5
Lausuntopalaute
Esityksen kiireellisyyden vuoksi asiassa oli tarpeen poiketa kuulemista säädösvalmistelussa koskevista ohjeista ja lausuntokierros järjestettiin lyhennettynä.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 17.2.2021 lausuntopalvelu.fi sivustolla lausuntopyynnön yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muutosehdotuksista. Lausuntopyyntö lähetettiin 32 tunnistetulle sidosryhmätaholle. Lausuntoaikaa oli 24.2.2021 saakka. Määräaikaan mennessä lausuntoja saapui noin 50 kappaletta.
Lausuntopyyntö lähetettiin seuraaville tahoille: Business Finland, Elinkeinoelämän keskusliitto, Etla, Henkilöstöpalveluyritysten liitto, Kaupan liitto, Keskuskauppakamari, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Liikenne- ja viestintäministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Meriteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Music Finland ry, Oikeusministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Palkansaajien tutkimuslaitos, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Perheyritysten liitto ry, PN Turku Oy, Suomen matkailualan liitto ry SMAL, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE, Suomen Taksiliitto ry, Suomen tekstiili ja muoti, Suomen Yrittäjät, Tapahtumateollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Valtiokonttori, VATT, Verohallinto, Ålands landskapsregering.
Lausuntopalvelussa voivat myös muut kuin jakelussa mainitut tahot jättää lausunnon. Pyydettyjen tahojen lisäksi lausuntoja vastaanotettiin määräaikaan mennessä seuraavilta tahoilta: Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Finnish Lapland Tourist Board ry, Helsingin seudun kauppakamari, Jääkiekon SM-liiga Oy, Kemin Matkailu Oy, Lapin kauppakamari, Linja-autoliitto ry, LiveFIN ry, Menalab Oy (XC Chamonix), Messu- ja tapahtumajärjestäjät MeTa ry, Muoti- ja urheilukauppa ry, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, Suomen Filmikamari ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen kuntoutusyrittäjät ry, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry, Suomen Uusyrityskeskukset ry, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry, Tunturi-Lapin Kehitys, Valtiovarainministeriö, Veljekset Halonen Oy sekä muutama yksityishenkilö. Palkansaajien tutkimuslaitos, Perheyritysten liitto, PN Turku Oy sekä VATT eivät vastanneet lausuntopyyntöön.
Hallituksen linjaus avata yritysten määräaikaisen kustannustuen kolmas haku sai kannatusta. Kustannustuen haun toivottiin alkavan mahdollisimman pian, mieluiten maaliskuussa 2021 ja joka tapauksessa viimeistään huhtikuussa 2021. Lausunnoissa esitettiin perusteita sille, että tukikausi määritettäisiin pitkäksi, koska eri alan yrityksiin COVID-19-vaikutukset osuvat eri aikoihin. Lyhyempää, kolmen kuukauden mittaista tukikautta tuettiin ainoastaan, jos sen ansiosta tuen haku voitaisiin avata jo maaliskuussa. Koska teknisesti haku voidaan avata vasta huhtikuussa, tukikauden pituudeksi esitetään neljää kuukautta,
Lausunnoissa kannatettiin kustannustuen kohdentamista sekä toimialan mukaan, että toimialariippumattomasti. Tärkeimpänä pidettiin yritysten ja niiden tilanteiden erilaisuuden huomioon ottamista. Harkinnanvaraisen soveltamisen edellytysten esittämisen toivottiin olevan hakijalle mahdollisimman vaivatonta ja tasapuolista.
Lakiesityksessä on otettu huomioon lausunnoissa esitetyn mukaisesti tuen piiriin kuuluvien kulujen määritelmän täsmentäminen. Esityksessä ehdotetaan usean lausunnon mukaisesti, että henkilösivukustannukset hyväksyttäisiin vakiokertoimen mukaisesti tukikauden palkkakuluiksi. Lisäksi toiminimi- ja henkilöyrittäjän palkkakulujen määrittämistä on pyritty täsmentämään.
Useissa lausunnoissa ehdotettiin liikevaihdon laskuprosentiksi 20 prosenttia nykyisen 30 prosentin sijaan ja omavastuun pienentämistä, jos liikevaihdon lasku on merkittävä. Muutoksen merkittävän kustannusvaikutuksen vuoksi ei kuitenkaan esitetä muutosta liikevaihdon laskuprosenttiin eikä omavastuun suuruuteen. Liikevaihdon laskuprosentin muutos 20 prosenttiin arvioidaan lisäävän tuen kustannuksia 50 prosenttia.
Tuen enimmäismäärän nostoa pidettiin tärkeänä, joskin useissa lausunnoissa esitettiin enimmäismääräksi EU-sääntelyn mahdollistamaa 1,8 miljoonaa. Lisäksi monet lausunnonantajat esittivät, että Suomi ottaisi käyttöön EU-sääntelyn mahdollistaman 10 miljoonan enimmäismäärän. Tämä edellyttäisi kuitenkin uutta ilmoitusmenettelyä Euroopan komissiolle, mitä on arvioitava erillisenä tästä lakiesityksestä.
Lausunnonantajat tukivat tuen alarajan alle jäävien tukien korottamista 2 000 euroon, jotta tuki kohdentuisi paremmin pieniin yrityksiin ja yksinyrittäjiin.
6
Säännöskohtaiset perustelut
2 §. Kustannustuen myöntämisen yleiset edellytykset. Pykälässä säädetään määräaikaisen kustannustuen yleisistä perusteista. Pykälän ensimmäiseen momenttiin muutettaisiin tukikauden pituudeksi neljä kuukautta ajanjaksolla 1.11.2020–28.2.2021. Tukikauteen luettaisiin tukikauden ensimmäinen päivä (1.11.2020) sekä viimeinen päivä (28.2.2021).
Kustannustuen tukikausi oli ensimmäisessä vaiheessa 1.4.2020–31.5.2020 ja toisessa vaiheessa 1.6.−31.10.2020. COVID-19 -pandemia on vaikuttanut yritysten liikevaihtoon ensimmäisen kustannustuen päättymisen jälkeen jatkuvasti ja vaikutukset jatkuvat edelleen toisen kustannustukivaiheen lopussa. Kustannustuen tukiajan jatkaminen on perusteltua, koska myös COVID-19 -pandemia on jatkunut loppusyksyllä 2020 ja alkuvuodesta 2021. Tukikauden ehdotetaan päättyvän helmikuun loppuun, koska yritysten liikevaihtotiedot helmikuulta saadaan huhtikuun aikana ja näin haku saataisiin käynnistettyä huhtikuun aikana 2021. Tietoja yrityksen tukikauden liikevaihtotiedoista tarvitaan tukikelpoisuuden ja tuen suuruuden määrittämiseen. Momentin mukaisesti kustannustuen myöntäminen tapahtuu valtion talousarvion antamissa rajoissa.
Epidemiatilanteen yhä huonontuessa lokakuussa esimerkiksi ravintoloiden aukioloaikoja on jouduttu rajoittamaan ja suurten yleisötapahtumien järjestäminen oli kielletty. Kevään kokemuksen perusteella COVID-19 -pandemian vaikutukset yrityksille johtuvat pääasiassa kuitenkin muista syistä kuin valtion rajoituksista ja suosituksista. Vaikka tautitapausten lukumäärä laski kesällä 2020 huomattavasti osa yrityksistä on siitä huolimatta menettänyt merkittävän osan liikevaihdostaan. Toisin kuin ensimmäisen kustannustuen haun aikaan, yrityksillä on ollut enemmän aikaa sopeuttaa kustannuksia ja toimintaansa.
Ensimmäisessä momentissa täsmennettäisiin lisäksi, että tukea myönnettäisiin tukikaudella kertyneisiin kustannuksiin.
Momentin ensimmäisen kohdassa edellytettäisiin, että yrityksen päätoimiala kuuluu tukikauden ensimmäisenä päivänä tuen piiriin, sen mukaan mitä 3 §:ssä kustannustuen piiriin kuuluvista toimialoista säädetään. Periaate pysyisi samana kuin kustannustuen edellisten vaiheiden haussa. Kohtaa täsmennetään siten, että kyseessä on yrityksen verohallinnolle ilmoittama päätoimiala tukikauden ensimmäisenä päivänä.
Pykälän 2 kohtaan ehdotetaan täsmentäviä viittauksia 4 §:n 1 ja 2 kohtiin, joissa määritellään liikevaihdon laskua varten käytettävät liikevaihdon vertailukaudet.
Pykälän 3 ja 4 kohtaan ei ehdoteta muutoksia.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 kohta, jonka mukaan tuen yleisenä edellytyksenä on, että yrityksellä on yritys-ja yhteisötunnus.
3 §. Kustannustuen piiriin kuuluvat toimialat ja yritykset. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että toimialan liikevaihtoa tukikaudella verrataan tukikautta vastaavaan ajanjaksoon 1 marraskuuta 2019 ja 29 helmikuuta 2020 välillä. Lakia täydentävässä erikseen annettavassa valtioneuvoston asetuksessa luetellaan ne toimialat, joiden tukikauden liikevaihto vertailukauden liikevaihtoon verrattuna on vähintään 10 prosenttia pienempi. Mikäli yrityksen verottajalle ilmoitettu päätoimiala ei ole kyseisessä toimialaluettelossa, yritys voi hakea kustannustukea osoittamalla hakemuksessaan ne erityisen painavat COVID-19 -pandemiaan liittyvät syyt, joiden vuoksi yrityksen tilanne poikkeaa toimialan yleisestä tilanteesta.
Momentissa tarkoitetulle toimialalle kuuluva yritys, joka on perustettu 1.1.2020 tai sen jälkeen ja jolla ei siten ole ollut liikevaihtoa, jonka perusteella voitaisiin määritellä liikevaihdon muutos normaali- ja pandemiakausien välillä, voisi saada kustannustukea 5 pykälän uuden 3 momentin nojalla toimialan mediaaniliikevaihdon muutoksen perusteella. Harkinnanvarainen tuen myöntäminen 3 momentin nojalla ei kuitenkaan olisi mahdollista näille uusille yrityksille, koska yrityksen liikevaihdon muutosta ei voida osoittaa.
Toimialan liikevaihdon mediaanin vertailu kalenterivuonna samana ajankohtana mahdollistaa liikevaihdon vertailukelpoisuuden ja poistaa liiketoiminnan mahdollisen kausivaihtelun vaikutuksen liikevaihtoon. Neljän kuukauden pituinen vertailukausi vähentää liikevaihdon kuukausitasoista satunnaisvaihtelua. Toimialan liikevaihdon muutosta arvioitaisiin toimialojen yritysten liikevaihdon muutoksen mediaanilla kuten toisella hakukaudellakin.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi ainoastaan säädöstekninen muutos.
Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi tarkentamalla harkinnanvaraisuuden perusteita. Kolmannen momentin mukaan kustannustukea voitaisiin myöntää myös yritykselle, jonka toimialaa ei ole mainittu valtioneuvoston asetuksessa, jos yrityksen liikevaihto on alentunut 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn mukaisesti erityisen painavista COVID-19 -pandemiaan liittyvistä syistä. Myös muut lainmukaiset edellytykset kustannustukeen tulee täyttyä.
Erityisen painavat COVID-19-pandemiaan liittyviä syitä on tunnistettu kustannustuen toisen kauden aikana hakijayritysten ilmoittamien syiden perusteella. Tällaisiksi syiksi on kustannustuen edellisten kierrosten perusteella tunnistettu julkishallinnon määräämät rajoitukset, kansainväliset matkustusrajoitukset tai -suositukset, myynnin hidastuminen tai estyminen siksi, että asiakkaat välttävät lähikontakteja, asiakkaiden kulutustarpeiden muutos pandemian aikana (esim. etätyöstä johtuen), B2B-myynnin (yritysmyynnin) hidastuminen tai estyminen koronapandemian vuoksi, kansainvälisten materiaali- tai tuotetoimitusten hidastuminen tai estyminen, ulkomaisen työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet, yrittäjän tai keskeisten työntekijöiden työkyvyn heikkeneminen pandemian vuoksi (myös karanteeni tai altistuminen).
Hakemuskäsittelyssä on havaittu tarve selkeyttää ja yksinkertaistaa syiden ilmoittamista hakulomakkeessa. Kustannustuen toisella kierroksella hakijat ovat valinneet parhaiten tilannettaan kuvaavan syyn hakemuksen luettelosta, mutta sen lisäksi täydentäneet kuvausta vapaamuotoisella tekstillä. Tämä on todettu hakijoita kuormittavaksi tavaksi ja voi asettaa hakijat myös osin eriarvoiseen asemaan riippuen hakijan kyvystä perustella liikevaihdon laskun syitä. Siksi tarkoitus on kolmannella hakukaudella, että hakijayritys voisi hakemuksessa valita luettelosta omaan tilanteensa sopivan syyn ilman tarvetta perustella asiaa tarkemmin. Ainoastaan, jos syytä ei ole luettelossa, hakijan tulisi perustella pandemian vaikutus erikseen.
Valtiokonttori voi kuitenkin pyytää hakijoilta lisätietoja hakemuksen käsittelyn aikana varmistaakseen, että liikevaihdon lasku liittyy nimenomaan COVID-19 -pandemiaan eikä esimerkiksi yrityksen normaaliin kausivaihteluun tai muuhun COVID-19 -pandemiasta riippumattomaan syyhyn, kuten yrityksen tuotteiden tai palveluiden yleisestä markkinatilanteesta johtuvaan kysynnän vähenemiseen esimerkiksi ns. auringonlaskutoimialoilla eli toimialoilla, joilla tuotteiden ja palveluiden kysyntä on vähentynyt jo pidemmän aikaa.
4 §. Kustannustuen määräytymisperusteet.
Pykälän 1 ja 2 kohtaan ehdotetaan tehtävän tarkentavat muutokset, joilla huomioidaan, että osa pienistä yrityksistä ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle kalenterivuosittain tai neljännesvuosittain. Valtiokonttori käyttää Verohallinnolta saamiaan tietoja laskiessaan, minkä verran yrityksen liikevaihto on laskenut tukikaudella verrattuna vastaavaan ajankohtaan edellisenä kalenterivuonna ennen pandemiaa. Vuosi- ja neljännesvuosi-ilmoittajien osalta tätä tietoa ei ole mahdollista saada suoraan Verohallinnosta. Jos kuukausikohtaisia arvonlisäverotietoja ei ole saatavilla, yritys on voinut ilmoittaa ne erikseen. Kuukausikohtaisen liikevaihdon ilmoittaminen voi olla hankalaa pienelle yritykselle, minkä vuoksi ehdotetaan, että liikevaihdon laskun arvioinnissa voitaisiin käyttää Verohallinnosta saatavia lukuja myös vuosi- ja neljännesvuosi-ilmoittajien osalta. Lisäksi kohdissa huomioitaisiin uudet yritykset, joilla ei ole vielä liikevaihtoa tai joiden liikevaihto on vasta ollut kehittymässä toisen kohdan mukaan määritellyllä kaudella.
Selkeyden vuoksi 1 ja 2 kohdassa ehdotetaan puhuttavaksi pandemiakaudesta ja normaalikaudesta.
Pykälän 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tukikauden palkkakuluina huomioitaisiin myös prosenttimääräisinä korvattavat työnantajan sivukulut. Työnantajan sivukuluja ovat esimerkiksi loma-ajan ja sairausajan palkka ja lomaraha sekä sosiaaliturvan ja työterveyshuollon kustannukset. Sivukulujen määrää ei ole mahdollista saada tulorekisteristä, minkä vuoksi esitetään, että ne hyväksyttäisiin prosenttimääräisenä tulorekisterin mukaisista palkkakuluista. Sivukulut ovat merkittävä joustamaton kuluerä työnantajille, minkä vuoksi niiden korvaaminen olisi perusteltua. Prosenttimääräiseksi osuudeksi esitetään 20 prosenttia perustuen keskimääräiseen työnantajan sivukulujen määrään ja muissa tukimuodoissa käytettyyn osuuksiin, mukaan lukien ELY-keskusten ja Business Finlandin tuet. Osuutta määriteltäessä on pyritty varmistamaan, ettei sivukulujen osalta ole riskiä ylikompensaatiosta.
Kohtaa esitetään muutettavaksi lisäksi siten, että toiminimiyrittäjän lisäksi myös henkilöyhtiön vastuullisen yhtiömiehen palkkakulut huomioidaan erikseen, koska näitä ei ole saatavissa tulorekisteristä. Lisäksi kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että palkkakulut perustuisivat yrittäjän eläkelain (1272/2006) 112 pykälän mukaisesti määriteltyyn työtuloon tukikauden ensimmäisenä päivänä. Toiminimiyrittäjän ja henkilöyhtiön vastuullisen yhtiömiehen palkkakuluiksi hyväksyttäisiin yrittäjän eläkevakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu yrityksen oman ilmoituksen mukaisesti.
Pykälän 4 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuki perustuisi yrityksen ilmoittamiin joustamattomien kulujen ja menetysten määrään. Valtiokonttori tarkistaisi hakijan ilmoittamia kustannuksia hakuvaiheessa pistokokeina ja tarvittaessa sekä jälkitarkastusten kautta.
Kohdassa ehdotetaan täsmennettäväksi, että tällaisilla joustamattomilla kuluilla ja menetyksillä tarkoitetaan vuokrakuluja ja muita kuluja liiketoiminnassa käytössä olevasta omaisuudesta, laite- ja esinevuokria, liiketoiminnan harjoittamiselle välttämättömiä lupa-, jäsen- ja vakuutusmaksuja ja pitkäaikaisia sopimuksia, käyttöoikeuskorvauksia ja lisenssimaksuja, välttämättömiä vuokratyövoimakustannuksia ja ennakkomaksuja. Kulujen ja menetysten tulee olla lopullisia eikä niihin saa olla aiemmin myönnetty kustannustukea. Näihin kuuluvian kuluja ja menetyksiä voitaisiin avata tarkemmin Valtiokonttorin hakuohjeistuksessa ja hakulomakkeessa.
Joustamattomat kulut ovat eriä, joita ei voida sopeuttaa toiminnan volyymia vastaavalla tavalla. Yritysten on jatkuvasti huolehdittava omista juoksevista velvoitteistaan, jotka eivät jousta myynnin vähentymisen suhteessa. Joustamattomien juoksevien erien sisältö voi yritys- ja toimialakohtaisesti olla hyvinkin erilainen, mikä pyritään mahdollisimman hyvin huomioimaan määrittelyssä.
Joustamattomien kustannusten arviointi perustuu vaihtoehtoiskustannusajatteluun: mitkä ovat ne velvoitteet, joiden mukaiset suoritukset on tehtävä, vaikkei yrityksellä olisi myyntiä lainkaan. Yritys ei lähtökohtaisesti voi sopeuttaa näitä toiminnan supistumista vastaavasti, toisin kuin aine- ja tarvikemenoja ja palkkakustannuksia ja uusia investointejaan. Vaihtoehtoiskustannusajattelun mukaisesti ehdotetussa säännöksessä edellytetään asianomaiselta erältä nimenomaisesti myös lopullisuutta ja kohdistumista juuri tukikauteen.
Joustamattomuus ei sinällään ole sellainen absoluuttinen edellytys, etteikö sellaisiakin kuluja, jotka jossain määrin joustavat, voitaisi korvata – tällöin korvaus voidaan suorittaa ainoastaan siitä määrästä, joka ei ole toiminnan alentuneen volyymin johdosta joustanut. Kustannustuen perustana olevat tukikauden kulujen tulee olla lopullisia. Siten myöhemmin tukikauden jälkeen esimerkiksi alennuksena taikka muuna menon vähennyksenä hakijan hyväksi luettavia eriä ei voida lukea korvausperusteeseen. Näiden osalta, kuten muidenkin myöhemmin toteutuneissa muutoksissa, hakijalla on velvollisuus toimittaa tiedot todellisista tukikauden toteutuneista kuluista jälkikäteen tukimäärän oikaisemiseksi todellisuutta vastaavaksi.
Joustamattomia kuluja ovat tilavuokrat tai hoitovastikkeet, varastovuokrat, sähkö, vesi tai kaasu, jätehuolto, vartiointi, aulapalvelu tai turvallisuusjärjestely, isännöinti, kiinteistöhuolto tai siivous, kiinteistöverot, kiinteistön vakuutusmaksut, omistuskiinteistön lainakorot, laite-, esine- tai ohjelmistovuokrat (myös leasing-maksut), käyttöoikeuskorvaukset tai lisenssimaksut, taloushallinto, kirjanpito tai tilintarkastus, välttämätön vuokratyövoima, tietoliikenne, puhelinliittymät, liiketoiminnassa käytettyihin ajoneuvoihin liittyvät lakisääteisten vakuutusten maksut tai verot ja liiketoiminnassa käytettyjen eläinten ylläpitokulut. Muita esimerkkejä joustamattomista kuluista olisivat pitkäaikaisten markkinointisopimusten kulut, lakisääteisten tai muiden välttämättömien vakuutusten maksut sekä erilaiset pakolliset viranomaismaksut, kuten anniskelulupa.
Esimerkki välttämättömistä vuokratyövoiman kuluista ovat sellaiset kulut, jotka vastaavat oman henkilökunnan suorittamia sellaisia toimia, jotka ovat välttämättömiä liiketoiminnan taikka liiketoimintavalmiuden ylläpitämiseksi. Muita kuin välttämättömiä vuokratyövoiman kuluja ei esitetä korvattaviksi. Edellä sanottu koskee myös liiketoiminnassa käytettävän omaisuuden välttämättömästä ylläpitämisestä aiheutuvia kustannuksia, kuten yrityksen toimintaedellytysten kannalta välttämättömiä ajoneuvojen koneiden ja laitteiden huoltoja. Siinä tapauksessa, että tukikauden muina kuluina ilmoitettuihin eriin kohdistuu aiemmin myönnettyä kustannustukea, hakijan tulee ilmoittaa tästä. Tukea ei voi myöntää kustannuksiin, joihin on aikaisemmin myönnetty kustannustukea.
Joustamattomilla menetyksillä tarkoitetaan esimerkiksi lopullisiksi osoittautuneita yrityksen suorittamia ennakkomaksuja. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi matkailuyrityksen suorittamia ennakkomaksuja hotelleille tai palveluntarjoajille, joista yritys ei ole matkan peruuntumisesta huolimatta saanut palautuksia. Yrityksen tulee pyydettäessä pystyä todentamaan, että hakemuksella ilmoitetut menetykset ovat lopullisia, eikä niistä ole kohtuudella saatavissa palautuksia ennakkomaksun saajilta itseltään tai muulta taholta.
Vastaavasti kustannustuen määräytymisperusteisiin on mahdollista lukea esimerkiksi tukikauteen ajoittuneen ja sittemmin peruuntuneeseen tapahtumaan liittyneitä tapahtumapaikan ja kaluston ennakkomaksuja, jos ennakkomaksut ovat olleet yritykselle lopullisia, eikä maksuista ole siten mahdollista saada palautuksia taikka hyvityksiä muualta.
Jos tässä tarkoitettuihin kuluihin tulee muutoksia, yrityksen tulee ilmoittaa muutoksista viipymättä Valtiokonttorille, joka arvioi muutoksen vaikutuksen myönnettyyn tukeen ja voi tehdä päätöksen tuen takaisinperinnästä sekä sen määrästä siten kuin valtionavustuslaissa säädetään.
Pykälän 5 kohtaan ei ehdotettaisi tehtävän muutoksia lukuun ottamatta pientä lakiteknistä täsmennystä. Euroopan komission päätöksestä SA.56995 johtuvan yrityskohtaisen ylärajan seuranta on edelleen välttämätöntä, lisäksi yritysten tulee yhä toimittaa tiedot mahdollisista korvauksista, jotka perustuvat yksityisiin COVID-19 -pandemiaan liittyviin vakuutuksiin.
Pykälän 2 momentti esitetään kumottavaksi, koska vastaava säännös sisältyy 1 momentin 2 kohtaan.
5 §. Kustannustuen määrä. Pykälän 1 momentissa täsmennettäisiin kustannustuen päätös- ja yrityskohtaisen enimmäismäärän olevan 1 000 000 euroa tukikaudella. Enimmäismäärän korotus on mahdollinen Euroopan komission muutettua tilapäistä valtiontukipuitetta siten, että niin kutsutun 800 000 euron tuen enimmäismäärä nousee 1,8 miljoonaan euroon. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, mikäli se haluaa nostaa ilmoittamansa tukiohjelman enimmäismäärän muutoksen mukaisesti ja Suomi on tehnyt tällaisen ilmoituksen 15.2.2021. Korotettu enimmäismäärä voidaan ottaa käyttöön, kun komissio on muutoksen hyväksynyt.
Pykälän 2 momentin laskentakaavaa esitetään täsmennettäväksi niin, että siinä viitataan 4 pykälä määriteltyyn pandemia- ja normaalikauteen.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan 3 pykälän 1 momentissa tarkoitetulle toimialalle kuuluva yritys, joka on perustettu 1.1.2020 tai sen jälkeen ja jolla ei siten ole ollut liikevaihtoa, jonka perusteella voitaisiin määritellä liikevaihdon muutos normaali- ja pandemiakausien välillä, voisi saada kustannustukea toimialan mediaaniliikevaihdon muutoksen perusteella. Harkinnanvarainen tuen myöntäminen 3 pykälän 3 momentin nojalla ei kuitenkaan olisi mahdollista näille uusille yrityksille, koska yrityksen liikevaihdon muutosta ei voida osoittaa.
Tukea myönnettäisiin vain, jos tällaisen yrityksen Verohallinnolle ilmoitettu päätoimiala kuuluu asetuksella määriteltyjen toimialojen piiriin. Uusi yritys voisi saada tukea tukikauden kuluihinsa kertoimella, joka perustuu toimialan liikevaihdon muutokseen ja tästä vähennettyyn lain mukaiseen 0,3 omavastuuosuuteen. Kerroin olisi kuitenkin aina vähintään 0,1. Esimerkiksi kustannustuen toisella kierroksella matkailualaa edustavan toimialan liikevaihdon muutos oli 0,89. Jos yritys on perustettu tälle toimialalle, yrityksen tuki määritettäisiin kaavalla 0,59 x (tukikauden muut kulut + tukikauden palkkakulut).
Toimialamäärittelyn avulla voidaan määrittää toimialat, johon koronapandemia on selvästi vaikuttanut. Siten on perusteltua odottaa, että jos yritys on perustettu tällaiselle toimialalle vuoden 2020 aikana, yrityksellä olisi ollut erityisiä koronapandemiasta johtuvia haasteita saada toimintansa käyntiin. Toimialalla toimivalla yrityksellä olisi todennäköisemmin oma liikevaihto laskenut laissa edellytetysti, kuin yrityksellä, joka toimii asetuksen ulkopuolelle jäävällä toimialalla.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jonka mukaan yrityksen kustannustuen määräksi hyväksytään 2 000 euroa, jos 2 momentin mukaisesti lasketun tuen määrä on pienempi kuin 2 000 euroa, ja yrityksen tukikauden palkkakulujen ja muiden kulujen määrä tukikaudella on vähintään 2 000 euroa.
Muutoksen tarkoituksena on kohdentaa tukea entistä paremmin pieniin yrityksiin, mukaan lukien yksinyrittäjät. Kustannustuen edellisillä hakukierroksilla on havaittu, että pienimpien, alle 70 000 vuosiliikevaihdon omaavien yritysten kustannustukihakemuksista on hylätty yli 80 prosenttia. Myös tätä hieman suurempien yritysten hylkyprosentti on yli 70 prosenttia. Päähylkysyy on tuen jääminen alle 2 pykälässä asetetun 2 000 euron alarajan. Kuitenkin pienten yritysten tuen tarve on merkittävä ja siksi nähdään tarpeelliseksi kohdentaa tukea entistä paremmin pieniin yrityksiin. Etukäteisarvion mukaan muutoksen kustannusvaikutus on 15−20 prosenttia, ja tukeen oikeutettujen määrä jopa kolminkertaistuu. Edellisten hakukierrosten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, etteivät kaikki tukeen oikeutetut hae tukea.
Muutoksella on tarkoitus erityisesti mahdollistaa kustannustuen saaminen yksinyrittäjille, jotka edellisillä kustannustukikausilla ovat jääneet tuen ulkopuolelle, johtuen siitä, että 2 momentin tukikaavalla laskettu tuki on jäänyt alle 1 pykälässä edellytetyn 2 000 euron. Siten pääosa yksinyrittäjistä ei ole saanut toimintaansa tukea kevään 2020 yksinyrittäjätuen hakukierroksen jälkeen. Korottamalla alle alarajan jäävät tuet 2 000 euroon mahdollistetaan yksinyrittäjille vähintään saman suuruinen tuki kuin kevään yksinyrittäjätuki oli. Edellytyksenä on, että yksinyrittäjän liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia, että yrityksellä on vähintään 2 000 euroa kustannuksia tukikaudella ja että yrityksellä on y-tunnus. Kustannustuen kautta yksinyrittäjillä on mahdollisuus saada myös yli 2 000 euroa tukea, jos yrityksen liikevaihdon lasku ja tukikauden kustannukset ovat suuria, toisin kuin aiemmassa yksinyrittäjätuessa, joka oli kiinteä summa kustannuksista ja liikevaihdon laskun suuruudesta riippumatta.
Yksinyrittäjätuen yhdistäminen kustannustukeen on perusteltua, koska kustannustuen tavoitteet ovat samat kuin yksinyrittäjätuen: auttaa yrityksiä selviytymään joustamattomista kustannuksistaan. Yhden, kaikkiin yrityksiin soveltuvan tuen avulla selkeytetään tukivalikoimaa ja mahdollistetaan tuen hakeminen yhdeltä tukiviranomaiselta. Useat erilliset eri tahojen myöntämät tuet vaikeuttavat tukien koordinaatiota ja ovat riski tukien päällekkäisyyksille. Erilaiset tuki-instrumentit ja useat samankaltaisten tukien myöntäjät aiheuttavat hallinnollista taakkaa myös yrittäjille, sillä oikean tuki-instrumentin löytäminen on työlästä.
Pykälän entinen 3 momentti siirtyisi 5 momentiksi ja siihen tehtäisiin lakitekninen täsmennys.
6 § Kustannustuen myöntämisen esteet. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että kustannustukea voidaan myöntää vaikeuksissa olevalle pienelle yritykselle, joka on ollut vaikeuksissa aikaisemmin kuin 1.1.2020 edellyttäen, ettei yritys ole konkurssi- tai saneerausmenettelyssä tai saanut pelastamis- tai rakenneuudistustukea. Ehdotettu muutos perustuu komission tiedonantoon tilapäisistä puitteista valtiontukitoimenpiteille sekä komission 13.7.2020 hyväksymään Suomen puitetukiohjelmaan tehtyyn muutokseen. Vastaava poikkeus on käytössä ELY-keskusten kehittämisavustuksissa (Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014, muutos 697/2020).
Mikro- ja pienyritykset määritellään tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 liitteessä I (2 artikla). Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Pienellä yrityksellä tarkoitetaan puolestaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.
7 §. Kustannustuen hakeminen. Pykälän 1 momenttiin muutettaisiin hakukauden viimeiseksi päiväksi kesäkuun 23 päivä 2021.
Pykälän 2 momentin 1−3 kohtaan tehtäisiin pieniä lakiteknisiä täsmennyksiä.
Pykälän 2 momentin 2 kohtaa täsmennettäisiin siten, että hakemuksessa yrityksen tulisi ilmoittaa ainoastaan samasta tukiohjelmasta saamansa tuet, jotka Valtiokonttorin tulee huomioida tuen määrää laskiessaan. Tukiohjelmassa myönnettyjen tukien yhteismäärä ei saa ylittää tukiohjelman enimmäismäärää 1,8 miljoonaa euroa. Tukipäätöksessä ilmoitetaan, jos tuki kuuluu kyseiseen tukiohjelmaan.
14 §. Voimaantulo. Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 12.4.2021. Lailla jatkettaisiin voimassa olevan lain voimassaoloaikaa 31.12.2021 saakka, joka on myös 1 §:ssä mainitussa Euroopan komission päätöksen SA.56995 mukainen COVID-19 -pandemiaa koskevien lievennysten määräaika 28.1.2021 annetun muutoksen jälkeen.
10
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Lain soveltamisala – yhdenvertaisuus
Ehdotetut muutokset koskevat periaatteessa kaikkia yrityksiä ja sitä kautta myös sellaisia yrityksiä, joiden yhteys luonnollisen henkilön oikeusasemaan on hyvin välitön, minkä vuoksi lakiehdotukseen otetut tuen piirin kuluvia toimialoja ja tukeen oikeutettuja yrityksiä koskevat rajaavat säännökset ovat merkityksellisiä perustuslain 6 §:n kannalta.
Perustuslakivaliokunnan käytännössä perusoikeuksien rajoittaminen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä on katsottu mahdolliseksi, jos rajoittamiselle on hyväksyttävät perusteet ja rajoitukset ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, lailla säädettyjä ja tarkkarajaisia (esim. PeVL 3/2013 vp, s.3, PeVL 38/2013 vp, s. 4-5, PeVL 16/2013 vp, s. 2/I, PeVL 8/2013 vp, s. 3/I)
Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi COVID-19 -pandemian vuoksi ja joilla on siitä johtuvia vaikeasti sopeutettavia tukikauteen kohdistuvia palkka- ja muita kuluja. Hallituksen linjauksen mukaan tuen tarve ja määrä arvioidaan epidemian ja sen torjumisen aiheuttaman liikevaihdon äkillisen menetyksen perusteella.
Kustannustukea voisivat hakea kaikki yritykset. Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset olisivat tuen piirissä. Yritykset, joiden päätoimiala kuuluisi tukikauden ensimmäisenä päivänä toimialalle, jonka tukikauden liikevaihto vertailukauden liikevaihtoon verrattuna on vähintään 10 prosenttia pienempi, täyttäisivät kustannustuen myöntämisen ensimmäisen yleisen edellytyksen. Vertailussa käytettäisiin toimialan yritysten liikevaihdon muutoksen mediaania, ja vertailukaudella tarkoitettaisiin tukikautta vastaavaa ajanjaksoa 2019−20. Toimialoista laadittaisiin luettelo valtioneuvoston asetukseen, kuten edellisillä hakukierroksilla.
Mikäli yrityksen toimialaa ei ole mainittu valtioneuvoston asetuksessa, yritykselle voitaisiin tästä huolimatta myöntää kustannustukea, jos yritys yrityksen liikevaihto on laskenut COVID-19-pandemian vuoksi ja muut tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria COVID-19 -pandemian seurauksia lieventämään tarkoitettuja tukia. Kustannustuen enimmäismääränä olisi 1 000 000 euroa yritystä kohden, ottaen kuitenkin Euroopan komission päätöksessä mainitun samaan puiteohjelmaan liittyvien tukien yrityskohtaisen ylärajan.
Esityksessä ehdotetaan, että alle 2 000 euron jäävät tuet myönnettäisiin 2 000 euron tukina, jos yrityksillä on yli 2 000 euron edestä hyväksyttäviä kuluja tukikaudella ja yritys täyttää muut tuen edellytykset. Tämä on perusteltua, koska aiemmilla kustannustukikierroksilla on havaittu, että pienempien yritysten hakemuksista hylätään lähes 80 prosenttia eikä tuen laskentamalli siten riittävällä tavalla sovellu pienempiin yrityksiin. Tuen tarve on pienempien yritysten ja erityisesti yksinyrittäjien osalta kuitenkin sama kuin isommilla yrityksillä. Edellistä muutoslakiehdotusta valmisteltaessa arvioitiin, että tuen liikevaihtoa koskeneen alarajan poistaminen edistäisi sitä, että suurempi osa yksinyrittäjiä ja pienyrityksiä voisi kuulua tuen piiriin, mutta hakukierroksen aikana on huomattu, ettei näin kuitenkaan ole käynyt riittävällä tavalla. Muutos parantaisi tuen yhdenvertaista kohdentumista erilaisiin yrityksiin.
Yrityksen määritelmään, ja kustannustuen piiriin kuuluisivat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset. Kustannustukea eivät voi saada yritykset, jotka, pieniä yrityksiä lukuun ottamatta, ovat olleet EU:n valtion-tukisääntelyn tarkoittamissa taloudellisissa vaikeuksissa 31.12.2019, jotka ovat laiminlyöneet verovelvoitteensa tai jotka ovat konkurssissa.
Kustannustukea on voitu hakemuksesta myöntää myös Ahvenanmaalla toimiville yrityksille. Elinkeinotoiminta ja siihen liittyvät tuet kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 22 kohdan nojalla maakunnan lainsäädäntövaltaan. Kustannustukea koskevaa lakia säädettäessä koko valtakunnassa, mukaan lukien Ahvenanmaalla, vallitsivat valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteistoiminnassa 16.3.2020 toteamat poikkeusolot. Poikkeusolot ovat tätä esitystä annettaessa jälleen voimassa. Lisäksi COVID-19 -pandemian vaikutukset yritystoimintaan ovat kaikilla alueilla vakavat. Esityksessä ehdotetaan kustannustuen soveltamista jatkossakin Ahvenanmaalla toimiviin yrityksiin.
Edellisillä hakukierroksilla Valtiokonttori teki tukipäätöksen pääasiassa yritysten hakemusten ja Verohallinnon yritysten liiketaloudellista asemaa koskevien tietojen perusteella. Kustannustukiasetuksessa on määritelty tukeen oikeutetut toimialat.
Nyt ehdotettavilla tarkennuksilla arvioidaan tuen tavoittavan kattavammin COVID-19 -pandemian pitkittymisen vuoksi eri tavoin vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja muita liiketaloudellisen toiminnan harjoittajia, erityisesti pienempiä yrityksiä.
Tukikausi ehdotetaan alkavaksi ensimmäisen kierroksen tukikauden päättymisestä eli 1.11.2020 ja jatkuvan 28.2.2021 saakka. Tukikauden pituus tavoittaa eri toimialat ja eri tavoin toimivat yritykset.
Hallituksen esitys perustuu tietoihin yritysten tilanteesta syys-marraskuussa 2020 sekä siihen, että COVID-19 -pandemian uusi aalto Suomessa alkoi vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin lokakuun alusta alkaen voimakkaammin. Tarkemmat arviot voidaan tehdä vasta hieman ennen hakukauden alkua huhtikuun puolen välin jälkeen. Tammikuun arvonlisäverotiedot saadaan käyttöön maaliskuun puolivälissä ja tukikauden viimeisen kuukauden, helmikuun, arvonlisävertotiedot, ovat käytössä huhtikuun puolivälissä. Näiden tietojen perusteella hallitus tulee viimeistelemään asetuksen toimialaluettelon.
Henkilötietojen suoja
Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta (HE 91/2020 vp) on käsitelty kustannustukeen liittyviä kysymyksiä henkilötietojen suojasta. Henkilötietojen suojaan liittyviin käytäntöihin ei ole tulossa muutoksia.
Edellä mainituilla perusteilla hallitus katsoo, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lain-säätämisjärjestyksessä.