4.2.1.1
Vaikutukset julkiseen talouteen
Yleistä
Esityksessä ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä noin 613 miljoonalla eurolla. Valtion verotulojen arvioidaan vähentyvän noin 584 miljoonalla eurolla. Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän noin 23 miljoonalla eurolla. Seurakuntien verotulojen arvioidaan vähenevän noin 3 miljoonalla ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuoton noin 3 miljoonalla eurolla. Esityksessä ehdotettujen muutosten arvioidaan vaikuttavan myös kotitalouksien ja yhteisöjen taloudelliseen toimintaan, joten muutoksiin liittyy myös epäsuoria vaikutuksia. Lisääntyneen taloudellisen toiminnan voidaan arvioida kasvattavan vero- ja maksutuottoja, kuten arvonlisäveroa, tuloveroa ja sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäksi sen voidaan arvioida pienentävän julkisia menoja, kuten työttömyyskorvauksia ja muita työllisyyteen liittyviä menoja. Epäsuorat vaikutukset ovat kuitenkin vaikeasti kvantifioitavissa, eikä niitä ole voitu sisällyttää tässä esityksessä esitettyihin taloudellisiin vaikutuksiin.
Ansiotulojen verotus
Ansiotuloveroperusteiden 2,8 prosentin mukaisen tarkistuksen arvioidaan vähentävän ansiotuloveroja noin 581 miljoonalla eurolla. Indeksitarkistuksen johdosta esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työtulovähennystä, perusvähennystä sekä valtion tuloveroasteikkoa. Indeksitarkistuksen lisäksi työtulovähennykseen ehdotetun korotuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 101 miljoonalla eurolla. Lisäksi tuloveroasteikon ylimmän marginaaliveroprosentin kahden prosenttiyksikön korotus 150 000 euron tasolla arvioidaan lisäävän verotuloja noin 39 miljoonalla eurolla. Valtion tuloveroasteikon sekä eri vähennysten muutosten vaikutukset on eritelty seuraavassa.
Valtion ansiotuloveroasteikkoon indeksitarkistuksen johdosta ehdotettavien muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja vuositasolla yhteensä noin 334 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 333 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 1 miljoonaa euroa. Muutoksen vaikutus seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen verotuloihin arvioidaan vähäiseksi.
Indeksitarkistukseen perustuvan työtulovähennyksen korotuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 195 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 185 miljoonaa euroa, kuntien osuus 8 miljoonaa euroa, seurakuntien osuus 1 miljoonaa euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus 1 miljoonaa euroa. Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 53 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 27 miljoonaa euroa, kuntien osuus 20 miljoonaa euroa, seurakuntien osuus 3 miljoonaa euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus noin 3 miljoonaa euroa.
Hallitusohjelman mukaisen pieni- ja keskituloisiin painottuvan työn verotuksen keventämisen työtulovähennystä korottamalla arvioidaan vähentävän verotuloja noin 101 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 97 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 4 miljoonaa euroa. Muutoksen vaikutus seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen verotuloihin arvioidaan vähäiseksi.
Valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan määräaikaisen voimassaolon jatkaminen 150 000 euron tasolla arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 39 miljoonalla eurolla.
Alla olevaan taulukkoon on koottu tuloveroperusteisiin tässä esityksessä indeksitarkistuksen, valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan jatkamisen ja tuloverokevennyksen johdosta valtion progressiiviseen tuloveroasteikkoon, työtulovähennykseen ja perusvähennykseen tehtyjen muutosehdotusten yhteisvaikutukset eri tulotasoilla olevien alle 53-vuotiaiden palkansaajien veroasteisiin. Taulukon luvuissa ovat mukana valtion tulovero, keskimääräinen kunnallisvero, yleisradiovero, keskimääräinen kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu sekä työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu. Laskelmassa on käytetty vuoden 2023 keskimääräistä kunnallis- ja kirkollisveroprosenttia sekä vuoden 2024 palkansaajamaksuja.
Palkkatulo, €/v. | Vuoden 2023 perusteet | Vuodelle 2024 ehdotetut perusteet | Veroasteen muutos, %-yks | Veron muutos, €/v. |
5 000 | 7,94 | 7,94 | 0 | 0 |
10 000 | 7,94 | 7,94 | 0 | 0 |
20 000 | 12,74 | 12,05 | -0,69 | -138 |
30 000 | 21,06 | 20,35 | -0,71 | -213 |
40 000 | 26,51 | 25,84 | -0,67 | -268 |
50 000 | 30,96 | 30,43 | -0,53 | -265 |
60 000 | 34,14 | 33,61 | -0,53 | -318 |
70 000 | 36,75 | 36,29 | -0,46 | -322 |
80 000 | 38,6 | 38,22 | -0,38 | -304 |
90 000 | 40,04 | 39,7 | -0,34 | -306 |
100 000 | 41,53 | 40,94 | -0,59 | -590 |
110 000 | 43,09 | 42,39 | -0,7 | -770 |
120 000 | 44,39 | 43,59 | -0,8 | -960 |
130 000 | 45 | 44,6 | -0,9 | -1 144 |
140 000 | 46,43 | 45,49 | -0,94 | -1 316 |
150 000 | 47,25 | 46,25 | -1 | -1 500 |
160 000 | 47,95 | 46,91 | -1,04 | -1 664 |
170 000 | 48,51 | 47,54 | -0,97 | -1 649 |
180 000 | 49,01 | 48,09 | -0,92 | -1 656 |
190 000 | 49,46 | 48,58 | -0,88 | -1 672 |
200 000 | 49,9 | 49,03 | -0,83 | -1 660 |
Ikään perustuvan työtulovähennyksen enimmäismäärän korotuksen uudelleenkohdentaminen
Työtulovähennyksen ikään perustuvaa enimmäismäärän korotusta koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että asteittainen korotus poistetaan 60–64-vuotiailta. Vähennyksen enimmäismäärän korotus 65 vuotta täyttäneillä verovelvollisilla sen sijaan nostetaan 600 eurosta 1 200 euroon. Alla olevasta kuviosta käy ilmi ehdotuksen vaikutus työtulovähennyksen määrään eri tulotasoilla eri ikäryhmillä.
Ehdotetun muutoksen johdosta verotus kiristyisi kaikilla niillä 60–64 vuotta täyttäneillä työtulovähennystä saavilla, joiden työtulot ylittävät noin 18 600 euroa vuodessa. Työtulovähennyksen enimmäismäärän täysimääräisestä korotuksesta hyötyisivät kaikki 65 vuotta täyttäneet yli noin 28 000 euroa vuodessa ansaitsevat. 65 vuotta täyttäneillä korotettua työtulovähennystä ei enää myönnettäisi, kun tulot ylittäisivät noin 265 800 euroa vuodessa. Ehdotus tarkoittaisi, että 60–64 vuotta täyttäneillä verotus kiristyisi noin 192 500 verovelvollisella. Muutoksen piirissä olevien keskimääräinen veronkiristys olisi 60–61-vuotiailla noin 198 euroa vuodessa, noin 388 euroa vuodessa 62–64-vuotiailla ja 65 vuotta täyttäneillä verotus kevenisi keskimäärin 541 euroa vuodessa.
Työtulovähennyksen muutoksen arvioidaan kasvattavan verotuloja noin 37 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 35 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 2 miljoonaa euroa. Seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen osuus muutoksesta arvioidaan vähäiseksi. Verotuottovaikutuksesta noin 57 miljoonaa euroa kohdistuu 60–64-vuotiaisiin ja noin -20 miljoonaa euroa 65 vuotta täyttäneisiin.
Muutoksen vaikutuksesta noin 59,6 prosenttia arvioidaan kohdistuvan naisiin ja 40,4 prosenttia miehiin. Muutoksen piirissä olevien osalta käytettävissä oleva tulo alenee keskimäärin 187 eurolla naisilla ja 134 eurolla miehillä. Naisten käytettävissä olevan tulon keskimääräinen muutos on 0,47 prosenttia ja miesten noin 0,26 prosenttia. Uudistus heikentää osaltaan taloudellista tasa-arvoa.
Tulonsaajaryhmittäin tarkasteltuna muutos kohdistuisi pääasiassa palkansaajiin ja eläkeläisiin. Alla olevasta taulukosta käy ilmi muutoksen verotuottovaikutukset tulonsaajaryhmittäin.
Sosioekonominen asema | Verojen muutos, M€ |
Eläkeläinen | -2,8 |
Palkansaaja | 39,4 |
Yrittäjä | 0,3 |
Muut | 0,1 |
Yhteensä | 37 |
Alueellisesta näkökulmasta ehdotetun muutoksen verotusta kiristävä vaikutus arvioidaan olevan jokseenkin tasainen. Ahvenanmaan maakunnassa, Helsingissä ja Uudellamaalla vaikutus on kuitenkin keskimääräistä hieman pienempi ja vastaavasti vaikutus on keskimääräistä suurempi Etelä-Karjalan, Kainuun, ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.
Kuviossa alla esitetään ehdotetun muutoksen vaikutus eri tulokymmenysten käytettävissä oleviin tuloihin. Vaikutukset on laskettu OECD:n modifioidun ekvivalenssiasteikon mukaisilla kotitalouskohtaisilla ekvivalenteilla tuloilla. Kuviosta käy ilmi, että työtulovähennyksen korotus pienentää käytettävissä olevaa tuloa kaikissa tulodesiileissä. Vaikutus on euromääräisesti suurin tulodesiilissä 10 ja suhteellisesti suurin tulodesiilissä 8 eli suurituloisilla kotitalouksilla.
Muutoksen vaikutus tulonjakoon Gini-kertoimella mitattuna on -0,01 prosenttiyksikköä eli toimenpide on tuloeroja lievästi kaventava.
Alla olevaan taulukkoon on koottu tässä esityksessä ehdotetun ikään perustuvan työtulovähennyksen korotuksen uudelleenkohdentamisen vaikutukset eri tulotasoilla olevien eri ikäisten palkansaajien veroasteisiin ja käytettävissä oleviin tuloihin. Esimerkkilaskelmassa on käytetty vuoden 2023 keskimääräistä kunnallisveroprosenttia ja arviota vuoden 2024 palkansaajamaksuista sekä vuoden 2023 keskimääräistä kirkollisveroprosenttia.
| Veroasteen muutos, %-yks. | Käytettävissä olevan tulon muutos, €/v. |
Ikäluokka Työtulo | 60-61 | 62-64 | ≥65 | 60-61 | 62-64 | ≥65 |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
5 000 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
10 000 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
15 000 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
20 000 | 1 | 1,3 | 0 | -200 | -260 | 0 |
25 000 | 0,8 | 1,6 | -1,04 | -200 | -400 | 260 |
30 000 | 0,67 | 1,33 | -2 | -200 | -400 | 600 |
40 000 | 0,5 | 1 | -1,5 | -200 | -400 | 600 |
50 000 | 0,4 | 0,8 | -1,2 | -200 | -400 | 600 |
60 000 | 0,34 | 0,67 | -1 | -200 | -400 | 600 |
70 000 | 0,29 | 0,57 | -0,86 | -200 | -400 | 600 |
80 000 | 0,25 | 0,5 | -0,75 | -200 | -400 | 600 |
90 000 | 0,22 | 0,44 | -0,66 | -200 | -400 | 600 |
100 000 | 0,2 | 0,4 | -0,6 | -200 | -400 | 600 |
110 000 | 0,18 | 0,36 | -0,55 | -200 | -400 | 600 |
120 000 | 0,17 | 0,33 | -0,5 | -200 | -400 | 600 |
130 000 | 0,16 | 0,31 | -0,47 | -200 | -400 | 600 |
140 000 | 0,15 | 0,29 | -0,43 | -200 | -400 | 600 |
150 000 | 0,13 | 0,27 | -0,4 | -200 | -400 | 600 |
160 000 | 0,13 | 0,25 | -0,37 | -200 | -400 | 600 |
170 000 | 0,09 | 0,21 | -0,36 | -160 | -360 | 600 |
180 000 | 0,02 | 0,13 | -0,33 | -39 | -239 | 600 |
190 000 | 0 | 0,06 | -0,32 | 0 | -118 | 600 |
200 000 | 0 | 0 | -0,3 | 0 | 0 | 600 |
210 000 | 0 | 0 | -0,29 | 0 | 0 | 600 |
220 000 | 0 | 0 | -0,25 | 0 | 0 | 555 |
230 000 | 0 | 0 | -0,19 | 0 | 0 | 434 |
240 000 | 0 | 0 | -0,13 | 0 | 0 | 313 |
250 000 | 0 | 0 | -0,07 | 0 | 0 | 192 |
Alla olevaan kuvioon on koottu tässä esityksessä ehdotetun ikään perustuvan työtulovähennyksen korotuksen keskimääräiset yhteisvaikutukset eri ikäluokissa ja eri bruttotuloluokissa olevien korotettua työtulovähennystä saavien verovelvollisten veroasteisiin.
Työtulovähennyksen uudelleenkohdentamisen työllisyysvaikutuksia on valtiovarainministeriössä arvioitu mikrosimulointimallin avulla. Työllisyysvaikutuksia on arvioitu simuloimalla, kuinka paljon työllistymisveroasteella mitatut työnteon kannustimet muuttuisivat työtulovähennyksen korotuksen myötä. Kun kannustinmuutokseen yhdistetään tutkimuskirjallisuudesta poimittu työn tarjonnan jousto, saadaan arvio siitä, kuinka paljon työllisyys kasvaisi työtulovähennyksen korotuksen johdosta. Laskelmassa on käytetty tutkimuskirjallisuudesta poimittua arviota keskimääräisestä työntarjonnan joustosta Laskelmassa käytetyn joustoestimaatin (0,17) lähteenä Jäntti, Pirttilä & Selin (2015): Estimating labour supply elasticities based on cross-country micro data: A bridge between micro and macro estimates?, mutta on kuitenkin mahdollista että yli 60-vuotiaiden työn tarjonta ja työn tarjonnan jousto eroaa keskimääräisestä. Edellä mainitulla menetelmällä arvioiden saadaan tulokseksi, että työtulovähennyksen enimmäismäärän tässä esityksessä ehdotettu uudelleenkohdentaminen heikentäisi työllisyyttä keskipitkällä aikavälillä yhteensä noin 800 henkilöllä. Jos tarkastellaan pelkästään työtulovähennyksen enimmäismäärään 65 vuotta täyttäneille ehdotettua korotusta 600 eurosta 1 200 euroon, arvioidaan tämän muutoksen kasvattavan työllisten määrää noin 200 henkilöllä.
Matkakuluvähennyksen omavastuun korotus
Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeuteen liittyvän omavastuuosuuden korottaminen 750 eurosta 900 euroon lisäisi verotuloja noin 40 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus olisi noin 29 miljoonaa euroa, kuntien noin 9 miljoonaa euroa, Kansaneläkelaitoksen noin 1 miljoonaa euroa ja seurakuntien osuus noin 1 miljoonaa euroa.
Verovelvollisten kannalta omavastuuosuuden korotus tarkoittaisi sitä, että vuositasolla 900 euroon tai alle jäävät matkakustannukset jäisivät jatkossa vähennyksen ulkopuolelle nykyisen 750 euron sijaan. Omavastuuosuuden korottaminen pienentäisi myös pidempää matkaa kulkevien vähennyksen määrää 150 eurolla vuodessa. Esimerkiksi matkakustannusten ollessa 2 000 euroa, omavastuuosuuden korotus korottaisi keskituloisen palkansaajan veroastetta noin 0,15 prosenttiyksikköä. Muutos alentaisi keskituloisen palkansaajan käytettävissä olevia tuloja noin 68 euroa vuodessa.
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennyksen laajentaminen fysioterapiaan ja toimintaterapiaan pienentää verotuottoja arviolta noin 4 miljoonaa euroa vuositasolla. Tästä 0,5 miljoonaa kohdistuisi pääomatuloveroon ja 3,5 miljoonaa valtion progressiiviseen tuloveroon. Muutoksen vaikutus kunnallisveroon, kirkollisveroon ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuun arvioidaan olevan vähäinen. Arvio perustuu toimialalta saatuihin tietoihin ja olettamaan, että laajennetun kotitalousvähennyksen piiriin tulisi vuodessa noin 100 000 fysio- ja toimintaterapiakäyntiä.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän ja vähennykseen oikeuttavan osuuden korottaminen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta pienentää verotuottoja arviolta noin 39 miljoonaa euroa vuositasolla. Tästä 4 miljoonaa euroa kohdistuisi pääomatuloveroon, 34 miljoonaa euroa valtion progressiiviseen tuloveroon ja 1 miljoonaa euroa kunnallisveroon. Muutoksen vaikutus kirkollisveroon ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuun arvioidaan vähäiseksi.
Yhteensä kotitalousvähennykseen ehdotetut muutokset pienentävät verotuottoja vuonna 2024 noin 43 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 42 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 1 miljoonaa euroa. Seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen osuus verotuottomenetyksestä arvioidaan vähäiseksi.
Kotitalousvähennyksen laajentaminen fysioterapiaan ja toimintaterapiaan muodostaa taloudellisen kannustimen, joka tukee ja kannustaa ihmisiä hankkimaan kyseisiä palveluja kotiin ja näin osaltaan edistää ihmisten työ- ja toimintakykyä, kotona kuntoutumista sekä etenkin ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja itsenäistä kotona asumista.
Kotitalousvähennyksen keskeisin tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Tarkoitus on kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisella sellaisia töitä, jotka ne ovat aikaisemmin tehneet itse. Lisäksi tarkoituksena on vähentää pimeän työvoiman käyttöä. Fysioterapiaa ja toimintaterapiaa tarjoavat terveydenhuollon ammattihenkilöt, eivätkä ne ole sellaisia tyypillisiä kotona tehtäviä töitä, joita kotitalousvähennyksen alkuperäisessä tavoitteessa tarkoitetaan. Vähennyksen laajentaminen fysioterapiaan ja toimintaterapiaan muodostaa näin ollen poikkeuksen kotitalousvähennyksen alkuperäiseen tavoitteeseen ja tarkoitukseen. Laillistetun fysioterapeutin antama fysioterapia ja laillistetun toimintaterapeutin antama toimintaterapia ovat arvonlisäverosta vapaata terveyden- ja sairaanhoitoa, joten ehdotetun muutoksen jälkeen näihin palveluihin kohdistuisi kaksinkertainen tukielementti: arvonlisäverovapaus sekä mahdollisuus saada kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys on myös terveydenhuollon tukimuotona poikkeuksellinen, koska vähennyksen kautta yhteiskunnan tukea myönnetään kaikille palveluiden ostajille ilman arviota kyseisen henkilön hoidontarpeesta. Tämän takia tuki ei kaikilta osin välttämättä kohdistu kotona tapahtuvaa fysio- ja toimintaterapiaa eniten tarvitseville. Fysio- tai toimintaterapeutin tulee ohjata asiakas terveydenhuollon hoidontarpeen arvioon silloin, kun hän toteaa antamansa fysio- tai toimintaterapian yhteydessä, että asiakas tarvitsee laajempaa tutkimusta tai hoitoa.
Kotitalousvähennystä, kuten muitakaan tuloverotuksen kautta myönnettäviä tukia, ei voi hyödyntää lainkaan, jos tulot ovat sen verran pienet, että niistä ei tule maksettavaksi tuloveroa. Voi myös olla, että verot riittävät hyödyntämään vain osan kotitalousvähennyksestä. Kotitalousvähennyksen vaikutuksia työllisyyteen sekä harmaaseen talouteen on tutkittu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa (Does Household Tax Credit Increase Demand and Employment in the Service Sector?, valtioneuvoston kanslian julkaisuja 1/2021). Tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Kyseisen tutkimuksen mukaan kotitalousvähennyksen vaikutukset palveluiden kysyntään ja työllisyyteen ovat hyvin pieniä. Kyseisessä tutkimuksessa kotitalousvähennyksellä ei myöskään havaittu olevan vaikutuksia veronkierron määrään.
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki vuosien 2018–2021 verotustietojen pohjalta, millaisia vaikutuksia yritysten palveluista saatavilla kotitalousvähennyksillä on harmaaseen talouteen (Kotitalousvähennyksen vaikutuksia. Torjuuko järjestelmä harmaata taloutta? Selvitys 4/2023). Selvityksen perusteella paljon kotitalousvähennyksen alaista työtä tekevillä yrityksillä on verrokkejaan pienempi harmaan talouden riski. Kotitalousvähennyksen voimassaolo ei kuitenkaan vähennä harmaata taloutta kokonaisen toimialan tasolla. Vähennysjärjestelmä on myös altis erilaisille väärinkäytöksille.
Määräaikaisen rahastopoikkeuksen voimassaolon pidennys
Verohallinnolta saadun tiedon mukaan nykyisen tuloverolain 9 a §:ään sisältyvän rahastopoikkeuksen soveltamisesta ei ole kertynyt tietoa, sillä poikkeuksen soveltamisalan piiriin kuuluvien toimijoiden ei tarvitse jättää veroilmoitusta Suomeen. Myöskään ennakkoratkaisuissa tai muussa neuvonnassa ei ole noussut esille säännösten soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Ehdotetulla muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
Avainhenkilöt
Avainhenkilölakia on viimeisen kuuden vuoden aikana sovellettu vuosittain noin 400–750 henkilöön. Ulkomailta tulevien palkansaajien lähdeveron vuosittainen kokonaismäärä on ollut Verohallinnon tietojen mukaan noin 27–32 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019 ja 27–31 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. Koronapandemialla voidaan arvioida olleen alentava vaikutus lähdeverokertymiin vuosina 2020–2022. Keskimääräinen lähdeveron alainen suoritus oli noin 165 000 euroa vuonna 2020, noin 160 000 euroa vuonna 2021 ja noin 230 000 euroa vuonna 2022. Lähdeveron alaisista suorituksista suuruudeltaan alle 150 000 euroa oli vuonna 2020 noin 25 prosenttia, vuonna 2021 noin 30 prosenttia ja vuonna 2022 noin 20 prosenttia. Suuruudeltaan 150 000–500 000 euron suoritusten osuus oli vuonna 2020 noin 50 prosenttia, vuonna 2021 noin 45 prosenttia ja vuonna 2022 noin 40 prosenttia. Yli 500 000 euron suoritusten osuus oli vuonna 2020 noin 25 prosenttia, vuonna 2021 noin 25 prosenttia ja vuonna 2022 noin 40 prosenttia. Avainhenkilölain soveltamisen avainhenkilöiden palkkatuloon tuloverolain mukaan suoritettavien verojen ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun sijaan voidaan arvioida jonkin verran vähentäneen verotuloja. Toisaalta voidaan arvioida tuloverolain tuloveroastetta alhaisemman kiinteän lähdeveron kannustaneen tulemaan Suomeen lisää henkilöitä, mikä puolestaan olisi lisännyt verotuloja vähäisessä määrin.
Avainhenkilölakiin ehdotetun työskentelyajan pidentämisen vaikutusten arviointi on vaikeaa. Voidaan arvioida, että osalle avainhenkilöistä työskentelyajan pidentämisellä ei olisi merkitystä heidän tehdessään päätöstä tulla Suomeen tai jäädä Suomeen palkkatulon lähdeveroon oikeuttavan työskentelyajan päättyessä. Toisaalta voidaan arvioida, että osalle Suomeen tuloa harkitsevista henkilöistä työskentelyajan pidentäminen olisi ratkaiseva tekijä. Ehdotetulla muutoksella ei joka tapauksessa arvioida olevan merkittävää vaikutusta verotuottoihin.
Avainhenkilölakiin ehdotettavan muutoksen työllisyysvaikutuksia ei ole mahdollista arvioida tarkasti. Vaikutus työllisyyteen voisi lyhyellä aikavälillä olla joitakin kymmeniä henkilöitä.
Perintöveron maksuajan pidennys ja viivästyskoron alentaminen
Perintöveron maksuajan pidentämistä ja viivästyskoron alentamista koskevalla ehdotuksella arvioidaan olevan suoria verotuottovaikutuksia, jotka aiheutuvat ensisijaisesti verotuottojen lykkääntymisestä ja pienenevistä viivästyskorkomaksuista, sekä pidemmällä aikavälillä myös kokonaan saamatta jäävien verojen määrän kasvusta. Vuodesta 2024 lähtien viivästyskoron alennuksen arvioidaan vähentävän verotuottoja noin 2–3 miljoonaa euroa vuodessa koko kehyskauden ajan. Lisäksi maksuajan pidennyksen arvioidaan pienentävän verotuottoja noin 20 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2026 lähtien verotuottojen lykkääntymisestä johtuen. Verotuottojen pieneneminen kohdistuisi kokonaisuudessaan valtion verotuloihin.
Vaikutusarvio on laadittu käyttäen Verohallinnolta saatuja aineistoja perintöveron maksujen kertymisestä eräpäivän jälkeen, sekä ulosottomenettelyyn päätyvistä perintöveromääristä. Koska nykyinen korkea viivästyskorko ei kannusta ketään lykkäämään veronmaksua, voidaan olettaa, että nykyisin maksamatta jättävät tai maksamista lykkäävät kahden vuoden maksuajan loppupuolelle vain ne verovelvolliset, jotka eivät syystä tai toisesta kykene tai halua maksaa veroa ennen saatavien siirtymistä ulosottoon, tai maksavat veron pakon edessä juuri ennen ulosottoa. Tämä voi johtua vaikeuksista kerätä veronmaksuun tarvittavat rahat, mikäli perittyä epälikvidiä varallisuutta ei haluta tai on vaikea tai mahdotonta muuttaa rahaksi. Näiden verovelvollisten osalta veron maksu tai päätyminen ulosottoon lykkääntyisi maksuajan pidennyksen seurauksena.
Verohallinnolta on pyydetty tieto vuosittain ulosottoon menneestä perintöveron määrästä vuosilta 2018–2022, sekä tietoja myöhässä olevien perintöverojen määristä nykyisen kahden vuoden maksuajan aikana. Hyödyntäen näitä tietoja, ja valtiovarainministeriön perintöveroennustetta seuraavalle kehyskaudelle, voidaan arvioida, että vuosina 2024–2027 perintöveroa siirtyisi ulosottoon ja maksettaisiin myöhässä juuri ennen ulosottoa vuosittain hieman vajaat 20 miljoonaa euroa. Maksuajan pidennys voisi siirtää näiden verojen maksua ja ulosottoa jopa kahdeksalla vuodella eteenpäin. Koska pidempi maksuaika olisi kuitenkin vain niiden veronmaksajien käytössä, joiden veron ensimmäinen eräpäivä on 1.1.2024 tai sen jälkeen, vaikuttaisi muutos verotuloihin vasta vuodesta 2026 lähtien. Vuoden 2023 loppuun mennessä erääntyneet maksamattomat perintöverot siirtyisivät edelleen ulosottoon nykyisen lainsäädännön mukaisesti kahdessa vuodessa.
Verohallinnon arvion perusteella perintöveroa jää vuosittain lopullisesti saamatta keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa, sisältäen nykyisen maksuajan aikana kertyneet viivästyskorot. Huomioiden perintöverokertymän tuleville vuosille ennustettu kasvu, sekä maksamattomalle verolle kertyvä viivästyskorko, kasvaisi tämä määrä jopa 10 miljoonalla eurolla 12 miljoonaan euroon pidemmällä maksuajalla. Tämä tappio realisoituisi ensimmäisen kerran vuonna 2034, kun ensimmäiset lainmuutoksen jälkeen maksamatta olevat perintöverot siirtyisivät ulosottoon.
Käytännössä kokonaan saamatta jäävän veron määrä kasvaa todennäköisesti enemmän kuin 10 miljoonaa, sillä maksuaika voi lisätä tilanteita, joissa peritty varallisuus menettää arvonsa ennen veron maksua tai ulosottoa, tai saatavaa ei muista syistä pystytä ulosotossa realisoimaan. Onkin todennäköistä, että verotulojen lykkääntymisen lisäksi myös lopullisesti saamatta jäävien verojen osuus kasvaa maksuajan pidetessä. Toisaalta joissakin tapauksissa lisääntyvä maksuaika voi mahdollistaa perinnön realisoinnin paremmalla hinnalla ja siten kasvattaa verovelvollisen maksukykyä. Käytännössä on mahdotonta arvioida näiden tekijöiden vaikutusta verokertymään.
Viivästyskoron alentamisen osalta vaikutuksia verotuottoihin tulisi staattisesti vähenevistä viivästyskorkomaksuista, sekä dynaamisesti lisääntyvistä kannustimista lykätä veron maksua. Mikäli viivästyskorko olisi kilpailukykyinen markkinakorkojen kanssa, kotitaloudet voisivat käyttää veron maksamatta jättämistä rahoituskanavana. Erityisesti niillä kotitalouksilla, joilla on jo valmiiksi korkeakorkoista lainaa, voisi olla kannustimet käyttää rahat veron maksun sijaan ylimääräisiin lainanlyhennyksiin. Viivästyskoron ollessa viitekorko lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä, voidaan kuitenkin arvioida, että kannustimet jättää vero maksamatta ovat vähäiset. Kokonaisuutena staattisten ja dynaamisten vaikutusten arvioidaan vähentävän verotuottoja noin 2–3 miljoonaa euroa vuosittain kehyskauden aikana vuodesta 2024 alkaen.
Myös viivästyskorkojen alentamisesta johtuvien verojen lykkääntyminen voi kasvattaa hieman kokonaan saamatta jääviä veroja. Lykkäysvaikutuksen ollessa vähäinen, myös vaikutus kokonaan maksamatta jääviin veroihin on todennäköisesti hyvin vähäinen.
Verotuottomuutoksen kompensaatio kunnille
Hallitusohjelman mukaisesti kunnille aiheutuva verotulomuutos kompensoidaan nettomääräisesti. Tässä esityksessä ehdotetut muutokset vähentävät kuntien verotuloja yhteensä 23 miljoonaa euroa. Verotulomuutos kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta.