1.1  Tausta

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on helpottaa koronavirusepidemian johdosta talousvaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta ja siten välttää muutoin elinkelpoisten yritysten konkursseja. Hallitus on samaan aikaan tämän esityksen kanssa antanut eduskunnalle esityksen laiksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia (1556/1995) siten, että maksujärjestelyn tai maksunlykkäyksen kohteena olevalle verolle laskettavaa viivästyskorkoa tai viivekorkoa alennettaisiin määräaikaisesti.  

Maksujärjestelyn tai maksunlykkäyksen kohteena olevista veroista maksettavaa viivästyskorkoa tai viivekorkoa alennettaisiin väliaikaisesti kolmella prosenttiyksiköllä. Muutos olisi määräaikainen ja koskisi 1.3.2020 tai sen jälkeen erääntyneitä veroja. Muutoksen ajallinen soveltamisrajaus liittyy koronavirusepidemian leviämiseen ja sen yrityksille aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien kärjistymiseen maaliskuun 2020 aikana. Alennettu viivästyskorko voisi siten koskea esimerkiksi tammikuun 2020 verokauden arvonlisäveroa ja helmikuussa 2020 pidätettyjä ennakonpidätyksiä, joiden maksupäivä oli 12.3.2020. 

Alempaa korkoa sovellettaisiin maksujärjestelyihin ja maksunlykkäyksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen, ja joita koskeva hakemus tehdään viimeistään 31.8.2020. Muutos olisi tarkoitettu määräaikaiseksi ja sen tarkoituksena olisi osaltaan tukea maksuvaikeuksiin joutuneita yrityksiä selviämään koronavirusepidemian aiheuttamasta äkillisestä kassavirran tyrehtymisestä. Koska kysymyksessä olisi merkittävä poikkeus viivästyskoron tai viivekoron määrään muihin verovelkoihin verrattuna, ehdotettu säännös olisi määräaikainen ja sitä voitaisiin käytännössä soveltaa kuuden kuukauden (1.3.2020-31.8.2020) ajanjakson aikana erääntyviin veroihin.  

Lisäksi Verohallinto helpottaisi omilla toimillaan verotuksen maksujärjestelyn ehtoja. Verotuksen maksujärjestelystä säädetään veronkantolain (11/2018) 41 ja 43 §:ssä. Verohallinto on antanut päätöksen maksujärjestelyssä noudatettavasta menettelystä (1017/2019). Tällaiset toimenpiteet liittyisivät muun ohessa maksuohjelman maksuerien aikatauluun sekä mahdollisuuteen lisätä uusia veroja voimassa olevaan maksujärjestelyyn. Maksuohjelman ensimmäinen erä voitaisiin esimerkiksi ajoittaa kolmen kuukauden päähän maksujärjestelyn hakemisesta. Tällä helpotettaisiin yrityksen selviämistä akuutista kassakriisistä, kun maksuohjelman ensimmäinen maksuerä olisi pidemmällä kuin kuukauden päästä maksuohjelman hakemisesta. Lisäksi maksuohjelmaan olisi mahdollista lisätä jälkikäteen maksuohjelman tekemisen jälkeen erääntyneitä veroja epidemian pahimman keston ajan. Nykyisin maksuohjelma raukeaa, jos verovelvolliselle syntyy maksuohjelman aikana uutta verovelkaa. 

Mainitussa esityksessä ehdotettu lakimuutos ja Verohallinnon muutokset maksujärjestelymenettelyyn muodostavat kokonaisuuden, jolla helpotetaan maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten vaikeaa asemaa. Joustavammalla menettelyllä tavoitellaan sitä, että muutoin elinkelpoinen yritys voisi välttyä konkurssilta ja selviytyä lopulta myös verovelvoitteistaan maksujärjestelyn tuoman maksuajan turvin. 

Mainituilla muutoksilla on vaikutusta kuntien kunnallisveron, kiinteistöveron ja yhteisöjen tuloveron verotulokertymiin. Koska vaikutukset vuonna 2020 ovat huomattavat, ehdotetaan verotulojen väliaikainen pienentyminen kompensoitavaksi kunnille osana kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaista veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaamista.  

1.2  Valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Asian kiireellisyyden vuoksi esityksestä ei ole pyydetty lausuntoja. 

Esitys on käsitelty kuntatalouden ja –hallinnon neuvottelukunnassa.  

4.1  Keskeiset ehdotukset

Verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista vuonna 2020 väliaikaisesti aiheutuvat verotulojen arvioidut menetykset ehdotetaan korvattaviksi kunnille. Kompensaatio kohdentuisi kunnille vuoden 2020 maksuunpanon mukaisten kunnallisveron jako-osuuksien, yhteisöveron jako-osuuksien ja arvioitujen kiinteistöverojen suhteessa. Vastaava euromäärä vähennettäisiin kunnan verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2021 lisättynä maksujärjestelyjen muutoksien johdosta kunnille tilitettävän viivästyskoron arvioidulla määrällä.  

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Verotuksen maksujärjestelyihin ehdotettujen muutosten taloudelliset vaikutukset on kuvattu tarkemmin asiaa koskevassa hallituksen esityksessä. 

Viivästyskoron alentamisesta sekä maksujärjestelymenettelyn ja maksunlykkäysmenettelyn ehtojen helpottamisesta seuraava verokertymien alentuminen ajoittuisi vuoden 2020 maaliskuusta elokuuhun. Vastaavasti verokertymien kasvaminen ajoittuisi vuoden 2020 syyskuusta vuoden 2021 syyskuuhun, jos maksujärjestelyjen kesto olisi 12 kuukautta. Jos osassa maksujärjestelyistä kesto olisi pidempi kuin 12 kuukautta, verokertymien kasvu ajoittuisi vuosille 2020, 2021 ja 2022.  

Maksujärjestelyssä verovelvollinen saa lisää maksuaikaa järjestelyyn kuuluville veroille. Veronsaajien, mukaan lukien kuntien, näkökulmasta tämä tarkoittaa, että verot tilitetään myöhemmin. Maksujärjestelyssä verovelvollinen voi saada maksuaikaa enintään 24 kuukautta. Maksujärjestelyn myötä vuoden 2020 verotuloja siirtyy vuosille 2021 ja 2022. Kysymyksessä ei siis olisi tilanne, jossa verotulot jäisivät kokonaan saamatta.  

Kuntien verotulojen arvioidaan vähentyvän vuonna 2020 yhteensä 547 miljoonaa euroa, josta kunnallisveron osuus on 422 miljoonaa euroa, yhteisöveron 45 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron 80 miljoonaa euroa. Verotulojen väliaikaisen vähentymisen vaikutukset vaihtelevat kuntakohtaisesti. Vaikutukset yksittäisen kunnan verotuloihin voivat olla huomattavia. Vuosina 2021 ja 2022 verokertymän arvioidaan vastaavasti kasvavan, koska maksujärjestelyn maksuaika on enintään 24 kuukautta. Verokertymän kasvun voidaan arvioida ajoittuvan pääosin vuodelle 2021.  

Taulukko. Verojen maksun lykkääntymisen vaikutus kuntien verotuloihin vuonna 2020.  

Mainittu verotulojen väliaikainen pienentyminen vuonna 2020 korvattaisiin kunnille kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin ehdotetun uuden pykälän mukaisena verotulojen viivästymisestä johtuvana korvauksena. Vastaava summa lisättynä maksujärjestelyjen muutoksien johdosta kunnille tilitettävän viivästyskoron arvioidulla määrällä vähennettäisiin kunnan verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2021, koska vuodelta 2020 lykkääntyneet verot tulisivat maksujärjestelyjen mukaisesti maksettaviksi. Korvaus maksettaisiin kunnille vuoden 2020 maksuunpanon mukaisten kunnallisveron jako-osuuksien, yhteisöveron jako-osuuksien ja arvioitujen kiinteistöverojen suhteessa ja se vähennettäisiin vastaavasti. Maksujärjestelyjen muutoksista aiheutuvan viivästyskoron arvioitu määrä on kunnallisveron osalta 20 miljoonaa euroa, yhteisöveron osalta 2 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron osalta 3 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vähennettävä määrä olisi yhteensä 572 miljoonaa euroa. Kunnallisveroa tästä olisi 442 miljoonaa euroa. Yhteisöjen tuloveron osuus puolestaan olisi 47 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron osuus 83 miljoonaa euroa. Määrät sisältävät veron ja viivästyskoron. 

Esityksen mukaiset euromäärät ovat arvioita. Verohallinnon reaaliaikaisen seurannan perusteella saadaan tieto kunnille maksujärjestelyjen vuoksi tilittymättä jääneistä verotuloista ja maksetuista viivästyskoroista. Mikäli esityksen mukaiset arviot poikkeavat merkittävästi toteumatiedoista, tulisi verotulojen viivästymisestä johtuvien korvausten ja vähennettävien viivästyskorkojen määrää myöhemmin täsmentää vastaamaan toteutunutta, mikä edellyttäisi lain muutosta. Mainittuja muutoksia on mahdollista toteuttaa lisätalousarvioesitysten tai vuotta 2021 koskevan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain vuosimuutosesityksen yhteydessä. 

Valtion kannalta ehdotettu muutos olisi kokonaisuutena arvioiden kustannusneutraali, sillä vuonna 2020 maksettava korvaus vähennettäisiin verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2021. Esityksen perusteella valtion talousarvion veroperustemuutoksista aiheutuvien verotulojen menetysten kompensaatioiden momentille 28.90.35 on tarpeen lisätä vuodelle 2020 yhteensä 547 miljoonaa euroa. Määrärahalisäystä ehdotetaan 9.4.2020 annettavassa 2. lisätalousarvioesityksessä. 

7.1  Esityksen riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy hallituksen esitykseen laiksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle samanaikaisesti tämän esityksen kanssa. 

7.2  Suhde talousarvioesitykseen

Esitys liittyy 9.4.2020 annettavaan vuoden 2020 2. lisätalousarvioesitykseen, jossa momentille 28.90.35 ehdotetaan lisättäväksi 547 miljoonaa euroa vuodelle 2020.