1.1  Elatustukilaki

38 §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälässä nykyisin oleva säännös Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Voimassa olevan pykälän mukaan Kansaneläkelaitoksen on annettava elatustuen hakijalle etukäteen tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa. Tietosuoja-asetus sisältää yksityiskohtaisempia määräyksiä rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta, joten säännös tulisi kumota tarpeettomana. 

Rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta säädetään tietosuoja-asetuksen 13—15 artiklassa. Asetuksen 13 artiklassa säädetään rekisteröidylle toimitettavista tiedoista, kun henkilötiedot kerätään suoraan rekisteröidyltä ja 14 artiklassa säädetään tilanteista, joissa henkilötiedot kerätään muualta kuin rekisteröidyltä. Artiklojen perusteella rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle muun muassa henkilötietojen vastaanottajat ja vastaanottajaryhmät sekä se, mistä henkilötietoja on saatu. Lisäksi 15 artiklan perusteella rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy henkilötietoihinsa ja muun muassa tiedot henkilötietojen vastaanottajista ja vastaanottajaryhmistä sekä kaikki tietojen alkuperästä käytettävissä olevat tiedot. Tietosuoja-asetuksen säännökset ovat suoraan sovellettavia, joten elatustukilaissa ei tarvitse erikseen säätää Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta. 

Pykälää ei kokonaan kumottaisi, vaan siihen otettaisiin uudet säännökset rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Näin ollen myös pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi. Pykälässä säädettäisiin jatkossa rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Uudistettu pykälä vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 96 §:ää. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain kohdalla on todettu. 

1.2  Eläkesäätiölaki

70 §. Pykälässä säädetään Finanssivalvonnan ylläpitämästä eläkesäätiörekisteristä, siihen tehtävistä merkinnöistä sekä siitä luovutettavista tiedoista. Rekisteriin merkittävät tiedot ovat henkilötietoja siltä osin kuin ne koskevat eläkesäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsentä sekä sellaista henkilöä, jolla on oikeus eläkesäätiön nimen kirjoittamiseen. Edellä mainituista henkilöistä rekisteriin merkitään henkilötietoina täydellinen nimi, henkilötunnus, osoite ja kansalaisuus. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, merkitään rekisteriin syntymäaika. Rekisterin ylläpitäminen on Finanssivalvonnan lakisääteinen velvoite. Näin ollen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, eli käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. 

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa täsmennettäisiin henkilötietojen luovuttamista rekisteristä. Tietoja voidaan pykälän mukaan luovuttaa julkisuuslain 16 §:n 3 momentin estämättä sähköisessä muodossa myös silloin, kun luovutuksensaajalla ei ole henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Siltä osin kun kyse olisi henkilötunnuksen tunnusosasta ja ulkomailla asuvan luonnollisen henkilön kotiosoitteesta luovutetaan tieto rekisteristä vain, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Muutoin ulkomailla asuvan luonnollisen henkilön kotiosoitteen sijasta luovutetaan tieto henkilön asuinmaasta. Momentti vastaa asiallisesti kaupparekisterilain 1 a §:ää. 

71 §. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että jatkossa luonnollisista henkilöistä merkittäisiin kotiosoitteen sijaan kotikunta. Ulkomailla asuvista luonnollisista henkilöistä kotikunnan sijasta rekisteriin merkittäisiin kotiosoite. Ehdotus vastaa kaupparekisteriin luonnollisista henkilöistä merkittäviä tietoja. Kotiosoitteen keräämisestä luopuminen on perusteltua myös tietosuoja-asetuksen tietojen minimointia koskevan periaatteen kannalta. 

132 c §. Pykälässä säädettäisiin eläkesäätiön oikeudesta luovuttaa tietoja 132 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä. 

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin niistä tarkoituksista, joihin tietoja voidaan luovuttaa. Momentin 1 ja 2 kohdat vastaisivat voimassa olevaa lakia. 

Voimassa olevan 1 momentin 3 kohdan mukaan eläkesäätiöllä on oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja eläkesäätiöön kohdistuneista rikoksista sekä siltä haetuista etuuksista toiselle vakuutuslaitokselle, jos tämä on tarpeen vakuutuslaitoksiin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja jos tietosuojalautakunta on antanut tietojenkäsittelyyn henkilötietolaissa tarkoitetun luvan. Eläkesäätiöt eivät ole hakeneet tietosuojalautakunnan lupaa tietojen luovuttamiseen eläkesäätiöltä haetuista etuuksista ja siihen kohdistuneista rikoksista, eikä tietosuojalautakunnan luvan hakeminen jatkossa olisi mahdollista. Koska lupaa ei ole toistaiseksi haettu, ei lainkohtaan perustuvaa henkilötietojen käsittelyä voida pitää eläkesäätiöiden osalta yleisen edun takia tarpeellisena eikä siitä jatkossa ehdoteta säädettävän. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa ehdotetaan jatkossa säädettävän eläkesäätiön oikeudesta luovuttaa tietoja vakuutusalan lautakunnalle tai vastaavalle toimielimelle sinne käsiteltäväksi saatetun asian hoitamista varten vastaavasti kuin vakuutuskassalain 165 c §:n 3 kohdassa. Eläkesäätiöllä olisi oikeus luovuttaa tietoja vakuutusalan lautakunnalle tai toimielimelle, joka on kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu Euroopan komissiolle. Tietoja saa tämän kohdan nojalla luovuttaa lautakuntaan tai toimielimeen saatetun asian käsittelemistä varten. Käytännössä kohta mahdollistaa tietojen luovuttamisen Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:lle sekä sen yhteydessä toimivalle vakuutuslautakunnalle, joka antaa ratkaisusuosituksia koskien lisäeläke-etuuksia. Muutoksenhausta lakisääteistä työeläkevakuutusta koskien säädetään työntekijän eläkelaissa. 

Pykälän 1 momentin 4 kohdassa säädetään eläkesäätiön oikeudesta sosiaali- ja terveysministeriön luvalla luovuttaa tietoja tieteellistä tai historiallista tutkimusta varten. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan tietojen käyttämistä tieteellisiä ja historiallista tai tilastollisia tarkoituksia varten ei katsota yhtyeensopimattomaksi tietojen alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa. Näin ollen momentista poistettaisiin maininta sosiaali- ja terveysministeriön luvasta. Tietojen luovuttaminen edellyttää, että tietojen vastaanottajalla on lainmukainen käsittelyperuste. Eläkesäätiö voisi siten jatkossa tietosuoja-asetuksen ja muun lainsäädännön perusteella tehdä päätöksen luovutuksesta itse. Pykälän 1 momentin 5 kohta vastaisi voimassa olevaa lakia. 

Pykälän 2 momentti vastaisi muuten voimassa olevaa lainsäädäntöä, mutta sitä tarkennettaisiin siten, että eläkesäätiö saisi luovuttaa vain välttämättömiä tietoja. Muutos perustuu perustuslakivaliokunnan ratkaisukäytäntöön. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että jos luovutettavia tietosisältöjä ei ole lueteltu tyhjentävästi, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus tietojen välttämättömyydestä jonkin tarkoituksen kannalta. 

Voimassa olevan pykälän 3 momentin asetuksenantovaltuudesta ei ehdoteta jatkossa säädet-tävän. Momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarvittaessa säännöksiä tämän pykälän 1 ja 2 momentin soveltamisesta. Henkilötietojen suojasta on säädettävä lain tasolla, eikä täsmentävä sääntely asiassa ole tarpeen. 

133 §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jonka perusteella eläkesäätiöllä olisi oikeus tehdä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuja automaattisia päätöksiä. Pykälä olisi tarpeen, jotta lisäeläkesäätiöt voisivat tehdä automaattisia päätöksiä laajemmin, kuin tietosuoja-asetus muutoin sallisi. Lakisääteistä työeläkevakuutusta koskee työntekijän eläkelaki, johon myös ehdotetaan lisättäväksi automaattisten päätökset salliva 105 b §. Pykälän 2 momentin mukaan rekisteröidyllä olisi oikeus vaatia, että automaattinen päätös käsitellään uudelleen luonnollisen henkilön toimesta. Eläkesäätiöitä valvoo Finanssivalvonta. Valvonta kattaa asiakassuhteissa noudatettavien menettelytapojen valvonnan. Korvausasioissa muutoksenhakueliminä toimivat yleiset tuomioistuimet. Lisäksi ratkaisusuosituksia lisäeläkkeitä koskeviin erimielisyyksiin antaa vakuutuslautakunta. 

1.3  Eläketukilaki

22 §. Eläketukea koskevat menettelysäännökset ja muutoksenhaku. Pykälässä säädetään niistä takuueläkkeestä annetun lain säännöksistä, joita sovelletaan eläketuen toimeenpanossa. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi maininta ehdotetusta rekisteröidyn oikeuden rajaamista koskevasta säännöksestä, jota sovellettaisiin myös eläketuen toimeenpanossa. 

1.4  Julkisten alojen eläkelaki

3 §. Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin työntekijän eläkelain 2 §:n 1 momenttiin on ehdotettu. 

113 a §. Automaattiset päätökset. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 105 b §:ää. Julkisten alojen eläkelain mukaiset oikeusturvakeinot vastaavat työntekijän eläkelain mukaisia oikeusturvakeinoja. Kevan valvonta eroaa muista työeläkelaitoksista kuitenkin siten, että Keva on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka yleinen valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle. 

153 §. Julkisen työnantajan velvollisuus antaa tietoja. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 195 §:n 2 momenttia. 

153 a §. Kevan oikeus tietojen antamiseen eläke- ja kuntoutusasian ratkaisemista sekä kuntoutuksen toteuttamista varten. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 195 a §:ää. 

155 §. Työntekijän ja eläkkeenhakijan oikeus saada tietoja. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelakin 193 §. 

165 a §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään työntekijän eläkelakiin ehdotettua uutta 210 a §:ää. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien työeläkelakien osalta vastaavin perustein kuin mitä työntekijän eläkelain kohdalla on todettu. 

1.5  Kansaneläkelaki

63 a §. Automaattiset päätökset. Pykälä olisi uusi. Pykälä mahdollistaisi tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen automaattisten päätösten antamisen Kansaneläkelaitoksen hoitaman lakisääteisen sosiaaliturvan toimeenpanossa. Tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa automaattisella päätöksellä tarkoitetaan sellaista päätöstä, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn ja jolla on rekisteröityä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi. 

Automaattisten päätösten antaminen olisi sallittua, jos automaattisen päätöksen antaminen on käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus sekä hyvän hallinnon vaatimukset huomioon ottaen mahdollista. Ratkaisutoiminnassa on otettava huomioon myös etuuslakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain erityiset menettelysäännökset, kuten Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 22 a § etuuspäätösten perustelemisesta. Kansaneläkelaitos voisi antaa myös terveydentilatietoihin perustuvia automaattisia päätöksiä, silloin kun terveydentilatietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan, eli käsittely on tarpeen yleistä etua koskevasta syystä. 

Kansallinen lainsäädäntö sisältää asianmukaiset toimenpiteet rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen turvaamiseksi. Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemat etuudet ovat lakisääteisiä sosiaaliturvaetuuksia, joiden myöntämisperusteista säädetään laissa. Rekisteröidyn oikeuksia turvataan laissa olevien menettely- ja muutoksenhakusäännösten avulla. Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimintaan sovelletaan hallintolakia ja julkisuuslakia. Sen toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. 

Jos etuuspäätöksen saanut on tyytymätön Kansaneläkelaitoksen antamaan päätökseen, voi päätökseen hakea muutosta etuuslainsäädännössä olevien muutoksenhakusäännösten mukaisesti. Asianosaisella on oikeus saattaa automaattisen päätöksen lainmukaisuus muutoksenhakuelimen arvioitavaksi hakemalla muutosta näiden säännösten mukaisesti. Sosiaalivakuutuksessa on käytössä itseoikaisujärjestelmä, jossa valitus toimitetaan ensin Kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitos tutkii tekemänsä päätöksen ja oikaisee päätöksen, jos se hyväksyy kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset. Muissa tapauksissa valitus siirtyy muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. 

86 §. Tiedot etuuden ratkaisemista varten. Pykälän 1 momentin 7 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi suostumusta koskevat maininnat. Kohdassa tarkoitettu etuuden hakijalta tai saajalta pyydettävä suostumus ei voi täyttää tietosuoja-asetuksen vaatimuksia suostumuksen käyttämisestä henkilötietojen käsittelyn perusteena. Suostumusta pyydettäessä ei esimerkiksi voida varmistua sen vapaaehtoisuudesta varsinkin, kun tiedot voidaan joka tapauksessa saada rahalaitokselta säännöksen nojalla. Suostumusta ei käytännössä myöskään voida peruuttaa, jos saatuja tietoja on esimerkiksi käytetty etuutta koskevan ratkaisun perusteena. Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu jatkossa tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan. 

Pykälän 2 momentissa säädetään Kansaneläkelaitoksen ja muutoksenhakuelimen oikeudesta saada sosiaali- ja terveydenhuollosta välttämättömiä tietoja työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemista varten. Momentin viimeisellä virkkeellä oikeus saada tietoja on rajattu koskemaan tilanteita, joissa eläkkeenhakija ei itse toimita kyseisiä tietoja. Tämä rajaus ehdotetaan poistettavaksi. Rajauksella ei käytännössä ole eläkkeenhakijan kannalta merkitystä, koska säännös antaa Kansaneläkelaitokselle ja muutoksenhakuelimelle oikeuden saada tietoja, vaikka eläkkeenhakija ei niitä itse toimittaisi. Eläkkeenhakija ei voi säännöksen nojalla kieltää tietojen luovuttamista. Virkkeen poistamisesta huolimatta pääperiaatteena työkyvyttömyyseläkeasioiden ratkaisemisessa olisi edelleen se, että hakija toimittaa tarvittavat tiedot itse. Kansaneläkelain 57 §:ssä säädetään eläkkeenhakijan velvollisuudesta ilmoittaa eläkeasian käsittelyä varten tietoja hakemusvaiheessa ja sen jälkeen. 

Momentissa tarkoitettu henkilötietojen käsittely työkyvyttömyyseläkeasiassa perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Momentissa on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla välttämättömiä työkyvyttömyyseläkesian ratkaisemiseksi. Lisäksi momentissa on määritelty ne tahot, joilta tietoja voidaan saada. 

90 §. Tietojen luovuttaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 3 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että säännöksen perusteella voidaan luovuttaa vain säännöksessä luetellut tiedot, jotka ovat tarpeellisia vireillä olevassa etuusasiassa työkyvyttömyyden selvittämistä varten tehtävän tutkimuksen toteuttamiseksi. Pykälän 3 kohdassa tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Pykälän 3 kohdassa on lueteltu luovutettavia tietoja koskevat tietosisällöt ja määritelty ne tahot joille tietoja voidaan luovuttaa. Lisäksi siinä on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla tarpeellisia työkyvyttömyyden selvittämistä tai uudelleen arvioimista varten tehtävän tutkimuksen toteuttamiseksi. 

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 kohta, jossa säädettäisiin vireillä olevan työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyyn liittyvissä asiakirjoissa olevien tietojen luovuttamisesta terveydentilan selvittämiseksi tai työkyvyn arvioimiseksi työterveyshuollolle, lääkärille ja hoito- ja tutkimuslaitokselle, jos tietojen antaminen on välttämätöntä työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseksi. 

Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Pykälän 5 kohdassa on määritelty ne tahot, joille tietoja voidaan luovuttaa. Lisäksi siinä on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla välttämättömiä työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseksi. 

Pykälän edellä mainittujen säännösten mukaisten tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tämä säännös koskee myös momentin mukaista tilannetta, jossa työterveyshuolto, lääkäri sekä hoito- ja tutkimuslaitos saavat työkyvyttömyysetuutta hakenutta henkilöä koskevia tietoja. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet. 

96 §. Tiedot etuuden hakijalle. Pykälässä nykyisin oleva säännös ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Voimassa olevan pykälän mukaan Kansaneläkelaitoksen on annettava eläkkeenhakijalle etukäteen tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa. Tietosuoja-asetus sisältää yksityiskohtaisempia määräyksiä rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta, joten säännös tulisi kumota tarpeettomana. 

Rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta säädetään tietosuoja-asetuksen 13—15 artiklassa. Asetuksen 13 artiklassa säädetään rekisteröidylle toimitettavista tiedoista, kun henkilötiedot kerätään suoraan rekisteröidyltä ja 14 artiklassa säädetään tilanteista, joissa henkilötiedot kerätään muualta kuin rekisteröidyltä. Artiklojen perusteella rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle muun muassa henkilötietojen vastaanottajat ja vastaanottajaryhmät sekä se, mistä henkilötietoja on saatu. Lisäksi 15 artiklan perusteella rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy henkilötietoihinsa ja muun muassa tiedot henkilötietojen vastaanottajista ja vastaanottajaryhmistä sekä kaikki tietojen alkuperästä käytettävissä olevat tiedot. Tietosuoja-asetuksen säännökset ovat suoraan sovellettavia, joten etuuslainsäädännössä ei tarvitse erikseen säätää Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta. 

Pykälää ei kokonaan kumottaisi, vaan siihen otettaisiin uudet säännökset rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Siinä säädettäisiin poikkeus tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädettyyn rekisteröidyn oikeuteen rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että Kansaneläkelaitos rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Oikeuden rajaamista sovellettaisiin siltä osin kuin kyse on kansaneläkelain mukaisen tehtävän hoitamisesta. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen koskisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä rajoitetaan, jos rekisteröity on kiistänyt henkilötietojen paikkansapitävyyden. Rekisteröidyn oikeuden rajaamisen tarkoituksena olisi estää se, että rekisteröity voisi perusteettomasti pyrkiä keskeyttämään kansaneläkelain mukaisten tehtävien hoitamisen vetoamalla oikeuteen rajoittaa käsittelyä. 

Kansaneläkelaitos on viranomainen, jonka ratkaisutoiminnassa noudatetaan hallintolakia. Hallintolain nojalla Kansaneläkelaitoksen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Kansaneläkelain mukaisissa asioissa rekisteröidyllä on käytettävänään kansaneläkelain 12 luvun mukaiset muutoksenhakukeinot, jotka mahdollistavat sen, että mahdollisesti virheellisten tietojen perusteella annettu päätös korjataan. Muutoksenhakusäännökset toimivat rekisteröidyn oikeusturvan takeina, kun rekisteröidyltä lakiin perustuen evätään mahdollisuus tietojen käsittelyn rajoittamiseen. Kansaneläkelaissa on säännökset myös asiavirheen korjaamisesta. Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Ehdotettua rajoitusta rekisteröidyn oikeuksiin voidaan pitää välttämättömänä ja oikeasuhteisena toimenpiteenä, eikä rajoitus uhkaa rekisteröidyn perusoikeuksia. 

1.6  Laki aikuiskoulutustuesta

18 a §. Automaattiset päätökset. Pykälä olisi uusi. Pykälä mahdollistaisi tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen automaattisten päätösten antamisen Koulutusrahaston hoitaman aikuiskoulutustuen toimeenpanossa. Tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa automaattisella päätöksellä tarkoitetaan sellaista päätöstä, joka perustuu pelkästään automaattisen käsittelyyn ja jolla on rekisteröityä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi. 

Automaattisten päätösten antaminen olisi sallittua, jos automaattisen päätöksen antaminen on käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus sekä tämän lain ja hyvän hallinnon vaatimukset huomioon ottaen mahdollista. 

Kansallinen lainsäädäntö sisältää asianmukaiset toimenpiteet rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen turvaamiseksi. Aikuiskoulutustuen myöntämisperusteista säädetään laissa. Rekisteröidyn oikeuksia turvataan laissa olevien menettely- ja muutoksenhakusäännösten avulla. Aikuiskoulutustuen myöntämisestä ja maksamisesta sekä muusta toimeenpanosta vastaa Koulutusrahasto, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Aikuiskoulutustuen saajalle myönnettävän opintolainan valtiontakaukseen liittyvät tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimintaan sovelletaan hallintolakia ja julkisuuslakia. Sen toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. 

Jos aikuiskoulutustukea koskevan päätöksen saanut on tyytymätön Koulutusrahaston antamaan päätökseen, voi päätökseen hakea muutosta aikuiskoulutustuesta annetussa laissa olevien muutoksenhakusäännösten mukaisesti. Asianosaisella on oikeus saattaa automaattisen päätöksen lainmukaisuus muutoksenhakuelimen arvioitavaksi hakemalla muutosta näiden säännösten mukaisesti. Myös aikuiskoulutustuessa on käytössä itseoikaisujärjestelmä, jossa valitus toimitetaan ensin Koulutusrahastolle. Koulutusrahasto tutkii tekemänsä päätöksen ja oikaisee päätöksen, jos se hyväksyy kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset. Muissa tapauksissa valitus siirtyy muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. 

18 b §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 96 §:ää. Siinä säädettäisiin poikkeus tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädettyyn rekisteröidyn oikeuteen rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että Koulutusrahasto rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Rekisteröidyn oikeuden rajaamista sovellettaisiin siltä osin kuin kyse on aikuiskoulutustuesta annetun lain mukaisen tehtävän hoitamisesta. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen koskisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä rajoitetaan, jos rekisteröity on kiistänyt henkilötietojen paikkansapitävyyden. Rekisteröidyn oikeuden rajaamisen tarkoituksena olisi estää se, että rekisteröity voisi perusteettomasti pyrkiä keskeyttämään aikuiskoulutuksesta annetun lain toimeenpanon vetoamalla oikeuteen rajoittaa käsittelyä. 

Aikuiskoulutustuen myöntämisestä ja maksamisesta sekä muusta toimeenpanosta vastaa Koulutusrahastosta annetussa laissa (1306/2002) tarkoitettu Koulutusrahasto, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Koulutusrahasto on työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tarkoituksena on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Koulutusrahaston myöntämät aikuiskoulutusetuudet ovat aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi. 

Koulutusrahasto noudattaa ratkaisutoiminnassa hallintolakia. Hallintolain nojalla sen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Aikuiskoulutustuesta annetun lain mukaisissa asioissa rekisteröidyllä on käytettävänään aikuiskoulutustuesta annetun lain mukaiset muutoksenhakukeinot, jotka mahdollistavat sen, että mahdollisesti virheellisten tietojen perusteella annettu päätös korjataan. Muutoksenhakusäännökset toimivat rekisteröidyn oikeusturvan takeina, kun rekisteröidyltä lakiin perustuen evätään mahdollisuus tietojen käsittelyn rajoittamiseen. Aikuiskoulutustuesta annetussa laissa on säännökset myös virheen korjaamisesta. Jos Koulutusrahaston päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, rahasto voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Ehdotettua rajoitusta rekisteröidyn oikeuksiin voidaan pitää välttämättömänä ja oikeasuhteisena toimenpiteenä, eikä rajoitus uhkaa rekisteröidyn perusoikeuksia. 

29 §. Salassapito. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisätään viittaukset pykäliin, joiden nojalla tiedot saadaan. 

Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Momentissa on nykyään niin sanottu informatiivinen viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja henkilötietolakiin eli säännöksellä ei ole aineellista sisältöä. Jatkossa henkilötietolain korvaavat yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki, jotka tulevat sovellettavaksi niiden soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta. Myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki tulee jatkossakin yleislakina sovellettavaksi sen soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta. 

1.7  Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta

15 a §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu. 

1.8  Laki Eläketurvakeskuksesta

2 a §. Automaattiset päätökset ja rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Säännös vastaisi sisällöltään työntekijän eläkelakiin ehdotettua uutta 210 a §:ää. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin automaattisista päätöksistä. Säännös vastaisi sisällöltään työntekijän eläkelakiin ehdotettua uutta 105 b §:ää. Säännöksen perusteella Eläketurvakeskus voisi tehdä tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisia automaattisia päätöksiä Eläketurvakeskuksesta annetun lain ja työeläkelakien toimeenpanossa. Eläketurvakeskuksesta annetun lain perusteella Eläketurvakeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa ratkaista, sovelletaanko Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä ulkomailla työskentelevään henkilöön. Eläketurvakeskus ratkaisee asian työnantajan, työntekijän, virkamiehen tai yrittäjän hakemuksesta. Eläketurvakeskus antaa ratkaisusta lähetetyn työntekijän todistuksen (ns. A1-todistus). Automaattisia päätöksiä koskeva säännös on tarpeen, jotta Eläketurvakeskus voi antaa lähetetyn työntekijän todistuksia automaattisessa käsittelyssä. Tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa automaattisella päätöksellä tarkoitetaan päätöstä, jolla on rekisteröityä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi. Lähetetyn työntekijän todistus ei ole muutoksenhakukelpoinen päätös, mutta hakija voi erikseen pyytää asiassa muutoksenhakukelpoisen päätöksen. Todistuksen antamiseen liittyy kuitenkin tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. 

Eläketurvakeskuksesta annetun lain 1 §:n mukaan Eläketurvakeskus on työeläketurvan toimeenpanon ja kehittämisen yhteiselin. Eläketurvakeskuksen tehtävät perustuvat lakiin ja niistä säädetään lain 2 §:ssä. Eläketurvakeskuksen antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta siten kuin työntekijän eläkelaissa säädetään. Myös päätöksen poistamiseen sovelletaan työntekijän eläkelain säännöksiä. 

1.9  Laki eläkkeensaajan asumistuesta

43 §. Tiedot asumistuen ratkaisemista varten. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin kansaneläkelain 86 §:n 1 momentin 7 kohtaa. 

50 §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu. 

1.10  Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista

59 §. Tietojen saaminen pyynnöstä. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin kansaneläkelain 86 §:n 2 momenttia. Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin kansaneläkelain 86 §:n 1 momentin 7 kohtaa. 

63 §. Tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentissa säädetään Kansaneläkelaitoksen oikeudesta luovuttaa tämän lain mukaisten etuuksien hoitamisessa saamiaan tietoja kuntoutuksen toteuttajalle, kuntoutusaloitteen tekijälle ja kuntoutujan hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntoutussuunnitelman laatimisesta vastaavalle taholle siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä kuntoutuksen toteuttamiseksi. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin nykyistä tarkemmin luovutettavien tietojen käyttötarkoituksesta. Nykyinen säännös ei mahdollista tietojen luovuttamista esimerkiksi työnantajalle tai työ- ja elinkeinotoimistoon. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että se antaisi mahdollisuuden luovuttaa nykyistä laajemmin tämän lain mukaisten etuuksien toimeenpanon kannalta välttämättömiä tietoja hakijan kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen ja kuntoutustoimenpiteiden toteuttamiseen osallistuville tahoille, jos tietojen antaminen on välttämätöntä kuntoutuksen toteuttamiseksi. Tietojen antaminen saattaa olla välttämätöntä kuntoutujan yksilöllisiä tavoitteita vastaavien ja tarkoituksenmukaisten kuntoutustoimenpiteiden suunnittelun ja oikea-aikaisen käynnistymisen kannalta sekä kuntoutuksen toteuttamiseen osallistuvien tahojen välisen yhteistyön varmistamiseksi osana kuntoutumisprosessia. Kansaneläkelaitoksella ei kuitenkaan olisi oikeutta antaa tietoja hakijan terveydentilasta työnantajalle ilman hakijan suostumusta. Pykälän 1 momentti edellyttäisi, että asia on tullut vireille Kansaneläkelaitoksessa eli hakija on hakenut tämän lain mukaista etuutta Kansaneläkelaitoksesta. 

Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Ehdotetussa momentissa on määritelty ne tahot, joille tietoja voidaan luovuttaa, ja ne tarkoitukset, joihin tiedot voidaan luovuttaa. Luovutettavien tietojen on oltava välttämättömiä näitä tarkoituksia varten. Tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty, sillä tietoja voidaan luovuttaa vain etuusasian ratkaisemista ja kuntoutuksen toteuttamista varten. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet. 

64 §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu. 

1.11  Laki Koulutusrahastosta

10 §. Ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä oleva säännös Koulutusrahaston ilmoitusvelvollisuudesta on tarpeeton vastaavin perustein kuin elatustukilain 38 §, ja pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen Koulutusrahaston hoitaessa lakisääteistä tehtävää vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu. 

1.12  Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta

23 a §. Tietojensaantioikeus. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin kansaneläkelain 86 §:n 1 momentin 7 kohtaa. 

24 §. Tietojen luovuttaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitos lähettää kunnalle tuen maksamisen yhteydessä tiedot tuen piirissä olevista lapsista sekä tukeen oikeutetuista ja tukea saavista henkilöistä, yhteisöistä ja yhtymistä ja näille maksettavien tukien määrästä. Momenttiin ehdotetaan täydennettäväksi se tarkoitus, johon tiedot luovutetaan. Kansaneläkelaitos ilmoittaa tiedot kunnalle kunnan maksuvelvollisuuden tarkistamiseksi. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 9 §:n 1 momentin perusteella kunta korvaa tämän lain nojalla maksetusta tuesta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset lukuun ottamatta 3 §:n 2 ja 3 momentin nojalla maksetusta tuesta aiheutuvia kustannuksia, jotka valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle. Kunta maksaa Kansaneläkelaitokselle ennen lastenhoidon tukien maksatusta kunnan tukien arvioidun yhteissumman. Kun todellinen tukien määrä selviää Kansaneläkelaitoksen maksaessa etuuden tuensaajille tai hoidon tuottajille, kuntiin lähetetään lista, josta käy ilmi tarkka kyseisen kuukauden etuuksien kokonaissumma. Tämän listan perusteella kunta voi tarkistaa jokaisen lapsen osalta, kenelle mitäkin etuutta on maksettu ja minkä verran. 

Momentissa tarkoitettu henkilötietojen käsittely kunnassa perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, sillä kunnalla on lakisääteinen velvollisuus rahoittaa lastenhoidon tuet. Käsittely liittyy lastenhoidon tukien rahoitukseen ja käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, johon tiedot on alun perin kerätty. 

24 c §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu. 

1.13  Laki perustulokokeilusta

13 a §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 96 §:ää. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu. 

18 §. Perustulokokeilurekisteri. Pykälän 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Momentissa on informatiivinen viittaus, jonka mukaan henkilötietojen säilytysaika ja rekisteröityjen oikeusturva määräytyvät henkilötietolain nojalla. Jatkossa henkilötietojen käsittelyn yleissäännöksenä on tietosuoja-asetus, joka on suoraan sovellettava, eikä erillistä viittausta siihen tarvita. Säilytysaikojen osalta tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään säilytyksen rajoittamisen periaatteesta. Säännöksen mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Henkilötietoja voidaan säilyttää pidempiä aikoja, jos henkilötietoja käsitellään ainoastaan yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia taikka tieteellisiä tai historiallisia tutkimustarkoituksia tai tilastollisia tarkoituksia varten 89 artiklan 1 kohdan mukaisesti edellyttäen, että tässä asetuksessa vaaditut asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet on pantu täytäntöön rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. 

1.14  Laki sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille

7 §. Pykälässä säädetään tämän lain mukaisen päätöksen antamisesta. Pykälän 1 momentissa on nykyisen henkilötietolain 31 §:n edellyttämällä tavalla säädetty Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen mahdollisuudesta antaa päätös automaattisessa tietojenkäsittelyssä aikaansaatuna asiakirjana ja että näin annettu päätös voidaan allekirjoittaa koneellisesti. Nykyistä sanamuotoa muutettaisiin vastaamaan tässä esityksessä ehdotettuja säännöksiä vakuutuslaitoksen oikeudesta antaa automaattisia päätöksiä. Säännöksen mukaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella olisi oikeus tämän lain toimeenpanossa tehdä tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisia automaattisia päätöksiä sekä todettaisiin, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tämän lain perusteella antama päätös voidaan allekirjoittaa koneellisesti. 

9 a §. Pykälässä säädetään julkisuuslain soveltamisesta Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toiminnassa lain toimeenpanoon liittyvissä asioissa sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja muutoksenhakuelimen oikeudesta tietojen antamiseen ja saamiseen. Pykälän 3 momentin 3 kohdassa viitataan tietojen antamisen ja saamisen osalta maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 162 §:ään, joka esitetään kumottavaksi tarpeettomana ja pykälä muutettaisiin kokonaan toisen sisältöiseksi. Tästä johtuen myös 9 a §:n 3 momentin 3 kohta kumottaisiin tarpeettomana. 

9 b §. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta ehdotettua maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 162 a §:ää vastaavasti. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen myös maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hoitaessa sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain mukaisia tehtäviä vastaavin perustein kuin mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 162 a §:n kohdalla on todettu. 

1.15  Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta

20 §. Henkilön tiedonsaantioikeus. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Jatkossa henkilön oikeus saada pääsy tietoihinsa määräytyy yleisen tietosuoja-asetuksen 15 artiklan säännösten mukaisesti. Yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan sen soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta. 

1.16  Laki takuueläkkeestä

32 §. Takuueläkettä koskevat menettelysäännökset. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että säännöksen perusteella voidaan luovuttaa vain säännöksessä luetellut tiedot, jotka ovat tarpeellisia työkyvyttömyyden selvittämistä tai uudelleen arvioimista varten tehtävän tutkimuksen toteuttamiseksi. Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Pykälän 1 momentissa on lueteltu luovutettavia tietoja koskevat tietosisällöt ja määritelty ne tahot joille tietoja voidaan luovuttaa. Lisäksi siinä on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla tarpeellisia työkyvyttömyyden selvittämistä tai uudelleen arvioimista varten tehtävän tutkimuksen toteuttamiseksi. Näin ollen momentin mukaisten tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tämä säännös koskee myös momentin mukaista tilannetta, jossa lääkäri, terveydenhuollon toimintayksikkö ja tutkimuslaitos saavat tutkimuksiin lähetettävää henkilöä koskevia tietoja. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet. 

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus kansaneläkelakiin ehdotettuun automaattisia päätöksiä koskevaan 63 a §:ään kyseistä ehdotusta vastaavin perustein. Lisäksi kansaneläkelakiin ehdotettu 96 § rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta tulisi kyseistä ehdotusta vastaavin perustein sovellettavaksi pykälän 2 momentin nykyisen kansaneläkelain 13 lukua koskevan viittauksen perusteella. 

1.17  Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta

1 a §. Määritelmät. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 kohta, joka sisältäisi määritelmän tietosuoja-asetuksesta. 

26 a §. Työttömyysvakuutusrekisteri. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan viimeinen virke, jossa on informatiivinen viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja henkilötietolakiin. Ehdotus vastaa aikuiskoulutustuesta annetun lain 29 §:n 3 momentin kumoamista koskevaa ehdotusta. Jatkossa henkilötietolain korvaavat yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki tulevat sovellettavaksi niiden soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta. Myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki tulee jatkossakin yleislakina sovellettavaksi sen soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta. Työttömyysvakuutusrahasto pitää työttömyysvakuutusrekisteriä sille rahoituslaissa säädettyjen työttömyysvakuutusmaksuja koskevien asioiden hoitoa varten. Rahoituslain 22 §, 22 a §, 22 b §, 22 c §, 22 e §, 22 g § ja 22 d § sisältävät säännökset henkilötietojen suojan kannalta tärkeistä sääntelykohteista. 

26 f §. Automaattiset päätökset. Pykälä olisi uusi. Pykälä mahdollistaisi tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen automaattisten päätösten antamisen Työttömyysvakuutusrahastolle sen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 §:n mukaisten tehtävien toimeenpanossa. Artiklassa automaattisella päätöksellä tarkoitetaan sellaista päätöstä, joka perustuu pelkästään automaattisen käsittelyyn ja jolla on rekisteröityä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi. 

Automaattisten päätösten antaminen olisi sallittua, jos automaattisen päätöksen antaminen on käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus ja hyvän hallinnon vaatimukset huomioon ottaen mahdollista. Kansallinen lainsäädäntö sisältää asianmukaiset toimenpiteet rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen turvaamiseksi. Rekisteröidyn oikeuksia turvataan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa olevien menettely- ja muutoksenhakusäännösten avulla. Finanssivalvonta valvoo Työttömyysvakuutusrahastoa. 

Työttömyysvakuutusrahaston antamaan päätökseen tyytymätön voi hakea päätökseen oikaisua ja muutosta työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8 b luvussa säädetyn mukaisesti. Asianosaisella on oikeus saattaa automaattisen päätöksen lainmukaisuus muutoksenhakuelimen arvioitavaksi hakemalla muutosta näiden säännösten mukaisesti. 

26 g §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 96 §:ää. Siinä säädettäisiin poikkeus tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädettyyn rekisteröidyn oikeuteen rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että Työttömyysvakuutusrahasto rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Rekisteröidyn oikeuden rajaamista sovellettaisiin silloin kuin Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaista tehtävää. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen koskisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä rajoitetaan, jos rekisteröity on kiistänyt henkilötietojen paikkansapitävyyden. 

1.18  Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä

61 §. Automaattiset päätökset. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi automaattisia päätöksiä koskeva pykälä vastaavin perustein kuin vakuutusyhtiölakiin. 

Ulkomainen vakuutusyhtiö, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueella, ei tarvitse Suomen viranomaiselta lupaa perustaakseen Suomeen sivuliikkeen tai aloittaakseen vakuutustoiminnan harjoittamisen ulkomaisesta toimipaikasta käsin. Vakuutusyhtiön valvonta kuuluu pääsääntöisesti sen kotimaan valvontaviranomaiselle. Finanssivalvonta valvoo ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön toimintaa Suomessa siten kuin tässä laissa ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään. Ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön on noudatettava niitä yleisen edun vaatimia ehtoja, joita on noudatettava harjoitettaessa Suomessa vakuutustoimintaa. Yleisen edun perusteella ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön on noudatettava muun muassa vakuutussopimuslakia, lakisääteisiä vakuutuslajeja koskevaa erityislainsäädäntöä sekä hallinnon yleislakeja siltä osin kuin toiminta Suomessa liittyy lakisääteisiin vakuutuksiin.  

Kolmannen maan vakuutusyhtiö ei saa harjoittaa ensivakuutustoimintaa Suomessa ilman Finanssivalvonnan antamaa toimilupaa. Kolmannen maan vakuutusyhtiöiden Suomessa harjoittaman vakuutustoiminnan valvonta ja tarkastus kuuluvat Finanssivalvonnalle. 

Korvausasioissa muutoksenhakueliminä toimivat yleiset tuomioistuimet. Lisäksi ratkaisusuosituksia vapaaehtoisia vakuutuksia koskeviin erimielisyyksiin antavat vakuutuslautakunta ja kuluttajariitalautakunta. 

79 §. Salassapitovelvollisuus. Pykälän 4—5 ja 7 momenttiin tehtäisiin vastaavat muutokset kuin vakuutusyhtiölain 30 luvun 3 §:ään. Lisäksi pykälän 6 ja 8 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomina. 

81 §. Vakuutusyhtiön oikeus käsitellä tietoja siihen kohdistuneista rikosepäilyistä ja rikoksista. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä ulkomaisen vakuutusyhtiön oikeudesta käsitellä tietoja siihen kohdistuneista rikosepäilyistä ja rikoksista. Pykälä vastaa vakuutusyhtiölain 30 lukuun ehdotettua 3 a §:ää. 

1.19  Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta

18 §. Tapaturmavakuutuskeskuksen ja vakuutuslaitoksen tehtävät. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Lain (urheilijalaki) 19 §:ssä lajiliitolle tai muulle kilpailutoiminnasta vastaavalle yhteisölle on säädetty velvollisuus huolehtia, että sen piirissä harjoitettavaan kilpailutoimintaan osallistuvat urheiluseurat ja muut urheilutoimintaa harjoittavat yhteisöt järjestävät urheilijalle urheilijalain mukaisen vakuutusturvan. Tehtävän hoitamista varten lajiliitolla ja muulla yhteisöllä on oikeus saada Tapaturmavakuutuskeskuksen tämän pykälän 1 momentin nojalla pitämästä rekisteristä tieto niistä lajiliiton tai muun yhteisön toiminnan piiriin kuuluvista urheilijoista, jotka on vakuutettu urheilijalain mukaisella pakollisella vakuutuksella. 

Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi tämän pykälän 3 momentissa on lisäksi säädetty, että vakuutuslaitoksen on ilmoitettava vuosittain viimeistään kuukauden kuluttua urheilulajin peli- tai kilpailukauden alkamisesta lajiliitolle 19 §:ssä säädettyä tehtävää varten lajiliittoon kuuluvan urheiluseuran ja muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön urheilijalain mukaisen vakuutuksen alkamisesta. Ilmoitukseen on liitettävä vakuutukseen kuuluvien urheilijoiden suostumuksella heidän nimensä ja henkilötunnuksensa. Säännöksellä on haluttu varmistaa, että lajiliitto saisi mahdollisimman nopeasti tiedon vakuutusturvan järjestämisen laiminlyönnistä. Jotta urheilijoiden sosiaaliturvan valvonta ei vaarantuisi, momentista ehdotetaan poistettavaksi suostumusta koskeva edellytys urheilijan nimen ja henkilötunnuksen sisällyttämiselle ilmoitukseen, koska ilman riittäviä yksilöintitietoja (nimi ja henkilötunnus), valvontaa on käytännössä hankala toteuttaa. Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu jatkossa tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan. 

22 §. Ansiotietojen ilmoittaminen ja henkilötietojen käsittely. Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi tarpeeton informatiivinen viittaus henkilötietolakiin. Henkilötietojen käsittelystä säädetään jatkossa tietosuoja-asetuksessa. 

1.20  Laki vakuutusedustuksesta

36 §. Rikkomuksista ilmoittaminen. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus henkilötietolakiin. Pykälän 3 momentin viittaus muutettaisiin siten, että rekisteröidyllä ei olisi tietosuoja-asetuksen mukaista oikeutta saada pääsyä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Rajoitus perustuu yleisen tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdan d ja g alakohtaan ja se täyttää yleisen tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 2 kohdan edellytykset. 

1.21  Laki vammaisetuuksista

45 §. Tietojen luovuttaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 2 kohdassa säädetään Kansaneläkelaitoksen oikeudesta luovuttaa vammaisetuuksista annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin tutkimuksiin lähetettävän henkilön terveydentilaa koskevia tietoja mainitussa momentissa tarkoitetulle lääkärille tai terveydenhuollon toimintayksikölle tai tutkimuslaitokselle. Pykälän 2 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi tietojen käyttötarkoituksen osalta siten, että säännöksen perusteella voidaan luovuttaa vain tutkimuksen toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot henkilön terveydentilasta, sairaudesta ja hoitotoimenpiteistä. 

Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Lainkohdassa on lueteltu luovutettavia tietoja koskevat tietosisällöt ja määritelty ne tahot joille tietoja voidaan luovuttaa. Lisäksi siinä on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla tarpeellisia tutkimuksen toteuttamiseksi. Näin ollen momentin mukaisten tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tämä säännös koskee myös momentin mukaista tilannetta, jossa lääkäri, terveydenhuollon toimintayksikkö ja tutkimuslaitos saavat tutkimuksiin lähetettävää henkilöä koskevia tietoja. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet. 

48 §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu. 

1.22  Laki yleisestä asumistuesta

42 §. Tiedot asumistuen ratkaisemista varten. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin kansaneläkelain 86 §:n 1 momentin 7 kohtaa. 

49 §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu. 

1.23  Lapsilisälaki

16 b §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu. 

1.24  Liikennevakuutuslaki

2 §. Määritelmät. Pykälään lisättäisiin uusi 20 kohta, joka sisältäisi tietosuoja-asetuksen määritelmän. 

4 §. Liikennevakuutuskeskus. Pykälän 2 momentin viittaussäännöstä muutettaisiin, jotta ehdotettuja 62 a ja 63 a §:ää sovellettaisiin myös Liikennevakuutuskeskukseen. 

32 §. Korvausvastuu liikennevahingosta. Pykälän 3 momentin viittaussäännöstä muutettaisiin, jotta ehdotettuja 62 a ja 63 a §:ää sovellettaisiin myös Valtiokonttoriin. 

62 a §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään ehdotettua työtapaturma- ja ammattitautilain 250 §:ää. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että vakuutusyhtiö, Liikennevakuutuskeskus tai Valtiokonttori rajoittaisi henkilötietojen käsittelyä silloin, kun ne hoitavat tämän lain mukaista tehtävää. 

63 a §. Automaattiset päätökset. Pykälässä säädettäisiin vakuutusyhtiön oikeudesta tehdä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuja automaattisia päätöksiä liikennevakuutuslain mukaista toimintaa harjoittaessaan. Automaattisten päätösten antaminen olisi sallittua, jos automaattisen päätöksen antaminen on käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus ja hyvän hallinnon vaatimukset huomioon ottaen mahdollista. 

Liikennevakuutuksen toimeenpano katsotaan julkiseksi hallintotehtäväksi. Vakuutusyhtiöiden toimintaan sovelletaan hallintolain säännöksiä, jollei liikennevakuutusta koskevassa lainsäädännössä toisin säädetä. Korvausasioissa muutoksenhakueliminä toimivat yleiset tuomioistuimet. Lisäksi liikennevahinkolautakunta antaa ratkaisusuosituksia liikennevakuutusta koskevissa erimielisyyksissä. Liikennevakuuttamista harjoittavien vakuutusyhtiöiden toimintaa valvovat Finanssivalvonta sekä ylimmät laillisuusvalvojat. 

1.25  Laki Liikennevakuutuskeskuksesta

18 §. Salassapitovelvollisuus ja oikeus tietojen luovuttamiseen. Pykälän viittaussäännöstä muutettaisiin siten, että siinä viitattaisiin vakuutusyhtiölain 30 luvun uuteen rikostietojen käsittelyä koskevaan 3 a §:ään. Muutos on tarpeen, jotta Liikennevakuutus voisi jatkaa rikostietojen käsittelyä kuten nykyisin. 

1.26  Potilasvahinkolaki

10 c §. Automaattiset päätökset. Pykälässä säädettäisiin Potilasvakuutuskeskuksen oikeudesta tehdä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuja automaattisia päätöksiä potilasvahinkolain mukaista toimintaa harjoittaessaan. Automaattisten päätösten antaminen olisi sallittua, jos automaattisen päätöksen antaminen on käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus ja hyvän hallinnon vaatimukset huomioon ottaen mahdollista. 

Potilasvakuutuskeskus on yksityisoikeudellinen vakuutuslaitos, joka hoitaa julkista hallintotehtävää. Potilasvakuutuskeskuksen maksamat korvaukset perustuvat potilasvahinkolakiin. Korvausasioissa muutoksenhakueliminä toimivat yleiset tuomioistuimet. Lisäksi potilasvahinkolautakunta antaa ratkaisusuosituksia potilasvakuutusta koskevissa erimielisyyksissä. Potilasvakuutuksen toimintaa valvovat Finanssivalvonta sekä ylimmät laillisuusvalvojat. 

13 §. Salassapitovelvollisuus ja oikeus tietojen luovuttamiseen. Potilasvakuutuskeskuksen palveluksessa tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella toimivan henkilön salassapitovelvollisuuteen, salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen luovuttamiseen ja salassapitovelvollisuuden rikkomiseen sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölain 30 luvun 1, 3 ja 4 §:ssä säädetään vakuutusyhtiöistä. Säännöksellä korjataan pykälässä ollut viittausvirhe. 

14 §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälässä säädettäisiin rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Säännös vastaisi työtapaturma- ja ammattitautilakiin ehdotettua uutta 250 §:ää. Rekisteröidyllä ei olisi tietosuoja-asetuksen mukaista oikeutta siihen, että Potilasvakuutuskeskuksen tulee rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Rekisteröidyn oikeuden rajaamista sovellettaisiin silloin, kun Potilasvakuutuskeskus hoitaa tämän lain mukaista tehtävää. Rekisteröidyn oikeuden rajaamisen tarkoituksena olisi estää se, että rekisteröity voisi perusteettomasti pyrkiä keskeyttämään potilasvahinkolain toimeenpanon vetoamalla oikeuteen rajoittaa käsittelyä. 

1.27  Maatalousyrittäjän eläkelaki

2 §. Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momentin 12 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi tietosuoja-asetuksen määritelmä. Nykyiset 12—14 kohdat siirtyisivät kohdiksi 13—15. 

90 b §. Automaattiset päätökset. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 105 b §:ää. Maatalousyrittäjän eläkelain mukaiset oikeusturvakeinot vastaavat työntekijän eläkelain mukaisia oikeusturvakeinoja. 

138 a §. Eläkelaitoksen oikeus tietojen antamiseen eläke- ja kuntoutusasian ratkaisemista sekä kuntoutuksen toteuttamista varten. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 195 a §:ää. 

140 §. Maatalousyrittäjän ja eläkkeenhakijan oikeus saada tietoja. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 193 §. 

143 §. Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen oikeus saada tietoja tässä laissa säädettyjen tehtävien toimeenpanemiseksi. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että lainkohdassa viitattaisiin maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annettuun lakiin (284/2008), jolla on kumottu nykyisessä säännöksessä oleva laki maaseutuelinkeinorekisteristä annetusta laista (1515/1994). Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan puolestaan muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annettuun lakiin (1048/2016), jolla on kumottu nykyisessä säännöksessä mainittu laki Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta (1139/1994) sekä vuoden 2016 alusta voimaan tulleeseen kalastuslakiin (379/2015), jossa on tarkemmin säädetty kalataloushallinnon eri tietojärjestelmistä kuten esimerkiksi kaupallisten kalastajien rekisteristä. Edellä mainituissa laeissa on säännökset rekisteriviranomaisista, joilta Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella on oikeus saada tietoja maatalousyrittäjän eläkelain toimeenpanossa kuten esimerkiksi vakuutusvalvonnassa. 

Pykälän 1 ja 2 momentin sanamuotoa täsmennettäisiin siten, että veroviranomaisen sijaan puhuttaisiin Verohallinnosta. 

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen oikeudesta saada valvontatehtävää varten välttämättömät tiedot sekä näiden tietojen yhdistämisestä ja säilyttämisestä. Momentissa tarkoitettu henkilötietojen käsittely perustuisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, sillä käsittely olisi tarpeen maatalousyrittäjän eläkelaitoksen lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Maatalousyrittäjien eläkelain 12 ja 12 a §:n mukaan maatalousyrittäjien eläkelaitos valvoo, että maatalousyrittäjät ja apurahansaajat täyttävät laissa säädetyn vakuuttamisvelvollisuutensa. 

Valvontatehtävää varten tiedot 1 ja 3 momentissa mainituilta tahoilta voitaisiin saada joukkotietoina, ilman että valvontakäsittelyyn otettavia yrityksiä ja maatalousyrittäjiä olisi yksilöity, koska valvonnan tarkoituksena on löytää henkilöt, jotka ovat jättäneet ottamatta lakisääteisen työeläkevakuutuksen. Säännöstä sovellettaisiin maatalousyrittäjän eläkelain 9 a §:n 1 momentin nojalla myös apurahansaajiin. Tiedot olisi oikeus saada, vaikka valvontakäsittely ei olisi vielä vireillä tai verotusta ei olisi vahvistettu. Valvontatehtävän toimeenpanemiseksi eläkelaitos voisi yhdistää ja käsitellä tietoja eläkelaitoksessa olevien tietojen kanssa. Yhdistettyjä tietoja voitaisiin säilyttää viisi vuotta, mutta kuitenkin enintään valvontakäsittelyn päättymiseen saakka. Yhdistettyjä tietoja ei saisi luovuttaa edelleen. Edellä ehdotettu sääntely vastaa työntekijän eläkelain 199 §:n 2 momentin säännöstä valvontaa varten saatujen joukkotietojen yhdistämisestä ja säilyttämisestä. 

144 §. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntirekisteri. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksestä poistettaisiin viittaus kumottavaan henkilötietolakiin sekä poistettaisiin tarpeettomana nykyisen 4 momentin neljäs virke, joka sisältää suoraan tietosuoja-asetuksesta tulevaa sääntelyä. Pykälän 5 momentti ehdotetaan kumottavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 195 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi sekä sen vuoksi, että momentin sääntely on päällekkäistä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun ja tietosuoja-asetuksen säännösten kanssa. 

146 a §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 210 a §:ää. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien työeläkelakien osalta vastaavin perustein kuin mitä työntekijän eläkelain kohdalla on todettu. 

1.28  Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki

4 §. Muut määritelmät ja viittaussäännökset. Pykälän 1 momentin 5 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi tietosuoja-asetuksen määritelmä. Nykyiset 5—7 kohdat siirtyisivät 6—8 kohdiksi. 

77 §. Korvausasian vireilletulosta ilmoittaminen vahingoittuneelle. Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana vastaavin perustein kuin työtapaturma- ja ammattitautilain 115 §:n 2 momentti. 

157 §. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen ja muutoksenhakuelimen oikeus saada tietoja. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 195 §:n 2 momenttia. 

158 §. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen oikeus antaa tietoja. Pykälän 3 kohdan nykyinen säännös ehdotetaan kumottavaksi. Kumotun kohdan mukaisten vahinkotietojen luovutus perustuisi jatkossa tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan f-alakohtaan, josta ei voida säätää täydentävästi kansallisessa lainsäädännössä. Rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvien tietojen osalta henkilötietojen käsittely ei enää voi perustua tietosuojalautakunnan erityislupaan, vaan tietojen käsittelystä olisi säädettävä laissa. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos ei ole hakenut tietosuojalautakunnan lupaa tietojen luovuttamiseen. Koska lupaa ei ole haettu, ei lainkohtaan perustuvaa henkilötietojen käsittelyä voida pitää yleisen edun takia tarpeellisena eikä siitä jatkossa ehdoteta säädettävän. 

Säännöksen tilalle 3 kohtaan lisättäisiin vastaava säännös kuin työtapaturma- ja ammattitautilain 252 §:n 1 momentin 7 kohtaan on ehdotettu. 

162 §. Vahingoittuneen tai hänen edunsaajansa oikeus saada korvausasiaa koskevia tietoja. Nykyinen pykälä vahingoittuneen tai hänen edunsaajansa oikeudesta saada korvausasiaa koskevia tietoja kumottaisiin vastaavin perustein kuin työtapaturma- ja ammattitautilain 250 § ja tilalle lisättäisiin uusi säännös automaattisista päätöksistä. Sen mukaan maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksella on tämän lain toimeenpanossa oikeus tehdä tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisia automaattisia päätöksiä. Vastaava säännös on työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisten asioiden toimeenpanoa koskien vakuutusyhtiölain 31 luvun 11 §:ssä. Maatalousyrittäjien työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset oikeusturvakeinot vastaavat työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia oikeusturvakeinoja. 

162 a §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään työtapaturma- ja ammattitautilain ehdotettua uutta 250 §:n säännöstä. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen myös maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hoitaessa maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia tehtäviä vastaavin perustein kuin mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 162 a §:n kohdalla on todettu. 

174 a §. Päätöksen koneellinen allekirjoittaminen. Pykälä on uusi ja se vastaisi sisällöllisesti työtapaturma- ja ammattitautilakiin ehdotettua uutta 275 b §:ää. 

180 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi 5 kohta ehdotettua työtapaturma- ja ammattitautilain 286 §:n 2 momentin muutosta vastaavasti. 

1.29  Merimieseläkelaki

2 §. Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin työntekijän eläkelain 2 §:n 1 momenttiin. 

107 b §. Automaattiset päätökset. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 105 b §:ää. Merimieseläkelain mukaiset oikeusturvakeinot vastaavat työntekijän eläkelain mukaisia oikeusturvakeinoja. 

217 §. Työntekijän ja eläkkeenhakijan oikeus saada tietoja. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 193 §. 

219 §. Työnantajan velvollisuus antaa tietoja. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 195 §:n 2 momenttia. 

219 a §. Eläkekassan oikeus tietojen antamiseen eläke- ja kuntoutusasian ratkaisemista sekä kuntoutuksen toteuttamista varten. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 195 a §:ää. 

221 a §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 210 a §:ää. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien työeläkelakien osalta vastaavin perustein kuin mitä työntekijän eläkelain kohdalla on todettu. 

1.30  Rintamasotilaseläkelaki

17 §. Pykälän 1 momentissa on luettelo niistä kansaneläkelain ja kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) säännöksistä, joita noudatetaan rintamasotilaseläkkeiden toimeenpanossa. Luetteloon lisättäisiin viittaukset kansaneläkelakiin ehdotettuun uuteen 63 §:ään automaattisista päätöksistä ja 96 §:ään rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. 

1.31  Sairausvakuutuslaki

15 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset

1 §. Sairausvakuutuskortti. Pykälän 1 momentissa säädetään sairausvakuutuskortista, ja siihen tehtävistä merkinnöistä. Voimassa olevan pykälän mukaan sairausvakuutuskorttiin merkitään vakuutetun suku- ja etunimet, henkilötunnus ja mahdollinen työpaikkakassan jäsenyys. Sairausvakuutuskorttiin voidaan merkitä myös tieto oikeudesta erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin ja kliinisiin ravintovalmisteisiin, tieto sairausvakuutuksen voimassaoloajasta ja tieto siitä, ettei vakuutettu ole oikeutettu korvaukseen suorakorvausmenettelyllä. Lisäksi pykälässä säädetään, että korttiin voidaan henkilön suostumuksella merkitä myös muita Kansaneläkelaitoksen hyväksymiä tietoja ja muita sairausvakuutuksen toimeenpanossa välttämättömiä tietoja. Pykälän viimeistä virkettä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin, että sairausvakuutuskorttiin voidaan merkitä sairausvakuutuksen toimeenpanossa välttämättömiä tietoja. 

6 a §. Automaattiset päätökset. Pykälä on uusi. Säännös vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 63 a §:ää, mutta säännös koskisi myös työpaikkakassoja. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa tarkoitettuna työpaikkakassana. Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa on oikeutettu saamaan kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään. Kassan toimintaan sovelletaan Vakuutuskassalakia (1164/92) ja sille vahvistettuja sääntöjä. Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle ja kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos. Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta FINE vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta ja sen yhteydessä toimivasta vakuutuslautakunnasta. 

19 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset

1 §. Oikeus tietojen saamiseen. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin kansaneläkelain 86 §:n 2 momenttia. 

5 §. Tietojen luovuttaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 2 momentissa säädetään Kansaneläkelaitoksen oikeudesta luovuttaa sairausvakuutuslain 15 luvun 13 §:ssä tarkoitettuihin tutkimuksiin lähetettävän henkilön terveydentilaan ja työhön liittyviä tietoja mainitussa pykälässä tarkoitetulle lääkärille tai terveydenhuollon toimintayksikölle tai tutkimuslaitokselle. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi tietojen käyttötarkoituksen osalta siten, että säännöksen perusteella voidaan luovuttaa vain terveydentilan selvittämistä ja työkyvyn arvioimista varten tarpeelliset tiedot. 

Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Lainkohdassa on lueteltu luovutettavia tietoja koskevat tietosisällöt ja määritelty ne tahot joille tietoja voidaan luovuttaa. Lisäksi siinä on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla tarpeellisia terveydentilan selvittämisestä ja työkyvyn arviointia varten. Näin ollen momentin mukaisten tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tämä säännös koskee myös momentin mukaista tilannetta, jossa lääkäri, terveydenhuollon toimintayksikkö ja tutkimuslaitos saavat tutkimuksiin lähetettävää henkilöä koskevia tietoja. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet. 

11 §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu. 

1.32  Sotilasavustuslaki

22 e §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu. 

1.33  Sotilasvammalaki

44 §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Pykälä vastaisi työtapaturma- ja ammattitautilain 250 §:ään ehdotettua muutosta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen myös Valtiokonttorin toimeenpannessa sotilasvammalakia vastaavin perustein kuin mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 250 §:n kohdalla on todettu. 

1.34  Työntekijän eläkelaki

2 §. Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momentin 9 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi tietosuoja-asetuksen määritelmä. Nykyiset 9—12 kohdat siirtyisivät 10—13 kohdiksi. Saman momentin 4 kohdan viittaus liikennevakuutuslakiin korjattaisiin koskemaan uutta vuoden 2017 alusta voimaan tullutta liikennevakuutuslakia (460/2016), jolla on kumottu vanha liikennevakuutuslaki (279/1959). 

105 b §. Automaattiset päätökset. Pykälä olisi uusi. Pykälä mahdollistaisi tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen automaattisten päätösten antamisen lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanossa. Artiklassa automaattisella päätöksellä tarkoitetaan sellaista päätöstä, joka perustuu pelkästään automaattisen käsittelyyn ja jolla on rekisteröityä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi. Työeläkejärjestelmässä on automatisoitu esimerkiksi eräitä vanhuuseläkepäätöksiä. 

Automaattisten päätösten antaminen olisi sallittua, jos automaattisen päätöksen antaminen on käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus sekä työntekijän eläkelain ja hyvän hallinnon vaatimukset huomioon ottaen mahdollista. Ratkaisutoiminnassa on otettava huomioon myös työntekijän eläkelain 40 § eläkelaitoksen asiantuntijalääkäristä ja 105 a § päätöksen perustelemisesta. Työntekijän eläkelain 40 §:n mukaan laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Työntekijän 105 a §:n mukaan, jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset. 

Kansallinen lainsäädäntö sisältää asianmukaiset toimenpiteet rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen turvaamiseksi. Työeläkkeet ovat lakisääteisiä sosiaaliturvaetuuksia, joiden myöntämisperusteista säädetään laissa. Rekisteröidyn oikeuksia turvataan laissa olevien menettely- ja muutoksenhakusäännösten avulla. Finanssivalvonta valvoo työeläkevakuutusta hoitavien eläkelaitosten menettelytapojen asianmukaisuutta. 

Jos etuuspäätöksen saanut on tyytymätön eläkelaitoksen antamaan päätökseen, voi päätökseen hakea muutosta työeläkelaeissa olevien muutoksenhakusäännösten mukaisesti. Asianosaisella on oikeus saattaa automaattisen päätöksen lainmukaisuus muutoksenhakuelimen arvioitavaksi hakemalla muutosta näiden säännösten mukaisesti. Työeläkejärjestelmässä on käytössä itseoikaisujärjestelmä, jossa valitus toimitetaan ensin päätöksen tehneelle eläkelaitokselle. Eläkelaitos tutkii tekemänsä päätöksen ja oikaisee päätöksen, jos se hyväksyy kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset. Muissa tapauksissa valitus siirtyy muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. 

145 §. Työsuhteen alkamis- ja päättymisaikaa koskevan tiedon korjaaminen. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Pykälässä velvoitetaan rekisterinpitäjä oikaisemaan virheelliset tiedot siten kuin henkilötietolaissa säädetään. Tietosuoja-asetus edellyttää, että henkilötietojen on oltava täsmällisiä. Rekisterinpitäjän on toteutettava kaikki mahdolliset kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden epätarkat ja virheelliset henkilötiedot poistetaan ja oikaistaan viipymättä. Rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että rekisterinpitäjä oikaisee ilman aiheetonta viivytystä rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset tiedot. Koska tietosuoja-asetus on suoraan sovellettava, ei erillistä säännöstä virheellisten henkilötietojen oikaisemisesta tarvita työeläkelakeihin. 

193 §. Työntekijän ja eläkkeenhakijan oikeus saada tietoja. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Pykälän mukaan työntekijälle on pyynnöstä annettava työntekijän eläkeoikeutta koskevat tiedot. Lisäksi työntekijälle on annettava tiedot siitä, mistä hänen tietojaan voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan luovuttaa. Tietosuoja-asetuksen mukaan rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjältä tieto siitä, käsitelläänkö häntä koskevia henkilötietoja vai ei. Jos tietoja käsitellään, rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy tietoihinsa ja lisäksi oikeus saada tiedot henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta, henkilötietoryhmistä, tietojen vastaanottajista ja muista asetuksessa määritellyistä tiedoista. Osa tiedoista on sellaisia, jotka on annettava rekisteröidylle ilman erillistä pyyntöä jo siinä vaiheessa, kun rekisteröidyltä kerätään tietoja, esimerkiksi eläkehakemuksen yhteydessä. Tietosuoja-asetus on suoraan sovellettava, joten erillistä säännöstä rekisteröidyn oikeudesta saada itseään koskevia tietoja ei tarvita työeläkelakeihin. 

195 §. Työnantajan velvollisuus antaa tietoja. Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta hakijan suostumuksesta, koska jatkossa hakijalta ei voida pyytää suostumusta laajempaan tietojen antamiseen kuin, mikä on välttämätöntä. Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu jatkossa tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Pykälän 2 momentissa on määritelty tarkasti ne tahot, joille tietoja voidaan luovuttaa. Lisäksi siinä on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla välttämättömiä pyydettävien tietojen yksilöimiseksi. Momentin mukaisten tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty, sillä tietoja voidaan luovuttaa vain eläke- ja kuntoutusasian käsittelyä varten tarvittavien tietojen yksilöimiseksi. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tämä säännös koskee myös momentin mukaista tilannetta, jossa työnantaja saa tietoja siltä pyydettyjen tietojen yksilöimiseksi. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet. 

195 a §. Eläkelaitoksen oikeus tietojen antamiseen eläke- ja kuntoutusasian ratkaisemista sekä kuntoutuksen toteuttamista varten. Pykälä on uusi ja siinä säädetään eläkelaitoksen oikeudesta antaa eläke- ja kuntoutusasian käsittelyyn ja kuntoutusasian hoitamiseen liittyviä tietoja eri terveydenhuollon toimijoille ja kuntoutuspalveluja tuottaville tahoille. Pykälän tarkoituksena on mahdollistaa tietojen antaminen vastaavassa laajuudessa kuin nykyään, kun tietoja annetaan hakijan suostumuksen perusteella. Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. 

Eläkelaitoksilla on lain mukaan oikeus hankkia työkyvyttömyys- ja työuraeläkeasian sekä kuntoutusasian käsittelemistä varten tietoja useilta tahoilta. Tietoja on tarpeen myös luovuttaa eläke- ja kuntoutusasian ratkaisemiseksi ja kuntoutuksen toteuttamiseksi. Oikeus tietojen luovuttamiseen on kuitenkin suppeampi kuin oikeus saada tietoja. Tämän vuoksi hakijaa pyydetään työkyvyttömyys- ja työuraeläkehakemuksessa antamaan suostumus tietojen luovuttamiseen muun muassa työterveyshuollolle, hoitavalle lääkärille sekä hoito- ja tutkimuslaitokselle. Lisäksi työeläkekuntoutusta koskevassa asiassa suostumusta pyydetään kuntoutuspäätöksen hoitamiseen liittyvien tietojen luovuttamiseksi esimerkiksi kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn osallistuvalle kuntoutuslaitokselle tai palveluntuottajalle. Kansaneläkelaitoksen oikeudesta luovuttaa edellä mainittuja tietoja kuntoutusasiassa on säädetty laissa. 

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan eläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä antaa työkyvyttömyys- ja työuraeläkeasian käsittelyyn liittyviä tietoja hakijan terveydentilan selvittämiseksi tai työkyvyn arvioimiseksi hakijan työterveyshuollolle, hoitavalle lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle sekä hoito- ja tutkimuslaitokselle, jos tietojen antaminen on välttämätöntä vireillä olevan etuusasian ratkaisemiseksi. Tämä kohta vastaisi käytännössä kaikkia niitä tietojen luovutusta koskevia tilanteita, joihin nykyään pyydetään suostumusta työkyvyttömyys- ja työuraeläkehakemuksissa. 

Saman momentin 2 kohdan mukaan eläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä antaa kuntoutuspäätöksiin ja kuntoutusasian hoitamiseen liittyviä tietoja hakijan terveydentilan selvittämiseksi tai työkyvyn arvioimiseksi hakijan työterveyshuollolle, hoitavalle lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle sekä hoito- ja tutkimuslaitokselle, jos tietojen antaminen on välttämätöntä vireillä olevan etuusasian ratkaisemiseksi tai kuntoutuksen toteuttamiseksi. Tämä kohta vastaisi tietojen luovutusta koskevia tilanteita siltä osin, kun nykyään pyydetään kuntoutushakemuksessa suostumusta siihen, että työeläkelaitos saa luovuttaa hakijaa koskevia kuntoutuspäätöksiä ja muita kuntoutusasian hoitamiseen liittyviä tietoja työpaikan työterveyshuollolle, terveyden- tai sairaudenhoitoon osallistuvalle lääkärille tai muulle terveydenhoidon ammattihenkilölle tai sairaalalle tai terveyskeskukselle. 

Saman momentin 3 kohdan mukaan eläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä antaa kuntoutuspäätöksiin ja kuntoutusasian hoitamiseen liittyviä tietoja hakijan kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen ja kuntoutustoimenpiteiden toteuttamiseen osallistuville tahoille, jos tietojen antaminen on välttämätöntä kuntoutuksen toteuttamiseksi. Tämä kohta vastaisi tietojen luovutusta koskevia tilanteita siltä osin, kun nykyään kuntoutushakemuksessa pyydetään suostumusta siihen, että työeläkelaitos saa luovuttaa hakijaa koskevia kuntoutuspäätöksiä ja muita kuntoutusasian hoitamiseen liittyviä tietoja kuntoutuslaitokselle tai palveluntuottajalle, jos se osallistuu kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn; omalle työnantajalle tai työkokeilu- tai työhönvalmennuspaikan tarjoavalle työnantajalle, jolle ei kuitenkaan saa luovuttaa tietoja hakijan terveydentilasta eikä kuntoutuksen ennakkopäätöksestä; työ- tai elinkeinotoimistolle, jos se osallistuu kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn sekä oppilaitokselle tai oppisopimustoimistolle, jos se on mukana hakijan kuntoutuksessa. Nykykäytäntöä vastaavasti tietoa hakijan terveydentilasta ja kuntoutuksen ennakkopäätöksestä ei siten luovutettaisi työnantajalle jatkossakaan ilman työntekijän suostumusta. 

Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Ehdotetussa pykälässä on määritelty tarkasti ne tahot, joille tietoja voidaan luovuttaa ja ne tarkoitukset, joihin tiedot voidaan luovuttaa. Luovutettavien tietojen on oltava välttämättömiä näitä tarkoituksia varten. Tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty, sillä tietoja voidaan luovuttaa vain eläke- ja kuntoutusasian ratkaisemista ja kuntoutuksen toteuttamista varten. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet. 

203 §. Tietojen antaminen vakuutusyritysryhmän sisällä. Pykälän 2 momentissa säädetään työeläkevakuutusyhtiön oikeudesta luovuttaa samaan vakuutusyritysryhmään tai taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvalle toiselle yritykselle asiakaspalvelua, asiakassuhteen hoitoa ja muuta asiakashallintaa varten tarpeelliset tiedot. Momentin sanamuotoa täsmennettäisiin siten, että siitä kävisi ilmi, että kyseessä on poikkeus salassapitosäännökseen. Säännös koskee myös henkilötietoja, joiden käsittelyssä tietosuoja-asetus on aina ensisijainen suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön. Henkilötietoja käsitellessään työeläkevakuutusyhtiön olisi aina varmistettava, että henkilötietojen käsittely ja luovutus olisi tietosuoja-asetuksen mukaista. 

210 a §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin poikkeus tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädettyyn rekisteröidyn oikeuteen rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että rekisterinpitäjä rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Rekisteröidyn oikeuden rajaamista sovellettaisiin siltä osin kuin kyse on työntekijän eläkelain mukaisen tehtävän hoitamisesta. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen koskisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä rajoitetaan, jos rekisteröity on kiistänyt henkilötietojen paikkansapitävyyden. Rekisteröidyn oikeuden rajaamisen tarkoituksena olisi estää se, että rekisteröity voisi perusteettomasti pyrkiä keskeyttämään lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanon vetoamalla oikeuteen rajoittaa käsittelyä. 

Lakisääteisen työeläkevakuutuksen toimeenpano on julkisen hallintotehtävän hoitamista, johon sovelletaan hallintolakia. Hallintolain nojalla eläkelaitoksen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. 

Työntekijän eläkelain mukaisissa asioissa rekisteröidyllä on käytettävänään työntekijän eläkelain 9 luvun mukaiset muutoksenhakukeinot, jotka mahdollistavat sen, että mahdollisesti virheellisten tietojen perusteella annettu päätös korjataan. Muutoksenhakusäännökset toimivat rekisteröidyn oikeusturvan takeina, kun rekisteröidyltä lakiin perustuen evätään mahdollisuus tietojen käsittelyn rajoittamiseen. Työeläkelaeissa on säännökset myös asiavirheen korjaamisesta. Jos eläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, eläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Ehdotettua rajoitusta rekisteröidyn oikeuksiin voidaan pitää välttämättömänä ja oikeasuhteisena toimenpiteenä sosiaaliturvan takaamiseksi, eikä rajoitus uhkaa rekisteröidyn perusoikeuksia. 

1.35  Työtapaturma- ja ammattitautilaki

2 §. Määritelmät. Lain 2 §:ssä on määritelty työtapaturma- ja ammattitautilaissa käytettyjä termejä. Pykälän 1 momentin 8 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi tietosuoja-asetuksen määritelmä. Nykyiset 8-10 kohdat siirtyisivät 9—11 kohdiksi. 

115 §. Korvausasian vireilletulosta ilmoittaminen vahingoittuneelle. Pykälän 1 momentissa säädetään vakuutuslaitoksen velvollisuudesta ilmoittaa vahingoittuneelle häntä koskevan korvausasian vireilletulosta ja siitä mitä tietoja ilmoitukseen on sisällytettävä. Pykälän 2 momentissa säädetään, että ilmoitukseen on sisällytettävä henkilötietolain 24 §:n 1 momentissa tarkoitettu selvitys vahingoittuneen henkilötietojen käsittelystä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen korvausasian yhteydessä. Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska asiasta säädetään tietosuoja-asetuksen 13 ja 14 artiklassa. 

250 §. Vahingoittuneen tai hänen edunsaajansa oikeus saada korvausasiaa koskevia tietoja. Pykälässä säädetään vakuutuslaitoksen velvollisuudesta antaa vahingoittuneelle tai hänen edunsaajalleen pyynnöstä hänen korvausasiaansa koskevat tiedot. Pykälässä todetaan, että oikeudesta tarkastaa henkilörekisteristä itseään koskevat tiedot säädetään henkilötietolaissa. Nykyinen säännös ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska asiasta säädetään tietosuoja-asetuksen 15 artiklassa. 

Kumotun säännöksen tilalle ehdotetaan uutta säännöstä rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Säännös olisi poikkeus tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädetystä rekisteröidyn oikeudesta rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä. Rekisteröidyllä ei näin olisi oikeutta siihen, että rekisterinpitäjä rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Rekisteröidyn oikeuden rajaamista sovellettaisiin siltä osin kuin kyse on työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen tehtävän hoitamisesta. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen koskisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä rajoitetaan, jos rekisteröity on kiistänyt henkilötietojen paikkansapitävyyden. Rekisteröidyn oikeuden rajaamisen tarkoituksena olisi estää se, että rekisteröity voisi perusteettomasti pyrkiä keskeyttämään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeenpanon vetoamalla oikeuteen rajoittaa käsittelyä. 

Rekisteröidyllä on käytettävänään varsinaiset ja ylimääräiset muutoksenhakukeinot mahdollisesti virheellisten tietojen perusteella annetun päätöksen korjaamiseksi. 

252 §. Vakuutuslaitoksen ja muutoksenhakuelimen oikeus saada tietoja. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 195 §:n 2 momenttia. 

255 §. Vakuutuslaitoksen oikeus antaa tietoja. Voimassaolevan pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan vakuutuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä antaa rikollisuuden ehkäisemiseksi tietoja vain liikennevakuutuslain tai potilasvahinkolain mukaista vakuutusta toimeenpanevalle vakuutuslaitokselle ja edellyttäen, että tietosuojalautakunta on antanut tietojen käsittelyyn henkilötietolain 43 §:ssä tarkoitetun luvan. Yrittäjien ottamien työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisten vapaaehtoisten vakuutusten osalta myös vapaaehtoisilla henkilövakuutuksilla voidaan hakea saman tyyppistä vakuutusturvaa, ei ole perusteltua rajata tietojen luovuttamisoikeutta vain toisiin lakisääteisiin vahinkovakuutuksiin. Vakuutusyhtiöiden oikeudesta käsitellä ja luovuttaa työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia tietoja rikollisuuden ehkäisemiseksi toisille vakuutusyhtiöille perustuisi jatkossa vakuutusyhtiölain 30 luvun 3 a §:ään. Tämän vuoksi pykälän 1 momentin 3 kohta ehdotetaan kumottavaksi. Vahinkotietojen luovuttaminen (vahinkorekisteriin) puolestaan perustuisi jatkossa tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan f -alakohtaan. Momentin nykyiset 4—7 kohdat siirtyisivät 3—6 kohdiksi. 

Pykälän 1 momentin loppuun lisättäisiin uusi 7 kohta, joka mahdollistaisi vahingoittunutta koskevien välttämättömien tietojen antamisen lain 252 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle terveydenhuollon toimintayksikölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle sekä kuntoutuksen palveluntuottajalle ja muulle kuntoutustoimenpiteen toteuttamiseen osallistuvalle taholle työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen kuntoutusasian käsittelemiseksi ja kuntoutuksen toteuttamiseksi. Säännös mahdollistaisi tietojen antamisen esimerkiksi työterveyshuollolle työpaikalla toteutettavien kuntoutustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Säännös mahdollistaisi myös sen, että vakuutuslaitos voisi antaa vahingoittunutta koskevia välttämättömiä tietoja myös vakuutuslaitoksen toimeksiannosta toimivalle kuntoutuksen palveluntuottajille. Säännös vastaisi sisällöltään työntekijän eläkelakiin ehdotetun uuden 195 a §:n 2 ja 3 kohtaa. Tietojen käsittely perustuisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. 

Pykälän 4 momentissa säädetään vakuutuslaitoksen oikeudesta luovuttaa samaan konserniin, vakuutusyritysryhmää, taloudelliseen yhteenliittymään tai rahoitus- tai vakuutusryhmittymään kuuluvalle toiselle yritykselle vakuutuksenottajaa koskevia asiakaspalvelua, asiakassuhteen hoitoa ja muuta asiakashallintaa varten tarpeellisia tietoja. Momentin sanamuotoa täsmennettäisiin siten, että siitä kävisi ilmi, että kyseessä on poikkeus salassapitosäännökseen. Säännös koskee myös henkilötietoja, joiden käsittelyssä tietosuoja-asetus on aina ensisijainen suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön. Vakuutusyhtiön olisi aina varmistettava, että henkilötietojen käsittely ja luovutus olisi tietosuoja-asetuksen mukaista. 

257 §. Vakuutuslaitoksen velvollisuus antaa tietoja. Pykälän 4 momentista poistettaisiin viimeinen virke tarpeettomana. Kysymyksessä on niin sanottu informatiivinen viittaus henkilötietolakiin eli säännöksellä ei ole aineellista sisältöä. Jatkossa henkilötietolain korvaa tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki, jotka tulevat sovellettavaksi niiden soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta. 

275 a §. Automaattiset päätökset. Pykälä on uusi ja se vastaisi sisällöltään työntekijän eläkelakiin ehdotettua uutta 105 b §:n säännöstä. Pykälä mahdollistaisi vakuutuslaitokselle tietosuoja-asetuksessa tarkoitettujen automaattisten päätösten antamisen, jos se olisi käsiteltävänä olevan vakuutus- tai korvausasian laatu ja laajuus sekä tämän lain ja hyvän hallinnon vaatimukset huomioon ottaen mahdollista. Lähtökohtaisesti automaattisen päätöksen antaminen ei olisi mahdollista asiassa, joka edellyttää tapauskohtaista harkintaa tai esimerkiksi asiassa, jossa vahingoittunutta on kuultava ennen korvauspäätöksen antamista. Myös tämän lain 119 §:ssä säädetty selvittämisvelvollisuus voi käytännössä estää automaattisen päätöksen annon. Niin ikään 121 §:ssä säädetty velvoite lääkäriasiantuntijan osallistumisesta korvausasian käsittelyyn rajaa käytännössä automaattisen päätöksen käyttöä. Tietosuoja-asetuksen tarkoittamia automaattisia päätöksiä voitaisiin sen sijaan antaa esimerkiksi vapaaehtoisten vakuutusten päättämiseen liittyvissä asioissa silloin, kun vakuutus päätetään vakuutusmaksun maksamattomuuden perusteella tai sillä perusteella, että YEL- vakuutus ei ole voimassa. Automaattinen päätös voitaisiin myös antaa myös esimerkiksi silloin, jos maksetaan tämän lain mukaisia kustannuksia annettuun maksusitoumukseen perustuen. Tällöin asia olisi lähinnä täytäntöönpanon luonteista. 

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisten korvausten myöntämisperusteista säädetään laissa. Rekisteröidyn oikeuksia turvataan laissa olevien menettely- ja muutoksenhakusäännösten avulla. Finanssivalvonta valvoo työtapaturma- ja ammattitautilain toimeenpanotehtäviä hoitavien vakuutusyhtiöiden menettelytapojen asianmukaisuutta. Myös eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri valvovat toimeenpanon lainmukaisuutta. Jälkimmäiset valvovat sitä myös Valtiokonttorin osalta.  

Jos korvauspäätöksen saanut on tyytymätön saamansa päätökseen, voi päätökseen hakea muutosta työtapaturma- ja ammattitautilaissa olevien muutoksenhakusäännösten mukaisesti. Asianosaisella on oikeus saattaa automaattisen päätöksen lainmukaisuus muutoksenhakuelimen arvioitavaksi hakemalla muutosta näiden säännösten mukaisesti. Työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmässä on käytössä itseoikaisujärjestelmä, jossa valitus toimitetaan ensin päätöksen tehneelle vakuutuslaitokselle. Vakuutuslaitos tutkii tekemänsä päätöksen ja oikaisee päätöksen, jos se hyväksyy kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset. Muissa tapauksissa valitus siirtyy muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. 

275 b §. Päätöksen koneellinen allekirjoittaminen. Pykälä on uusi. Siinä säädettäisiin, että vakuutuslaitoksen tämän lain perusteella antama päätös voitaisiin allekirjoittaa koneellisesti. Hallintolaissa ei säädetä päätösten allekirjoittamisesta, mutta hyvään hallintoon on katsottu kuuluvan, että päätökset allekirjoitetaan. Mahdollisesta allekirjoittamatta jättämisestä ja päätöksen koneellisesta allekirjoittamisesta on edellytetty säädettävän erikseen. Työeläkeasioissa eläkelaitoksen ja eläketurvakeskuksen päätös voidaan allekirjoittaa koneellisesti. Tästä on säädetty työeläkelakien täytäntöönpanopanoasetuksissa kuten valtioneuvoston asetuksessa työntekijän eläkelain täytäntöönpanosta (874/2006). Vastaava mahdollisuus olisi tarkoituksenmukaista ulottaa koskemaan myös työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia asioita, jossa päätöstuotanto niin ikään on massaluonteista. Koneellisella allekirjoituksella tarkoitetaan lähtökohtaisesti sitä, että fyysisen allekirjoituksen sijasta asiakirjaan on kirjoitettu asianomaisen henkilön nimi tekstinkäsittelyohjelmalla (HaVM 14/2002 vp). 

286 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi 5 kohta, jonka myötä myös 35 luvussa olevia tietojen antamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä sekä 275 §:n säännöstä asiakirjojen säilyttämisestä sovellettaisiin työtapaturmiin ja ilmenneisiin ammattitauteihin, jotka ovat sattuneet ennen 1 päivä tammikuuta 2016, jolloin nykyinen työtapaturma- ja ammattitautilaki tuli voimaan. Ehdotetut säännökset voidaan voimaantulon osalta rinnastaa 3 kohdan mukaisiin menettelyllisiin säännöksiin ja on tarkoituksenmukaista, että säännökset koskevat myös vanhojen vahinkojen käsittelyä. 

1.36  Työttömyysturvalaki

11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset

3 a §. Automaattiset päätökset. Pykälä on uusi. Säännös vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 63 a §:ää, mutta säännös koskisi myös työttömyyskassoja. 

Pykälä mahdollistaisi Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen automaattisten päätösten antamisen lakisääteisen työttömyysturvan toimeenpanossa. Tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa automaattisella päätöksellä tarkoitetaan sellaista päätöstä, joka perustuu pelkästään automaattisen käsittelyyn ja jolla on rekisteröityä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi. 

Automaattisten päätösten antaminen olisi sallittua, jos automaattisen päätöksen antaminen on käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus sekä hyvän hallinnon vaatimukset huomioon ottaen mahdollista. 

Kansallinen lainsäädäntö sisältää asianmukaiset toimenpiteet rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen turvaamiseksi. Työttömyysturvan toimeenpano on jaettu Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassalaissa tarkoitettujen työttömyyskassojen kesken. Kansaneläkelaitos hoitaa työttömyysturvalain mukaiset toimeenpanotehtävät työmarkkinatuen ja peruspäivärahan osalta ja ansiopäivärahan osalta työttömyyskassat. Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. 

Työttömyyskassat ovat keskinäisen vastuun perusteella toimivia yhteisöjä, jotka hoitaessaan lakisääteisiä tehtäviään käyttävät julkista valtaa ja hoitavat julkista tehtävää. Työttömyyskassojen osalta julkisen vallan käyttäminen ja julkisen tehtävän hoitaminen perustuvat työttömyyskassalakiin. Työttömyyskassoja valvoo Finanssivalvonta. Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen toimeenpanemat etuudet ovat lakisääteisiä sosiaaliturvaetuuksia, joiden myöntämisperusteista säädetään laissa. Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen toimintaan sovelletaan hallintolakia ja julkisuuslakia. 

Rekisteröidyn oikeuksia turvataan laissa olevien menettely- ja muutoksenhakusäännösten avulla. Jos työttömyysetuuspäätöksen saanut on tyytymätön Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan antamaan päätökseen, voi päätökseen hakea muutosta työttömyysturvalaissa olevien muutoksenhakusäännösten mukaisesti. Asianosaisella on oikeus saattaa automaattisen päätöksen lainmukaisuus muutoksenhakuelimen arvioitavaksi hakemalla muutosta näiden säännösten mukaisesti. Työttömyysturvassa on käytössä itseoikaisujärjestelmä, jossa valitus toimitetaan ensin päätöksen antaneelle Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle. Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa tutkii tekemänsä päätöksen ja oikaisee päätöksen, jos se hyväksyy kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset. Muissa tapauksissa valitus siirtyy muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. 

13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset

1 §. Oikeus tietojen saamiseen. Pykälän 2 momentin johdantokappaletta ehdotetaan täsmennettäväksi käsittelytarkoituksen osalta siten, että siitä ilmenee, että Kansaneläkelaitoksella ja työttömyyskassalla on oikeus saada pykälässä tarkoitetut tiedot maksutta tässä laissa tai muissa laeissa säädettyjen tehtäviensä hoitamista varten. 

Pykälän 3 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi käsittelytarkoituksen osalta siten, että siitä ilmenee, että Kansaneläkelaitoksella ja työttömyyskassalla on oikeus saada pykälässä tarkoitetut tiedot maksutta tässä tai muussa laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamista varten. 

2 §. Tiedot rahalaitoksilta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin kansaneläkelain 86 §:n 1 momentin 7 kohtaa. 

7 §. Ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä oleva säännös Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan ilmoitusvelvollisuudesta on tarpeeton vastaavin perustein kuin elatustukilain 38 §, ja pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Voimassa olevan pykälän mukaan Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan on annettava etuuden hakijalle etukäteen sopivin tavoin tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa. Tietosuoja-asetus sisältää yksityiskohtaisempia määräyksiä rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta, joten säännös tulisi kumota tarpeettomana. 

Rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta säädetään tietosuoja-asetuksen 13—15 artiklassa. Asetuksen 13 artiklassa säädetään rekisteröidylle toimitettavista tiedoista, kun henkilötiedot kerätään suoraan rekisteröidyltä ja 14 artiklassa säädetään tilanteista, joissa henkilötiedot kerätään muualta kuin rekisteröidyltä. Artiklojen perusteella rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle muun muassa henkilötietojen vastaanottajat ja vastaanottajaryhmät sekä se, mistä henkilötietoja on saatu. Lisäksi 15 artiklan perusteella rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy henkilötietoihinsa ja muun muassa tiedot henkilötietojen vastaanottajista ja vastaanottajaryhmistä sekä kaikki tietojen alkuperästä käytettävissä olevat tiedot. Tietosuoja-asetuksen säännökset ovat suoraan sovellettavia, joten työttömyysturvalaissa ei tarvitse erikseen säätää Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta. 

9 §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 96 §:ää. Siinä säädettäisiin poikkeus tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädettyyn rekisteröidyn oikeuteen rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Rekisteröidyn oikeuden rajaamista sovellettaisiin silloin kuin Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa hoitavat työttömyysturvalain mukaista tehtävää. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen koskisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä rajoitetaan, jos rekisteröity on kiistänyt henkilötietojen paikkansapitävyyden. Rekisteröidyn oikeuden rajaamisen tarkoituksena olisi estää se, että rekisteröity voisi perusteettomasti pyrkiä keskeyttämään työttömyysturvan toimeenpanon vetoamalla oikeuteen rajoittaa käsittelyä. 

Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan on ratkaisutoiminnassa noudatettava hallintolakia. Hallintolain nojalla niiden on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Työttömyysturvalain mukaisissa asioissa rekisteröidyllä on käytettävänään työttömyysturvalain 12 luvun mukaiset muutoksenhakukeinot, jotka mahdollistavat sen, että mahdollisesti virheellisten tietojen perusteella annettu päätös korjataan. Muutoksenhakusäännökset toimivat rekisteröidyn oikeusturvan takeina, kun rekisteröidyltä lakiin perustuen evätään mahdollisuus tietojen käsittelyn rajoittamiseen. Työttömyysturvalaissa on säännökset myös asiavirheen korjaamisesta. Jos Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Ehdotettua rajoitusta rekisteröidyn oikeuksiin voidaan pitää välttämättömänä ja oikeasuhteisena toimenpiteenä, eikä rajoitus uhkaa rekisteröidyn perusoikeuksia. 

10 §. Etuudensaajarekisteri. Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Momentissa on nykyään niin sanottu informatiivinen viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja henkilötietolakiin eli säännöksellä ei ole aineellista sisältöä. Jatkossa henkilötietolain korvaavat yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki, jotka tulevat sovellettavaksi niiden soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta. Myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki tulee jatkossakin yleislakina sovellettavaksi sen soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta. 

1.37  Vakuutuskassalaki

165 c §. Pykälässä säädettäisiin vakuutuskassan oikeudesta luovuttaa tietoja 165 §:ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden estämättä. Pykälä vastaisi asiallisesti eläkesäätiölain 132 c §:ää. 

166 §. Pykälässä säädettäisiin sairauskassan ja lisäeläketoimintaa harjoittavan kassan oikeudesta tehdä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuja automaattisia päätöksiä. Pykälä vastaisi asiallisesti eläkesäätiölain 133 §:ää. Vakuutuskassoja valvoo Finanssivalvonta. Valvonta kattaa asiakassuhteissa noudatettavien menettelytapojen valvonnan. Korvausasioissa muutoksenhakueliminä toimivat yleiset tuomioistuimet. Lisäksi ratkaisusuosituksia lisäeläkkeitä koskeviin erimielisyyksiin antaa vakuutuslautakunta. 

1.38  Vakuutusyhdistyslaki

16 luku Erinäisiä säännöksiä

10 §. Pykälän 4 momentin 6 kohta ehdotetaan kumottavaksi, koska vakuutusyhdistyksillä ei ole tietosuojalautakunnan lupaan perustuvaa järjestelmää käytössä tietojen luovuttamiseen vakuutusyhdistyksiin kohdistuneista rikoksista. Momentin nykyiset 7—9 kohdat siirtyisivät kohdiksi 6—8. Muutoin 4 momenttiin tehtäisiin vastaavat muutokset kuin vakuutusyhtiölain 30 luvun 3 §:n 1 momenttiin. 

Pykälän 5 ja 7 momenttiin tehtäisiin vastaavat tekniset muutokset kuin vakuutusyhtiölain 30 luvun 3 §:n 1 ja 3 momenttiin. Pykälän 6 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. 

13 §. Vakuutusyhdistyslakiin ehdotetaan lisättäväksi automaattisten päätösten antamisen salliva pykälä vastaavin perustein kuin vakuutusyhtiölakiin. Vakuutusyhdistyksen on noudatettava vakuutussopimuslakia ja hyvää vakuutustapaa riippumatta siitä tehdäänkö päätös tekoälyn avulla vai osallistuuko asian käsittelyyn ihminen. Vakuutusyhdistyksiä valvoo Finanssivalvonta. Valvonta kattaa asiakassuhteissa noudatettavien menettelytapojen valvonnan. Korvausasioissa muutoksenhakueliminä toimivat yleiset tuomioistuimet. Lisäksi ratkaisusuosituksia vapaaehtoisia vakuutuksia koskeviin erimielisyyksiin antavat vakuutuslautakunta ja kuluttajariitalautakunta. 

Kaikki Suomessa tällä hetkellä toimivat vakuutusyhdistykset harjoittavat kalastusvakuutusta, johon sovelletaan lisäksi mitä kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetussa laissa (998/2012) säädetään. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaa ja valvoo kalastusvakuutuslaitoksia niiden hoitaessa edellä mainitussa laissa säädettyjä tehtäviä. Kalastusvakuutuslaitoksen päätökseen saa vaatia oikaisua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta siten kuin hallintolaissa säädetään. 

1.39  Vakuutusyhtiölaki

6 luku Vakuutusyhtiön johto, hallintojärjestelmä ja varojen sijoittaminen

17 a §. Rikkomuksista ilmoittaminen. Pykälästä poistettaisiin viittaukset henkilötietolakiin tarpeettomina. Pykälän 3 momentin viittaus muutettaisiin siten, että rekisteröidyllä ei olisi tietosuoja-asetuksen mukaista oikeutta saada pääsyä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen on tarpeen rikosten selvittämiseen liittyvän tärkeän yleisen edun vuoksi. 

30 luku Salassapitovelvollisuus ja oikeus tietojen luovuttamiseen 

3 §. Poikkeukset salassapitovelvollisuuteen. Pykälässä säädettäisiin poikkeuksista 1 §:n mukaiseen salassapitovelvollisuuteen, jonka mukaan vakuutusyhtiön asiakkaan taloudellinen asema, terveydentila tai muut henkilökohtaisia oloja koskevat seikat ja liike- tai ammattisalaisuudet ovat salassa pidettäviä. Silloin kun kyseiset tiedot koskevat luonnollista henkilöä, ne ovat samalla myös henkilötietoja ja niitä koskee tietosuoja-asetus sekä sitä täydentävä kansallinen tietosuojalaki. Henkilötietojen käsittelyssä tietosuoja-asetus on aina ensisijainen suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön. Pykälässä säädettäisiin tältä osin ainoastaan poikkeuksesta kansalliseen salassapitosäännökseen. Vakuutusyhtiön olisi aina varmistettava, että henkilötietojen käsittely ja luovutus olisi tietosuoja-asetuksen mukaista. Pykälän johdantolauseen sanamuodon muuttamisella korostettaisiin tietoja luovuttavan tahon velvollisuutta varmistaa tietosuoja-asetuksen mukaisten edellytysten olemassaolo ennen luovutukseen ryhtymistä. 

Pykälän 1 momentti vastaisi voimassa olevaa lainsäädäntöä, mutta siihen tehtäisiin eräitä teknisiä muutoksia ja täsmennyksiä. Momentin 4 kohtaa täsmennettäisiin siten, että tietoja voisi luovuttaa vakuutusalan lautakunnalle tai toimielimelle, joka on kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu Euroopan komissiolle. Vakuutusalan lautakuntia ovat muun muassa liikennevahinkolautakunta ja potilasvahinkolautakunta. Suomi on ilmoittanut komissiolle kuluttajariitoja ratkaiseviksi toimielimiksi kuluttajariitalautakunnan sekä Vakuutuslautakunnan, Pankkilautakunnan ja Arvopaperilautakunnan. Tietoja saa tämän kohdan nojalla luovuttaa lautakuntaan tai toimielimeen saatetun asian käsittelemistä varten. Momentin 6 kohdasta poistettaisiin viittaus henkilötietolakiin ja lisättäisiin viittaus uuteen 3 a §:ään, joka korvaisi tietosuojalautakunnan luvan. Momentin 7 kohdasta poistettaisiin maininta sosiaali- ja terveysministeriön luvasta. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan tietojen luovuttaminen tieteellisiä ja historiallisia tutkimustarkoituksia varten ei olisi yhtyeensopimatonta tietojen alkuperäisen tarkoituksen kanssa. Tietojen luovuttaminen edellyttää sen varmistamista, että tietojen vastaanottajalla on lainmukainen käsittelyperuste. Voimassa olevan lain lupamenettely henkilötietojen luovuttamiseksi saattaisi näiltä osin olla tietosuoja-asetuksen vastainen. Lupamenettelyä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena myöskään silloin kuin kyse on muista salassa pidettävistä tiedoista kuin henkilötiedoista. 

Pykälän 2 momentti vastaisi voimassa olevaa lakia. 

Pykälän 3 momentin mukaan vakuutusyhtiö voisi 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa luovuttaa ainoastaan sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä kyseessä olevien tehtävien suorittamiseksi. Muutos perustuu perustuslakivaliokunnan ratkaisukäytäntöön. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että jos luovutettavia tietosisältöjä ei ole lueteltu tyhjentävästi, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus tietojen välttämättömyydestä jonkin tarkoituksen kannalta. 

3 a §. Vakuutusyhtiön oikeus käsitellä tietoja siihen kohdistuneista rikosepäilyistä ja rikoksista. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä vakuutusyhtiön oikeudesta käsitellä tietoja siihen kohdistuneista rikoksista ja rikosepäilyistä. Pykälä koskisi vapaaehtoisen vakuutustoiminnan lisäksi myös liikennevakuutuslain ja työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vakuutustoimintaa. Vakuutusyhtiön oikeudesta käsitellä rikostietoja korvausasian ratkaisemiseksi säädetään tietosuojalain 6 §:ssä. 

Pykälä olisi tarpeen, koska tietosuoja-asetuksen 10 artiklan mukaan rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvä henkilötietojen käsittely olisi mahdollista vain viranomaisen valvonnassa tai kun se sallitaan jäsenvaltion lainsäädännössä. Tärkeä yleinen etu edellyttää, että tällainen henkilötietojen käsittely on mahdollista vakuutusyhtiöihin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Pykälässä säädetty tietojen käsittely perusituisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan f alakohtaan, eli olisi tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi. 

Pykälän 1 momentti oikeuttaa vakuutusyhtiöitä käsittelemään tietoja niihin kohdistuneista epäillyistä tai toteutuneista rikoksista. 

Pykälän 2 momentissa säädetään rekisteriin merkittävistä tiedoista. Vakuutusyhtiö saa merkitä rekisteriin tiedon vahinkotapahtumasta ja vakuutusyhtiöstä, johon rikos tai sen epäily on kohdistunut. Lisäksi rekisteriin saadaan merkitä tieto tallennusajasta. Tieto on tarpeen, koska tiedon säilyttämisaika lasketaan tallentamisajasta lähtien. Lisäksi rekisteriin saadaan merkitä rekisteröidyn nimi, henkilötunnus, osoite ja ammatti sekä tiedon siitä tuomioistuimesta, jossa asia käsitellään. Rekisteriin saadaan merkitä myös tieto siitä vakuutusyhtiön työntekijästä, joka on ilmoittanut rekisteröitävät tiedot. Rekisteriin merkittävät tiedot vastaavat tietosuojalautakunnan vahvistamia lupaehtoja. 

Rekisteröidyn oikeusturvan takaamiseksi pykälän 3 momentissa edellytetään, että rekisteröitävä epäilty tai toteutunut rikos on saatettu toimivaltaisen viranomaisen tutkittavaksi. Ehdotetun lainkohdan mukaan tieto olisi rekisteröitävä vuoden kuluessa siitä, kun rikosprosessi on saatettu vireille tai vakuutusyhtiö on saanut tiedon rikosprosessin vireille saattamisesta. Määräaika on tarpeen, jotta rekisteröinnin viivästyminen ei voi kohtuuttomasti siirtää säilyttämisajan alkua. 

Pykälän 4 momentin mukaan tiedot on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun rekisteröity on todettu syyttömäksi tai prosessista on muuten luovuttu. Poistaminen on tehtävä välittömästi, koska rekisterimerkinnällä voi olla kielteisiä vaikutuksia rekisteröidylle. 

Pykälän 5 momentin mukaan tiedot olisi poistettava viiden vuoden kuluessa rekisterimerkinnän tekemisestä. Säilyttämisaika lasketaan kyseistä tekoa koskevan rekisterimerkinnän tekemisestä ensimmäisen kerran. Tietojen poistaminen ja uudelleen merkitseminen esimerkiksi muuttuneen tuomion vuoksi ei siten vaikuta säilyttämisaikaan. Tietojen säilyttäminen tätä pidempään ei ole perusteltua niiden käyttötarkoituksen kannalta. 

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin vakuutusyhtiön velvollisuudesta ilmoittaa rekisteröidylle, jos vakuutushakemuksen epääminen tai muu rekisteröidyn kannalta kielteinen päätös johtuu rekisterimerkinnästä. 

31 luku Vakuutusyhtiön toimintaa koskevat muut säännökset

11 §. Automaattiset päätökset. Vakuutusyhtiölakiin lisättäisiin uusi tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen automaattisten päätösten antamisen salliva pykälä. Artiklassa automaattisella päätöksellä tarkoitetaan sellaista päätöstä, joka perustuu pelkästään automaattisen käsittelyyn ja jolla on rekisteröityä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi. Pykälä olisi tarpeen, jotta vakuutusyhtiöt voisivat jatkaa automaattisten päätösten tekoa tietosuoja-asetuksessa sallittua laajemmin. Päätöksellä tarkoitettaisiin kaikkea sellaista päätöksentekoa vakuutusyhtiössä, jolla on merkittäviä oikeusvaikutuksia rekisteröityyn, esimerkiksi korvauspäätöstä, päätöstä vakuutuksen myöntämisestä ja vakuutuksen hinnoittelusta. 

Pykälän 1 momentin mukaan vakuutusyhtiöllä olisi oikeus tehdä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuja automaattisia päätöksiä. Vakuutusalaa koskeva lainsäädäntö on lähtökohtaisesti välineneutraalia. Vakuutusyhtiön on noudatettava esimerkiksi vakuutussopimuslakia ja hyvää vakuutustapaa riippumatta siitä tehdäänkö päätös tekoälyn avulla vai osallistuuko asian käsittelyyn ihminen. Lakisääteisissä vakuutuksissa vakuutusyhtiön päätöksentekotoiminnan on lisäksi täytettävä hyvän hallinnon vaatimukset. 

Pykälän 2 momentin mukaan rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että automaattinen päätös käsitellään uudelleen luonnollisen henkilön toimesta. Tekniikan kehittyminen tulevaisuudessa mahdollistaa todennäköisesti automaattisten päätösten antamisen yhä monimutkaisemmissa asioissa. Momentin suojatoimenpiteellä halutaan varmistaa, että rekisteröity saa asiansa luonnollisen henkilön käsiteltäväksi myös ilman varsinaista muutoksenhakua käräjäoikeuteen sekä siihen liittyvää kuluriskiä. Käytännössä vakuutusyhtiöt käsittelevät uudelleen tekemänsä päätökset, vaikkei asiasta ole nimenomaista lain säännöstä. Vakuutusyhtiöillä on esimerkiksi asiakasasiamiehiä, jotka käsittelevät asiakkaiden oikaisupyyntöjä. 

1.40  Vuorotteluvapaalaki

21 §. Työttömyysturva- ja työttömyyskassalain soveltaminen. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että vuorotteluvapaalain mukaisiin automaattisiin päätöksiin sovellettaisiin, mitä työttömyysturvalaissa säädetään. Automaattisen päätöksen antaminen vuorottelukorvausasiassa olisi vastaavasti kuin työttömyysturvalaissa säädetään mahdollista. Lisäksi pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus, jonka mukaan työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnasta on voimassa, mitä työttömyysturvalaissa säädetään. Viittaus on tarpeeton, koska vuoden 2018 alusta voimaan tulleella lailla työttömyysturvalain 12 a luvun kumoamisesta (795/2017) työttömyysturvalain12 a luku on kumottu eikä työttömyysturvalaki enää sisällä muutoksenhakulautakuntaa koskevia säännöksiä. 

1.41  Yrittäjän eläkelaki

2 §. Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin työntekijän eläkelain 2 §:n 1 momenttiin on ehdotettu. 

95 b §. Automaattiset päätökset. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 105 b §:ää. Yrittäjän eläkelain mukaiset oikeusturvakeinot vastaavat työntekijän eläkelain mukaisia oikeusturvakeinoja. 

146 §. Sovellettavat säännökset. Pykälän 4 momentissa säädetään niistä työntekijän eläkelain säännöksistä, joita sovelletaan yrittäjän eläkelain toimeenpanossa. Momenttiin lisättäisiin uusi 1 kohta, jossa viitattaisiin työntekijän eläkelakiin ehdotettuun uuteen 195 a §:ään. Pykälän nykyiset kohdat 1—9 siirtyisivät kohdiksi 2—10. 

148 §. Yrittäjän ja eläkkeenhakijan oikeus saada tietoja. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 193 §. 

152 a §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään työntekijän eläkelakiin ehdotettua uutta 210 a §:ää. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien työeläkelakien osalta vastaavin perustein kuin mitä työntekijän eläkelain kohdalla on todettu. 

1.42  Äitiysavustuslaki

14 b §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu. 

1.43  Opintotukilaki

8 §. Toimeenpano. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi Kansaneläkelaitokselle tämän lain mukaisessa opintotuen toimeenpanossa oikeus tehdä tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisia automaattisia päätöksiä. Säännös vastaisi muuhun sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädäntöön ehdotettua säännöstä automaattisesta päätöksestä. 

Tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa automaattisella päätöksellä tarkoitetaan sellaista päätöstä, joka perustuu pelkästään automaattisen käsittelyyn ja jolla on rekisteröityä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi. 

Automaattisten päätösten antaminen olisi sallittua, jos automaattisen päätöksen antaminen on käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus sekä opintotukilain ja hyvän hallinnon vaatimukset huomioon ottaen mahdollista. Ehdotettu muutos on tarpeellinen, jotta Kansaneläkelaitos voisi tehdä opintotukihakemusten käsittelyssä automaattipäätöksiä. Kansaneläkelaitos hyödyntää automaattipäätöksissä tietoja, joihin sillä on opintotukilain 41 b §:n perusteella oikeus. 

Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemat etuudet ovat lakisääteisiä sosiaaliturvaetuuksia, joiden myöntämisperusteista säädetään laissa. Jos opintotukipäätöksen saanut on tyytymätön Kansaneläkelaitoksen antamaan päätökseen, voi päätökseen hakea muutosta opintotukilaissa olevien muutoksenhakusäännösten mukaisesti. 

43 b §. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Voimassa oleva säännös Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Voimassa olevan pykälän mukaan Kansaneläkelaitoksen on annettava opintotuen hakijalle etukäteen tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa. Tietosuoja-asetus sisältää nykyistä sääntelyä yksityiskohtaisempia määräyksiä rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta, minkä vuoksi säännös ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. 

Rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta säädetään tietosuoja-asetuksen 13—15 artiklassa. Asetuksen 13 artiklassa säädetään rekisteröidylle toimitettavista tiedoista, kun henkilötiedot kerätään suoraan rekisteröidyltä ja 14 artiklassa säädetään tilanteista, joissa henkilötiedot kerätään muualta kuin rekisteröidyltä. Artiklojen perusteella rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle muun muassa henkilötietojen vastaanottajat ja vastaanottajaryhmät sekä se, mistä henkilötietoja on saatu. Lisäksi 15 artiklan perusteella rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy henkilötietoihinsa ja muun muassa tiedot henkilötietojen vastaanottajista ja vastaanottajaryhmistä sekä kaikki tietojen alkuperästä käytettävissä olevat tiedot. Tietosuoja-asetuksen säännökset ovat suoraan sovellettavia, joten opintotukilaissa ei tarvitse erikseen säätää Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta. 

Pykälää ei kokonaan kumottaisi, vaan siihen otettaisiin uudet säännökset rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Näin ollen myös pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi. Pykälässä säädettäisiin jatkossa rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Uudistettu pykälä vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 96 §:ää. 

1.44  Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

9 luku Kulukorvaus

5 §. Työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain soveltaminen. Kulukorvauksiin ehdotetaan sovellettavaksi myös työttömyysturvalain automaattisia päätöksiä koskevaa säännöstä ja siten pykälän 1 momentin 2 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi viittaus työttömyysturvalain 11 luvun 3 a §:ään (automaattiset päätökset). 

1.45  Luottolaitoslaki

15 luku Menettelytavat asiakasliiketoiminnassa

18 a §. Väärinkäytöksiin liittyvien henkilötietojen käsittely. Lakiin lisättäisiin uusi 18 a §. Säännös olisi tarpeen, koska EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklan mukaan rikostuomioihin ja rikkomuksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyvien henkilötietojen käsittely tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan perusteella suoritetaan vain viranomaisen valvonnassa tai silloin, kun se sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa säädetään asianmukaisista suojatoimista rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. 

Luottolaitosten nykyisin ylläpitämät väärinkäytösrekisterit, joita nykyisin kutsutaan niin sanotuiksi asiakashäiriörekistereiksi, perustuvat tietosuojalautakunnan päätöksiin (ks. erityisesti Tietosuojalautakunta, 2/4.2.2004 diaarinumero 8/932/2003 ja Helsingin hallinto-oikeus 15.12.2004 04/1066/2, 01641/04/5310). Rekistereiden tarkoituksena on ollut estää luottolaitoksiin kohdistuvia väärinkäytöksiä sekä edistää kiinnijäämisriskiä. Rekisterien teknisestä ylläpidosta vastaa ulkopuolinen palveluntarjoaja. Asiakashäiriörekisterissä oli heinäkuussa 2017 rekisteröitynä 474 henkilöä. 

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan toukokuusta 2018 alkaen, jonka jälkeen tietosuojalautakunnan lupaan perustuva henkilötietojen käsittely ei ole enää mahdollista, vaan kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Tästä seuraa, että asiasta on annettava kansallista täydentävää sääntelyä asetuksen edellyttämien erityisten suojatoimien osalta sekä sääntelyn tarkkarajaisuusvaatimuksen osalta, jotta henkilötietojen käsittelyä voidaan jatkaa. Sinällään itse henkilötietojen käsittelemisen oikeusperusta seuraa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan d alakohdasta, mutta koska väärinkäytösrekisterien yhteydessä on voitava käsitellä asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuja rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja, on tästä tarpeen säätää erikseen kansallisesti. Käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän oikeutetun edun toteuttamiseksi eli siihen kohdistuvien väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi, eikä tämä tarve tietojen käsittelylle muutu asetuksen voimaantullessa. Niin ikään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen resitaaleissa todetaan välttämättömän henkilötietojen käsittelyn petosten estämistarkoituksissa olevan asianomaisen rekisterinpitäjän oikeutetun edun mukaista. Pykälässä väärinkäytösrekisterille asetettavat edellytykset vastaisivat pääosin tietosuojalautakunnan päätöksissä asetettuja edellytyksiä. 

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rekisterin käyttötarkoitussidonnaisuudesta. Momentin mukaan luotto- ja rahoituslaitos voisi käsitellä henkilötietoja niihin kohdistuvista tai epäillyistä rikoksista ja rikkomuksista ja tallentaa niitä väärinkäytösrekisteriin. Rekisteriin, rekisterinpitäjään ja rekisteröityyn sovellettaisiin EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja henkilötietojen suojaan liittyvää kansallista lainsäädäntöä, kuten uutta tietosuojalakia, joka tätä esitystä annettaessa on eduskunnan käsiteltävänä. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä tiedoista, joita tietojen käsittelemisen yhteydessä väärinkäytösrekisteriin voitaisiin tallentaa. Säännöksen sisältämä luetelma sallituista tiedoista olisi tyhjentävä. 

Pykälän 3 momentin mukaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklan edellyttämällä tavalla tietojen käsittelyn edellytyksenä olisi momentista ilmenevät oikeusturvan takeet. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin erityisestä määräajasta tietojen poistamiselle ja 5 momentissa absoluuttisesta takarajasta tietojen poistamiselle. 

Pykälän 6 momentin mukaan luotto- ja rahoituslaitoksella olisi nimenomainen velvollisuus ilmoittaa rekisteröidylle häntä koskevien henkilötietojen käsittelystä sekä siitä, jos rekisterimerkintää olisi käytetty päätöksessä, joka olisi kielteinen rekisteröidyn kannalta. Momentissa mainittaisiin esimerkkinä luoton epääminen sellaisena kielteisenä päätöksenä, joista olisi annettava tieto rekisteröidylle luottolaitoksen asiakkaalle tai asiakkaaksi aikovalle. Listaus ei kuitenkaan olisi tyhjentävä, vaan säännös voisi soveltua muihinkin tilanteisiin, kuten esimerkiksi kieltäytymiseen tilin avaamisesta. Asiakkaan oikeudesta peruspankkipalveluihin ja luottolaitoksen kieltäytymisperusteista säädetään luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 6 §:ssä.