksen kestäessä lainvoimaiseksi tulleen halkomisen jakosuunnitelmaa koskevan päätöksen mukaisten kiinteistöjen rekisteröinnistä ennen toimituksen lopettamista ja muun toimituksen lainvoimaistumista.  

Voimassa olevan säännöksen mukaan toimituksessa muodostetut kiinteistöt voidaan rekisteröidä ennen toimituksen lopettamista, jos jakosuunnitelma on toimituksen kestäessä laillistunut. Koska halkomisessa voidaan muodostaa myös yhteisiä alueita, nämä esitetään lisättäväksi säännökseen. Momentin mukaan, jos jakosuunnitelma olisi toimituksen kestäessä laillistunut, voitaisiin toimituksessa muodostetut kiinteistöt ja yhteiset alueet merkitä kiinteistörekisteriin ennen toimituksen lopettamista. 

59 §. Pykälässä säädetään vaihdettavien tilusten arvon määrittämisestä jyvittämällä tai omaisuuden arvon perusteella. Pykälän 1 momentin mukaan arvo määritetään ensisijaisesti jyvittämällä. Pykälän 2 momentin mukaan vaihdettavien alueiden kokonaisarvon määrittämiseen perustuva tilusvaihto on mahdollinen vain asianosaisten sopimuksella. Edellä halkomisen jakotapaa koskeva sääntely on esitetty uudistettavaksi siten, että halottavien tilusten arvon määrittäminen perustuisi ensisijaisesti kokonaisarvomenetelmään ja toissijaisesti tilusten tuottoarvoperusteiseen jyvittämiseen. Tilusvaihdossa tapahtuva tilusten arvon määrittäminen ehdotetaan jatkossa tapahtuvaksi yhdenmukaisesti halkomisessa tapahtuvan tilusten arvon määrittämisen kanssa siten, että tilusvaihdossa vaihdettavien tilusten arvon määrittäminen tapahtuisi ensisijaisesti kokonaisarvomenetelmällä ja toissijaisesti asianosaisten sopimuksesta tilukset jyvittämällä. 

Pykälän 1 momentin mukaan tilusvaihdossa kullekin kiinteistölle tulevien alueiden, puuston, rakennusten ja kiinteiden laitteiden ja rakennelmien yhteisen arvon tulisi vastata likimäärin kiinteistön luovuttaman vastaavan omaisuuden yhteistä arvoa taikka alueen sijasta vastikkeena luovutetun yhteisalueosuuden arvoa. Jos vaihdettavat alueet olisivat arvoltaan vähäiset, tilusvaihto saataisiin suorittaa, vaikka alueiden arvot eivät vastaisi toisiaan. 

Pykälän 2 momentin mukaan tilusvaihto voitaisiin omistajien sopimuksesta tehdä siten, että vaihdettavat alueet vastaisivat jyvitysarvoltaan likimäärin toisiaan. 

Pykälän 3 momentin mukaan, jos kiinteistölle vaihdossa tulleen omaisuuden arvo ei täysin vastaisi sen luovuttaman omaisuuden arvoa, erotuksesta maksettaisiin korvaus. 

76 §. Kun kiinteistönmuodostamislain 72 § ja 74 § on kumottu 1.1.2015 voimaan tulleella lailla 1424/2014, pykälä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että lainkohdan viittaus kumottuihin säännöksiin poistetaan. 

91 §. Kiinteistönmuodostamislain toimituksen rekisteröintiä koskevan 192 §:n pääsäännön mukaan kiinteistötoimituksesta voidaan tehdä merkinnät kiinteistörekisteriin vasta sen jälkeen, kun toimitus on saanut lainvoiman. Pääsääntöön liittyen myös toimituksessa muodostettujen kiinteistöjen ja toimituksessa perustettujen oikeuksien syntyminen on kytketty 192 §:ssä toimituksen rekisteröintiin. 

Uusjakosuunnitelman sisällöstä säädetään lain 88 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 2 kohdan mukaan uusjakosuunnitelmassa esitetään jako-osakkaille muodostettavat kiinteistöt, yhteiset alueet ja yhteisalueosuudet, erityiset etuudet, rasitteet ja tieoikeudet. Uusjakosuunnitelmaa koskevaan toimitusmiesten vahvistamispäätökseen on erikseen haettava muutosta toimituksen kestäessä. Uusjakosuunnitelman vahvistamispäätös tulee lainvoimaiseksi, jos kukaan asianosaisista ei hae siihen muutosta maaoikeudesta tai muutoksenhakutilanteessa sen jälkeen, kun maaoikeuden tuomio on saanut lainvoiman. 

Pykälässä säädetään uusjakotoimituksessa muodostettujen kiinteistöjen rekisteröinnistä uusjakosuunnitelman saatua lainvoiman poikkeuksena edellä mainitusta 192 §:n pääsäännöstä. Säännöksen mukaan uusjakosuunnitelman mukaiset kiinteistöt on merkittävä kiinteistörekisteriin, jollei niitä ole tarkoituksenmukaisempaa merkitä kiinteistörekisteriin vasta toimituksen lopettamisen jälkeen. Säännös mahdollistaa siten toimituksen kestäessä erikseen lainvoimaiseksi tulleeseen toimituspäätökseen perustuvien merkintöjen tekemisen kiinteistörekisteriin ennen muiden toimituksessa käsiteltäviä asioita koskevien päätösten ja muun toimituksen lainvoimaiseksi tuloa. Voimassa olevan säännöksen perusteluissa lausutaan, että kiinteistöt olisi yleensä käytännön syistä merkittävä kiinteistörekisteriin heti uusjakosuunnitelman saatua lainvoiman. Jos kyse olisi pienemmästä uusjaosta, voisi olla tarkoituksenmukaisempaa lykätä kiinteistöjen rekisteriin merkintä toimituksen lopettamisen jälkeiseen ajankohtaan. 

Kiinteistörekisterin tietosisällön ajantasaisuuden parantamiseksi säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että vastaisuudessa kiinteistöt ja yhteiset alueet olisi merkittävä kiinteistörekisteriin viivytyksettä uusjakosuunnitelman saatua lainvoiman. Samalla säännöksen kirjoitusasu esitetään tarkistettavaksi ja lainkohta kirjoitettavaksi kahtena momenttina. 

Pykälän 1 momentin mukaan uusjakosuunnitelman mukaiset kiinteistöt ja yhteiset alueet olisi merkittävä kiinteistörekisteriin viivytyksettä sen jälkeen, kun uusjakosuunnitelma olisi tullut lainvoimaiseksi. 

Pykälän 2 momentin mukaan, jos uusjakotoimituksen suorittamisen kannalta olisi tarkoituksenmukaisempaa, 1 momentissa tarkoitetut merkinnät kiinteistörekisteriin voitaisiin tehdä vasta toimituksen lopettamisen jälkeen. 

144 §. Kiinteistönmuodostamislain toimituksen rekisteröintiä koskevan 192 §:n pääsäännön mukaan kiinteistötoimituksesta voidaan tehdä merkinnät kiinteistörekisteriin vasta sen jälkeen, kun toimitus on saanut lainvoiman. Pääsääntöön liittyen myös toimituksessa muodostettujen kiinteistöjen ja toimituksessa perustettujen oikeuksien syntyminen on kytketty 192 §:ssä toimituksen rekisteröintiin. 

Pykälän 2 momentissa säädetään yhteisen alueen jakosuunnitelman mukaisten merkintöjen tekemisestä kiinteistörekisteriin jakosuunnitelman saatua lainvoiman poikkeuksena edellä mainitusta 192 §:n pääsäännöstä. Säännöksen mukaan jakosuunnitelmasta johtuvat merkinnät voidaan tehdä kiinteistörekisteriin ennen toimituksen lopettamista, jos jakosuunnitelma on saanut lainvoiman. Säännös mahdollistaa siten toimituksen kestäessä erikseen lainvoimaiseksi tulleeseen jakosuunnitelmaan perustuvien merkintöjen tekemisen kiinteistörekisteriin ennen muiden toimituksessa käsiteltäviä asioita koskevien päätösten ja muun toimituksen lainvoimaiseksi tuloa. 

Jos jakosuunnitelmasta saa valittaa toimituksen kestäessä, suunnitelma saa lainvoiman, kun valitus on lopullisesti ratkaistu. Kun uusi kiinteistöjaotus määräytyy lainvoimaisen jakosuunnitelman perusteella, lakiin on perustelujen mukaan asian jouduttamiseksi otettu säännös, joka mahdollistaa uuden kiinteistöjaotuksen merkitsemisen kiinteistörekisteriin ennen muun toimituksen lainvoimaistumista. 

Säännöksen mukaan toimituksen kestäessä laillistuneesta jakosuunnitelmasta johtuvat merkinnät kiinteistörekisteriin voitaisiin tehdä ennen toimituksen lopettamista. 

168 §. Pykälässä säädetään toimituksen aloittamista koskevasta tiedottamismenettelystä. Tiedottamisen tarkoituksena on, että kaikki asianosaiset ja muut puhevallan käyttäjät saavat tiedon toimitusta varten pidettävistä kokouksista. Kokouskutsu on toimituksen käsittelyyn liittyvä asiakirja, joka lähetetään asianosaisille pääsääntöisesti postitse tavallisena kirjeenä. Alkukokouksessa asianosaiset voivat kuitenkin sopia toimituksen mahdollisia jatkokokouksia koskevasta tiedottamismenettelystä haluamallaan tavalla toimitusinsinöörin suostumuksella. Toimituksen jatkokokouksista voidaan tiedottaa asianosaisten sopimalla tavalla, jos myös toimitusinsinööri pitää ehdotettua kokouksen koollekutsumistapaa riittävänä (171 §). Alkukokousta koskevan kutsukirjeen lähettäminen asianosaiselle voi tapahtua myös sähköisesti sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 19 §:n mukaisesti, jos asianosainen on antanut tähän suostumuksensa. Tällöin prosessisoitteena voidaan käyttää asianosaisen postiosoitteen asemesta asianosaisen viranomaiselle ilmoittamaa sähköpostiosoitetta. Vaikka viranomaisella olisi tiedossa asianosaisen sähköpostiosoite, sitä ei voida käyttää aloituskokouksesta tiedottamiseen, ellei asianosainen ole antanut tähän nimenomaista lupaa. 

Jos viranomaisasioinnissa on kyse tilanteesta, jossa asiakas ottaa ensin yhteyttä viranomaiseen sähköisesti, asiakkaan sähköinen yhteydenotto itsessään sisältää suostumuksen vastauksen vastaanottamiseen samaa viestinvälitysmenetelmää käyttämällä. Asiakkaan kannalta tarkasteltuna kysymys on tällöin vapaaehtoisesta, yksilöidystä ja tietoisesta viranomaiselle suunnatusta tahdonilmaisusta. Sen sijaan tilanteessa, jossa viranomainen lähestyy hallintoasiassa asiakasta ensimmäisenä yhteydenottajana, viranomaisen on määriteltävä viestinvälitystapa lain perusteella. Tämä on käytännössä merkinnyt sitä, että ensimmäinen yhteydenotto kiinteistötoimituksen asianosaiseen esimerkiksi toimituksen aloituskokousta koolle kutsuttaessa on tapahtunut lähettämällä kokouskutsu tavallisena kirjeenä asianosaisen postiosoitteeseen ja lisäksi sähköisesti viranomaisen tiedossa olleeseen asianosaisen sähköpostiosoitteeseen. 

15.7.2016 voimaan tulleen hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 571/2016 (ns. KaPa -laki) tarkoituksena on mahdollistaa asiointilaissa 13/2003 tarkoitettu sähköinen tiedoksianto Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämässä viestinvälityspalvelussa käyttäjän palvelussa antaman ja rekisteröidyn yleisen suostumuksen perusteella. Lain 11 §:n 1 momentin mukaan viestinvälityspalvelun palvelutuottaja pitää viranomaistoimintaan liittyvän sähköisen tiedoksiannon toteuttamiseksi rekisteriä palvelun käyttäjien antamista yleisistä sähköistä tiedoksiantomenettelyä koskevista suostumuksista. Laissa tarkoitettu suostumuksen antaja voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilön laillinen edustaja. Lain 11 §:n 3 momentin mukaan viranomainen voi tiedoksiantoa suorittaessaan luottaa 1 momentissa tarkoitettuun rekisteriin merkittyyn tietoon. 

KaPa -lain 11 §:n 3 momentti sisältää vielä säännöksen, jonka mukaan tiedoksi antamisen tavoista säädettäisiin erikseen. Perustelujen mukaan säännös on otettu lakiin sen selventämiseksi, ettei vielä pelkkä suostumuksen olemassaolo luo viranomaiselle oikeutta sähköiseen tiedoksiantoon. Viranomaisen tulee olla selvillä siitä, miten sen asiakirjat lain mukaan voidaan tiedot taa. Asiakirjaa tiedoksi antava viranomainen päättäisi suostumusrekisterin ja itsellään olevien tietojen sekä tiedoksiantomenettelyä koskevien säännösten perusteella, haluaako tiedoksiannon toimitettavaksi sähköisesti luonnolliselle henkilölle viestinvälistyspalvelun avulla vaiko postitse viestinvälityspalvelun kautta. 

Kun sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 § ei sisällä viittausta hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annettuun lakiin, pykälän 1 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että asianosaisen yhteystietona voitaisiin jatkossa kokouskutsua toimitettaessa käyttää postiosoitteen sijasta sellaista asianosaisen ja viranomaisen väliseen yhteydenpitoon tarkoitetun valtakunnallisen sähköisen asiointijärjestelmän tiedonsiirron osoitetta, joka edellyttää asiointijärjestelmän käyttöönottoa ja jonka käyttöön tiedoksianto-osoitteena asianosainen on antanut hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) 11 §:ssä tarkoitetun rekisteriin merkityn suostumuksen. Esim. kutsukirje kiinteistötoimitukseen voitaisiin jatkossa toimittaa asianosaiselle sähköisesti suoraan lain nojalla viestinvälityspalvelun rekisterimerkinnän perusteella, ellei viranomaisen tietoon ole tullut hallintolakiin, asiointilakiin tai muuhun lakiin perustuen tietoa siitä, että tiedoksianto tulisi toimittaa toisin. Kun viestinvälityspalvelua käyttävä asiakas voi koska hyvänsä ilmoittaa viranomaiselle haluavansa asiakirjat johonkin muuhun osoitteeseen taikka lopettaa asiointijärjestelmän käytön, ehdotus ei vaaranna asiakkaan oikeusturvaa. 

Ulosottokaari (705/2007) sisältää substanssilakina vastaavan valtuutussäännöksen (3:38 §), jonka nojalla ulosottoviranomainen voi käyttää yhteystietona postiosoitteen sijasta henkilön ja viranomaisen väliseen yhteydenpitoon tarkoitettua valtakunnallisen sähköisen asiointijärjestelmän tiedonsiirron osoitetta. Valtuutussäännös on annettu 1.6.2016 voimaan tulleella lailla 323/2016. 

Pykälän 1 momentin mukaan toimituksen aloittamisesta olisi tiedotettava kaikille asianosaisille lähetettävillä kutsukirjeillä. Kuitenkin jos asianosainen olisi ottanut käyttöönsä henkilön ja viranomaisen väliseen yhteydenpitoon tarkoitetun valtakunnallisen sähköisen asiointijärjestelmän, kutsukirje voitaisiin lähettää asianosaisen postiosoitteen sijasta sähköisen asiointijärjestelmän tiedonsiirto-osoitteeseen. Lainkohta sisältäisi lisäksi kuten voimassa olevassa laissakin viittauksen sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 813/2003 19 §:n soveltamisesta lähetettäessä kutsukirjettä sähköisenä viestinä. 

Yhteisomistuksessa olevien kiinteistöjen sekä yhteisten alueiden osalta tiedottamistarve riippuu oleellisesti toimituksen luonteesta. Jos toimituksessa on kysymys esimerkiksi kiinteistön halkomisesta tai yhteisen alueen jakamisesta, tulee jokaisen osakaan saada tieto toimituskokouksesta. Muiden toimitusten osalta voidaan pitää riittävänä, että kutsukirje toimitetaan jollekin yhteisomistajista tai yhteisen alueen osalta yhteisaluelain mukaisesti osakaskunnalle. Pykälän 2 momentissa säädetään muun muassa menettelystä, jolla kutsu yhteistä aluetta koskevan kiinteistötoimituksen aloituskokoukseen toimitetaan yhteisen alueen järjestäytymättömälle osakaskunnalle. Jollei järjestäytymättömälle yhteisen alueen osakaskunnalle ole nimetty yhteisaluelain 26 §:n 4 momentissa tarkoitettua edustajaa, kutsukirje on säännöksen mukaan toimitettava jollekin yhteisen alueen osakkaista. Tämän lisäksi kutsu toimituksen aloittamiskokoukseen on julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. 

Kokouksen koollekutsumisen tehostamiseksi voimassa olevaa 2 momentin sääntelyä esitetään tarkistettavaksi siten, että kutsu tulisi julkaista sanomalehden lisäksi yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla. Kutsu olisi tällöin nähtävissä viranomaisen verkkosivustolla virka-aukioloajasta riippumatta ympärivuorokautisesti julkaisupäivästä kutsussa ilmoitettuun kokousajankohtaan asti. Kutsu voisi tällöin tavoittaa myös toimituspaikkakunnan ulkopuolella asuvat asianosaiset toisin kuin ilmoitettaessa kokouksesta yksin paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. 

Pykälän voimassa olevaa 3 momenttia ei ehdoteta tarkistettavaksi. 

Pykälän uudeksi 4 momentiksi ehdotetaan voimassa olevan lain 169 §:n 1 momenttia jäljempänä 169 §:n kohdassa esitetyllä tavalla tarkistettuna ja esitetyllä perusteella. Samalla voimassa oleva pykälän 4 momentti esitetään siirrettäväksi uudeksi 5 momentiksi. 

Pykälän 4 momentin mukaan, jos kutsukirjettä ei voida lähettää jollekin asianosaiselle sen vuoksi, että häntä tai hänen osoitettaan ei saada vaikeuksitta selville tai on epätietoisuutta siitä, ketkä ovat toimituksen asianosaisia, toimituksen aloittamisesta tiedotettaisiin lisäksi julkaisemalla kutsu vähintään yhdessä paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä ja yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla. 

Hallintolain 62 §:n perustelujen mukaan yleistiedoksiantoa voidaan käyttää lain 55 §:n 2 momentin mukaan tilanteissa, joissa asiakirja on annettava tiedoksi yli kolmellekymmenelle tiedossa olevalle henkilölle. Hallintolain 62 §:ssä säädetty tiedoksiantomenettely ei sovellu toimituskokouksen koollekutsumiseen, koska hallintolain mukaisessa yleistiedoksiantomenettelyssä tiedoksi annettavat asiakirjat pidetään määrätyn ajan vastaanottajan nähtävillä viranomaisessa. Asiakirjan nähtävillä pitämisellä tarkoitetaan sitä, että vastaanottajalle varataan tilaisuus tutustua tiedoksiannon kohteena olevaan asiakirjaan viranomaisessa. Kokouskutsun tarkoituksen toteutumisen kannalta olisi olennaista, että kutsu sisältöineen näkyisi sellaisenaan viranomaisen verkkosivulla. 

Hallintolain yleistiedoksiantomenettely perustuu lisäksi ensisijaisesti sähköiseen tiedottamiseen. Tieto viranomaisessa nähtävillä olevasta asiakirjasta ilmoitetaan yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla. Tarve ilmoituksen julkaisemisesta sanomalehdessä jää viranomaisen harkittavaksi erikseen tapauskohtaisesti ilman säännönmukaista velvoitetta. Kun kaikilla asianosaisilla ei ole omaa tietokonetta ja internet -yhteyttä, sähköisellä tiedottamisella ei voida kaikissa tapauksissa tavoittaa kattavasti toimituksen kaikkia asianosaisia. Kun kiinteistötoimituksilla muutetaan omistusoikeuden kohteena olevien kiinteistöjen ja yhteisten alueiden ulottuvuuksia ja käsitellään niihin kohdistuvia rasiteoikeuksia, toimituksissa tehtävät päätökset ovat oikeudellisesti merkityksellisiä. Tämän vuoksi hallintolain yleistiedoksiantomenettelyä, jossa tieto virnaomaisella nähtävissä ja tutustuttavissa olevasta asiakirjasta (esim. kokouskutsu) annetaan tiedoksi pääsääntöisesti sähköisesti, ei voida pitää riittävän tehokkaana menettelynä toimituksen asianosaisten tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi. 

Hallintolain 62 a § sisältää säännökset asiakirjan kuuluttamalla tapahtuvasta tiedoksi antamisesta. Menettelyssä tiedoksi annettava asiakirja julkaistaan pääsääntöisesti viranomaisen verkkosivustolla yleisessä tietoverkossa. Asiakirja voidaan lisäksi viranomaisen harkinnan perusteella julkaista tarpeen vaatiessa asian sähköistä tiedottamista täydentävästi myös asian vaikutusalueen sanomalehdessä. Kun kiinteistötoimitusten asianosaiskunta muodostuu toimituksen kohdealueen kiinteistöjen omistajista ja toimituskokoukset pidetään kiinteistön sijaintipaikkakunnalla ja olennainen osa toimituksen suorittamista on kiinteistöllä tehtävät erilaiset mittaukset ja maastokatselmukset, mahdollisten tuntemattomien asianosaisten tavoittamiseksi tehokkain tiedoksiantotapa on kutsun julkaisu paikkakunnan sanomalehdessä. Voimassa olevassa laissa pääsääntönä olevaa sanomalehdessä tapahtuvaa tiedottamista voidaan täydentää julkaisemalla kutsu myös sähköisesti viranomaisen verkkosivustolla yleisessä tietoverkossa. Kutsun julkaisu sähköisesti tehostaa kokouksesta tiedottamista (24/7) ja lisää tiedottamisen kattavuutta eritoten ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien tavoittamiseksi. Kuitenkin nimenomaisesti kiinteistötoimitusten paikkakuntakohtaisuuden vuoksi hallintolaissa säädetty menettely asiakirjan tiedoksi antamisesta julkisella kuulutuksella ei sovellu toimituskokouksesta tiedottamiseen. 

Voimassa olevan lain 169 §:n 1 momentin mukaan kokouskutsu on julkaistava aina sanomalehdessä ilman tarpeellisuusharkintaa, jos asianosaista tai hänen osoitettaan ei saada vaikeuksitta selville. Nyt sähköinen tiedottaminen esitetään otettavaksi lakiin täydentämään sanomalehdessä tapahtuvaa tiedottamista mahdollisten tuntemattomien asianosaisten tavoittamiseksi. Kiinteistötoimituksesta olisi siten jatkossa tiedotettava sekä sanomalehdessä että viranomaisen verkkosivulla julkaistavalla kutsulla 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. 

168 a §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tietosuoja-asetuksessa säädetyn henkilötietojen suojan toteuttamiseksi henkilötietojen käsittelyssä noudatettavasta menettelystä tilanteessa, jossa henkilötietoja sisältävä kokouskutsu tulisi julkaistavaksi yleisessä tietoverkossa kiinteistönmuodostamisviranomaisen verkkosivustolla. 

Kiinteistönmuodostamisviranomaisen oikeus käsitellä henkilötietoja kiinteistötoimituksissa perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan. Kohdan mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista, jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Tässä henkilötietojen käsittely on tarpeen kiinteistönmuodostamislain 3 §:n 2 momentissa Maanmittauslaitoksen ja kiinteistörekisteriä pitävien kuntien tehtäväksi säädettyjen kiinteistötoimitusten suorittamiseksi. 

Tietosuoja-asetuksen artiklan 6 kohdan 2 mukaan jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön yksityiskohtaisempia säännöksiä 1 kohdan c alakohdan noudattamiseksi määrittämällä täsmällisemmin tietojenkäsittely- ja muita toimenpiteitä koskevat erityiset vaatimukset. Artiklan 6 kohdan 3 mukaan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun käsittelyn perustasta on säädettävä joko unionin oikeudessa tai rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä. Tietosuojalain perustelujen mukaan erityislainsäädännöllä on mahdollista säätää edelleen tietojenkäsittelyn oikeusperusteesta tietosuoja-asetuksesta ilmenevin reunaehdoin. 

Kokouskutsu on kiinteistötoimituksen suorittamiseen liittyvä asiakirja. Kutsukirjeessä ja sanomalehdessä julkaistavassa kutsussa on kiinteistönmuodostamisasetuksen 38 §:ssä säädetysti mainittava muun muassa kokouksen aika ja paikka, kokouksen tarkoitus ja toimituksen kohteena oleva alue sopivasti yksilöitynä sekä muita tietoja tarpeen mukaan. Kokouskutsu voi siten sisältää suoria tai välillisiä henkilötietoja kuten esimerkiksi tiedon toimituksen asianosaisen nimestä (esimerkiksi toimituksen hakija), toimituksen kohdealueen yksilöimiseksi tiedon kiinteistötunnuksesta (kiinteistön nimi ja rekisterinumero) ja kokouspaikan osoitetiedon (joka voi olla toimituksen asianosaisen kotiosoite). Näistä tiedoista välillisiä henkilötietoja eli sellaisia, joista toimituksen asianosainen ei ole välittömästi tunnistettavissa, ovat osoitetieto ja kiinteistötunnus. Kokouskutsujen sisältämät henkilötiedot ovat tietoina lähtökohtaisesti myös julkisia. 

Tilanteet, joissa henkilötietoja sisältävä kokouskutsu voisi tulla julkaistavaksi viranomaisen verkkosivustolla, ovat harvinaisia. Lain 168 §:n 2 momentissa tarkoitetuista osakaskunnista valtaosa on järjestäytynyt tai osakaskunnalla on yhteisaluelain 26 §:n 4 momentissa tarkoitettu edustaja, jolloin toimituksessa asianosaisena olevan osakaskunnan tavoittamiseksi kutsua ei ole tarpeen julkaista ehdotetusti yleisessä tietoverkossa. Myös 168 §:n 5 momentissa tarkoitetut tilanteet, jossa kutsu olisi julkaistava verkossa sen vuoksi, ettei toimituksen kohdealueen kiinteistön omistaja olisi tiedossa tai toimituksen asianosaisen osoite olisi tuntematon, ovat harvinaisia. 

Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa säädettyjä tietosuojaperiaatteita kuten esimerkiksi henkilötietojen käsittely vain siinä laajuudessa kuin tehtävän suorittamiseksi on tarpeen. Tietojen minimoinnin periaatteen mukaan henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja niiden tulee olla rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklaan sisältyvän henkilötietojen säilytyksen rajoittamisen periaatteen mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. 

Henkilötietoja sisältävä kokouskutsu on tähän asti voinut tulla julkaistavaksi vain sanomalehdessä, jolloin tietojen luovuttaminen on ollut kertajulkaisuna rajatumpaa. Kun henkilötietoja sisältävä kutsu ehdotetaan edellä julkaistavaksi myös viranomaisen verkkosivustolla 168 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa asianosaisten tavoittamiseksi, henkilötietojen käsittelystä ko. tilanteessa on tarpeen säätää erikseen tietosuoja-asetuksessa henkilötiedoille säädetyn suojan toteuttamiseksi. Verkossa kokouskutsussa julkaistavat henkilötiedot ovat periaatteessa rajoituksetta kaikkien saatavissa 24/7 koko kutsun julkaisuajan. Henkilötietojen käsittelyyn on tällöin kiinnitettävä erityistä huomiota, minkä vuoksi tietoverkossa tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä voidaan pitää välttämättömänä. 

Pykälän 1 momentin mukaan henkilötietoja sisältävä kokouskutsu voitaisiin julkaista yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johtuisi. Henkilötiedoista julkaistaisiin ainoastaan kokouksen koollekutsumisen kannalta välttämättömät henkilötiedot ja ne voitaisiin julkaista sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentissa säädetään. 

Pykälässä säädettäisiin yleisesti viranomaisen verkkosivustolla julkaistavien henkilötietojen käsittelyn käyttötarkoitussidonnaisuudesta rajaamalla verkkosivustolla julkaistavien henkilötietojen käsittely sallituksi toimituskokousta koollekutsuttaessa. 

Säännöksen ensimmäisessä virkkeessä säädettäisiin edellytyksistä, joilla henkilötietoja sisältävä kokouskutsu voitaisiin julkaista yleisessä tietoverkossa. Salassapitoperusteista säädetään viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä, minkä lisäksi erityisiä salassapitosäännöksiä saattaa sisältyä muuhun lainsäädäntöön. Viranomaisen verkkosivustolla julkaistavassa kokouskutsussa saataisiin siten julkaista ainoastaan sellaiset tiedot, jotka eivät ole muun lain perusteella salassa pidettäviä. 

Kutsun julkaisu viranomaisen verkkosivustolla voisi siten estyä esimerkiksi julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 31 -kohdan perusteella. Kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön kotikunnasta ja hänen siellä olevasta asuinpaikastaan, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. 

Säännöksen toisessa virkkeessä säädettäisiin viranomaisen verkkosivustolla julkaistavan kokouskutsun sisältämistä henkilötietotyypeistä rajaamalla kutsussa julkaistavat henkilötiedot vain kokouksen koollekutsumisen kannalta välttämättömiin henkilötietoihin. Jos kokous pidettäisiin esimerkiksi asianosaisen kotona, kutsun tarkoituksen toteuttaminen ei ilmeisesti edellyttäisi asianosaisen nimen julkaisemista kokouspaikan osoitetiedon yhteydessä. Viranomaisen verkkosivustolla julkaistavan kokouskutsun sisältö säänneltäisiin täten tiukemmin kuin mitä kutsukirjeen sisällöstä säädetään muutoin kiinteistötoimitusasetuksessa. Normaalitilanteessa kutsukirje lähetetään vain toimituksen asianosaisille. Pelkästään toimituksen asianosaisille lähetettävä kutsukirje voisi siten sisältää esimerkiksi tiedon toimituksen hakijasta ja hänen omistamastaan kiinteistöstä muiden asianosaisten informoimiseksi. 

Kiinteistönmuodostamisviranomaisen luettelo toimituksen asianosaisista nimi-, osoite- ja kiinteistönomistustietoineen muodostaa itsessään useimmiten pienimuotoisen henkilörekisterin. Tietosuojalain 28 §:n julkisuusperiaatteen mukaan oikeuteen saada tieto ja muuhun henkilötietojen luovuttamiseen viranomaisen henkilörekisteristä sovelletaan, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetään. Julkisuuslain 16 §:n 3 momentissa on viranomaisen henkilörekisteristä tapahtuva henkilötietoja sisältävän kopion (asiakirjan) antaminen sähköisessä muodossa rajattu mahdolliseksi vain sellaiselle luovutuksensaajalle, jolla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.  

Kun kiinteistönmuodostamisviranomainen ei voi henkilötietoja sisältävää kokouskutsua sähköisesti viranomaisen verkkosivustolla yleisessä tietoverkossa julkaistaessa varmistua luovutuksensaajan oikeudesta henkilötiedon käyttämiseen, pykälän toisessa virkkeessä ehdotetaan säädettäväksi poikkeus edellä mainitusta julkisuuslain 16 §:n 3 momentin säännöksestä henkilötietoja sisältävän kokouskutsun julkaisemiseksi viranomaisen verkkosivustolla. Ehdotettu säännös on tarpeen myös siksi, koska kokouskutsussa julkaistavat henkilötiedot ovat osa kiinteistönmuodostamisviranomaisen ao. toimituksen asianosaisista muodostuvaa henkilörekisteriä. Käyttötarkoitussidonnaisuudesta joudutaan poikkeamaan myös julkaistaessa kokouskutsu sanomalehdessä, mutta tietojen luovuttaminen on tällöin yleisessä verkossa tapahtuvaa luovuttamista rajatumpaa. 

Pykälän 2 momentin mukaan henkilötietoja sisältävä kutsu olisi poistettava viranomaisen verkkosivuilta viivytyksettä kutsussa ilmoitetun kokouspäivämäärän jälkeen. 

Kiinteistönmuodostamisviranomaisen toimituskokouksen koollekutsumiseen perustuvan ja viranomaisen verkkosivulla tietoverkossa tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn on oltava oikeutettua ja tarpeellista koko sen ajan, kun tietoja verkkosivulla käsitellään. Kun kokouskutsussa ilmoitettu kokousajankohta umpeutuu, päättyy myös viranomaisen peruste ja tarve kokouskutsuun sisältyvien henkilötietojen käsittelylle yleisessä tietoverkossa. Kutsu tulisi siten poistaa kokouskutsussa kokoukselle ilmoitetun pitoajankohdan jälkeen. 

169 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen kokouskutsun toimittamisessa noudatettavasta menettelystä joissakin erikoistilanteissa. Jos toimituksen asianosaisen osoite ei ole tiedossa tai toimituskokousta koolle kutsuttaessa vallitsee vielä epäselvyys siitä, keiden kaikkien oikeutta toimitus voi koskea, kutsu on julkaistava paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä kaikkien asianosaisten tavoittamiseksi. Paikallisessa sanomalehdessä julkaistavan kokouskutsun tarkoituksena on tavoittaa kutsusta ilmenevän toimituksen kohdealueen maanomistajat. Tiedottamisen tehostamiseksi säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että kutsu tulisi julkaista paikkakunnan sanomalehden lisäksi myös yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivulla. Säännös esitetään samalla siirrettäväksi sisällöllisesti edelliseen 168 pykälään kuuluvana säännöksenä sen uudeksi 4 momentiksi. 

Pykälän 2 momentti sisältää säännökset kutsukirjeen lähettämistä koskevasta määräajasta sen varmistamiseksi, että asianosaiset ehtisivät saada tiedon toimituksesta riittävän ajoissa ennen toimituskokouksen pitämistä kokousosallistumisen mahdollistamiseksi ja siihen valmistautumiseksi. Jos toimituksen asianosainen asuu etäällä toimituspaikasta, voi kokoukseen osallistumisen edellyttämä töiden järjestäminen ja matkajärjestelyt hankaloitua, mikäli kutsu saapuu postitse perille vain muutama päivä ennen kokousta. Ulkopaikkakuntalaisten asianosaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että toimituksen aloittaminen katsottaisiin tiedotetuksi, jos kutsu olisi annettu postin kuljetettavaksi vähintään 14 päivää ennen alkukokousta tai muulla tavoin toimitettu asianosaiselle taikka vähintään seitsemän päivää ennen alkukokousta luovutettu vastaanottajalle kirjallista todistusta vastaan taikka jos kutsu olisi julkaistu sanomalehdessä ja viranomaisen verkkosivulla 14 päivää ennen alkukokousta voimassa olevan lain 10 päivän asemesta. 

172 a §. Kiinteistötoimituksen toimituskokous pidetään useimmiten kohdekiinteistön sijaintikunnassa. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös ulkopaikkakuntalaisen asianosaisen ääni- tai näköyhteyden välityksellä tapahtuvan toimituskokoukseen osallistumisen mahdollistamiseksi. Säännös parantaisi ulkopaikkakuntalaisten asianosaisten ja ulkopaikkakunnalla toimituskokouksen pitoajankohtana olevien asianosaisten osallistumismahdollisuuksia toimituskokouksiin. Säännös mahdollistaisi myös asianosaisen kuulemisen kokouksessa häntä koskevan yksittäisen asian käsittelyn yhteydessä ilman henkilökohtaista paikalla oloa. Säännös edistäisi samalla myös sähköisten menetelmien hyväksikäyttöä kiinteistötoimitusmenettelyssä. 

Osallistuminen voisi tapahtua puhelimen, videolaitteen tai muun vastaavan sähköisen yhteyden avulla. Videoyhteydellä tarkoitetaan tietoliikenneverkossa tapahtuvaa, kaksisuuntaista etäneuvottelua. Sähköinen etäyhteys voitaisiin järjestää esimerkiksi Maanmittauslaitoksen siitä palvelupisteestä, jonka lähellä ulkopaikkakuntalainen asianosainen asuu. Sähköinen etäosallistuminen toimituskokoukseen voisi tulla kysymykseen toimitusinsinöörin harkinnan mukaan myös mobiiliyhteyden, Skypen taikka niitä vastaavan yhteyden kautta. 

Pykälän 1 momentin mukaan toimituksen asianosainen saisi osallistua toimituskokoukseen käyttämällä puhelinta, videolaitetta tai muuta puhe- tai näköyhteyden käsittelyyn osallistuvien välillä mahdollistavaa teknistä tiedonvälitystapaa, jos toimitusinsinööri katsoo sen soveliaaksi ja jos asianosaisen henkilökohtaisesta saapumisesta toimituskokoukseen aiheutuisi selvitettävän asian merkitykseen verrattuna huomattavia kustannuksia tai huomattavaa haittaa.  

Asianosainen saisi tiedon mahdollisuudesta osallistua sähköisen etäyhteyden välityksellä toimituskokoukseen toimitusta koskevasta kutsukirjeestä. Toimitusinsinööri harkitsisi aina kulloisenkin toimituksen kohdalta erikseen etäosallistumisen tarkoituksenmukaisuuden. Etäosallistuminen soveltuu ensisijaisesti sellaisiin toimituksiin, joissa asianosaisten määrä ei ole suuri. Asianosaiselle voisi lyhyehköön toimituskokoukseen osallistumisesta aiheutua haittaa esimerkiksi siten, että hän joutuisi toispaikkakuntalaisena pitkän välimatkan vuoksi olemaan päivän pois töistä. 

Pykälän 2 momentin mukaan säännöstä teknisen tiedonvälitystavan käyttämisestä toimituskokoukseen osallistumiseen sovellettaisiin myös asianosaisen lailliseen edustajaan ja asianosaisen suostumuksella myös hänen avustajaansa tai asiamieheensä. 

173 §. Voimassa olevan säännöksen mukaan toimitus katsotaan aloitetuksi, kun toimitusinsinööri on aloittanut ensimmäisen kokouksen. Perustelujensa mukaan toimituksen aloittamista koskeva säännös olisi otettu lakiin selvyyden vuoksi. Säännöksellä on kuitenkin prosessuaalisesti materiaalinen sisältö ja merkitys tilanteessa, jossa hakija haluaa luopua hakemastaan toimituksesta (178 §). Toimitus on peruutettavissa niin kauan kuin sitä ei ole ehditty aloittaa. Aloittamisen jälkeen toimitus raukeaa, jos kukaan asianosaisista ei vaadi sen suorittamista. Toimituksen aloitushetki määrää myös toimituksen lopputulokseen vaikuttavan toimituksen aikana syntyneen riidan ratkaisuforumin. Lain 184 §:n menettelysäännöksen mukaan toimituksen aloittamisen jälkeen syntynyt toimituksen lopputulokseen vaikuttava riita on ratkaistava toimituksessa tuomioistuimen sijasta. 

Kun toimitusmenettelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimitus olisi jatkossa suoritettavissa kirjallisessa menettelyssä edellä 3 §:n 2 momentissa ehdotetuissa tilanteissa, lainkohtaan ehdotetaan lisättäväksi tätä koskeva uusi 2 momentti toimituksen alkamisajankohdasta. Toimituksen alkamisajankohta määräytyisi kirjallisessa menettelyssä toimitusmenettelyä koskevan ilmoituksen lähettämisajankohdan perusteella. 

Pykälän 2 momentin mukaan, jos toimitus suoritettaisiin kirjallisessa menettelyssä, toimitusinsinöörin olisi ilmoitettava siitä asianosaisille. Kirjallisessa menettelyssä suoritettava toimitus katsottaisiin alkaneeksi 14 päivän kuluttua menettelyä koskevan ilmoituksen lähettämispäivästä. 

Toimituksen aloittamishetkeen kytkeytyvien toisaalla kiinteistönmuodostamislaissa säädettyjen oikeusvaikutusten vuoksi kirjallisessa menettelyssä suoritettavan toimituksen alkamishetki ei voi riippua asianosaiskohtaisesti siitä, onko ilmoitus tehty jollekin asianosaiselle sähköpostitse tai tavallisena kirjeenä. Muualla lainsäädännössä tiedoksisaantihetkestä säädetään siten, että sähköisenä viestinä toimitettu tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi ja asianosaisen tietoon tulleeksi kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003) ja postiosoitteeseen toimitettu tiedoksianto seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä (hallintolaki). Kun toimituksen aloittaminen ehdotetaan edellä 169 §:n 2 momentissa tiedotetuksi, jos kutsukirje on lähetetty vähintään 14 päivää ennen alkukokousta postin kuljetettavaksi, määräaika kirjallisessa menettelyssä esitetään säädettäväksi yhtenevästi 14 päiväksi ilmoituksen lähettämispäivästä. Toimituksen suorittamistapa kirjallisessa menettelyssä annettaisiin siten tiedoksi asianosaisille samalla tavalla kuin 168 ja 169 §:ssä säädetään toimituksen aloittamisesta. 

Toimituksen suorittamistavasta ilmoittaminen on tärkeää myös sen vuoksi, että asianosaiset saavat samalla tiedon siitä, missä vaiheessa toimituksen käsittely on viranomaisessa. 

Voimassa olevan pykälän säännös, joka koskee toimituksen suorittamiseen liittyvien teknisten tehtävien suorittamisajankohtaa, esitetään annettavaksi omana momenttina. Pykälän 3 momentin mukaan toimitukseen liittyviä teknisiä tehtäviä voitaisiin suorittaa ennen toimituksen aloittamista tai alkamista. 

187 §. Pykälässä säädetään teknisluonteisesti toimituksessa esille tulevien asioiden kirjaamisesta pöytäkirjaan tai muuhun asiakirjaan sekä näiden asiakirjojen allekirjoittamisesta. Pykälän kirjoitusasu ehdotetaan selkiytettäväksi antamalla se neljänä momenttina. Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi edellä 3 §:ssä ehdotetun kirjallisen menettelyn johdosta siten, että kirjallisessa toimitusmenettelyssä tehdyt päätökset merkittäisiin toimitusinsinöörin allekirjoittamaan menettelyssä laadittavaan toimituspäätösasiakirjaan. Pykälän 4 momentiksi ehdotetaan uutena säännöksenä säännöstä, jonka mukaan toimituspäätösasiakirjan sisällöstä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. 

Pykälän 1 momentin mukaan toimituksessa olisi pidettävä pöytäkirjaa. Jos toimitus suoritettaisiin kirjallisessa menettelyssä, toimituksesta olisi laadittava toimituspäätösasiakirja. 

Pykälän 2 momentin mukaan pöytäkirjaan ja toimituspäätösasiakirjaan merkittäisiin toimitusmiesten ratkaisut ja niiden perusteet. Pöytäkirjaan merkittäisiin lisäksi asianosaisten vaatimukset, muiden lausumien sisältö, sopimukset ja muut toimituksen kannalta merkitykselliset asiat, jos ne eivät sisältyisi muuhun toimituksen asiakirjaan. 

Pykälän 3 momentin mukaan toimitusinsinööri allekirjoittaisi pöytäkirjan, toimituspäätösasiakirjan ja muut toimituksessa laaditut asiakirjat. 

Pykälän 4 momentiksi ehdotetaan uutena säännöksenä säännöstä, jonka mukaan toimituspäätösasiakirjan sisällöstä annettaisiin tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 

190 §. Lainkohdassa säädetään toimituksen lopettamisesta, muutoksenhakuoikeudesta ilmoittamisesta ja valitusosoituksen antamisesta. 

Voimassa olevan lain mukaan kiinteistötoimitus lopetetaan sen jälkeen, kun kaikki toimitukseen kuuluvat asiat on käsitelty. Käytännössä toimitus on julistettu lopetetuksi monivaiheisissa kiinteistötoimituksissa niin sanotussa loppukokouksessa ja muutoin toimituksen kokouskäsittelyn lopuksi. Muutoksenhakuaika toimituksessa tehtyihin päätöksiin on alkanut välittömästi toimituksen loppukokouksesta, vaikka toimitusta koskevat toimitusasiakirjat eivät ole olleet kaikilta osin vielä valmiit. Tämän vuoksi myös valitusosoitus on tullut antaa heti suullisesti. Kirjallinen valitusosoitus on säädetty annettavaksi asianosaisille vain sitä erikseen pyydettäessä. 

Toimituksen lopettamismenettely ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimitusta koskeva muutoksenhakuaika alkaisi kulua toimituskokouksessa ilmoitettavasta toimituksen päättymisajankohdasta. Toimituksen päättymisajankohta ilmoitettaisiin läsnä oleville asianosaisille kokouksen lopuksi sen jälkeen, kun kaikki toimituksen suorittamiseen kuuluvat asiat olisivat tulleet käsitellyiksi ja päätökset tehdyiksi. Ennen toimituksen päättymisajankohdan ilmoittamista tulisi siten kaikista toimituksessa ratkaistavista asioista olla annettuna suulliset päätökset. Toimituksen päättymisajankohdan ilmoittamisen yhteydessä toimitusinsinöörin olisi ilmoitettava asianosaisille myös toimitusta koskevasta muutoksenhakuoikeudesta ja selostettava muutoinkin muutoksenhakumenettelyä sekä annettava kirjallinen valitusosoitus. 

Toimituksessa tehdyt päätökset olisivat myös asianosaisten saatavilla kokouksessa ilmoitettuna päättymisajankohtana toimituspöytäkirjaan kirjattuina ja kirjallisesti perusteltuina päätöksinä jäljempänä 191 §:ssä esitetysti muutoksenhakuajan alkamishetkellä. 

Pykälän 1 momentin mukaan toimitusinsinööri lopettaisi toimituksen ilmoittamalla saapuvilla oleville asianosaisille toimituksen päättymisajankohdan ja toimitusta koskevasta muutoksenhakuoikeudesta sekä antamalla kirjallisen valitusosoituksen sen jälkeen, kun kaikki toimitukseen kuuluvat asiat olisi käsitelty. Toimituksen päättymisajankohta ei saisi olla myöhäisempi kuin 14 päivää kokouksesta. Toimitus voitaisiin siten ilmoittaa päättyväksi myös kokousajankohtana. 

Pykälän 2 momentin mukaan, jos toimituksessa tehtäisiin ratkaisu, josta 232 §:n mukaan saisi valittaa erikseen toimituksen kestäessä, toimitusinsinöörin olisi ilmoitettava muutoksenhakuoikeudesta ja annettava heti suullinen ja kirjallinen valitusosoitus. 

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi kirjallisessa menettelyssä suoritetun toimituksen lopettamisesta. Säännöksen mukaan toimitusinsinööri lopettaisi kirjallisessa menettelyssä suoritettavan toimituksen ilmoittamalla asianosaisille toimituspäätöksen antamisajankohdan ja toimitusta koskevasta muutoksenhakuoikeudesta. Ilmoitus olisi lähetettävä asianosaisille vähintään 14 päivää ennen toimituspäätöksen antamisajankohtaa. 

Toimitus katsottaisiin kirjallisessa menettelyssä päättyneeksi vasta sitten, kun toimituspäätös olisi annettu. Muutoksenhakuaika toimituspäätöksistä alkaisi kulua toimituspäätöksen antamisajankohdasta. Toimitusinsinööri voisi antaa ilmoituksen toimituspäätöksen antamisajankohdasta asianosaisille sähköisenä viestinä siten kuin asiointilain 19 §:ssä säädetään tai postitse tavallisena kirjeenä taikka käyttämällä henkilön ja viranomaisen väliseen yhteydenpitoon tarkoitetun valtakunnallisen sähköisen asiointijärjestelmän tiedonsiirto-osoitetta. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n mukaan asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä ja hallintolain 59 §:n mukaan postitse kirjeellä vastaanottajalle lähetetty tavallinen tiedoksianto seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Koska toimitusta koskeva muutoksenhakuaika alkaa kulua toimituspäätöksen ennalta ilmoitetusta antoajankohdasta, ilmoitus olisi annettava hyvissä ajoin siten, että kaikki asianosaiset ehtivät saada ko. tiedon ennen muutoksenhakuajan alkamista. Tämän varmistamiseksi momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan ilmoitus olisi lähetettävä asianosaisille vähintään 14 päivää ennen toimituspäätöksen antamisajankohtaa. 

Kun kirjallisessa menettelyssä suoritetun toimituksen tarkoituksena on toteuttaa toimituksen perusteena oleva asianosaisten välinen sopimus ja toimituspäätökset ovat kyseisen sopimuksen mukaisia, asianosaisilta puuttuu muutoksenhakuintressi. Käytännössä muutoksenhaku voisi tulla kysymykseen vain sellaisessa tilanteessa, jossa toimituspäätös ei asianosaisen mielestä vastaisi toimituksen perusteena olevaa sopimusta. 

Voimassa olevan lain 2 momentti sisältää säännöksen kirjallisen valitusosoituksen liittämisestä pöytäkirjaan. Kun kiinteistötoimitus voidaan jatkossa käsitellä myös kirjallisessa menettelyssä, säännös esitetään tarkistettavaksi siten, että kirjallinen valitusosoitus tulisi liittää myös kirjallisessa menettelyssä kokouspöytäkirjan sijasta laadittavaan toimituspäätösasiakirjaan. Säännös esitetään annettavaksi erillisenä 4 momenttina. Säännöksen mukaan valitusosoitus olisi liitettävä pöytäkirjaan ja toimituspäätösasiakirjaan. 

191 §. Voimassa olevassa pykälässä säädetään määräajasta, jonka kuluessa asianosaisen tulisi saada käyttöönsä kokousmenettelyssä suoritetun toimituksen pöytäkirja ja muut toimitusta koskevat asiakirjat mahdollista muutoksenhakua varten. 

Voimassa oleva lain mukaan toimitus julistetaan lopetetuksi viimeisessä kokouksessa. Toimituksen lopettamispäivästä alkaa kulua säännönmukaista muutoksenhakua koskeva 30 päivän valitusaika. Jos pöytäkirjan ja kaikkien toimitusta koskevien asiakirjojen tulisi olla valmiina samalla hetkellä, kun toimitus julistetaan lopetetuksi, merkitsisi tämä useissa tapauksissa ylimääräisen toimituskokouksen pitämistä. Tämän välttämiseksi lainkohdassa on säädetty toimitusasiakirjojen valmistumiselle toimituksen lopettamishetkestä laskettava määräaika, jos asianosainen esittää toimitusasiakirjojen saantia koskevan pyynnön kokouksessa tai sen jälkeen. Määräaika on säädetty 14 päiväksi pyynnöstä muutoksenhaun mahdollistamiseksi. 

Laissa ei ole mitään säännöstä siitä, missä ajassa toimitusasiakirjojen tulisi valmistua tilanteessa, jossa kukaan toimituksen asianosaisista ei pyydä toimituskokouksessa taikka sen jälkeen itselleen jäljennöksiä toimitusasiakirjoista. Toimitusasiakirjojen valmistuminen jää tilanteessa riippumaan täysin toimituksen tehneen toimitusinsinöörin harkinnasta, koska laissa ei ole myöskään säädöstä siitä, missä ajassa lainvoimaiseksi tullut toimitus tulisi rekisteröidä. 

Tämän vuoksi voimassa olevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimitusasiakirjojen tulisi olla valmiita ennalta ilmoitettuna toimituksen päättymisajankohtana tai toimituspäätöksen antamisajankohtana riippumatta siitä, onko joku toimituksen asianosaisista esittänyt toimituskokouksessa tai sen jälkeen pyynnön saada toimitusasiakirjat itselleen.  

Pykälän 1 momentin mukaan pöytäkirjan, toimituspäätösasiakirjan ja toimitusta koskevien muiden asiakirjojen olisi oltava asianosaisten saatavilla toimituksen päättymisajankohtana taikka toimituspäätöksen antamisajankohtana. Ehdotettu menettely helpottaisi mahdollista muutoksenhakua, koska kaikki toimitusasiakirjat olisivat asianosaisten saatavilla välittömästi muutoksenhakuajan alettua. Asianosaiset voisivat tällöin halutessaan esimerkiksi tarkistaa kokouspöytäkirjasta toimituskokouksessa suullisesti ratkaistun asian perustelut. Kuitenkin jos toimituksessa olisi tehty ratkaisu, josta saa 232 §:n mukaan valittaa erikseen, pöytäkirjan ja muiden valituskelpoista ratkaisua koskevien asiakirjojen olisi oltava asianosaisten saatavana 14 päivän kuluessa ratkaisun tekemisestä voimassa olevan lain mukaisesti. 

Toimitusta koskevat asiakirjat valmistuisivat sekä kokousmenettelyssä että kirjallisessa menettelyssä muutoksenhakuajan alkamisajankohtana. Toimitusten asianosaisilla olisi siten käytettävissä toimitusasiakirjat mahdollista muutoksenhakua varten heti muutoksenhakuajan alusta asti sovelletusta toimitusmenettelystä riippumatta. 

Jos asianosainen ehdotetussa lopettamismenettelyssä pyytäisi toimituskokouksessa jäljennöksiä asiakirjoista itselleen, ne toimitettaisiin hänelle toimituksen kokouksessa ilmoitettuna päättymisajankohtana. Muutoin toimitusasiakirjat toimitettaisiin kokousmenettelyssä asianosaisille siten kuin voimassa olevassa kiinteistönmuodostamisasetuksessa tästä säädetään.  

Lakia ehdotetaan tarkistettavaksi lisäämällä pykälään uusi 2 momentti tätä koskevan valtuutussäännöksen antamiseksi. Momentin mukaan asianosaisille toimitusasiakirjoista toimitettavista otteista ja jäljennöksistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. 

192 §. Pykälä sisältää säännökset kiinteistötoimitusten rekisteröinnistä. 

Kiinteistötoimitusten keskeisenä tarkoituksena on selkeän ja luotettavan kiinteistöjärjestelmän ylläpito. Kiinteistöjärjestelmän luotettavuuden varmistamiseksi suoritetusta toimituksesta rekisteriin merkittävien tietojen tulee kohdistua oikeisiin rekisteriyksiköihin ja toimituksen olla suoritettu oikealla kiinteistöllä. Pykälän voimassa olevan 2 momentin mukaan ennen rekisterimerkintöjen tekemistä onkin todettava, että toimituksen perusteella rekisteröitävät tiedot täyttävät kiinteistöjärjestelmän selvyydelle ja luotettavuudelle asetettavat sekä kiinteistörekisterilaissa säädetyt vaatimukset. Jos toimituksen perusteella kiinteistörekisteriin tehtävät merkinnät eivät täytä edellä esitettyjä rekisteröinnille asetettuja vaatimuksia, toimitusta on 3 momentin mukaan korjattava. 

Kiinteistötietojärjestelmä käsittää kiinteistörekisterilain nojalla kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkittävät tiedot sekä muita tietoja sen mukaan kuin muualla laissa säädetään. Näistä kiinteistötietojärjestelmän rekistereistä kiinteistörekisteri muodostaa pohjan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin perustuvalle kirjaamisjärjestelmälle. Kiinteistörekisterin avulla maanomistaja tai muu tietoa tarvitseva voi saada selvyyden kiinteistön alueesta ja kiinteistöön liittyvistä kiinteistörekisteriin merkittävistä oikeuksista. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä selviävät kiinteistön omistusoikeus, kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset ja siihen kohdistuvat maakaaressa säädetyt kirjaamiskelpoiset erityiset oikeudet. 

Kiinteistötoimitusten avulla luodaan uusia kiinteistörekisteriin merkittäviä rekisteriyksiköitä ja muutetaan rekisterissä jo olevien rekisteriyksiköiden ominaisuuksia kiinteinä esineinä. Toimituksissa muodostetut uudet rekisteriyksiköt ja ominaisuuksiltaan muutetut rekisteriyksiköt ovat lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen oikeuksien kohteena. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattava omistusoikeuden saanto voi myös perustua toimituksessa tehtyyn päätökseen kuten esimerkiksi vesijätön lunastuksessa. Kun kiinteistörekisteri toimii pohjana lainhuuto- ja kiinnitysrekisterille ja kun kiinteistötoimituksissa voidaan tehdä myös lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkittyjä oikeuksia koskevia muutoksia kuten esimerkiksi kiinnityksistä vapauttamisia, selkeän ja luotettavan kiinteistötietojärjestelmän ylläpitäminen edellyttää, että toimituksen perusteella rekisteröitävät tiedot täyttävät kiinteistötietojärjestelmän ylläpidolle edellä asetetut vaatimukset. 

Voimassa olevan pykälän 2 momentin mukaan ennen merkintöjen tekemistä on todettava, että toimituksen perusteella rekisteröitävät tiedot täyttävät kiinteistöjärjestelmän selvyydelle ja luotettavuudelle asetettavat vaatimukset. Lainkohta esitetään tarkistettavaksi siten, että ennen merkintöjen tekemistä kiinteistörekisteriin olisi todettava, että toimituksen perusteella rekisteröitävät tiedot täyttäisivät kiinteistötietojärjestelmän selvyydelle ja luotettavuudelle asetettavat sekä kiinteistörekisterilaissa säädetyt vaatimukset. Esitetty muutos on luonteeltaan tekninen. 

206 a §. Pykälä sisältää säännöksen maksettavan tai talletettavan korvauksen kokonaissumman minimimäärästä. Voimassa oleva kymmenen euron vähimmäismäärä esitetään korotettavaksi kahdeksikymmeneksi euroksi. Säännös vastaisi tällöin liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 83 §:n ja ratalain 73 §:n säännöksiä vähäisen korvauksen maksamatta jättämisestä. 

Säännöksen mukaan, jos samalle korvauksensaajalle maksettavaksi määrätyn korvauksen kokonaissumma ei ylittäisi kahtakymmentä euroa, korvausta ei tarvitsisi maksaa tai tallettaa. 

231 a §. Kiinteistönmuodostamislain muutoksenhakua koskevat säännökset on annettu lain 19 luvussa, jossa säädetään muutoksenhausta maaoikeuteen. Kiinteistörekisterin pitäjän ja toimitusinsinöörin eräitä päätöksiä koskevasta muutoksenhausta maaoikeuteen säädetään lisäksi kiinteistönmuodostamislain 23 luvun erinäisten säännösten yhteydessä 285 §:n 3 momentissa. Edellä mainitun pykälän 1 ja 2 momenteissa on kysymys hallinto-oikeuteen tehtävästä muutoksenhausta. Kun lain 19 luvun säännökset koskevat muutoksenhakua maaoikeuteen erinäisissä säännöksissä oleva 285 §:n 3 momentti esitetään siirrettäväksi uutena 231 a §:nä 19 luvun säännösten yhteyteen. Kts. jäljempänä 285 §. 

Pykälässä säädetään, että kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistöjen yhdistämistä, 131 §:n 1 momentissa, 131 a §:ssä ja 165 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiaa ja 277 §:n 2 momentissa tarkoitettua virheen oikaisua koskevaan päätökseen sekä toimitusinsinöörin 177 §:n 4 momentissa tarkoitettuun päätökseen ja 274 §:n 1 momentissa tarkoitetun kirjoitusvirheen korjaamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla maaoikeuteen. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muutoin muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muutoksenhausta lopetettuun toimitukseen säädetään. 

232 §. Pykälä sisältää luettelon toimitusratkaisuista, joihin haetaan muutosta toimituksen kestäessä. Pykälän 1 momentin kohta 6 esitetään tarkistettavaksi 72 ja 74 §:ien tultua kumotuiksi lailla 1424/2014 teknisesti siten, että 72-74 §:issä tarkoitettuja hankkeita koskeva viittaus muutetaan kohdistuvaksi 73 §:ssä tarkoitettuja hankkeita koskevaksi. 

234 §. Pykälä sisältää säännöksen valituksen tekemiseksi varatun määräajan alkamisesta ja maaoikeuden tapahtunutta muutoksenhakua koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta kiinteistörekisterin pitäjälle. 

Pykälän voimassa olevan 1 momentin mukaan määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai 232 §:ssä tarkoitettu ratkaisu annettiin. Toimituksen lopettamishetki, josta 30 päivän määräaika lasketaan, on kokousmenettelyssä edellä 190 §:ssä säädetty kokouksessa ilmoitettava toimituksen päättymisajankohta ja kirjallisessa menettelyssä asianosaisille ilmoitettava toimituspäätöksen antamisajankohta. Säännöstä esitetään toimituksen lopettamismenettelyyn ehdotettujen muutosten johdosta tarkistettavaksi siten, että määräaika valituksen tekemiseen olisi 30 päivää toimituksen päättymisajankohdasta tai toimituspäätöksen antamisajankohdasta. Jos valitus koskisi 232 §:ssä tarkoitettua toimituksen kestäessä annettua ratkaisua, määräaika valituksen tekemiseen olisi 30 päivää ratkaisun antamisesta. 

285 §. Pykälän 1 momentissa säädetään oikaisuvaatimusmenettelystä toimitusmääräyksen eväämispäätökseen ja pykälän 2 momentissa muutoksenhausta Maanmittauslaitoksen hallintoasiassa antamaan päätökseen. Pykälän 3 momentissa säädetään lisäksi muutoksenhausta kiinteistörekisterin pitäjän päätöksiin.  

Pykälän voimassa olevassa 1 momentissa oikaisuvaatimus toimitusmääräyksen epäämistä koskevasta päätöksestä on säädetty tehtäväksi Maanmittauslaitoksen keskushallinnolle siitä riippumatta, onko päätöksentekijänä Maanmittauslaitos valtion viranomaisena tai kunnan kiinteistörekisterinpitäjä kunnallisena viranomaisena. Viittaussäännöksen mukaan oikaisua saa vaatia siten kuin hallintolaissa säädetään.  

Kunnan päätöksiä koskevaan oikaisuvaatimukseen ja muutoksenhakuun sovelletaan pääsäännön mukaisesti kunnallisasioiden yleislain eli kuntalain 16 luvun säännöksiä ja hallintolain 49 d §:n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä sille viranomaiselle, joka on tehnyt päätöksen. Kun muutoksenhakusäännös koskee sekä Maanmittauslaitoksen että kunnan rekisterinpitäjän tekemiä lainkohdassa tarkoitettuja päätöksiä, viittaussäännös ehdotetaan kirjoitettavaksi aineelliseen muotoon.  

Pykälän 1 momentti ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että Maanmittauslaitoksen ja kunnan kiinteistörekisterin pitäjän päätökseen, jolla toimitusmääräyksen antaminen olisi evätty, saisi vaatia oikaisua Maanmittauslaitoksen keskushallinnolta. Oikaisuvaatimusmenettelyyn sovellettaisiin muutoin, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään. 

Pykälän 2 momentti ehdotetaan tarkistettavaksi vastaavalla tavalla kuin 1 momentti. Säännöksen mukaan Maanmittauslaitoksen ja Maanmittauslaitoksen keskushallinnon päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutoksenhaussa hallinto-oikeuteen sovellettaisiin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. Samalla esitetään poistettavaksi voimassa olevaan 2 momenttiin sisältyvä erittely siitä, mihin päätöksiin muutosta saa hakea. 

Voimassa olevan 2 momentin forumsäännös ehdotetaan lisäksi poistettavaksi asiassa sovellettavan yleislain 10 §:n forumsäännöksen kanssa tarpeettomana päällekkäisenä sääntelynä. Myös voimassa oleva 2 momentin säännös, jonka mukaan hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan, ehdotetaan poistettavaksi voimassa olevan yleislain kanssa päällekkäisenä ja tarpeettomana sääntelynä. 

Pykälän voimassa oleva 3 momentti esitetään siirrettäväksi uudeksi 231 a §:ksi. Kts. edellä 231 a §. 

287 §. Kiinteistötoimituksessa saatetaan joutua ratkaisemaan muun muassa saannon pätevyyttä koskevia riitoja, jolloin asian selvittäminen voi edellyttää todistajien kuulemista. Myös erilaisia vahinkoja ja korvauksia koskevissa kysymyksissä voi asiantuntijoiden tai todistajien kuuleminen olla tarpeen. Voimassa oleva 2 momentin mukaan kuuleminen tapahtuu valallisesti tuomioistuimessa. Kiinteistönmuodostamislain antamisen jälkeen tapahtuneiden oikeudenkäymiskaaren 17 luvun todistelua koskevien muutosten vuoksi (Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta 732/2015) säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi oikeudenkäymiskaaren säännöstä vastaavasti siten, että kuuleminen tapahtuisi alioikeudessa vakuutuksen nojalla. 

290 a §. Pykälän 1 momentissa säädetään kirjaamisviranomaiselle tehtävästä ilmoituksesta, jos lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattu vuokraoikeus tai muu erityinen oikeus kohdistuu kiinteistötoimituksen suorittamisen jälkeen muuhun kiinteistöön tai rekisteriyksikköön kuin mitä koskevina ne on alun perin kirjattu. Ilmoitusvelvollisuus koskee säännöksen perustelujen mukaan myös toimituksessa muutoin havaittuja vanhentuneita kirjausmerkintöjä. 

Kiinteistörekisterin pitäjän lainkohdassa tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuudesta kirjaamisviranomaiselle säädetään tarkemmin kiinteistönmuodostamisasetuksen 103 §:n 1 momentissa ilman laintasoista valtuutussäännöstä. Asetuksen mukaan kiinteistörekisterin pitäjän olisi tehtävä lain 290 a §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus kirjaamisviranomaiselle sen jälkeen, kun kiinteistöt olisi merkitty kiinteistörekisteriin. Voimassa oleva lain mukaan toimitus ja siinä muodostetut kiinteistöt merkitään kiinteistörekisteriin sen jälkeen, kun toimitus on saanut lainvoiman. 

Säännös esitetään annettavaksi laintasoisena ja tarkistettavaksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietojen ajantasaisuuden parantamiseksi siten, että ilmoitus olisi tehtävä viivytyksettä. 

Pykälän 1 momentin mukaan, jos lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattu vuokraoikeus tai muu erityinen oikeus kohdistuisi kiinteistötoimituksen jälkeen muuhun kiinteistöön tai rekisteriyksikköön kuin mitä koskevana se olisi kirjattu tai toimituksessa havaittaisiin muutoin vanhentuneita kirjausmerkintöjä, kiinteistörekisterin pitäjän olisi ilmoitettava asiasta kirjaamisviranomaiselle. Ilmoitus olisi tehtävä viivytyksettä sen jälkeen, kun kiinteistöt olisi merkitty kiinteistörekisteriin. 

7.2  Kaivoslaki

84 §.Lunastuksen kohteen vahvistaminen ja käyttöoikeuden perustaminen. Voimassa olevan lain 1 momentin mukaan kaivostoimituksen loppukokouksessa on julistettava lunastuspäätös ja annettava valitusosoitus. Kun kiinteistötoimitusmenettelyä ja lunastustoimitusmenettelyä esitetään muutettavaksi siten, että toimitus lopetettaisiin jatkossa ilmoittamalla loppukokouksessa toimituksen päättymisajankohta, josta alkaisi kulua muutoksenhakuaika, pykälän 1 momenttia esitetään tarkistettavaksi edellä mainittuja muutoksia vastaavasti. Voimassa olevan säännöksen kirjoitusasua esitetään samalla muutettavaksi siten, että lunastuspäätös julistamisen sijasta annettaisiin. 

Ehdotettavan 1 momentin mukaan kaivostoimituksen loppukokouksessa olisi annettava lunastuspäätös sekä ilmoitettava toimituksen päättymisajankohta ja toimitusta koskevasta muutoksenhakuoikeudesta. Valitusosoitus olisi annettava kirjallisena. Toimituksen päättymisajankohta ei saisi olla myöhäisempi kuin 14 päivää loppukokouksesta. 

97 §.Korvaukset erityisissä tapauksissa. Pykälän 3 momentti sisältää säännöksen kaivostoimituksen jälkeen pidettävässä erillisessä korvaustoimituksessa määrättävän korvauksen arvohetkestä ja korvaukselle määrättävän koron laskenta-ajankohdan alkamishetkestä. Lainkohdassa tarkoitetussa korvausten määräämistä koskevassa toimituksessa noudatetaan vastaavasti mitä kaivostoimituksesta säädetään. Säännöksen mukaan korvaus määrätään toimituksen päättymisajankohdan mukaisena ja 96 §:n mukainen vuotuinen korko lasketaan alkavaksi kaivostoimituksen loppukokouksen ajankohdasta. 

Säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi edellä esitetyn toimituksen lopettamista koskevan muutosehdotuksen johdosta siten, että säännöksessä tarkoitettu 96 §:n mukainen vuotuinen korko laskettaisiin alkavaksi kaivostoimituksen päättymisajankohdasta. 

7.3  Yksityistielaki

77 §.Sopimus yksityistietoimituksen perusteena. Pykälä sisältää säännökset edellytyksistä, joiden vallitessa yksityistietoimitus voidaan tehdä asianosaisten välisen sopimuksen mukaisesti. Edellä kiinteistönmuodostamislain toimitusmenettelyä koskevia säännöksiä on esitetty muutettavaksi siten, että sopimukseen perustuva kiinteistötoimitus voitaisiin laissa säädetyin edellytyksin suorittaa kokouskäsittelyn sijasta myös kirjallisessa menettelyssä. Pykälää esitetään täydennettäväksi vastaavalla tavalla uudella 3 momentilla siten, että asianosaisten väliseen sopimukseen perustuva selvä ja riidaton yksityistietoimitus voitaisiin suorittaa kirjallisessa menettelyssä. Kirjallinen menettely olisi mahdollinen, jos sopimus momentin 1 kohdan mukaan täyttäisi 1 ja 2 momentissa yksityistietoimituksen perusteeksi hyväksyttävälle sopimukselle asetetut vaatimukset ja jos 2 kohdan mukaan toimituksessa tehtävät ratkaisut eivät vaikuttaisi sopimuksen ulkopuolisten kiinteistöjen käyttöön ja jos kohdan 3 mukaan toimitusinsinööri katsoisi menettelyn tarkoituksenmukaiseksi eikä kukaan sopijapuolina olevista asianosaisista vastustaisi menettelyä. 

7.4  Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta

50 §. Pykälässä säädetään lunastustoimituksen lopettamisesta. Voimassa olevan lain mukaan lunastuspäätös on julistettava ja sitä koskeva valitusosoitus annettava loppukokouksessa, jota ei saa pitää ennen kuin lunastuslupa on saanut lainvoiman. 

Lunastuslain 16 §:n mukaan lunastustoimituksessa noudatettavasta menettelystä on soveltuvin osin voimassa mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään kiinteistötoimituksista. Kiinteistönmuodostamislain 190 §:ssä säädettyä toimitusmenettelyä esitetään edellä muutettavaksi siten, että kiinteistötoimitus lopetettaisiin jatkossa ilmoittamalla kokouksessa toimituksen päättymisajankohta, josta toimitusta koskeva muutoksenhakuaika alkaisi myös kulua. Päättymisajankohta ilmoitettaisiin sen jälkeen, kun toimituksessa olisi annettu kaikkia siinä käsiteltäviä asioita koskevat päätökset. Lunastuslain lunastustoimituksen lopettamista koskevia säännöksiä esitetään tarkistettavaksi kiinteistötoimituksen lopettamista koskeviin säännöksiin ehdotettuja muutoksia vastaavasti. Voimassa olevan säännöksen kirjoitusasua esitetään samalla muutettavaksi siten, että lunastuspäätös julistamisen sijasta annettaisiin. 

Pykälän 1 momentin mukaan lunastuspäätös olisi annettava lunastustoimituksen loppukokouksessa. 

Pykälän 2 momentin mukaan lunastustoimitus lopetettaisiin ilmoittamalla saapuvilla oleville asianosaisille toimituksen päättymisajankohta ja toimitusta koskevasta muutoksenhakuoikeudesta sekä antamalla kirjallinen valitusosoitus. Päättymisajankohta ei saisi olla myöhäisempi kuin 14 päivää loppukokouksesta. 

Pykälän 3 momentin mukaan loppukokousta ei saisi pitää ennen kuin lunastuslupa olisi saanut lainvoiman. Säännös vastaisi voimassa olevan lain 2 momenttia. 

51 §. Pykälässä säädetään määräajasta, jonka kuluessa toimitusinsinöörin on toimitettava lunastustoimituksen asiakirjat kiinteistörekisterin pitäjälle toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemiseksi. Voimassa olevan lain mukaan toimitusinsinöörin on toimitettava asiakirjat kiinteistörekisterin pitäjälle valitusajan päätyttyä ja viimeistään 60 päivän kuluessa lunastuspäätöksen julistamisesta toimituksen kiinteistönmuodostamislain 192 §:n mukaista tarkastamista ja kiinteistörekisteriin merkitsemistä varten. Kiinteistörekisterin pitäjä voi vielä toimitusinsinöörin pyynnöstä pidentää edellä mainittua määräaikaa. 

Toimivalta tehdä lunastuslaissa tarkoitettuja lunastustoimituksia on vain Maanmittauslaitoksen palveluksessa virkasuhteessa toimivalla toimitusinsinöörillä. Kunnan palveluksessa virkasuhteessa oleva kiinteistöinsinööri voi tehdä vain KML 5 §:n 2 momentissa lueteltuja kiinteistötoimituksia sellaisella asemakaava-alueella, jonka kiinteistörekisterin pitämisestä kunta huolehti. 

Käytännössä Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri huolehtii myös suorittamansa lunastustoimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä siitä riippumatta, tapahtuuko toimitus alueella, jonka kiinteistörekisterin pidosta vastaa Maanmittauslaitos taikka sellaisella asemakaava-alueella, jonka kiinteistörekisterin pitämisen kunta on ottanut huolehtiakseen. Kun lunastustoimituksen suorittanut toimitusinsinööri huolehtii toimituksen merkitsemisestä kiinteistörekisteriin, hän vastaa samalla toimituksen rekisteröintikelpoisuudesta. 

Kun lunastustoimituksen rekisteröinti tapahtuu käytännössä edellä selostetulla tavalla, asiakirjojen kiinteistörekisterinpitäjälle tapahtuvaa toimittamisen määräaikaa koskeva säännös esitetään poistettavaksi rekisteröintimenettelyssä tapahtuneiden muutosten johdosta tarpeettomaksi käyneenä säännöksenä. 

52 §. Pykälän 1 momentissa säädetään muun muassa korvauksen suorittamiselle asetetun määräajan alkamishetkestä. Voimassa olevan lain mukaan määräaika on laskettu lunastuspäätöksen julistamisesta eli toimituksen lopettamishetkestä. Kun lunastustoimituksen toimitusmenettelyssä noudatetaan soveltuvin osin kiinteistönmuodostamislaissa säädettyä kiinteistötoimitusmenettelyä ja lunastustoimituskin siten lopetettaisiin lunastustoimituksen loppukokouksessa ilmoitettavana päättymisajankohtana, korvauksen suorittamisen määräajan alkamishetkeä koskeva säännös esitetään tarkistettavaksi siten, että määräaika alkaisi kulua toimituksen päättymisajankohdasta. 

Pykälän 1 momentin mukaan hakijan olisi suoritettava kertakaikkinen korvaus tai, jos ennakkokorvausta olisi suoritettu, loppuosa korvauksesta kolmen kuukauden kuluessa toimituksen päättymisajankohdasta, maksamalla korvaus korvauksensaajalle tai tämän määräämään rahalaitokseen taikka, jos korvaus on määrätty talletettavaksi, kiinteistön sijaintipaikan aluehallintovirastoon. 

53 §. Voimassa olevassapykälässä säädetään lunastustoimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisen edellytyksistä. Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen lainvoimaisen toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä ja 2 momentti säännöksen muutoksenhaun johdosta lainvoimaa vailla olevan lunastustoimituksen rekisteriin merkitsemisestä maaoikeuden luvalla lunastuksen päättymiseen liittyvien oikeusvaikutusten aikaistamiseksi. 

Pykälän 1 momentin voimassa olevan pääsäännön mukaan kiinteistörekisterin pitäjän on tehtävä lunastuksesta tarpeelliset merkinnät kiinteistörekisteriin viivytyksettä sen jälkeen, kun lunastustoimituksessa tehty lunastuspäätös on kaikilta osiltaan saanut lainvoiman sekä toimituksessa määrätty kertakaikkinen korvaus on asianmukaisetsi suoritettu ja lain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettu vakuus asetettu. Lainkohdan mukaan toimitusinsinöörin on edellä mainittujen rekisteröintiedellytysten täytyttyä lähetettävä toimituksen asiakirjat ja kartat viivytyksettä kiinteistörekisterin pitäjälle. 

Pykälän 1 momentti esitetään tarkistettavaksi edellä 51 §:n kohdalla selostettua lunastustoimituksen rekisteröintikäytäntöä vastaavasti. Säännöksen mukaan toimitusinsinöörin olisi tarkistettava kiinteistönmuodostamislain 192 §:n mukaisesti toimitus ja tehtävä lunastuksesta tarpeelliset merkinnät kiinteistörekisteriin viivytyksettä sen jälkeen, kun lunastuspäätös olisi kaikilta osiltaan saanut lainvoiman sekä kertakaikkinen korvaus olisi suoritettu ja 45 §:n 2 momentissa tarkoitettu vakuus olisi asetettu. 

Pykälän voimassa olevan 2 momentin kieliasuun esitetään tehtäväksi vähäisiä tarkistuksia. 

54 §. Pykälän 1 momentissa säädetään lunastuksen päättymisestä ja 2 momentissa tästä tehtävistä ilmoituksista. Voimassa olevassa laissa lunastuksen päättyminen liitetään lunastuksesta kiinteistörekisteriin tehtävien merkintöjen suorittamiseen siten, että lunastus katsotaan päättyneeksi, kun nämä merkinnät on tehty. 

Pykälän 1 momentin kirjoitusasu esitetään tarkistettavaksi poistamalla siitä viittaus lunastuslain 53 §:n 1 momenttiin. Ehdotettavan säännöksen mukaan lunastus katsottaisiin päättyneeksi, kun lunastustoimitus olisi merkitty kiinteistörekisteriin taikka kun merkitsemisen edellytysten olisi todettu olevan olemassa, mutta merkitseminen ei olisi tarpeen. 

Pykälän voimassa olevassa 2 momentissa säädetään kiinteistörekisterin pitäjänä toimivan kunnan tehtävästä lunastustoimituksen rekisteröinti-ilmoituksesta Maanmittauslaitokselle ja kirjaamisviranomaiselle. Kun kunnan kiinteistönmuodostamisviranomaisella ei ole toimivaltaa tehdä lunastuslaissa tarkoitettuja lunastustoimituksia ja Maanmittauslaitos toimitusten suorittajana rekisteröi myös kiinteistörekisteriä pitävän kunnan asemakaava-alueella suorittamansa lunastuslain mukaiset lunastustoimitukset, lainkohdasta esitetään poistettavaksi rekisteröintimenettelyä vastaamattomana säännös kunnan ilmoitusvelvollisuudesta Maanmittauslaitokselle suorittamastaan lunastustoimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä sekä tähän liittyen säännös kirjaamisviranomaiselle tehtävästä ilmoituksesta. 

Lisäksi pykälän 2 momentin viittaussäännöksen mukaan kirjaamisviranomaiselle tehtävästä ilmoituksesta säädetään 79 §:n 1 momentissa. Lain 79 §:n 1 momentin mukaan kirjaamisviranomaisen tulee viipymättä tehdä lunastuksen päättymisestä merkinnät lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Säännös perustuu aikaan, jolloin käräjäoikeudet huolehtivat lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ylläpidosta. Säännös esitetään vanhentuneena kumottavaksi. Nykyisin lunastuslain mukaisten toimitusten suorittamisesta vastaava Maanmittauslaitos huolehtii kiinteistörekisterin lisäksi myös lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ylläpidosta. 

Ehdotettavan 2 momentin mukaan Maanmittauslaitoksen olisi voimassa olevan lain mukaisesti toimitettava tieto lunastuksen päättymisestä lunastusluvan antaneelle viranomaiselle ja 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetun lunastuksen kysymyksessä ollessa todisteellisena tiedoksiantona kiinteistön omistajalle tai oikeuden haltijalle. 

55 §. Pykälässä säädetään lunastuksen 3 §:ssä tarkoitettujen oikeusvaikutusten voimaan tulosta ja oikeuksien muuttumisesta lunastuksen johdosta. Pykälän kirjoitusasu ehdotetaan selkiytettäväksi kirjoittamalla ensimmäinen momentti kahdeksi erilliseksi momentiksi. 

Pykälän 1 momentin mukaan lunastuksen 3 §:ssä tarkoitetut oikeusvaikutukset tulisivat voimaan, kun lunastus olisi päättynyt. Lain 3 §:n mukaan lunastamalla voidaan hankkia kiinteää omaisuutta taikka pysyvä tai määräaikainen erityinen oikeus kuin myös rajoittaa pysyvästi tai määräajaksi oikeutta käyttää tai vallita kiinteää omaisuutta taikka erityistä oikeutta taikka lakkauttaa erityinen oikeus. 

Lunastuksen päättymisestä säädetään lain 54 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan nämä edellä mainitut lunastamalla hankitut oikeudet tulisivat siten voimaan lunastuksen päätyttyä eli sen jälkeen, kun lunastustoimitus olisi merkitty kiinteistörekisteriin. 

Pykälän 2 momentin mukaan, jos lunastamalla olisi hankittu omistusoikeus, omaisuus olisi vapaa kaikista sitä rasittavista oikeuksista lukuun ottamatta niitä oikeuksia, jotka olisi lunastuspäätöksellä 22 §:n 1 momentin nojalla pysytetty. Yleiseen tarpeeseen lunastettu omaisuus olisi vapaa myös yleisistä ja kunnallisista veroista ja rasituksista niin kauan kuin sitä käytettäisiin sellaiseen tarkoitukseen. 

Pykälän voimassa oleva 2 momentti siirtyisi uudeksi 3 momentiksi. Säännöksen mukaan, jos lunastamalla ei olisi hankittu omistusoikeutta, oikeudet muuttuisivat vain lunastuspäätöksessä sanotulla tavalla. 

79 §. Pykälässä säädetään kirjaamisviranomaisen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin lunastuksen päättymisestä tehtävistä merkinnöistä. 

Pykälän 2 momenttia esitetään tarkistettavaksi siten, että kirjaamisviranomaisen olisi ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin aluehallintoviraston ilmoituksesta johtuvien merkintöjen tekemiseksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. 

7.5  Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä

79 §.Korvausten maksaminen ja korko. Pykälän 3 momentti sisältää säännöksen korvaukselle määrättävän kuuden prosentin vuotuisen koron laskenta-ajankohdan alkamishetkestä. Säännöksen mukaan korko lasketaan alkavaksi 74 ja 75 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa kyseisen maantietoimituksen loppukokouksen ajankohdasta. 

Säännöstä esitetään tarkistettavaksi edellä esitettyjen kiinteistönmuodostamislain toimituksen lopettamista koskevien muutosten johdosta siten, että korko laskettaisiin alkavaksi 74 ja 75 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa maantietoimituksen päättymisajankohdasta. 

7.6  Ratalaki

69 §.Korvausten maksaminen ja korko. Pykälän 3 momentti sisältää säännöksen korvaukselle määrättävän kuuden prosentin vuotuisen koron laskenta-ajankohdan alkamishetkestä. Säännöksen mukaan korko lasketaan alkavaksi 65 §:ssä mainituissa tapauksissa kyseisen ratatoimituksen loppukokouksen ajankohdasta lukien.  

Kun ratatoimitusten toimitusmenettelyyn sovelletaan kiinteistönmuodostamislaissa säädettyä kiinteistötoimituksissa noudatettavaa toimitusmenettelyä, säännöstä esitetään tarkistettavaksi edellä esitettyjen kiinteistönmuodostamislain toimituksen lopettamista koskevien muutosten johdosta siten, että korko laskettaisiin alkavaksi 65 §:ssä mainituissa tapauksissa ratatoimituksen päättymisajankohdasta. 

7.7  Kiinteistörekisterilaki

14 b §. Pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään muutoksenhausta kiinteistörekisterin pitäjän päätökseen. Pykälän 1 momentin mukaan muutosta haetaan valittamalla maaoikeudelta noudattaen muutoin soveltuvin osin mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään. Säännöksessä viitattu hallintolainkäyttölaki (586/1996) on kumottu 1.1.2020 voimaan tulleella oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetulla lailla 808/2019. Viittaus hallintolainkäyttölakiin ehdotetaan tarkistettavaksi aineellisoikeudelliseksi viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Kts. edellä kiinteistönmuodostamislain kiinteistörekisterin pitäjän päätöksen muutoksenhakua koskevan 285 §:n muutosehdotuksen perustelut. 

Pykälän 1 momentin mukaan tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettuun kiinteistörekisterinpitäjän päätökseen, jollei tässä laissa toisin säädetä, saisi hakea muutosta valittamalla maaoikeuteen. Muutoksenhaussa maaoikeuteen sovellettaisiin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. 

Pykälän 2 ja 3 momentteja ei esitetä tarkistettaviksi. 

7.8  Laki kiinteistötoimitusmaksusta

12 a §. Pykälässä säädetään liikaa tai väärin perityn kiinteistötoimitusmaksun palauttamisesta ja sille maksettavasta korosta. Korkomääräyksen tarkoituksena on kompensoida maksuvelvolliselle liikaa tai väärin perityn maksun suorittamisesta aiheutunut menetys. Palautukselle maksettava korko on sidottu säännöksessä korkolain (633/1985) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun viitekorkoon siten, että korko on viitekorkoa kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi. Siltä varalta, että säännöksessä tarkoitettu korko muodostuisi negatiiviseksi, pykälän 1 momenttia esitetään selvennettäväksi. Säännöksen mukaan liikaa tai väärin peritty kiinteistötoimitusmaksu palautettaisiin perityn suuruisena, jos korko olisi negatiivinen. 

10.1  Oikeusturva

10.2  Yksityiselämän suoja

Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. 

Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu lailla. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Henkilötietojen suojaa koskevan kansallisen sääntelyn osalta on huomioitava Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (2016/679, jäljempänä tietosuoja-asetus). Myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklan mukaan jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiaan ja viestejään kunnioitetaan. Perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. Tällaisten tietojen käsittelyn on tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla. 

Perustuslakivaliokunta on tarkistanut käytäntöään henkilötietojen suojaa koskevasta sääntelystä tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen. Valiokunnan (PeVL 14/2018) mielestä lähtökohtaisesti riittävää on, että henkilötietojen suojaa ja käsittelyä koskeva sääntely on yhteensopivaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota sääntelytarpeeseen silloin, kun henkilötietoja käsittelee viranomainen. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan c alakohdan mukaan tietojen käsittely on lainmukaista, jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Artiklan e alakohdan mukaan käsittely on lainmukaista, jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Valiokunnan näkemyksen mukaan tietosuoja-asetuksen yksityiskohtainen sääntely mahdollistaa myös viranomaistoiminnan sääntelyn osalta nykyistä kansallista sääntelymallia huomattavasti yleisemmän, henkilötietojen suojaa ja käsittelyn perusteita sääntelevän lakitasoisen sääntelyn. 

Viranomaisen oikeutta käsitellä henkilötietoja yleisessä tietoverkossa arvioidaan tietosuoja-asetukseen sisältyvien henkilötietojen käsittelyä koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti. Tietosuoja-asetuksen mukaan henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Tunnistettavissa olevana tietona pidetään sellaista luonnollista henkilöä koskevaa tietoa, josta henkilö voidaan tunnistaa joko suoraan tai epäsuorasti. Henkilö voi olla tunnistettavissa erityisesti sellaisten tunnistetietojen kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetiedon tai yhden tai useamman hänelle tavanomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella. 

Kiinteistötoimitusten toimituskokousten koolle kutsumisen yhteydessä tapahtuva henkilötietojen käsittely on tarpeen lailla kiinteistönmuodostamisviranomaisen tehtäväksi säädettyjen erilaisten kiinteistötoimitusten suorittamiseksi. Kiinteistötoimituksen yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla laissa säädetyissä tilanteissa julkaistavaksi esitetty kiinteistönmuodostamislain 168 §:ssä tarkoitettu kokouskutsu voi sisältää sekä suoria että välillisiä henkilötietoja kuten esimerkiksi henkilön nimen, osoitetiedon tai henkilön omistaman kiinteistön tunnistetiedot (rekisteriyksikön nimi ja rekisterinumero). 

Yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta on olennaista, että henkilötieto saatetaan julkiseksi yleisessä tietoverkossa vain, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu (PeVL 63/2014 vp). Siitä, milloin tiedot ovat salassa pidettäviä, säädetään muun muassa julkisuuslaissa. Yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta on myös tärkeää, että tietoverkossa julkaistavissa asiakirjoissa julkaistaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot (PeVL 63/2014 vp). 

Julkisuuslain yksityiselämän suojaa koskevien säännösten vuoksi kiinteistönmuodostamislain 168 §:ssä tarkoitetussa yleisessä tietoverkossa julkaistava kokouskutsu ei voi siten sisältää julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä henkilötietoja. Tietosuojan turvaamiseksi tietoverkossa julkaistavassa kokouskutsussa ei voida myöskään julkaista kuin ainoastaan kokouksen koollekutsumisen kannalta välttämättömät tiedot. Kokouskutsussa saisi siten julkaista edellä mainituista julkisistakin henkilötiedoista vain kutsun tarkoituksen toteuttamisen kannalta välttämättömät henkilötiedot. Perustuslakivaliokunta on ratkaisukäytännössään kiinnittänyt huomiota välttämättömyysvaatimukseen (PeVL 7/2000 vp, PeVL 7a/2000 vp, PeVL 14/2002 vp ja PeVL 30/2005). 

Henkilötietojen käsittelyn tulee olla viranomaisen toiminnan kannalta lisäksi asiallisesti perusteltua. Kaiken henkilötietojen käsittelyn on oltava myös oikeutettua ja tarpeellista koko sen ajan, jolloin tietoja käsitellään. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan tietosuojaperiaatteisiin lukeutuvan säilytyksen rajoittamisen periaatteen mukaan henkilötiedot on säilytettävä sellaisessa muodossa, josta rekisteröity (toimituksen asianosainen) on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoituksen toteuttamiseksi. Henkilötietojen tietosuojan toteuttamiseksi yleisessä tietoverkossa julkaistu henkilötietoja sisältävä kokouskutsu on siten poistettava viranomaisen verkkosivuilta kokouskutsussa mainitun kokousajankohdan umpeuduttua. Kutsu on poistettava, koska tällöin kiinteistönmuodostamisviranomaisen peruste ja tarve käsitellä henkilötietoja julkaisemalla henkilötietoja sisältävä kokouskutsu yleisessä tietoverkossa on päättynyt. 

Yksityiselämän suoja otettaisiin huomioon säätämällä laissa siitä, ettei salassa pidettäviä tietoja saisi julkaista tietoverkossa (168 a § 1 momentti). Tietosuojan turvaamiseksi tietoverkossa julkaistavia henkilötietoja rajoitettaisiin lisäksi siten, että tietoverkossa julkaistavassa kokouskutsussa saisi julkaista ainoastaan kokouksen koollekutsumisen kannalta välttämättömät tiedot. Kokouskutsussa saisi siten julkaista edellä mainituista julkisistakin henkilötiedoista vain kutsun tarkoituksen toteuttamisen kannalta välttämättömät henkilötiedot. 

Henkilötietojen käsittelyn tulee olla viranomaisen toiminnan kannalta lisäksi asiallisesti perusteltua. Kaiken henkilötietojen käsittelyn on oltava myös oikeutettua ja tarpeellista koko sen ajan, jolloin tietoja käsitellään. Henkilötietojen tietosuojan turvaamiseksi laissa ehdotetaan tämän vuoksi säädettäväksi henkilötietoja sisältävän kokouskutsun poistamisesta tietoverkosta. Kun kiinteistönmuodostamisviranomaisen peruste ja tarve julkaista henkilötietoja sisältävä kokouskutsu yleisessä tietoverkossa päättyy kutsussa ilmoitetun kokouksen tultua pidetyksi, kutsu olisi ehdotetun 168 a §:n 2 momentin mukaan poistettava viranomaisen verkkosivuilta viivytyksettä kutsussa ilmoitetun kokouspäivämäärän jälkeen. 

10.3  Lailla säätämisen vaatimus

Perustuslain 80 §:n 1 momentin lain alaa koskevan säännöksen mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. 

Valtiosääntöoikeudellisen lailla säätämisen vaatimuksen kannalta huomionarvoinen säännös sisältyy lakiehdotuksen 14 §:n 2 momenttiin. Voimassa olevassa lainsäädännössä oikeudesta hakea kiinteistötoimitusta on säädetty valtioneuvoston asetuksen tasoisella säännöksellä kiinteistönmuodostamisasetuksen 6 §:ssä. Säännöksen mukaan kiinteistötoimitusta saa hakea sellaisen rekisteriyksiön tai määräalan omistaja tai osaomistaja, jonka omistamaa rekisteriyksikköä tai määräalaa toimitus välittömästi koskee. Asetuksen tasoisena annettu yksilön oikeuksiin vaikuttava aineellisoikeudellinen säännös ehdotetaan annettavaksi lain tasoisena säännöksenä perustuslaillisen lailla säätämisen vaatimuksen toteuttamiseksi. 

Ehdotus voidaan hallituksen käsityksen mukaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.